masennus iskee

Älä tapa itseäsi, katso mitä huominen tuo tullessaan. Uskon että olet tärkeä läheisillesi, kerro jollekin kasvotusten tunteistasi ja ajatuksistasi. Lääkkeitä kannattaa vaihtaa niin kauan, että löytyy apua. Uni on aluksi tärkein tavoite.

En usko, että lääkkeet ei auta. Mutta jos valitset mielummin kärsimisen ja haluat kuolla, niin turha kai on yrittää muuttaa asennettasi. Olet itsesi pahin vihollinen. Onneksi en ole sinä. Elämä on nimittäin pirun kivaa, kun voi hyvin ja on hoitanut itsensä kuntoon.
Hain apua ja sain ja otin hoidon vastaan ja iloitsen siitä joka päivä.
Yritä sinäkin olla kiitollinen kaikesta siitä hyvästi, mitä sinulla on. Siitä se lähtee se hyvä elämä.

Ikävä kyllä, täysin varmoja tapoja kuolla ei ole. Ja ne parhaiten onnistuvat on vaikeita toteuttaa tai aiheuttaa kärsimystä muille. Kuten esim. junan alle hyppääminen. En sitä haluaisi kuskille tehdä.

Eli ei mitään käsitystä. Jos on tarpeeksi rahaa niin voi lähteä Sveitsiin ja saada ihmisarvoisen kuoleman. Tietysti, niin hölmöä kuin se onkin, niin MT-diagnoosi vaikeuttaa tätä prosessia, mutta mahdollista se on silti. Itsellä siitä huono tilanne, ettei ole tarpeeksi rahaa tähän..

Sama juttu. Mitään lääkitystä ei ole mutta ylihuomenna tilaan 5-HTP:tä. Sitä on käytetty vakavan masennuksen hoitoon. Hieman tuli jännitystä kun sen sisältämän valeriaanan väitetään elävöittävän unimaailmaa. Mitä sieltä alitajunnasta nouseekaan esiin?

Joo, minunkin mielestä uni olisi tärkeää saada kuntoon heti ensimmäisenä. Käy hakemassa apteekista melatoniinia ja kaupasta kamomillateetä. Keitä illalla kamomillatee, koeta rauhoittua ja rentoutua, pimennä valaistusta hyvissä ajoin ja ota nukkumaan mennessä melatoniinitabletti. Jos nämä ei auta, niin sitten varmaan olisi hyvä mennä lääkäriin, joka voi määrätä unilääkkeitä. Toivon kuitenkin, että kamomilla ja melatoniini auttaa. Kun saat nukuttua hyvät yöunet, niin mieliala saattaa jo sillä parantua.

Hei,

Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki voisi olla hyvä voimavara. Asioista keskusteleminen yleensä auttaa jäsentämään ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia.

On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Tässä niistä muutama:

- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

- Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.

- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto

Voimia tilanteeseesi!

Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Oletko aloittaja vielä täällä? Mietin, että pitäisikö sinun mennä osastolle. Tai jos et halua osastolle, niin jonnekin perheen tai ystävien luokse. Puhuminen jollekin saattaisi olla hyvä juttu. Tai kirjoittaminen. Mikä on se asia joka sinua ahdistaa?

myrkkyjen syönti, mutta hallitusti asiantuntijan opastuksella ja valvonnassa... vieroituksessa tulee usein oireita jotka ovat josku paskamaisia. toki menevät ohi pikkuhiljaa, jokainen uusi päivä on parempi kuin eilinen.

myrkyistä pääsee eroon esim luontaistuotteilla.

hei daari,
viestisi kosketti.
Odotas kun tässä pikkuhuljaa rekisteröidyn, niin voin heittää sulle pari ajatusta...

mniin joo.... ensin joulusta: perhejoulu voi ahdistaa, eikä sinne oo todellakaan pakko mennä. Monesti se voi tuntua velvollisuudelta. Mutta jos jaksat niin soita toki sinne ja heitä joku hätävale, esim. oot kovassa flunssassa...
Unesta... perinteiset rauhoittautumiskonstit ovat paras tie, mutta jos sinulla on jokin akuutti syy ettet nuku,(ahdistus,paniikkioireet, äkillinen stressireaktio) niin voit toki kokeilla lääkärin reseptillä ns. nukahtamislääkkeitä. Varsinaisia unilääkkeitä älä käytä, (ennen kuin olet kokeillut kevyemmät tiet), ne ovat usein tavallaan huumeita joilla luonnollinen unesi katoaa. Itse olen kerran elämässäni käyttänyt nukahtamislääkkeitä noin viikon ajan, Muuten on parempi vähän valvoakin
ja hakea syitä unettomuuteen kuin alkaa vahvojen lääkkeiden kanssa pelleily.
Jos mitenkään pystyt niin yritä mennä ulos edes kävelylenkille. Laita kunnon peittävät vaatteet päälle ja mee käveleen ihan yksin, se vähän helpottaa. Yritä tehdä niin, pliis.
Tiedän ton kuolemafiiliksen, ei siihen osaa sanoa paljon mitään. Pahimmassa tilanteessa mua onneks auttoi se, että eipä ollut ratkaisua kissan "hoidolle" silloin, rakas lemmikkini oli ainoa jonka vuoksim jatkoin päivän kerrallaan.
Lääkkeistä: vaikea ottaa kantaa.... en tiedä oletko perus- vai erik. hoidossa. Itse vaadin (vuosien tappelujen jälkeen) perusmasennukseen fluoksetiinin. Siitä lääkärit ei nykyään saa enää bonuksia,ja se on apteekissa edullinen, mutta perusmasennukseen edelleen helvetin pätevä lääke. Tosi vähän sivuvaikutuksia. Tai ei käytännössä ollenkaan. Mutta kuten sanoin, sitä ei nykyään tarjota, koska se ei ole enää mikään uutuus joista lekurit on niin innoissaan. Minulle sen myönsi vanha omalääkäri vuosien ihmettelyn jäkeen, ja oli sitten tyytyväinen kun oloni parani huomattavasti. Nyt en ole enää ollut itsemurhaa ajatellut pitkään aikoihin. Fluoksetiinin vaste tulee myös suht nopeasti, jos on tullakseen.
Itsarista: keinoja löytyy aina, ja jos olet miettinyt vasta yhtä tapaa, niin olet vasta alussa masennuksessa. Tosiaan voisin luetella useita hyviä tapoja, mutten viitsi Vedän mieluummin fluoksetiinia ja olen onnellinen pienessä elämässäni.
Toi Sveitsi-juttu ihan naurettava; siellä eutanasia-klinikka kuoleville toimii (siis rahalla) mutta perusmasentuneet ei kuulu kuvioon. Sielläkin tarkistetaan että mikä on itsemurhatoiveen takana, ja masennus ei kuulu hyväksyttäviin syihin. Ennemminkin kärsimystä aiheuttavat kuolemaan johtavat sairaudet, joihin Suomessa ei kuitenkaan saa suoranaista eutanasiaa.
Siis älä kuole! Joskus ehkä sä kokemuksesi avulla autat jotain toista!
(Nii ei sinne osastolle nykyään tost noin vaan pääse jos ei oo vanhaa historiaa :))

No älä viä me, ehitään täs kyllä katsoo, katos...!?

Semmonenkin, että jos saa vähän köysiä pois hirttään suoraan niskasta ensin, niin vois olla hyvä alkuun...

Toinen otta, kun ryyönii mahdollisesti, niin voi kysyä miksi? Miksi?!

Valitettavasti tää laitteistoei nyt sallinut laittaa tähän viestiä, mutta toivottavasti teknosielut hoiti homman. Olisin laittanu videon, ei käynyt. Sotikaa.

Kaikki hengiltä, sitä ne haluaa.

Hei, ainakin teillä monilla näyttää olevan vastuuntuntoa, toiset siitä kärsii usein jopa lopun elämäänsä kun läheinen tekee itsemurhan. Channeling Erik nettisivulla ja Youtubessa on monia videoita ja kirjoituksia, joista on ollut todella apua itsemurhaa suunnitteleville. Monet ihmiset kommentoivat niin. Erik tuo esille aivan uudenlaisen näkökulman elämään ja kuolemaan, koska hän itse tappoi itsensä teini-ikäisenä, ja antaa nyt innoitusta ja neuvoja toiselta puolen meedioiden välityksellä miten elämää oikein pitäisi elää. Asia voi vaikuttaa oudolta, mutta kokeilkaa edes.