Lintujen istuminen ja istumattomuus 110kV:n voimalinjoilla

aaaaaaaaaaaab

Miksi linnut useimmiten välttelevät 110kV:n vaihejohtimilla istumista?

Useimmiten linnut istuvat maadoitetuilla osilla, kuten pylväillä ja ukkosköysillä (ylimmät kaksi johtoa). Olen kuitenkin useita kertoja nähnyt yksittäisiä lintuja vaihejohtimilla (muut linnut ukkosköysillä), eli linnut kyllä pystyvät istumaan siellä vahingoittumattomina, kun kosketusta maahan tai eri vaiheen johtimeen ei ole (avoin virtapiiri).

17

515

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Johtuu siitä, että sähkökenttä riittää tuossa tuottamaan linnun jalkojen läpi niin paljon virtaa että se häiritsee lintua. Voi myös johtua langan läpi kulkevan virran aiheuttamasta lämpenemisestä.

      Langalla istuvalla linnulla on kapasitanssia ympäristöönsä nähden tietty määrä. Kun lintu istuu langalla niin tuo kapasitanssi latautuu ja purkautuu langan vaihtojännitteen tahdissa. Mitä suurempi latausjännite ja lintu sitä suurempi virta.

      • aaaaaaaaaaaaaaaaa

        Onko kyseessä siis yksilökysymys, eli jotkin (harvemmat) lintuyksilöt ovat vähemmän herkkiä sähkökentälle ja siksi pystyvät istumaan 110kV:n vaihejohtimilla?


    • koolla_on_väliä

      Kyse on enemmänkin linnun koosta, jos lintu olisi maapallon kokoinen, saisi se kynsilleen aikamoisen sähköiskun.

      • tsäpititsäppärää

        Suurjännitelinjassa kulkeva virta nostaa sen lämpötilaa reilusti yli ympäristön lämpötilan. Varsinkin kesällä voi kuormitetun linjan lämpötila olla 50 astetta ja ylikin riippuen siitä miten se on mitoitettu. Haluaisiko lintu tuollaisella istua jos tarjolla on mukavampiakin paikkoja?

        Linnun koko määrää sen kapasitanssin. Kun lintu istuu kaapelilla on linnun kehon ja viereisen kaapelin välillä kapasitiivinen kytkentä. Jos otettaisiin rajavirraksi 1 milliampeeria niin 110 V jännitteellä tuo saataisiin aikaan noin 30 pF kapasitanssilla.

        Halkaisijaltaan noin puolimetrinen johtava pallo ilmassa äärettömän kaukana muista johtimista näyttää noin 30 pF kapasitanssilta. Jos lähellä on joku johdin tai muu metallirakenne niin sama kapasitanssi syntyy paljon pienemmällä rakenteella.

        Noissa 110 kV ja suuremmissa suurjännitelinjoissa on paikoin lentoliikenteen varalta lamppuja, jotka saavat energiansa samaisen kapasitiivisen kytkennän avulla. Jos edes 20 kV eristämättömän linjan päälle on heitetty sähköä johtamaton ongensiima niin se hyppii eristävän siiman ja linjan sähköjohtimen pinnan välillä tapahtuvien suurjännitepurkausten tahdissa.


      • Litteänmaantotuus

        "jos lintu olisi maapallon kokoinen"

        Miten teoria pallomaasta liittyy aloituksen aiheeseen?


      • ftgyhujik
        Litteänmaantotuus kirjoitti:

        "jos lintu olisi maapallon kokoinen"

        Miten teoria pallomaasta liittyy aloituksen aiheeseen?

        Jos lukisit vähän lisää niin ehkä ymmärtäisit.


    • istu_ja_pala

      En ole muuten milloinkaan nähnyt linnun istuvan langalla tai oksalla, kyllä ne seisovat jaloillaan. Olisi aika metkan näköistä nähdä linnun istuvan oksalla ahterillaan ja heiluttellevan jalkojaan :D

      • PerusSanatHallittava

        Suosittelen perehtymistä suomen kielen perusteisiin. Katso vaikka suomen kielen perussanakirjasta mitä istumisella tarkoitetaan. Monilla sanoilla on lukematon määrä merkityksiä. Kaikkia ei tietystikään voi hallita, mutta aloita vaikka seisomisesta ja istumisesta ja siirry sitten makaamiseen.


      • jkshjafhgashf

        Kun itse istut on sinullakin jalat maassa, vaikka ahteri on tuolilla. Kun eläimet istuu, vaikka koira tai kissa ne istuu jalkojensa päällä. Samoin linnut levätessään maha oksassa kiinni. Ei niiden jalat suorana sojota kuin seisoessa.


      • OppiaIkäKaikki_
        jkshjafhgashf kirjoitti:

        Kun itse istut on sinullakin jalat maassa, vaikka ahteri on tuolilla. Kun eläimet istuu, vaikka koira tai kissa ne istuu jalkojensa päällä. Samoin linnut levätessään maha oksassa kiinni. Ei niiden jalat suorana sojota kuin seisoessa.

        "Ei niiden jalat suorana sojota kuin seisoessa." Täysin uutta tietämystä. Näin se maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kerro jotain muuta viisasta koulussa oppimaasi.


      • ei_uskoisi
        PerusSanatHallittava kirjoitti:

        Suosittelen perehtymistä suomen kielen perusteisiin. Katso vaikka suomen kielen perussanakirjasta mitä istumisella tarkoitetaan. Monilla sanoilla on lukematon määrä merkityksiä. Kaikkia ei tietystikään voi hallita, mutta aloita vaikka seisomisesta ja istumisesta ja siirry sitten makaamiseen.

        Joko ne linnut ovat oppineet makaamaankin langalla, selällään!


    • lingvistikka

      Lintu seisoi puussa!

    • suojatonta.oleilua

      Mitä kauempana linnun keho on jännitteellisestä langasta sitä voimakkaampi on linnun jalkojen läpi kulkeva virta. Eniten virtaa tulee silloin, kun linnulla on siivet levällään eli laskeutuessaan se saa heti maksimaalisen tärskyn langan pinnasta kipinöiden saattelemana. Se säikäyttää vähänkin aremman höpötintin ja töyhtöliipan pois langalta.

      Harva (saalis)lintu muutenkaan istuskelee mahdollisimman näkyvässä paikassa, jossa se on alttiina paitsi luonnonvoimille myös saalistaville petolinnuille. Mieleen tulee lähinnä mustarastas, joka keväällä hakeutuu korkeimman puun nokkaan laulamaan. Silläkin on yleensä lähellä suojaa jonne puikahtaa. Suurjännitetolppien lähellä mitään suojaa ei ole.

      • EiYmmärräEi

        Jos kosketan suurjännitteistä johtoa pitkällä lähes kuivalla kepillä, niin kepin läpi kulkee sitä suurempi virta, mitä pitempi keppi on? Kuinka suureksi virta kasvaa, jos kepin pituus kasvaa äärettömäksi? Vai toimiiko tuo teoria vain linnun kokoluokassa eri alle 1 m etäisyyksillä?

        Milelenkiintoista oppia kaikenlaisia uusia ennen tuntemattomia asioita.


      • suurjännitelinjatyö
        EiYmmärräEi kirjoitti:

        Jos kosketan suurjännitteistä johtoa pitkällä lähes kuivalla kepillä, niin kepin läpi kulkee sitä suurempi virta, mitä pitempi keppi on? Kuinka suureksi virta kasvaa, jos kepin pituus kasvaa äärettömäksi? Vai toimiiko tuo teoria vain linnun kokoluokassa eri alle 1 m etäisyyksillä?

        Milelenkiintoista oppia kaikenlaisia uusia ennen tuntemattomia asioita.

        Jos haluaisit ymmärtää ilmiön teoreettisella tasolla yksityiskohtaisesti sinun pitäisi ymmärtää käsitteet sähkökenttä, sähköinen potentiaali, kapasitanssi ja itseiskapasitanssi.

        Suurjännitteisen sähköjohtimen jännite eli potentiaaliero maahan nähden on esimerkiksi 100 kV. Johtimen aiheuttama sähkökenttä ja siihen liittyvä potentiaali on sitä pienempi mitä kauempana ollaan johtimesta. Kun päädytään maahan asti niin potentiaali on nollassa. Potentiaalin muuttumisnopeus on sama kuin sähkökentän voimakkuus ja se riippuu johtimen geometriasta sekä etäisyydestä muihin johteisiin ja eristeisiin.

        Mitä suurempi on koskettajan ja kosketettavan kappaleen potentiaaliERO sitä suurempi on mitattavissa oleva jännite koskettajan ja kosketettavan välillä. Mitä kauempana koskettaja on linjasta sitä suurempi on tuo potentiaaliero.

        Käytännön demonstraatio asiasta jossa suurjännitelinjaa korjataan sen ollessa jännitteellisenä.

        https://www.youtube.com/watch?v=FGoaXZwFlJ4

        Videon kohdassa 1:00 työntekijä laskeutuu eristetyn köyden varassa lähelle suurjännitelinjaa. Ojentaessaan potentiaalintasaustankoa kohti linjaa näet minkä pituisia kipinöitä siinä hyppää eli kauempana olevan kehosta mitattuna jännite-ero ei ole tuhansia vaan pikemminkin kymmeniä tuhansia voltteja. Kun henkilö on päässyt linjaan kiinni ja kytkee oman haarniskansa kaapelilla siihen kiinni pysyy jännite-ero pienenä. Henkilön kapasitanssista aiheutuva virta kulkee tuon tasauskaapelin kautta. Jos kaapelia ei olisi niin tasausvirta aiheuttaisi koko ajan kipinöintiä vaatteiden lävitse.

        Linnun lähestyessä suurjännitekaapelia tapahtuu sama ilmiö pienemmässä mittakaavassa. Linnun jalka ei ole kokonaisuudessaan eristettä vaan siinä on verenkierron vuoksi johtava ydin. Jalan lihaksia ohjaavat hermot joten läpi kulkeva sähkövirta saa jalan kouristukseen.


      • EiYmmärräEi
        suurjännitelinjatyö kirjoitti:

        Jos haluaisit ymmärtää ilmiön teoreettisella tasolla yksityiskohtaisesti sinun pitäisi ymmärtää käsitteet sähkökenttä, sähköinen potentiaali, kapasitanssi ja itseiskapasitanssi.

        Suurjännitteisen sähköjohtimen jännite eli potentiaaliero maahan nähden on esimerkiksi 100 kV. Johtimen aiheuttama sähkökenttä ja siihen liittyvä potentiaali on sitä pienempi mitä kauempana ollaan johtimesta. Kun päädytään maahan asti niin potentiaali on nollassa. Potentiaalin muuttumisnopeus on sama kuin sähkökentän voimakkuus ja se riippuu johtimen geometriasta sekä etäisyydestä muihin johteisiin ja eristeisiin.

        Mitä suurempi on koskettajan ja kosketettavan kappaleen potentiaaliERO sitä suurempi on mitattavissa oleva jännite koskettajan ja kosketettavan välillä. Mitä kauempana koskettaja on linjasta sitä suurempi on tuo potentiaaliero.

        Käytännön demonstraatio asiasta jossa suurjännitelinjaa korjataan sen ollessa jännitteellisenä.

        https://www.youtube.com/watch?v=FGoaXZwFlJ4

        Videon kohdassa 1:00 työntekijä laskeutuu eristetyn köyden varassa lähelle suurjännitelinjaa. Ojentaessaan potentiaalintasaustankoa kohti linjaa näet minkä pituisia kipinöitä siinä hyppää eli kauempana olevan kehosta mitattuna jännite-ero ei ole tuhansia vaan pikemminkin kymmeniä tuhansia voltteja. Kun henkilö on päässyt linjaan kiinni ja kytkee oman haarniskansa kaapelilla siihen kiinni pysyy jännite-ero pienenä. Henkilön kapasitanssista aiheutuva virta kulkee tuon tasauskaapelin kautta. Jos kaapelia ei olisi niin tasausvirta aiheuttaisi koko ajan kipinöintiä vaatteiden lävitse.

        Linnun lähestyessä suurjännitekaapelia tapahtuu sama ilmiö pienemmässä mittakaavassa. Linnun jalka ei ole kokonaisuudessaan eristettä vaan siinä on verenkierron vuoksi johtava ydin. Jalan lihaksia ohjaavat hermot joten läpi kulkeva sähkövirta saa jalan kouristukseen.

        Noin ehkä opistoissa ja ammattikouluissa, mutta muistan vielä hyvin miten TKK:n teoreettisen sähköteknikaan ja sähkövoimatekniikan kurseilla noita laskettiin ihan kynällä ja paperilla ja laskutikulla. Tulee yllättäviä tuloksia eri kohdissa jos ja kun huomioi oikein kolmivaihejohtimien sijainnit. Ja tässä yksinkertaisessa tapauksessa oikeastaan riittää tietää, että jos erittäin iso vakioluku jaetaan äärettömää lähestyvällä luvulla, niin saadan nolla ja kaikkea siltä väliltä. Tuon joko ymmärtää tai siitten ei. Turha vaivata päätään sen enempää!


      • suurjännitelinjatyö
        EiYmmärräEi kirjoitti:

        Noin ehkä opistoissa ja ammattikouluissa, mutta muistan vielä hyvin miten TKK:n teoreettisen sähköteknikaan ja sähkövoimatekniikan kurseilla noita laskettiin ihan kynällä ja paperilla ja laskutikulla. Tulee yllättäviä tuloksia eri kohdissa jos ja kun huomioi oikein kolmivaihejohtimien sijainnit. Ja tässä yksinkertaisessa tapauksessa oikeastaan riittää tietää, että jos erittäin iso vakioluku jaetaan äärettömää lähestyvällä luvulla, niin saadan nolla ja kaikkea siltä väliltä. Tuon joko ymmärtää tai siitten ei. Turha vaivata päätään sen enempää!

        Tuskin käsittelevät Laplacen yhtälön ratkaisuita amiksessa tai opistoissa kun osittaisdifferentiaaliyhtälöt eivät taida heillä juurikaan kuulua matematiikan perusteisiin. Muistelen että nabla tuli TKK:n kursseilla varsin tutuksi vaikken enää sen koordinaatistoesityksiä muistakaan ulkoa.

        Sylinterimäisen äärettömän pitkän yksittäisen johtimen sähkökenttä johtimen lähellä menee 1/r ja potentiaali vastaavasti sen integraalina eli logaritmisesti verrattuna etäisyyden suhteeseen johtimen halkaisijasta. Tuosta näkee, että suurjännitelinjassa potentiaalierot näkyvät pääosin johtimen välittömässä läheisyydessä eli juuri siinä linnun istumistoiminnon paikkeilla.

        Tuossa edellä puhutaan siis etäisyyksistä, jotka ovat johtimen halkaisijan suuruusluokissa. Muilla johtimilla tai maatasoilla alkaa olla merkitystä vasta silloin, kun ollaan reilusti kauempana yksittäisestä johtimesta eli etäisyys siihen alkaa jo olla merkittävä murto-osa etäisyydestä muihin johtimiin.

        Tuossa videossa oltiin kaukana johtimesta eli muut vaihejohtimet alkoivat jo näkyä. Ilmiö on kuitenkin sama.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta

      Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu
      Maailman menoa
      223
      1888
    2. Seiska: Konsta Hietanen ja Aami-rakas iltamenoissa - Salkkareista Aami täräyttää: "Sarja oli..."

      Konsta Hietanen jätti Salatut elämät -draamasarjan tänä syksynä. Konstaa kyllä kaivataan vieläkin Salkkareissa! Lue li
      Suomalaiset julkkikset
      2
      1282
    3. Kohuttu Iida Vainio mursi hiljaisuuden -Näin raskaus vaikutti Farmi-kuvauksissa: "Saattoi ruveta..."

      Ihanaa odotusta, tsemppiä ja voimia Iida! Iida Vainio ja Archie Cruz eli Arttu Kuosmanen asuvat yhdessä Helsingissä ja o
      Suomalaiset julkkikset
      12
      1159
    4. Minkälainen ihminen

      kaivattusi on?
      Ikävä
      80
      1113
    5. Avoin kirje sinulle

      Rakas, Kirjoitan sinulle nyt, vaikka sanat tuntuvat niin vaatimattomilta siihen, mitä sydämeni on kantanut sisällään ni
      Ikävä
      28
      872
    6. Mitä mies teet

      näin iltasella? 👾
      Ikävä
      52
      765
    7. Nainen, jos luet kirjoituksiani

      niin sano minulle jotain?
      Ikävä
      49
      756
    8. Numerosi 3. ja 4.

      viimeinen numero. Ei uskalla muuten.
      Ikävä
      38
      716
    9. Sullahan oli ihan valtavat t...., nainen

      Aivan suunnattomat ja hyvin muodostuneet. Luulisi että olisit uskaltanut tehdä selvän aloitteen jos jotain haluat. Miksi
      Ikävä
      53
      709
    10. On ikävä häntä

      Ollut pitkän aikaa
      Ikävä
      37
      694
    Aihe