Kysymys potkuriguruille

On vanha 70-luvun lopun "stringer". Huippuja oli vanhalla gepsin mukaan tasan 30 solmua. Huipuksi riittäsi hyvin tuollainen 27-28 solmua kunhan vaan kestäisi kuormaa hyvin. Uuden vetolaitteen mukana sain 14*16 potkurin, meinasin että riittäisiköhän se? Ellei, niin saakohan siitä edes muokattua sopivamman?

pähkäilijä kirjoitti:

On vanha 70-luvun lopun "stringer". Huippuja oli vanhalla gepsin mukaan tasan 30 solmua. Huipuksi riittäsi hyvin tuollainen 27-28 solmua kunhan vaan kestäisi kuormaa hyvin. Uuden vetolaitteen mukana sain 14*16 potkurin, meinasin että riittäisiköhän se? Ellei, niin saakohan siitä edes muokattua sopivamman?

Lue lisää

Sulla on ollu luisto aikasemmin selvästi keskimääräistä suurempi eli ilmeisesti vene liukuu melko raskaasti, luisto luokkaa 15%.

Jos samalla luistolla mennään niin huiput olis 34 solmuu. Kyllähän toi on paljon raskaampi välitys moottorille eli jos aikasemmin tehot riitti juuri ja juuri isolla kuormalla niin
ongelmia on odotettavissa.
Tollaset vanhat OMC:n potkurit ei paljon maksa. Koita löytää 14".

loivempi rusetti kirjoitti:

Sulla on ollu luisto aikasemmin selvästi keskimääräistä suurempi eli ilmeisesti vene liukuu melko raskaasti, luisto luokkaa 15%.

Jos samalla luistolla mennään niin huiput olis 34 solmuu. Kyllähän toi on paljon raskaampi välitys moottorille eli jos aikasemmin tehot riitti juuri ja juuri isolla kuormalla niin
ongelmia on odotettavissa.
Tollaset vanhat OMC:n potkurit ei paljon maksa. Koita löytää 14".

Lue lisää

Koitetaan kun saadaan vene veteen että miten menee tolla 16" noususella potkurilla, ellei pelitä niin otetaan halkaisijasta tuuma pois niin silloinhan ollaan n. 13,5" nousulla. Tai ehkä olis parempi pienentää halkaisijaa 1/4" välein ja kokeilla välillä vaikutusta, sehän meni niin että 1" halkaisijasta vastaa 2,5" nousussa. Kun löytyy sopiva mitta niin koitetaan hankkia toiseksi potkuriksi vastaavan nousunen.

Vene tosiaan liukuu melko raskaasti koska on painava (1,3t) ja suhteellisen lyhyt (5,7m) eikä ole trimmitasoja. Tuo mitattu nopeus oli 19" potkurilla jolla ei kiertänyt täysiä sallittuja, sillä 18" meni mielestäni paremmin.

pähkäilijä kirjoitti:

Koitetaan kun saadaan vene veteen että miten menee tolla 16" noususella potkurilla, ellei pelitä niin otetaan halkaisijasta tuuma pois niin silloinhan ollaan n. 13,5" nousulla. Tai ehkä olis parempi pienentää halkaisijaa 1/4" välein ja kokeilla välillä vaikutusta, sehän meni niin että 1" halkaisijasta vastaa 2,5" nousussa. Kun löytyy sopiva mitta niin koitetaan hankkia toiseksi potkuriksi vastaavan nousunen.

Vene tosiaan liukuu melko raskaasti koska on painava (1,3t) ja suhteellisen lyhyt (5,7m) eikä ole trimmitasoja. Tuo mitattu nopeus oli 19" potkurilla jolla ei kiertänyt täysiä sallittuja, sillä 18" meni mielestäni paremmin.

Lue lisää

EI halkaisijan pienentäminen muuta nousua mitenkään ( siis sitä kuinka kovaa kyytiä ropelli haluaisi veteen porautua) , vaan pienentää ainoastaan potkurin vaatimaa vääntömomenttia.

Nyrkkisääntö lienee tosin tuo tuuma halkaisijassa vastaisi paria tuumaa nousussa - mutta vain siis moottorin kuormituksen kannalta.

Pientä halkaisijaa ja suurta nousua käytetään silloin kun halutaan mennä mahdollisimman kovaa - myös veneen on kyettävä tähän ( tehopainosuhde, ja rungon muoto).
Vaikuttaa siltä, että paattisi kulki tuolla entisellä yhdistelmällä juuri sen minkä jaksoi.

Halkaisijan pienentäminen pudottaa helposti potkurin hyötysuhdetta P/D suhde ei ole sopiva alhaislla nopeuksilla - ja etenkin katkaisemalla suoritettuna muuttuu lapojen muoto alkuperäisestä vielä useimmiten epäedulliseen suuntaan - että ei kannata väkästellä , siitä ei tule lasta eikä paskaa - vauhti voi pudota ja polttoainekulut kasvaa jos niitä tavoittelee!


Potkurinlaskenta antoi tulokseksi antamillasi tiedoilla:
120hp@4400 rpm
1.43:1 välitys
5.7m paatti
1.3t paino ( oliko siis kuormattuna vai ilman kuormaa - huomaa että paino vaikuttaa tämän kokoisessa veneessä tosi paljon!)

Potkurin kooksi 13" X 15"-16" DAR 0.55 ja mahdolliseksi huippunopeudeksi 33 kts 12 % luistolla , joka on tyypillinen kun mennään yli 30 solmua . Näin siis jos koneessa on kaakit kotona! Jos haluat pelata varman päälle ja haluat vetää vesisuksiakin, eikä huippunopeus ole tärkein tekijä , valitse silloin potkuriksi 13 x 14-15 , tai 14 x 14

Mutta kokeilemalla se selviää .. kannattaa kokeilla käytetyillä potkureilla.

pähkäilijä kirjoitti:

Koitetaan kun saadaan vene veteen että miten menee tolla 16" noususella potkurilla, ellei pelitä niin otetaan halkaisijasta tuuma pois niin silloinhan ollaan n. 13,5" nousulla. Tai ehkä olis parempi pienentää halkaisijaa 1/4" välein ja kokeilla välillä vaikutusta, sehän meni niin että 1" halkaisijasta vastaa 2,5" nousussa. Kun löytyy sopiva mitta niin koitetaan hankkia toiseksi potkuriksi vastaavan nousunen.

Vene tosiaan liukuu melko raskaasti koska on painava (1,3t) ja suhteellisen lyhyt (5,7m) eikä ole trimmitasoja. Tuo mitattu nopeus oli 19" potkurilla jolla ei kiertänyt täysiä sallittuja, sillä 18" meni mielestäni paremmin.

Lue lisää

aargh!!! Nousu ja halkaisija on eri asia.

Älä työstä itse sitä potkuria tai kohta sulla on luisto yli 50%.
Mulla vois olla 15" potkuri hintaan 50€

Mulla kun ongelma on tasan toisin päin ja tarve 25" potkurille

Mile kirjoitti:

EI halkaisijan pienentäminen muuta nousua mitenkään ( siis sitä kuinka kovaa kyytiä ropelli haluaisi veteen porautua) , vaan pienentää ainoastaan potkurin vaatimaa vääntömomenttia.

Nyrkkisääntö lienee tosin tuo tuuma halkaisijassa vastaisi paria tuumaa nousussa - mutta vain siis moottorin kuormituksen kannalta.

Pientä halkaisijaa ja suurta nousua käytetään silloin kun halutaan mennä mahdollisimman kovaa - myös veneen on kyettävä tähän ( tehopainosuhde, ja rungon muoto).
Vaikuttaa siltä, että paattisi kulki tuolla entisellä yhdistelmällä juuri sen minkä jaksoi.

Halkaisijan pienentäminen pudottaa helposti potkurin hyötysuhdetta P/D suhde ei ole sopiva alhaislla nopeuksilla - ja etenkin katkaisemalla suoritettuna muuttuu lapojen muoto alkuperäisestä vielä useimmiten epäedulliseen suuntaan - että ei kannata väkästellä , siitä ei tule lasta eikä paskaa - vauhti voi pudota ja polttoainekulut kasvaa jos niitä tavoittelee!


Potkurinlaskenta antoi tulokseksi antamillasi tiedoilla:
120hp@4400 rpm
1.43:1 välitys
5.7m paatti
1.3t paino ( oliko siis kuormattuna vai ilman kuormaa - huomaa että paino vaikuttaa tämän kokoisessa veneessä tosi paljon!)

Potkurin kooksi 13" X 15"-16" DAR 0.55 ja mahdolliseksi huippunopeudeksi 33 kts 12 % luistolla , joka on tyypillinen kun mennään yli 30 solmua . Näin siis jos koneessa on kaakit kotona! Jos haluat pelata varman päälle ja haluat vetää vesisuksiakin, eikä huippunopeus ole tärkein tekijä , valitse silloin potkuriksi 13 x 14-15 , tai 14 x 14

Mutta kokeilemalla se selviää .. kannattaa kokeilla käytetyillä potkureilla.

Lue lisää

Viittikkö laittaa sen potkuri laskenta kaavan, Olis mukava mitoittaa hieman omaan paattiin propellia

utelias kirjoitti:

Viittikkö laittaa sen potkuri laskenta kaavan, Olis mukava mitoittaa hieman omaan paattiin propellia

Toi oli ihan äkkiä vetästy laskenta PropCalc ohjelmalla joka löytyi netistä.

Käsinlaskuun löytyy hyvä kirja : David Gerr : Propeller Handbook

Kaavat on sen verran pitkiä että ei ihan tässä jaksa alkaa muistista kirjottelee ( vituiks män kuitenkin :-)

Periaate on kuitenkin aina sama , ensin määritetään sopiva maksimihalkaisija jota kone jaksaa vääntää täyttä tehoa vastaavalla vääntömomentilla ( siitä kirjasta löytyy helpot taulukot josta näkee suoraan , kun ensin arvioi akselitehon - tehohukka luokkaa 3-6% vaihde/peräveto)

Sitten pitäisi arvioida veneen saavuttama maksiminopeus kaavalla

nopeus ( solmuja) = k x ( teho / paino )^½
teho heppoina , paino tonneina , ja sulkujen sisällä olevasta teho/painosuhteesta otetaan siis neliöjuuri (siis potenssiin puolikas) , toi kerroin on syytä ottaa samanlaisesta veneestä tai samantapaisesta vertailemalla vaikka Kipparin testeistä laskien - HUOM. veneen koko vaikuttaa, mitä pidempi paatti , sitä parempi kerroin samanlaisella rungon muodolla ( yleistys, ei vielä takaa mitään).

Esim. jos samanlainen vene saavuttaa 30 solmun nopeuden , ja tehoja löytyy 150 heppaa ja painoa 1.5 t , niin menee lasku :

30 = k x ( 150 /1.5)^½ ja siitä ratkeaa kerroin k= 30 / (150/1.5)½ = 30/(100)^½ = 30/10 = 3

sitten jos itselläsi sattuukin olemaan vähän tehokkaampi esim. 200 heppanen mylly, ja paino säilyy samana ( HUOM painolla tarkoitetaan veneen kokonaismassaa lastattuna! )

niin saadaan silloin nopeudeksi 3 x ( 200/1.5)^½ = 3 x 11.54 = 34.6 solmua

sitten lasketaan ensin teoreettinen nousu

34.6 solmua = 1.852 km/h x 34.6 = 64 km/h

jaetaan 60 jolloin saadaan etenemä minuutissa

= 1.068 km = 1068 m joka jaetaan 0.0254 jotta saadaan muutettua tuumiksi ( jos halutaan tuumina)
= 42000 tuumaa / min
sitten jaetaan tuo potkurinakselin kierrosluvulla joka saadaan kun moottorin huippukierrokset jaetaan välityssuhteella esim 2:1 välityksellä 5000 kiekkaa kiertävä kone antaa akselille 2500 kierrosta minuutissa eli 42000/2500 = 16.8 tuumaa - siis teoreettinen nousu . Tähän pitää vielä lisätä luiston osuus , joka tuolla nopeudella on luokkaa ( muistaakseni , sekin löytyy kirjan taulukosta) 12% eli nousu olis sitten tässä tapauksessa n. 16.8 0.12x16.8 = 18.8 , sitten vähän maalaisjärkeä mukaan .. eli jos haluaa ajella kevyellä kuormalla hyvää vauhtia, niin valitaan nousuksi 19" jos taas lastia enempi niin sitten tuuma- pari pienempi nousu.

Sitten kannattaa harkita on P/D suhde sopiva , etenkin akselivetoisissa ... 1/1 sopii hitaisiin , 1.2-1.4 ja suuremmat sitten kovempiin vauhteihin (>30 solmua) - tähän ei oikein voi vaikuttaa muulla kuin välityksellä ja moottorin kierroslukualueella

sitten lopuksi tarkistetaan kavitaatioriski , johon tarvitaan kaavat kirjasta käyttöön
, eli tässä on tärkeää ettei potkurin imupuolen alipaine alita veden höyrynpainetta ( potkurin syväys, veden lämpötila) - tästä määräytyy sitten tarvittava lapapinta-ala , ilmaistaan DAR suhteella ( developed area ratio - eli lapojen levitetty pinta-ala per potkurin piirtämän ympyrän pinta-ala) .. eli mitä raskaampi kuormitus , sitä enempi pintaa tarvitaan

että vähän tähän malliin ... toivottavasti et ihan huviksesi kysellyt tarkistaaksesi tiedänkö mistä selitän ;-)

Siinä mainitsemassa kirjassa käydään homma läpi vaihe vaiheelta , mutta funktiolaskin on tarpeen.

Lisäksi löytyy alan oppikirjoista lisää asiaa, mutta yleensä aika teoreettista ( = vaikeaselkoista, ja vaatii vähän enemmän laskutaitoa) näitä esim. Propeller Handbook - tai joku sen niminen , löytyy esim. Otaniemen kirjastosta , sitten High Speed Small Craft opuksesta löytyy kanssa paljon asiaa.

Mile kirjoitti:

Toi oli ihan äkkiä vetästy laskenta PropCalc ohjelmalla joka löytyi netistä.

Käsinlaskuun löytyy hyvä kirja : David Gerr : Propeller Handbook

Kaavat on sen verran pitkiä että ei ihan tässä jaksa alkaa muistista kirjottelee ( vituiks män kuitenkin :-)

Periaate on kuitenkin aina sama , ensin määritetään sopiva maksimihalkaisija jota kone jaksaa vääntää täyttä tehoa vastaavalla vääntömomentilla ( siitä kirjasta löytyy helpot taulukot josta näkee suoraan , kun ensin arvioi akselitehon - tehohukka luokkaa 3-6% vaihde/peräveto)

Sitten pitäisi arvioida veneen saavuttama maksiminopeus kaavalla

nopeus ( solmuja) = k x ( teho / paino )^½
teho heppoina , paino tonneina , ja sulkujen sisällä olevasta teho/painosuhteesta otetaan siis neliöjuuri (siis potenssiin puolikas) , toi kerroin on syytä ottaa samanlaisesta veneestä tai samantapaisesta vertailemalla vaikka Kipparin testeistä laskien - HUOM. veneen koko vaikuttaa, mitä pidempi paatti , sitä parempi kerroin samanlaisella rungon muodolla ( yleistys, ei vielä takaa mitään).

Esim. jos samanlainen vene saavuttaa 30 solmun nopeuden , ja tehoja löytyy 150 heppaa ja painoa 1.5 t , niin menee lasku :

30 = k x ( 150 /1.5)^½ ja siitä ratkeaa kerroin k= 30 / (150/1.5)½ = 30/(100)^½ = 30/10 = 3

sitten jos itselläsi sattuukin olemaan vähän tehokkaampi esim. 200 heppanen mylly, ja paino säilyy samana ( HUOM painolla tarkoitetaan veneen kokonaismassaa lastattuna! )

niin saadaan silloin nopeudeksi 3 x ( 200/1.5)^½ = 3 x 11.54 = 34.6 solmua

sitten lasketaan ensin teoreettinen nousu

34.6 solmua = 1.852 km/h x 34.6 = 64 km/h

jaetaan 60 jolloin saadaan etenemä minuutissa

= 1.068 km = 1068 m joka jaetaan 0.0254 jotta saadaan muutettua tuumiksi ( jos halutaan tuumina)
= 42000 tuumaa / min
sitten jaetaan tuo potkurinakselin kierrosluvulla joka saadaan kun moottorin huippukierrokset jaetaan välityssuhteella esim 2:1 välityksellä 5000 kiekkaa kiertävä kone antaa akselille 2500 kierrosta minuutissa eli 42000/2500 = 16.8 tuumaa - siis teoreettinen nousu . Tähän pitää vielä lisätä luiston osuus , joka tuolla nopeudella on luokkaa ( muistaakseni , sekin löytyy kirjan taulukosta) 12% eli nousu olis sitten tässä tapauksessa n. 16.8 0.12x16.8 = 18.8 , sitten vähän maalaisjärkeä mukaan .. eli jos haluaa ajella kevyellä kuormalla hyvää vauhtia, niin valitaan nousuksi 19" jos taas lastia enempi niin sitten tuuma- pari pienempi nousu.

Sitten kannattaa harkita on P/D suhde sopiva , etenkin akselivetoisissa ... 1/1 sopii hitaisiin , 1.2-1.4 ja suuremmat sitten kovempiin vauhteihin (>30 solmua) - tähän ei oikein voi vaikuttaa muulla kuin välityksellä ja moottorin kierroslukualueella

sitten lopuksi tarkistetaan kavitaatioriski , johon tarvitaan kaavat kirjasta käyttöön
, eli tässä on tärkeää ettei potkurin imupuolen alipaine alita veden höyrynpainetta ( potkurin syväys, veden lämpötila) - tästä määräytyy sitten tarvittava lapapinta-ala , ilmaistaan DAR suhteella ( developed area ratio - eli lapojen levitetty pinta-ala per potkurin piirtämän ympyrän pinta-ala) .. eli mitä raskaampi kuormitus , sitä enempi pintaa tarvitaan

että vähän tähän malliin ... toivottavasti et ihan huviksesi kysellyt tarkistaaksesi tiedänkö mistä selitän ;-)

Siinä mainitsemassa kirjassa käydään homma läpi vaihe vaiheelta , mutta funktiolaskin on tarpeen.

Lisäksi löytyy alan oppikirjoista lisää asiaa, mutta yleensä aika teoreettista ( = vaikeaselkoista, ja vaatii vähän enemmän laskutaitoa) näitä esim. Propeller Handbook - tai joku sen niminen , löytyy esim. Otaniemen kirjastosta , sitten High Speed Small Craft opuksesta löytyy kanssa paljon asiaa.

Lue lisää

Kiitän vaivasta, luulen että nuolla kaavoilla pärjään jo aika pitkälle

Mile kirjoitti:

Toi oli ihan äkkiä vetästy laskenta PropCalc ohjelmalla joka löytyi netistä.

Käsinlaskuun löytyy hyvä kirja : David Gerr : Propeller Handbook

Kaavat on sen verran pitkiä että ei ihan tässä jaksa alkaa muistista kirjottelee ( vituiks män kuitenkin :-)

Periaate on kuitenkin aina sama , ensin määritetään sopiva maksimihalkaisija jota kone jaksaa vääntää täyttä tehoa vastaavalla vääntömomentilla ( siitä kirjasta löytyy helpot taulukot josta näkee suoraan , kun ensin arvioi akselitehon - tehohukka luokkaa 3-6% vaihde/peräveto)

Sitten pitäisi arvioida veneen saavuttama maksiminopeus kaavalla

nopeus ( solmuja) = k x ( teho / paino )^½
teho heppoina , paino tonneina , ja sulkujen sisällä olevasta teho/painosuhteesta otetaan siis neliöjuuri (siis potenssiin puolikas) , toi kerroin on syytä ottaa samanlaisesta veneestä tai samantapaisesta vertailemalla vaikka Kipparin testeistä laskien - HUOM. veneen koko vaikuttaa, mitä pidempi paatti , sitä parempi kerroin samanlaisella rungon muodolla ( yleistys, ei vielä takaa mitään).

Esim. jos samanlainen vene saavuttaa 30 solmun nopeuden , ja tehoja löytyy 150 heppaa ja painoa 1.5 t , niin menee lasku :

30 = k x ( 150 /1.5)^½ ja siitä ratkeaa kerroin k= 30 / (150/1.5)½ = 30/(100)^½ = 30/10 = 3

sitten jos itselläsi sattuukin olemaan vähän tehokkaampi esim. 200 heppanen mylly, ja paino säilyy samana ( HUOM painolla tarkoitetaan veneen kokonaismassaa lastattuna! )

niin saadaan silloin nopeudeksi 3 x ( 200/1.5)^½ = 3 x 11.54 = 34.6 solmua

sitten lasketaan ensin teoreettinen nousu

34.6 solmua = 1.852 km/h x 34.6 = 64 km/h

jaetaan 60 jolloin saadaan etenemä minuutissa

= 1.068 km = 1068 m joka jaetaan 0.0254 jotta saadaan muutettua tuumiksi ( jos halutaan tuumina)
= 42000 tuumaa / min
sitten jaetaan tuo potkurinakselin kierrosluvulla joka saadaan kun moottorin huippukierrokset jaetaan välityssuhteella esim 2:1 välityksellä 5000 kiekkaa kiertävä kone antaa akselille 2500 kierrosta minuutissa eli 42000/2500 = 16.8 tuumaa - siis teoreettinen nousu . Tähän pitää vielä lisätä luiston osuus , joka tuolla nopeudella on luokkaa ( muistaakseni , sekin löytyy kirjan taulukosta) 12% eli nousu olis sitten tässä tapauksessa n. 16.8 0.12x16.8 = 18.8 , sitten vähän maalaisjärkeä mukaan .. eli jos haluaa ajella kevyellä kuormalla hyvää vauhtia, niin valitaan nousuksi 19" jos taas lastia enempi niin sitten tuuma- pari pienempi nousu.

Sitten kannattaa harkita on P/D suhde sopiva , etenkin akselivetoisissa ... 1/1 sopii hitaisiin , 1.2-1.4 ja suuremmat sitten kovempiin vauhteihin (>30 solmua) - tähän ei oikein voi vaikuttaa muulla kuin välityksellä ja moottorin kierroslukualueella

sitten lopuksi tarkistetaan kavitaatioriski , johon tarvitaan kaavat kirjasta käyttöön
, eli tässä on tärkeää ettei potkurin imupuolen alipaine alita veden höyrynpainetta ( potkurin syväys, veden lämpötila) - tästä määräytyy sitten tarvittava lapapinta-ala , ilmaistaan DAR suhteella ( developed area ratio - eli lapojen levitetty pinta-ala per potkurin piirtämän ympyrän pinta-ala) .. eli mitä raskaampi kuormitus , sitä enempi pintaa tarvitaan

että vähän tähän malliin ... toivottavasti et ihan huviksesi kysellyt tarkistaaksesi tiedänkö mistä selitän ;-)

Siinä mainitsemassa kirjassa käydään homma läpi vaihe vaiheelta , mutta funktiolaskin on tarpeen.

Lisäksi löytyy alan oppikirjoista lisää asiaa, mutta yleensä aika teoreettista ( = vaikeaselkoista, ja vaatii vähän enemmän laskutaitoa) näitä esim. Propeller Handbook - tai joku sen niminen , löytyy esim. Otaniemen kirjastosta , sitten High Speed Small Craft opuksesta löytyy kanssa paljon asiaa.

Lue lisää

Miten suuri voi potkurin aiheuttama vääntömomentti joka kohdistuu veneen runkoon olla?
Tarkoitan venettä kallistaavaa voimaa, jos käytettävä teho on noin 100hv onko jotain laskenta kaavaa tällaiselle ominaisuudelle