viljan hinnat nousussa

Raportit eivät paljon muuttuneet edellisistä, eli entinen tuutilulla jatkui.
Niimpä tämän katsauksen kommentit jäävät vähiin.

Linkki aiempaan katsausletkaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15457543/viljan-hinnat-nousussa

https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/latest.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/grain.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/production.pdf

USDAn tuutilulla kohdistuu esimerkiksi Kanadan vientimäärään, jota povataan
24 milj. tonniin, - huomioimatta lainkaan että kevätvehnän sadon myllylaadun osuus
ei ylitä 15 milj. tonnia, ja siitäkin pitää hoitaa Kanadan oma tarve.

Australian vienniksi uskotaan 10,5 milj. t. mutta millä lihaksilla.
Tänään kerrottiin että Länsi-Australiassa myllyvehnän H1 laatu on pompsahtanut
noin 400 aussitaalaan tonnilta, mikä kertoo että tavaran haalitaan Australian omaan käyttöön.
Tuskimpa USDA ennustaa kietoteitse ranttalia ja hulinaa, jollainen veisi rehulaadunkin
vientihinnat tasolle jossa aussien oma kulutus hyytyisi.

Usan vienti jätettiin lähes ennalleen, ja sen selvittämisen jätän myöhemmäksi,
eli kunhan joulukuun alun varastomäärät julkaistaan.

soija tammi 9,14 maalis 9,28
maissi joulu 3,47 maalis 3,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,09----4,77-----5,80
maalis 5,21---5,05-----5,75
touko 5,28----5,17-----5,81
heinä 5,36----5,28-----5,87
Pariisi vehnä
maalis 204,75 touko 205,50 syys 189,25 joulu 190,75
rapsi
helmi 368,75 touko 369 elo 367,50 marras 370,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 172,70 maalis 175,35 touko 177 heinä 179,80
Ilmoita


EU:n viljataseiden tarkastelu on jäänyt muiden asioiden alle, mutta aloitetaan
se nyt.
Aiemmin tuli jo riekuttua että vaikka EU ei ole omavarainen ruuantuotannon suhteen,
niin se sallii lisäväen tulon vähiä eväitä jakamaan.

Alla tilannetta tarkastellaan USDAn raporttien avulla, - jotka perustuvat pääosin
EU:n omiin lähteisiin.
Vehnä:
14,3 alkuvarasto
137,6 tässä lisätään sato
6,5 tässä lisätään vehnän tuonti
158,4 kaikkiaan käytettävissä
72 tässä vähennetään vehnän käyttö elintarvikkeisiin, sekä siemeneksi.
53 tässä vähennetään rehukäyttö
22 tässä vähennetään vienti
11,23 tämä jäisi loppuvarastoon.

Tällainen tarkastelu ei sinänsä ole vilunkia, mutta siitä kannattaa eristää
seuraava seikka.
137 sato
125 tässä vähennetään EU:n oma kulutus.
12,5 milj. t. saatiin sadosta ylimääräistä.

Eikä tämäkään riitä kun on kyse vehnästä jota viljellään siinä toivossa että
saataisiin leipää ja muuta evästä.
Kuluvalla kaudella EU:n ruokahuolto vaatii 6,5 milj. tonnin tuontia EU:n
ulkopuolelta, josta pääosa on myllyvehnää, - saattaapa vaatia enemmäkin.

Joku ituhippi saattaa kuvitella että EU:n vehnä riittää aina, kunhan vain
lihantuotantoa karsitaan ja sen vaatimaa rehuvehnän käyttöä.
Rehuvehnää tulee kuitenkin säistä johtuen väistämätta, ja muutamana aiempana
vuotena EU:n myllyvehnän osuus on ollut sen kulutukseen riittämätön.

Suurin mutta on kuitenkin se että jos rehulaadulla ei ole menekkiä, niin
vehnäntuotannon kannattavuus romahtaa, tuotanto loppuu ja leipä pöydästä.
Nythän on meneillään varsinainen sekoilu lihantuotantoa vastaan, - se kun
kuuluu olevan suuri syntinen ja ilmastonmuutosta aiheuttava.

No tehdään rehulaadusta etanolia autojen käyttöön taikka poltetaan se kaukolämmön
tuotannossa.
Paljonko maksetaan ja pelastuuko planeetta ?

Vehnäntuotannosta irtoava rehulaatu ei riitä mihinkään, vaan EU:ssa tuotetaan
mahtimäärä varsinaisia rehuviljoja ja tuodaan ulkopuolelta lisää.
Rehuviljat:
147,1 sato
165 EU:n kulutus
- 17,9 milj. t. rehuviljojen tase on tämän verran miinusmerkkinen.

Koska alkuvarasto oli vain 16,46 milj. t. niin ilman tuontia loppuvarastoon jäisi
nolla tonnia.
EU:n runsauden hirmuisuutta joudutaankin paikkaamaan 22,3 milj. tonnin tuonnilla,
mikä jättää loppuvarastoksi vain 13,2 milj. t.
Loppuvarastohan ei ole mikään turha lisä, vaan se tarvitaan satokaudesta toiseen
siirryttäessä, ja sen on oltava varsin kookas tai tapahtuu hirmuisia, - niinkuin
esimerkiksi Brasiliassa kävi pari vuotta sitten.

Lisätään tähän vielä että EU:n rehuviljoista noin 41 milj. tonnia on ruokakäyttöä,
josta ohra, ruis ja kaura suurimpina.
Eipä ituhippien suosikkia kauramaitoakaan saada ilman kauran rehukäyttöä, eli
lihantuotantoa nyt vain tarvitaan tukemaan apinansuvun toimeentuloa.

Mutta mitä moisesta tukemisesta väistämättä seuraa ?
Siinäpä pitää muistella vaikkapa että mitä eräs Malthus niminen hemmo totesi jo
päälle 100 vuotta sitten.

Tällä kertaa jää vielä käsittelemättä soijan ja muiden elintarvikkeiden tuonti
EU:n alueelle, mikä junttaa samalla EU:n omavarasisuuden vieläkin suuremmalle
miinukselle.

soija tammi 9,19 maalis 9,32
maissi joulu 3,76 maalis 3,58
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,17----4,83----5,80
maalis 5,26----5,10---5,83
touko 5,32-----5,22---5,87
heinä 5,38-----5,31---5,92
Pariisi vehnä
maalis 206 touko 206,75 syys 189,50 joulu 191
rapsi
helmi 369,50 touko 369,50 elo 367,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,15 maalis 175,80 touko 178 heinä 180,20
Ilmoita
Viikolla 30.11.-6.12. myytiin Usasta 754 100 t. vehnää ja laivattiin 490 700 t.
Kauden myynti kasvoi 16,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,78 milj. t.
Kauden ollessa puolivälissä, - edustaa myynti 60 % osuutta USDAn vientiarviosta.
Myynti alittaa 2,2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Maissia myytiin 903 200 t. ja laivattiin 952 100 t.
Kauden myynti kasvoi 27,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,9 milj. t.
Myynti edustaa 44,4 % osuutta kauden vientiarviosta.
--
Soijaa myytiin 792 300 t. ja laivattiin 1,146 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 24,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,6 milj. t.
Myynti edustaa 48,2 % osuutta USDAn vientiarviosta.
EU:n osuus ostoista on karttunut kolmessa kuukaudessa 4,2 milj. tonniin,
joista 3,9 milj. t. on jo laivattu perille.
--
Usan HRW vehnän tarpeesta on valtaosa rahdattu ympäri Usaa myllyjen siiloihin, ja
lopuista voidaan käydä kauppaa kunnes jäljelle jää kelpaamatonta tavaraa.
Näinhän kävi viime kaudella jolloin joulukuun alun jälkeen hyvin vähän liikkui tavaraa
muualle Usaan HRW vehnää tuottaneista osavalloista.

Viikon HRW vehnän myynti pompsahti 418 200 tonniin, josta 169 400 t. myytiin ufomiehille.
Laivaukset olivat 155 300 t.
SRW vehnää myytiin 102 900 t. josta 87 800 t. ufomiehille, - laivaukset 33 800 t.
Kevätvehnää myytiin135 700 t. ja laivattiin 134 000 t.
WW vehnää myytiin 97 300 t. ja laivattiin 157 400 t.

Viikon myynnistä 210 600 tonnia myytiin ufomiehille eli noin puolet.
--
Egypti osti 180 000 t. vehnää helmikuun alun toimituksiin, määrästä 60 000 t.
laivataan Romaniasta FOB hintaan 241,2 doll. t. . mikä rahteineen nostaa
hinnan egyptinrannassa 256,3 dollariin tonnilta.
Venäjältä ostettu osa on samaa tasoa.
Usasta tarjottiin erä HRW vehnää FOB hintaan 254,5 taalaa tonni.
--
Venäjän maatalousministeri on esittänyt vientiyrityksille kutsun saapua
keskustelemaan tilanteesta joulukuun 21 päivänä.
SovEconin vehnäguru Sizov twiittasi että vehnän vientirajoituksen ajankohtaisuutta
ensin yliarvioitiin, mutta nyt taas aliarvioidaan.
Vähintäänkin myllylaadun vientiä olisi syytä rajoittaa tavalla tai toisella.
Hintojen nostokaan ei auta mitään koska samassa hinnat nousee muuallakin.
--
soija tammi 9,07 maalis 9,20
maissi joulu 3,75 maalis 3,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,27----4,92----5,80
maalis 5,35---5,19----5,88
touko 5,41----5,30----5,91
heinä 5,46----5,39----5,97
Pariisi vehnä
maalis 207,25 touko 208,25 syys 190,50 joulu 192
rapsi
helmi 369,50 touko 369,25 rlo 370 marras 371
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 174,65 maalis 177,30 touko 179
Ilmoita
Länsi-Australian viljojen hinnat pompsahtivat viimein oltuaan pitkään muita
maakuntia alempia.
Suurin nousija oli vehnän H2 lajike joka vastaa Usan HRW vehnää, eli se sopii
teollisesti valmistettujen leipien tuottamiseen.
Sen ostotarjous nousi 24 aussitaalaa päätyen 410 taalaan.
Lähinnä Usan WW vehnää vastaava APW1 on hinnoiteltu 375 aussitaalaan, - tästä
lajikkeesta kerrotaan että noin 50 % on päätynyt tähän mennessä rehulaatuiseksi
heikon valkuaisen vuoksi.
Rehullekin on vahva kysyntä mantereen itälaidalla, mutta suurehko rehun osuus
lännen vehnän osalta saattaa laskea jatkossa mantereen itäosan hintoja.

Victoriassa ennustettu sateisuus on johtamassa myöskin huonoon laatuun, ja sen
APW1 nousi 435 aussitaalaan, - eli kireät laatuvehnän markkinat hermostuivat
sääennusteista.

Etelä-Australiassa H1 ja H2 on säilyttänyt vielä kohtuullisesti laatunsa eli
kerrotaan päälle 50% osuuden täyttävän yllä mainitut laatuluokat.
Valkuaisesta maksetaan, eli muutoin heikohkoja hintoja maksanut Viterra tarjoaa
420 aussitaalaa tästä "hard" eli kovan vehnän lajikkeesta.

Meno on ennallaan NSW:n puolella jossa pitää H2 vehnästä maksaa 468-470 taalaa,
ja APW1 lajista 445 - 465 taalaa.
--
Grain Corp yhtymän viljojen ostomäärä on karttunut 1,43 milj. tonniin ja
Viterran ostot ovat tasossa 2,79 milj. t.
Yhtiöt eivät erittele tiedotteissaan vehnää rypsiä ja ohraa erilleen, joten
ne joutuu arvaamaan ABARESin satoarvion perusteella.
Vehnän ostomäärän voi povata osuvan 2-3 milj. tonnin haarukkaan.

Länsi-Australian viljat ostava CBH Group on saanut kasaan 10,1 milj. t. josta
vehnän osuuden voi arvioida olevan noin 6 milj. t.
Yhtiö on jo ehtinyt hieman viedäkin vehnää ja kertoo että joulu sekä tammikuun
laivaukset ovat täysin varatut, mikä lienee ikävä uutinen itärannikon myllyille.
Asiasta kun seuraa että muutama milj.t. parasta vehnää häipyy kohti horisonttia.
CBH kertookin että noin 2 milj. t. on lähdössä joulukuun ja tammikuun puolivälin
mennessä, - ei kuitenkaan erittele tästä vehnää ja ohraa erilleen.
Arvelen että tämä oli pääsyy viikon hintapompsauksessa.
Aussien eväitä ei ole ymmärretty ajoissa puolustaa.
--
Argentiinan vehnän alasta 57,4 % oli korjattu joulu 12. päivityksen mukaan.
Tähänastinen satotaso arvioidaan keskimääränä 2,71 tonniin hehtaarilta.
Hallat marraskuun lopulla ja joulukuun alussa, sekä raesateet ovat häätäneet
arvioimaan satoa alaspäin, ja se povataan nyt 19 milj. tonniin.
Argentiinan viljapörssin raportista voi selvittää mistä tähänastinen kertymä
on haalittu.
Kun tätä vertaa viime viikkojen sademäärään, niin selviää että huonosti
on laadulle käynyt.
Viimeisimmältä viikolta löytyy 50-75 millin sademäärä, ja sadonkorjuun ajalta
yli 100 milliä.
Raportti laskee että noin 9 milj. t. vehnää on saatu kasaan, mutta onko edes
puolet myllylaatua ?
Kun aiemmin on kerrottu että noin 6 milj. t. oli myyty ennakkoon vientiin,
niin ei edes tuota ole saatu kasaan myllylaatuisena.
Loput korjaamatta olevasta alasta ovat melkoiselta osin vielä jyvän täyttymisen
vaiheessa ja sadonkorjuun häntä menee yli vuodenvaihteen.
--
soija tammi 9,00 maalis 9,13
maissi joulu 3,76 maalis 3,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,27----4,92----5,80
maalis 5,30---5,18----5,84
touko 5,36----5,29----5,89
heinä 5,43----5,38----5,95
Pariisi vehnä
maalis 206,50 touko 207,75 syys 190 joulu 191,75
rapsi
helmi 369,75 touko 369,50 elo 366,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,55 maalis 178,55 touko 180
Ilmoita
Maajussit ui jo rahassa ja kun tukiaiset tulee niin pääsee Veholta hakemaan uutta mersua sekä inistään ku ei tuu enempää tukia ja vilja delaa pellolle.
1 VASTAUS:
On rahat loppu ettei loiventavaa ohrapirtelöä pysty hankkimaan nin on tänne pahaa oloa purettava :)
+Lisää kommentti
Viikoilla 18. ja 19. vietiin Kanadasta 500 200 t. ja 366 200 t. tavallista vehnää.
Durumin vienti oli 111 100 t. ja 77 300 tonnia.
Kauden vienti karttui 6,9 milj. tonniin tavallista ja 1,19 milj. tonniin durumia.
Tavallisen vehnän osalla on vuodentakaiseen plussaa 1,1 milj. t, ja durumille
miinusta 0,19 milj. t.
Kanadan tilastoinnin kattama kulutus on karttunut 1,57 milj. tonniin tavallista,
ja 0,14 milj. tonniin durumia.
Miinusta vuodentakaiseen on tavallisella 0,37 milj. t. ja durumilla 0,13 milj. t.
Yhteensä vienti ja kulustaseissa on vuodentakaiseen verraten 0,41 milj. t. plussa.

Tuottajien toimitukset alkupään varastoihin olivat 532 400 ja 590 400 t.
Näistä toimitettiin satamiin 410 000 t. ja 386 200 t. joista yhteensä 661 300 t.
oli kevätvehnän myllylaatuja.
Toimitukset eivät vastanneet laivauksia, joten viikon 19. lopulla varastojen taso
laski 579 100 tonniin kevätvehnän myllylaatuja.
Tähän mennessä näitä myllylaatuja on viety 5,58 milj. t, , - vastaan 4,46 milj. t.
vuosi sitten.
--
Australian Victoriassa viimeiset 5 päivää on ollut sateisia, ja sadonkorjuu on
juuttunut paikoilleen.
Sademääriä on kertynyt yleisesti 50 millin tuntumaan, mutta paikallisesti yli
100 milliä.

Argentiinan vehnäalueen sateet olivat viikolla samaa tasoa, ja 20. päivän jälkeen
luvataan monipäiväiset sateet.
Argentiinan vehnäsadosta merkittävä osa on päätymässä rehulaatuiseksi, eli
myllyvehnän toimittajat harvenevat lisää.
Argentiina mahtisato on ollut se viimeinen pidäke ja alibi nykyisille hinnoille.
--
soija tammi 9,05 maalis 9,18
maissi maalis 3,83 touko 3,91
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,35---5,21----5,85
touko 5,41----5,33----5,90
heinä 5,47----5,43----5,96
syys 5,54-----5,55----6,03
Pariisi vehnä
maalis 207,75 touko 208,50 syys 191 joulu 193
rapsi
helmi 368 touko 368 elo 364,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 175,45 maalis 179,45 touko 180,50
Ilmoita
Jatketaan EU:n ruokahuollon omavaraisuuden tarkastelua, ja aloitetaan öljykasveista.
EU:ssa viljellään normaalisi noin 20 milj. t. rypsiä ja rapsia, joiden tuotanto
ei yleensä kata kulutusta, - niimpä ei niitä viedäkään.
Auringonkukkaa viljellään myös ja oliivipuista saadaan ruokaöljyä.
Kysyntä kohdistuu kuitenkin enemmänkin valkuaispitoiseen "puristusjätteeseen" ja
sitä saadaan riittävästi vain tuomalla soijaa, jota ei juuri täällä viljellä.

EU:ssa puristetaan vuosittain öljysiemeniä 48,8 milj. tonnia, ja puristamojen
tarpeisiin tuodaan muualta 21,6 öljysiemeniä, - soijan osuus tästä on 15 milj. t.
Eikä vielä riitäkään, vaan lisäksi tuodaan valmista valkuaisrehua 24,7 milj. t.,
-tästä osuudesta soijaperäistä rehua on 18,5 milj. t.
Eli EU:n ruokahuolto on tältä osin 45 milj. tonnia miinuksella.
Lisäksi tuodaan valmiita ruokäöljyjä 9,9 milj. tonnia vuodessa, mutta suurin
osa tästä biodieselin tuotantoa varten.

Minkäs teet, EU:n väkiluku ylittää jo 500 miljoonaa, ja lisää on tulossa
toinen puoli.
Planeetan ruokahuolto on monista syistä kuilun partaalla, ja Euroopassa ollaan
jo nyt tuontiruuan varassa.
Ei ole merkkiäkään näkyvissä että asia EU:ssa ymmärrettäisiin.
Lisää aiheesta myöhemmin.
--
soija tammi 9,06 maalis 9,20
maalis 3,85 touko 3,93
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,32----5,17----5,76
touko 5,38-----5,28----5,82
heinä 5,44-----4,39----5,88
syys 5,51------5,51----5,97
Pariisi vehnä
maalis 207 touko 208,25 syys 191,25 joulu 193
rapsi
helmi 367,50 touko 368,50 elo 364,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 175 maalis 178 touko
Ilmoita
Metsäveli huvitteli tänään EU:n tilastojen parissa, joista selviää sellainenkin
seikka että EU:n elintarvikkeiden viennistä suurin osuus on vettä.
Eli oluiden ja viinien viennin osuus on peräti 39 % ja arvoltaan 30 000
miljoonaa euroa.
Maitotaloustuotteiden ja munien vienti on tähän verraten vaatimatonta, eli
noin kolmannes tuosta.
Tiedot ovat vuodelta 2017 ja löytyvät linkin taulukosta.

Suurimmat osuudet tuonnista EU:hun ovat hedelmien sekä kalan ja muiden vesielikoiden
tuonnilla, joiden arvo ylittää kummallakin 20 000 miljoonaa euroa.

Taulukossa viljojen tuonti ja vienti löytyy kohdalla 10 - cereals.
Näiden monen ruokaketjun alkupäässä ja edellytyksenä olevien tuotteiden arvo on
tietenkin muihin nähden vähäinen, eli alle 6000 milj. euroa.

Taulukossa on mukana myös tuonti jonka vaakapalkki on vaaleampi väriltään.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:EU-28_exports_and_imports_of_agricultural_products,_EU-28,_2017.png

Tilastoista löytyi myös tuonnin ja viennin tonnimäärät joista tuonnin
osuus oli 93 milj. tonnia ja viennin 91 milj. tonnia.
Kuten edellä totesin vesipitoisesta viennistä, niin tuonti on osin samaa
laatua hedelmien ja vihannesten osalta.
Tuonnin tonnien enemmistö kuitenkin löytyy viljoista sekä soijapavuista.
--
Kiina on ostanut Usasta parissa viikossa 2,6 milj. tonnia soijaa.
Ostajana oli valtion omistama yhtiö jolle tuontitulli ei merkitse sitä ei tätä.
Tähänastinen ostoboikotti oli melkoisen turha näytelmä, ja se tuli Kiinalle
kalliiksi hintojen noustua Brasiliassa kovan kysynnän ansiosta.
--
Soija tammi 9,00 maalis 9,13
maissi maalis 3,81 touko 3,89
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,22----5,08----5,68
touko 5,29-----5,20----5,75
heinä 5,67-----5,80----5,81
syys 5,44------5,44----5,89
Pariisi vehnä
maalis 205,25 touko 206,25 syys 189,75 joulu 191,75
rapsi
helmi 366,50 touko 367,50 elo 364
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,85 maalis 176,85 touko 178,50 -toukokuun futuuri nousi 200,8 euroon tonnilta.
Ilmoita
Viikolla 7-13.12. myytiin Usasta 313 600 t. vehnää ja laivattiin 655 500 t.
Kauden myynti kasvoi 16,67 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,44 milj. t.
Myynti alittaa 2,2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Maissia myytiin 1,974 milj. t. ja laivattiin 975 600 t.
Kauden myynti kasvoi 29,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,9 milj. t.
Myynti ylittää 4,3 milj. tonnilla vuodentakaisen.
--
Soijaa myytiin 2,835 milj. t. ja laivattiin 1,33 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 27,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,1 milj. t.
Myynti alittaa 11,8 milj. tonnilla vuodentakaisen.
--
Usan vehnäkauppa väheni epäterveelliseltä tasolta, jolla varsinkin HRW vehnän
myynti on ollut.
Nyt sitä myytiin 62 000 t. ja laivattiin 238 899 t.
SRW vehnää myytiin 40 000 t. ja kevätvehnää 93 800 t.
Italia jatkoi ostojaan ja nyt ostettiin durumia sekä kevätvehnää yhteensä 47 900 t.
--
Argentiinan vehnän sadonkorjuu on edennyt Buenos-Airesin niemen alueelle jossa
aikaiset kylvöt ovat valmistumassa.
Joulu 20. päivityksen mukaan on korjattu 68 % kylvöalasta, jonka keskisato on
ollut 2,8 tonnia hehtaarilta, - kaikkiaan tonneja lasketaan saadun 11,7 milj. t.
Buenos-Airesin alueelta on saatu parempia tuloksia, eli 4 tonnin hujakalla.
Siellä sadonkorjuu on vasta noin 25-30 % tasolla.
Sadonkorjuu on pari päivää tauolla sateiden vuoksi, ja epävakainen säätyyppi
jatkuu ainakin viikon verran, mutta jossain välissä korjuu onnistuu.
Tähänastisten sademäärien perusteella voi povata vehnän keskimääräiseksi laaduksi
heikkoa
--
soija tammi 8,95 maalis 9,08
maissi maalis 3,75 touko 3,83
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,22---5,08----5,68
touko 5,30----5,20----5,47
heinä 5,37----5,31----5,81
syys 5,46-----5,42----5,89
Pariisi vehnä
maalis 205,75 touko 207 syys 191 joulu 192,75 maalis 195 touko 196
rapsi
helmi 365 touko 366 elo 364
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 174,90 maalis 177,90 touko 179,95 heinä
Ilmoita
Planeetan viljojen hinnat on saatu noususta huolimatta vielä pysymään viljajättien
kurissa, mutta monet kommentoijat ja muut viljapuolen tiedottajat ovat vaivihkaa
pelastamassa oman arvovaltansa rippeitä.
Ranttali tulee, oletko valmis? - puheet on jätetty edelleen metsäveljen huoleksi,
mutta kautta rantain asia tulee näkösälle.

Linkin artikkelissa enemmän Australian mantereen tilannetta ansiokkaasti seurannut
Agfarm, käsittelee nyt myös planeetan näkymiä.
Agfarm on viljakaupan alalla toimiva yritys, josta puolikkaan omistaa viljelijöiden
omistama ja Länsi-Australiassa toimiva CHS osuuskunta.

No mitäpä menee Agfarmin edustaja sanomaan?
Australian vetiseksi kääntyneen tilanteen lisäksi huomataan Argentiinan vehnän
vaikeudet, eli laatuvaje tulee suurella todennäköisyydellä rajoittamaan myllyvehnän
vientiä.
Artikkelista löytyy pylväskuvaaja Argentiinan vehnänviennistä joulukuun aikana,
alkaen vuodesta 1989.
Kuluvan joulukuun vientimääräksi povataan 1,99 milj. tonnia, mutta jotain
ehdittiin viedä marraskuussakin.
Agfarm tietää kertoa että Etelä-Aasian myllyteollisuus on ostanut siksi kiivaasti
Argentiinasta, että jos näkyvissä oleva laatuvaje toteutuu, niin tehdyt kaupat
joudutaan täyttämään esimerkiksi Usan vehnällä.

Toinen kaavio näyttää Argentiinan ja Venäjän satomäärät vuosien mittaan, - tätä
kaaviota käsittelen alempana lisää.
Venäjän viennin nähdään hidastuvan jatkossa, ja huomautetaan että tänään Venäjän
hallinnolla ja viejillä on kokous.

Sanomiset tiivistetään lopuksi hieman "sordiino" päällä ja todetaan että Venäjän
ja Argentiinan vienti on hidastumassa ja voi jopa pysähtyä kokonaan.
Australian hintojen nähdään tästä syystä pysyvän korkeina koko seuraavan vuoden.
Asian kerrotaan näkyvän jo Australiassa siinä että loppukäyttäjät haalivat jo
"agressiivisesti" paikallista vehnää.
https://www.agfarm.com.au/export-troubles-influencing-2019-grain-prices/

Seuraavan linkin artikkeli on siksi huonoa analyysiä, ettei sitä kannata linkittää
muutoin kuin järjestyksessä toisena olevan kaavion vuoksi.
Siinä esitetään pylväskuvaajalla planeetan vehnänkulutuksen pitempiaikainen kasvu,
sekä miten se jakaantuu rehulaadun ja myllyvehnän kesken, - kaavio perustuu USDAn
lukuihin.
No ei nyt tosiasiassa näin, vaan kyse on suoraan ihmisravinnoksi käytetyn vehnän
osuudesta, mikä on paikoin tosi heikkolaatuisen tavaran käyttöä.

Kaavio näyttää tasaista kasvua ihmisravinnon käytolle, - kasvu on ollut 7,5 milj. t,
viimeisten neljän vuoden keskiarvona.
Metsäveli on katsastanut tilannetta hieman kauemin, ja näiden katsausten aikana
on tullut tähän osuuteen lisää noin 100 milj. tonnia.

Sama kulutuksen kasvu jatkuu edelleen kuin juna kiskoilla, - jos vehnää riittää.
Edellisen linkin kaaviossa ollut Venäjän ja Argentiinan koko tuotantomäärä
ei riitä edes kattamaan seuraavan 10 vuoden lisätarvetta.
Tarve tulee pääosin kattaa myllylaatuisella vehnällä, mutta mistä löytyy uusi
Venäjä ja Argentiina entisten lisäksi?
Eipä niin mistään.
Ja tässä oli kyse vasta vehnästä
https://www.uswheat.org/wheatletter/global-production-continues-to-decrease-due-to-weather-problems-in-australia-and-russia/

Metsäveli on pyrkinyt pitämään politiikan katsausten ulkopuolella, mutta lienee
aihetta päivittää tätäkin puolta.
Tuottajat tietävät varsin hyvin ketkä "omat" ovat maaseudun pettäneet, mutta
samalla petos on tehty ja suuri myös kuluttajia kohtaan.
On jonkinmoinen ihme että Suomesta vielä löytyy nykyinenkin määrä tuottajia,
mutta löytyykö pitkään?
Tuossa ylempänä toin vain alustavasti esiin ne seikat joiden vuoksi alkaa
olla hätä kädessä.
Planeetan ruokahuolto romahtaa lopulta varmasti, ja esimakua saadaan jo ensi vuonna.
Opitaanko mitään onkin jo epävarmaa.
Pahoin pelkään että tiedotusvallan saa se sama joka sitä nytkin pitää, eli mitään
ei opita, vaan entistäkin hullummaksi selitykset ja syyttelyt menee.

Paremmasta tiedotuksesta löytyy linkin artikkeli.
Erittäin hyvä ideakin löytyy eli tulisi säätää alkutuottajan tulot turvaava
"elintarvikeketjun tulolaki" jossa jokin tietty osa turvattaisiin tuottajalle.
Perussuomalaisilla on kyllä paras ote ja tahtotila jolla käydä päälle kaatuvaa
tilannetta torjumaan, - monelta muultakin kannalta.
Saattaapa metsäveljelläkin olla mikroskooppisen kokoinen osuus asiaan, - nimittäin
puolueen voimassaolevaa maatalousohjelmaa oli muiden mukana muotoilemassa
Karri Ollila , joka oli tuolloin katsausten lukijoita, saattaapa olla vieläkin.
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-ihmettelevat-kotimainen-ruuantuotanto-ongelmissa-keskusta-istuu-hallituksessa/
--
soija tammi 8,83 maalis 8,96
maissi maalis 3,78 touko 3,86
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas minneapolis
maalis 5,13---5.02----5,61
touko 5,20----5,14----5,67
heinä 5,28----5,25----5,74
syys 5,36-----5,37----5,81
Pariisi vehnä
maalis 204,75 touko 206 syys 189,50 joulu 191,25
rapsi
helmi 364,25 touko 364,75 elo 363,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,20 maalis 176,20 touko 178
Ilmoita
Ennen joulua pidetystä viejien ja Venäjän hallinnon kokouksesta ei ole
paljoa tiedotettu ulos.
Kuitenkin kerrotaan että hallinto ei suunnittele viennin rajoittamista.
Vientiä toki voidaan rajoittaa muutenkin kuin hallinnon ukaaseilla ja pumaskoilla.

Argentiinan korjuusäät menevät ennusteiden mukaan peräti kelvottomiksi.
Buenos-Airesin niemimaalle povataan ainakin viikoksi sateita, joiden väliin ei
osu kuin lyhyt poudansilmä.
Sademäärätkin johtaisivat toteutuessaan tulviin, eli pahimmillaan sataisi 250 milliä.
Viljapörssin joulu 26. päivitys kertoo että vehnän kylvöalasta 83 % olisi korjattu,
ja tähänastisen korjuun keskimääräinen satotaso on 2,96 tonnia hehtaarilta.
Tämän perusteella arvioidaan saadun 14,8 milj. t. vehnää.

Soija tammi 8,70 maalis 8,83
maissi maalis 3,74 touko 3,82
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,11---4,96----5,52
touko 5,18----5,07----5,58
heinä 5,25----5,18----5,65
syys 5,35-----5,30----5,73

Pariisi vehnä
maalis 203 touko 204,75 syys 189,25 joulu 190,75 maalis 194
rapsi
helmi 362 touko 362,25 elo 360,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,20 maalis 176,20 touko 178,25
Ilmoita
Usan kauppatilastot jäivät julkaisematta Usan budjettiriitelyn vuoksi.

Kansasin HRW syysvehnän kylvöjen määrästä on tehty alustavia povauksia jotka
pudottavat alat alimmaksi ainakin sataan vuoteen.
Edellisen kauden alat vähenisivät noin 10 %
Joulukuun alun tilanne oli lisäksi se että noin 10 % kylvöistä ei ehtinyt orastua.
Chicagossa pelattavan SRW syysvehnän aloille tulisi suurempi pudotus, eli 10-15 %

soija tammi 8,82 maalis 8,95
maissi maalis 3,75 touko 3,83
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,11----4,95----5,50
touko 5,18-----5,05----5,55
heinä 5,18-----5,19----5,63
syys 5,34------5,32----5,71
Pariisi vehnä
maalis 203,25 touko 205 syys 190 joulu 192 maalis 194,25
rapsi
helmi 362,50 touko 363,75 elo 361,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 172,95 maalis 175,95 touko 179,50
Ilmoita
Tällä kertaa vain futuuripelin tulokset muistiin.

soija tammi 8,82 maalis 8,94
maissi maalis 3,74 touko 3,82
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,03---4,89----5,49
touko 5,10----5,01----5,52
heinä 5,18----5,13----5,61
syys 5,27-----5,26----5,69
Pariisi vehnä
maalis 203,25 touko 205 syys 190,50 joulu 191 maalis 194
rapsi
helmi 364,25 touko 365,25 elo 362,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 172,60 maalis 175,60 touko 177,05 heinä 180,50
Ilmoita
Intian vehnä alkaa olla kylvetty ja oraalla, mutta normaalia vähäisemmät
sateet huolettavat.
Sademäärät ovat olleet ajalla loka- joulukuu noin 40 % ajankohdan normaalia
pienemmät.
Satelliittikuvista voi havaita että siellä missä on ollut vettä saatavilla
kasteluun, näkyy selvä ero värityksessä.
--
Marokko jatkoi kolmella kuukaudella tuntivehnän tullivapautta.
Tämä jatkuisi nyt huhtikuu loppuun saakka.
Huolimatta edellisen sadon kohtuullisesta onnistumisesta, - vaatii ruokahuolto
noin 3 milj. vehnätonnin tuontia.

Etiopia asetti ostotarjouksen 400 000 tonnin vehnämäärästä.

soija tammi 8,94 maalis 9,06
maissi maalis 3,75 touko 3,83
vehnäfuturit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,08----4,94----5,54
touko 5,14-----5,05----5,59
heinä 5,21-----5,16----5,66
syys 5,31------5,28----5,75
Pariisi vehnä
maalis 203,75 touko 205,50 syys 190 joulu 191,75
rapsi
helmi 364,75 touko 367,50 elo 361,75 marras 364,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,30 maalis 176,60 touko 178,45
Ilmoita
Australian itäosan viljojen ostajat Grain Corp ja Viterra ovat saaneet joulukuun
loppuun mennessä ostetuksi yhteensä 5,595 milj. tonnia, josta pääosan kattaa
vehnä, ohra ja rypsi.

Crain Corp sai kahden viikon aikana lisäystä vain 254 000 t, josta lähes kaikki
Victorian maakunnasta.
Ostoja on kertynyt vasta 1,83 milj. t. ja arvelen että jotain 2 milj. t. jää
saaliiksi.
Vuosi sitten ostoja oli kertynyt 5,47 milj. t. ja kaksi vuotta sitten 11,5 milj. t.

Viterrankin ostot ovat loppusuoralla, eli kahden viikon saalis 572 107 tonnia.
Tämä yritys ostaa Etelä-Australian ja Victorian viljoja.
Kaikkiaan on ostettu 3,8 milj. t.

Kaikki ei vielä ole kasassa, vaan Victoriassa sateiden alle jäänyttä osaa on
vielä korjaamatta.
Arvelen että yhtiöiden ostomäärät jäävät yhteensä alle 6 milj. tonnin.
Viljojen sato on tietenkin suurempi koska myllyt ostivat vehnää suoraan
tuottajilta, ja ohraa sekä vehnää ostettiin kiivaasti karjapuolen käyttöön.
Vehnän osuutta ei saa selville kuin arvauksena, eli jotain 3 milj. t.
Tässä kannattaa huomata että ostettu määrä ei suinkaan ole enää varastoissa,
vaan sitä on myöskin häipynyt paljonkin kulutukseen.

Länsi-Australiassa viljojen vastaanotto on tasolla 15,69 milj. t. josta vehnän
osuuden voi arvata osuvan 9 - 10 milj. tonnin haarukkaan.
Sadonkorjuu on pääosin suoritettu.
Lännessä arvioihin vaikuttaa se että viljojen vastaanottaja on tuottajien omistama
osuuskunta, joka hoitaa pääosin viljojen varastoinnin.
Tuottajan ei kuitenkaan tarvitse tehdä heti kauppaa toimittamastaan viljasta.
Tämä systeemi vaikuttaa sen että vastaanotettu viljamäärä kertoo melkoisen
tarkkaan sen mihin mittaan sato päätyy.

Australian vehnän hintataso on pysynyt joulun jälkeen korkeana ja monin
paikoin ostotarjoukset ovat nousseet.
Tähän mennessä vehnästä on ostomäärien perusteella vain noin 12-13 milj.
tonnin havainto, ja Australian oma tarve vielä täyttämättä, joten ihmettelen
tässä että täytyykö viennin osalta povausta viilata pienemmäksi.
Edellinen povaus taisi olla 4-7 milj. tonnin haarukassa.
--
soija tammi 9,00 maalis 9,10
maissi maalis 3,80
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,14-----5,03----5,65
touko 5,19------5,15----5,70
heinä 5,27------5,25----5,77
syys 5,37-------5,37----5,84
Pariisi vehnä
maalis 206 touko 207,25 syys 189,75 joulu 191,75
rapsi
helmi 365,75 touko 365,50 elo 362,25
Lomtoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,45 maalis 176,45 touko 178,50 heinä 181
Ilmoita
Argentiinan vehnäsadosta on tammi 2. päivityksen mukaan korjattu 90 %.
Korjatun alan keskisadoksi kerrotaan 3,04 t. hehtaarilta.
Kaikkiaan lasketaan saadun 16,8 milj. t. vehnää.
Sateet ovat viivästyttäneet sadonkorjuuta ja laadun voi povata alentuneen.

Bolsa de Cereales kertoo 11,5 % vehnän vientihinnaksi helmikuulle 230 doll. FOB.
ja huhtikuulle 239 doll. tonni.
Vuosi sitten vastaavat hinnat olivat 174 ja 182 doll. tonnilta.
Hinnat ovat pompsahtaneet vuodentakaisesta ja nousevat lisää kunhan laatuvajeen
mittakaava selviää.
--
EU:n vehnänvientiä on kertynyt kauden ollessa puolivälissä hieman yli 8 milj. t.
Ohraa on viety 2,6 milj. t.
Maissin tuontia on karttunut päälle 11 milj. t. ja soijan noin 7 milj. t.
sekä rapsin 2,1 milj. t.
--
soija tammi 9,09 maalis 9,22
maissi maalis 3,82 touko 3,90
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,16----5,05----5,70
touko 5,21-----5,16----5,75
heinä 5,28-----5,26----5,81
syys 5,38------5,38----5,89
Pariisi vehnä
maalis 206,75 touko 207,75 syys 190,50 joulu 192,50
rapsi
helmi 367 touko 366,75 elo 363,75 marras 366,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,70 maalis 176,70
1 VASTAUS:
Tuleeko ranttali?

Johan se kerran tuli, sille annettiin nimeksi arabikevät. Sen syyt kuivuus ja viljan hinnan nousu häivytettiin mediassa.
Voisi olettaa,että tästä olisi opittu. Hinta on noussut maltillisesti, mutta varmasti.
Ilmaston lämpeneminen yhdellä asteella laskee satotasoja 6%.Lisäksi siihen väestön lisäys ja ihmisten keskimääräinen vaurastuminen.
+Lisää kommentti
Kanadan vientitilastot julkaistiin nyt kahden viikon ajalta, mikä selittää
määrällistä kasvua.
Viikoilla 21-22 vietiin 744 400 t. tavallista vehnää, ja 174 400 t. durumia.
Tuottajien toimitukset olivat samaa tasoa, eli 778 200 t. tavallista.
Kauden vienti kasvoi 7,98 milj. tonniin tavallista, jossa vuodentakaiseen verraten
plussaa 1,37 milj. t. ja 1,46 milj. tonniin durumia, jossa 0,1 milj. t. miinusta.
Tavallisen vehnän viennistä 6,4 milj. t. on ollut kevätvehnän myllylaatuja.
Tavallisen vehnän vienti ylittää 1,27 mlj. tonnilla vuodentakaisen tason.

Kanadan tilastoinnin kattama kulutus on karttunut 1,91 milj. tonniin tavallista,
ja 0,14 milj. tonniin durumia.
Näiden kulutus jää yhteensä 0,5 milj. t. alemmaksi vuodentakaista.
--
soija tammi 9,11 maalis 9,23
maissi maalis 3,83 touko 3,90
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,16----5,03----5,68
touko 5,21-----5,14----5,73
heinä 5,27-----5,25----5,79
syys 5,35------5,37----5,87
Pariisi vehnä
maalis 205,25 touko 206,75 syys 189,25 joulu 191,50
rapsi
helmi 367 touko 367 elo 364,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,20 maalis 176,20 touko 178,20
Ilmoita
Argentiinan vehnän sadonkorjuun ajaksi osuneiden sateiden vaikutukset ovat
tulleet näkyviin ikävällä tavalla.
Algerian kerrotaan hylänneen vehnälastin itäneiden jyvien vuoksi, mikä pilaa
vehnän leivontaominaisuudet, ja tällainen vehnä saattaa olla jopa myrkyllistä
homeiden tuottamien toksiinien vuoksi.
Algeria ehti saada Argentiinasta 345 000 t. parempilaatuista vehnää joulukuun
aikana, mikä vehnä oli peräisin maan pohjoisosan ensimmäisenä valmistuneesta
osuudesta satoa.
Jonkin aikaa vielä menee kunnes varsinainen loppusota planeetan myllyvehnän
jämistä alkaa.
Australia,Argentiina ja Kanada alkavat olla jo poissa pelistä.
Hirmuista, vallan hirmuista.
Näin pahaa tilannetta ei ollut metsäveljenkään povauksissa, kun syksyllä
alkoi olla selvää että myllyvehnä ei apinansuvulle koko kautta riitä.
--
Algeria asetti ostotarjouksen vehnästä mikä tulisi toimittaa helmikuun lopussa
ja maaliskuun alussa.
Argentiinakin on vielä kelpuutettu mukaan, ja sen laivaukset tulisi hoitaa
helmikuussa.
Kiirekin olisi, eli jo huomenna tulee myyntitarjoukset jättää.
--
EU:n vehnänvienti on karttunut 8,4 milj tonniin, -vastaan 11,3 vuosi sitten.
Durum mukaanlukien määrä kasvaa 9 milj. tonniin, - vastaan 12,2 vuosi sitten.
--
soija tammi 9,06 maalis 9,18
maissi maalis 3,80 touko 3,88
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,19----5,06----5,67
touko 5,25-----5,17----5,73
heinä 5,30-----5,27----5,80
syys 5,38------5,39----5,87
Pariisi vehnä
maalis 205,75 touko 207 syys 189,50 joulu 191,50
rapsi
helmi 368,50 touko 368,50 elo 365,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 174 maalis 176,85 touko 179,75
Ilmoita
Usan valtion virastot ovat edelleen kiinni ja väki palkattomalla lomalla.
Usassa hekotellaan että hyvin menee silti.
USDAn uudet raportit olisivat olleet muutoin tulossa perjantaina, mutta nyt
niiden aikataulu on täysin auki.
Usassa asia on johtanut myös huhujen leviämiseen, ja eräs niistä väitti
Kiinan ostaneen Usasta 6 milj. t. vehnää.
No eipä pidetä kiirettä uskomisen kansssa, vaikka kyllähän Kiinan tilanne
tuon verran vaatisi.

Algeria teki kaupat 550 000 tonnista vehnää, minkä hinnaksi rahteineen kerrotaan
361 doll. tonnilta.
Myyjiksi epäillään Ranskaa ja Argentiinaa.

Egypti on jälleen vehnämarkkinoilla, ja kaupatkin on tehty, mutta tiedot hinnoista
ja määristä ovat ristiriitaisia.
Pompsahtaneita kuitenkin eli päälle 250 doll. FOB ja rahteineen jotain 263-270 doll. t.
Määräksi kerrotaan 550 000 t.

Marokolla oli ostotarjous noin 300 000 tonnin määrästä durum vehnää.
Kaupat syntyi hetimiten 100 000 tonnin erästä Usan durumia.
Tunisia asetti ostotarjouksen 100 000 tonnin durum vehnän määrästä.

soija tammi 9,12 maalis 9,24
maissi maalis 3,82 touko 3,90 heinä 3,97 syys 4,00
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,19----5,04----5,70
touko 5,25-----5,16----5,76
heinä 5,30-----5,27----5,83
syys 5,38------5,39----5,90
Pariisi vehnä
maalis 205 touko 206,50 syys 189,25 joulu 191
rapsi
helmi 367,25 touko 367,75 elo 365
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173,45 maalis 176,50 touko 178,50
Ilmoita
vuonna 2017 pidetystä "leivän juuret" seminaarin sisällöstä löytyy esitelmän
apuna käytetystä materiaalista linkin pdf tiedosto.
Vanhoja asioita ja vähän uudempiakin on käyty läpi, mutta löytyypä ennusteitakin lähitulevaisuudesta.
Tuodaan esille myös ruokahuollon haasteet, eli tarve nostaa planeetan ruuan
tuotanto 1,5 - 2 kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä, jolloin apinansuvun määrän
arviodaan saavuttavan 9 miljardin rajan.
Muutakin tarvitaan lisäksi, eli ruuan tarve kasvaisi 60 % nykyisestä.

Sivulta 23 löytyy kaavio "world grain harvest" , jossa käyrillä näytetään
jyväviljojen tuotantoalojen kehitys ja samat yhdessä soijan alojen kanssa.
Molemmat näyttävät alenevaa suuntaa pelkkinä pinta-aloinakin, mutta vielä
enemmän kun katsotaan mikä ala on tuotannossa apinansukulaista kohti.
Nykyisin tätä alaa on käytössä noin 0,45 acrea nuppi, eli neliömetreissä
ilmaistuna 1836 neliömetriä eli 18 aaria, - (acre 4061 neliömetriä).
Vuonna 2050 peltoa löytyisi vain 734 neliömetriä per nuppi.

Jos uskotaan että tuotantoalaa voi vielä kasvattaa, niin kukahan tuon kustantaisi?
Millä köyhä ostaa lisätuotannon ?
Tuotantoalan laajentamisessa tulee esteeksi myöskin lukuisa joukko muitakin
"kasvun rajoja".
Esimerkiksi fosforin pula häämöttää tulevaisuudessa jo noin 30 vuoden kuluttua,
- ilman sitä tuotanto romahtaa esimerkiksi nykyisin Brasiliassa viljelyyn
käytetyllä "lateriitti" pohjaisella alalla, jonka tuotantokykyä joudutaan pitämään
yllä jatkuvalla, ja esimerkiksi Suomeen verrattuna massiivisella fosforilisällä.
Satotasojen lasku on väistämätön muuallakin, mikä on täällä Suomessa nähty jo
käytännössä fosforin käyttörajoituksen vuoksi.

Toisaalla ilmastonmuutoksen muuttamat säät tekevät entisistä viljelymaista ensin
laitumia ja sitten joutomaita.
Millään järjellisellä tavalla tämä pasianssi ei mene läpi.
Ei pitäisi edes yrittää, -saarnailee paha sekä paatunut apinasukulainen metsäveli.

Onkopa tullut mieleen kysyä että mikä on Usan presidentti Trumpin päättäväisen
toiminnan takana Meksikon rajalle tarvittavan raja-esteen yhteydessä ?
Tästä tulee myöhemmin puhetta kunhan etsin esiin muutamia asiaan liityviä faktoja.

https://www.parastapoytaan.fi/images/markkinointimateriaalit-2016/materiaalit-2017/Viljan merkitys länsimaisen ihmisen ravitsemuksessa tulevaisuudessa.pdf

soija tammi 8,95 maalis 9,07
maalis 3,77 touko 3,85
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,13----4,98----5,64
touko 5,19-----5,09----5,69
heinä 5,24-----5,18----5,76
syys 5,33------5,31----5,83
Pariisi vehnä
maalis 203,50 touko 204,75 syys 187,75 joulu 190,25
rapsi
helmi 367,75 touko 368 elo 365
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 173 maalis 175,85 touko 177,75
Ilmoita
Miksipä Meksikon ja Usan välille tarvitaan muuri ?
Tästä aloitan ja lopulta päädyn kuitenkin näiden katsausten aiheeseen takaisin.

Meksikon väkimäärä on 126 miljoonaa, ja se kasvaa 1,09 % vuodessa, - eli 1,26 miljoonaa
vuodessa.
Väki lisääntyy kuitenkin hieman nopeammin, koska muuttoliike lähinna Usaan vähentää
vuotuisen väkimäärän lisäystä.
Meksikossa syntyvyys 1000 asukasta kohti on 18,1 ja kuolleisuus samaa yksikköä kohti
on 5,3 , - niimpä tuhannen meksikolaisen joukko lisääntyy noin 13 nuppia per vuosi.
Näistä luvuista laskemalla saadaan Meksikon väestönkasvuksi 1,09 % sijasta peräti
ja oikein 1,3 % , - mistä edelleen laskemalla saadaan todelliseksi väestönkasvuksi
1,63 miljoonaa vuodessa.

Muuttoliike Usaan näkyy jopa "väestöpyramidin" muodossa, eli ikäluokat 20-39 ovat
"kuopalla".
Tuhatta meksikolaista kohti on muuttoa muualle 1,8 mikä tekee Meksikon muuttoliikkeeksi
225 000 lähinnä työikäistä meksikolaista vuodessa.
Tämä osuus on vuotuiseen väestönkasvuun verraten peräti 13,8 %
Mitä tämä merkitsee Meksikolle, onkin asia jota ei juuri käsitellä.
Parhaat lähtevät ja itse Meksiko taantuu kohti kivikautta.
Miksipä näin pahasti sanon ?

Nytpä tulee tekstiä jota julkisessa keskustelussa vältetään kuin ruttoa, ja vähää
vaille käräjille kyörääminen uhkaa nyt metsäveli-riepua.
Kyse on väestöjen älykkyystasoista jotka eroavat suuresti toisistaan.
Meksikon kohdalla älykkyyden keskimäärä osuu 88 pisteen kohdalle, - kun se
esimerkiksi Suomen väestössä se on uusimpien mittausten perusteella 102-103
Meksikon 88 pisteen keskimäärä on peräti alhainen, ja asia hahmottuu kun verrataan
tätä Usan armeijan vaatimustasoon, mikä on 85.
Eli lähes puolet meksikolaisista joutuisi Usassa "kruununraakeiksi" puuttuvan
älynsä takia.
Hieman enemmän kuin puolet toki kelpaisi, mutta asiassa on eräs ikävä piirre.
Nimittäin älykkyyden jakautuminen on peräti toispuoleista, ja Meksikon kohdalla
Suomen keskimääräiselle tasolle taikka yli yltää noin yksi taikka kaksi kymmenestä
meksikolaisesta.
Kun muuttoliike usaan vaatii aloitekykyä ja älykkyyttä, niin sinne päätyy paras
osa väestöstä.
Silti se päätyy alemman tason tehtäviin, koska Usan keskimäärä on 98 pistettä.
Lähinnä se kilpailee Usan mustan väestönosan kanssa, jonka keskimääräinen älykkyys
on samaa tasoa Meksikon kanssa.

Meksikolaisten maahanmuutto kärjistää entisestään Usan rotupohjaisia ristiriitoja,
mitkä eivät ole suostuneet häipymään näyttämöltä vaikka yritystä on ollut
kiitettävästi.
Meksikon tilanne taas pahenee entisestään, mikä lisää jatkossa muuttopainetta
Usaan.
On kyse itseään ruokkivasta kierteestä joka ei tule päättymään hyvin.

Metsäveli päästyään selittämisen alkuun tärväsi aikaa niin että varsinainen
kysymys siitä miksi ylipäätään meksikolaiset etsivät toimeentuloa muualta,
jää nyt kokonaan perustelematta ja siirtyy myöhemmäksi.
Ruokahuollon puolelta syy löytyy, mutta ei mitenkään yksinkertaista reittiä
pitkin.

Meksikon pohjatietoja löytyy linkistä:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/mx.html

soija tammi 8,99 maalis 3,79
soija maalis 3,79 touko 3,87
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,19----5,04----5,70
touko 5,25-----5,15----5,75
heinä 5,29-----5,25----5,80
syys 5,37------5,37----5,88
Pariisi vehnä
maalis 204,75 touko 205,75 syys 189 joulu 191
rapsi
helmi 368,50 touko 369,50 elo 365,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 172,30 maalis 175,35 touko 177,50
Ilmoita
Meksikon ruokahuollon taseet on syytä käydä läpi ennenkuin rajamuurin tarve
käy ymmärrettäväksi.
Taseet ovat pahasti miinuksella ja omavaraisuus on jossain historian puolella.
Meksikon maatalouden eräs piirre on se että ilmaston etuja käytetään
tuottamaan hedelmiä, mausteita, kahvia ja muuta vientiin.
Varsinaisen ruokahuollon osalta asialla ei ole suurta merkitystä.

Elintarvikkeiden tuonti Meksikoon:
5,6 milj. t. vehnää
0,8 riisi
17,3 rehuviljat joita tuotetaan 31,6 milj. t. ja kulutetaan 49,9 milj. t.
5,0 soija
28,7 milj. t. yhteensä

Maissia viedään hiukan, samoin kuin vehnää, mutta listasta myös puuttuu koko
joukko tuontia.
Siipikarjan lihaa tuodaan 0,68 milj. t.
Sianlihaa tuodaan nettomääräisesti 1 milj. t.
Koska liha on tuotettu viljan ja valkuaisrehun avulla, niin se vastaa muutamaa
miljoonaa tonnia viljaa.
Niimpä tässä yhteydessä on riittävän tarkka arvio asettaa Meksikon viljataseet
noin 35 milj. t. miinukselle.
Jos tilannetta verrataan EU:n väestömäärään, niin vastaava miinus olisi
täällä 140 milj. tonnia.

Miten tilanne kehittyy jatkossa ?
Alkajaisiksi on syytä kaivaa tilanne 10 vuoden takaa, eli kaudelta 2008/09
Silloin tuotiin vehnää 3,34 milj. t. , - vastaan 5,6 kuluvalla kaudella, eli
lisäystä 2,26 milj. tonnia.
Rehuviljoja tuotiin 10,45 milj. t. - tähän on tullut lisäystä 6,9 milj. t.
Soijan tuonti on kasvanut noin 2,4 milj. t.
Eli näiden tuonti on kasvanut 11,5 milj. tonnia kymmenessä vuodessa.
Vähintään sama kasvu jatkaa kuin juna kiskoilla, jos tuotavaa riittää.

Miten kasvava tuonti maksetaan ?
Meksikon kansantalous on vielä kohtuullisessa kunnossa, mutta uhkakuviakin on.
Suurimpana on öljystä saatavien tulojen väheneminen.
Meksikon valtiontalous on ollut öljytuotannon tulosta verottamalla saatavan
tulovirran varassa, mikä kattaa lähes kolmanneksen budjetin tulopuolesta.
Valtiontalous on kuitenkin velkaantunut monet vuodet ja valtionvelka vastaa
jo 47,9 % osuutta bruttokansantuotteen määrästä.

Öljyntuotanto on valtion hallinnassa Pemex yhtiön kautta.
Kuitenkin vain noin 10 % tuonnin arvosta voidaan kattaa öljyä kauppaamalla,
kun taas 1980 luvulla se kattoi 61 % osuuden.
Viennin arvo on tasolla 406,5 miljardia dollaria, ja tuonnin 417,3 miljardia.
Viennistä 80,3 % suuntautuu Usaan ja tuontia sieltä on 49 %.

Lisäksi öljyntuotannon osuus bruttokansantuotteesta on laskenut alle 7 prosenttiin.
Bruttokansantuote pyrkii olemaan sensukuinen pelsepuupi, että sen pyörittäminen
onnistuu vain öljyn avulla.
Niimpä lähes puolet Meksikon tuottamasta öljystä kuluu kansantalouden hyrrien
pyörityksessä.
Öljyntuotanto on kääntynyt laskuun vaikka uudet menetelmät on otettu käyttöön.
Meksikolla on vielä suuret öljyreservit, mutta niiden taloudellinen hyödyntäminen
on kyseenalaista niiden laadun ynnä muiden seikkojen vuoksi.
Hallinnon rahantarve on johtanut siihen että Pemex:in tuloksesta 62 % vie valtio,
ja tuotannon ylläpitoon ja uusintamiseen jää liian vähän.
Olemassaolevien reservien mahdollinen käyttöönotto syö valtavasti öljytuloja,
uuden tuotannon taso jää aiempaa vähäisemmäksi,sekä aikaa kuluu epäterveellisen
paljon.
On jo esitetty epäilys että vaikka Pemex ei nurin menisikään niin tuotanto romahtaa
tulevaisuudessa.
Meksikon öljyntuotannon huippu saavutettiin 2004 ja se on siitä laskenut lähes 30 %

Kun aleneva tuotanto kohtaa kasvavan kotimaisen kulutuksen, niin vientiin ei
tietenkään riitä mitään.
Esimerkkinä mitä tästä saattaa seurata, on se mitä tapahtui Syyriassa.
Siellä hallinnolta loppui öljytulot Syyrian oman kulutuksen vuoksi, eli ne rahat
joilla se piti byrokraatit ynnä muut hyrränpyörittäjät suurelta osin tuontiviljan
avulla leivän syrjässä.
Keskimäärin 83 pisteen älykkyystason omaava väestö pisti sitten koko yhteiskunnan
tuhannen päreiksi.
Asiasta löytyy vanhemmista katsauksissa ajankohtaista analyysiä ja ennakointia.

Amerikoissa Venezuela on tekemässä syyriat ja muita seuraa perässä.

Usassa on montaa sorttia talouden ja tulevaisuuden tutkimusta, joita suorittaa
myöskin suoraan presidentille raportoivia yksikköjä.
Veikkaan että edellisille presidenteille raportointi oli kuin tuuleen huutamista.
Kun nyt saatiin ilmeisesti järkimies pressaksi, niin lienee lyöty valmiit sekä
tosi myrkylliset ennusteet työpöydälle ja selitetty päälle.
Muuri tarvitaan välttämättä ja muuta muutosta politiikkaan lisäksi.

Tämä jää viimeiseksi tähän katsausletkaan ja aloitan maanantaina uuden.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

viljan hinnat nousussa

Raportit eivät paljon muuttuneet edellisistä, eli entinen tuutilulla jatkui.
Niimpä tämän katsauksen kommentit jäävät vähiin.

Linkki aiempaan katsausletkaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15457543/viljan-hinnat-nousussa

https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/latest.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/grain.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/production.pdf

USDAn tuutilulla kohdistuu esimerkiksi Kanadan vientimäärään, jota povataan
24 milj. tonniin, - huomioimatta lainkaan että kevätvehnän sadon myllylaadun osuus
ei ylitä 15 milj. tonnia, ja siitäkin pitää hoitaa Kanadan oma tarve.

Australian vienniksi uskotaan 10,5 milj. t. mutta millä lihaksilla.
Tänään kerrottiin että Länsi-Australiassa myllyvehnän H1 laatu on pompsahtanut
noin 400 aussitaalaan tonnilta, mikä kertoo että tavaran haalitaan Australian omaan käyttöön.
Tuskimpa USDA ennustaa kietoteitse ranttalia ja hulinaa, jollainen veisi rehulaadunkin
vientihinnat tasolle jossa aussien oma kulutus hyytyisi.

Usan vienti jätettiin lähes ennalleen, ja sen selvittämisen jätän myöhemmäksi,
eli kunhan joulukuun alun varastomäärät julkaistaan.

soija tammi 9,14 maalis 9,28
maissi joulu 3,47 maalis 3,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,09----4,77-----5,80
maalis 5,21---5,05-----5,75
touko 5,28----5,17-----5,81
heinä 5,36----5,28-----5,87
Pariisi vehnä
maalis 204,75 touko 205,50 syys 189,25 joulu 190,75
rapsi
helmi 368,75 touko 369 elo 367,50 marras 370,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 172,70 maalis 175,35 touko 177 heinä 179,80

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta