Koiran ongelmakäytös juontaa juurensa myös siitä, että jos koira ei pääse juoksemaan vapaana

okpö

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/535774-koirakouluttajat-sanovat-suoraan-kaytosongelmat-johtuvat-yleensa-omistajista


Yllä linkki koirakouluttaja Emilia Rainetojan ja ongelmakouluttaja Pertti Vilanderin haastatteluun
1.7.2017 Nurmijärven Sanomissa.

Minulla on ollut koiria 21 vuoden ajan ja allekirjoitan väitteen, että koira joka pääsee juoksemaan vapaana säännöllisesti, voi hyvin.

Nk. ongelmakäytös johtuu lähes aina ihmisestä ja siitä, että ihminen ei perehdy syihin koiran käyttäytymisen takana. Esimerkiksi kipu aiheuttaa aggessiivista käytöstä koirassa. Ihminen reagoi kipuun myös usein sillä, että on ärtyisä ja hermot ovat kireinä.

Kun omistaja ei ole opetellut sosiaalisuutta, eikä ole opetellut asteittain lähestymään 1) toisia koiranomistajia ja 2) toisia koiria - ja tutustumaan niihin, niin tulos on että omistaja pelkää vieraita koiria. Koira vaistoaa tämän, ja sekin pelkää ja alkaa suojelemaan omistajaansa.

Olen aina vienyt koiraani maastoon, missä olen voinut pitää sitä vapaana ja tehdä lenkkiä sen kanssa.

Koira ei opi kulkemaan vapaana maastossa, jos sinä et opi luottamaan koiraasi.

Koiran omistajan vastuulla on oppia muuttamaan omaa käytöstä tietyssä tilanteessa. Kun omistaja kykenee muuttumaan ja muuttamaan käyttäytymistään, koiran käytös heijastaa takaisin omistajan käytöstä.

20 vuoden kokemuksella on nähnyt erilaisia koiranomistajia ja heidän koiriaan. Isoin ongelma ovat juuri omistajat, heidän oma epäsosiaalisuutensa ja miten se heijastuu koiran kehitykseen.

Koiran ongelmakäytös omistajalle on usein sitä, että kun omistaja ei itse osaa toimia oikein tietyssä tilanteessa eikä tästä johtuen osaa koirakaan, niin omistaja menettää hermonsa.

Aikusien ihmisen tulee ymmärtää, että kysymys on hänen itsensä kyvystä tiedostaa, 1) mistä tilanteessa on kysymys. 2) Miten tilanteessa päästään eteenpäin? 3) Miten tilanne voidaan muuttaa? Ihminen johtaa tätä oppimisprosessia, ei koira. Kun ihminen kykenee oppimaan uuden käytösmallin, niin koira oppii nopeasti seuraamalla omistajansa käytöstä.

7

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minelan

      ökp

      Olet ollut loirien parissa jo 20 vuotta. Se on toisaalta vaarallinen ikä, koska koiran elekieleen osaaamiseen ei 20 vuodessa opita, n.18 vuotiaana olet siinä kehitysvaiheessa ja vaikka koirasi ovat merkinneet sinullevpaljon, ei 20 vuoden kokemus paljon auta. Silloin 10 vuotiaana alkaa ymmärrys tutkimusten mukaan olemaan kypsä ottamaan vastaan ihmisten mielialoja.
      mINÄ OLEN PYÖRINYT KOIRAMAAILMASSA YLI 60 VUOTTA JA vieläkin tulee paikkoja, jota en ymmärrä.

      • Noin juuri itsekin ajattelen. Ensimmäinen koira kun olin 18 v ja edelleen koira kun olen 65 v. Vain sakuja aiemmin ja nyt tuo sekarotu pieni . Olisin väittänyt sakuja hieman tuntevanikin mutta tämä pikkuinen on veläkin hieman arvoitus vaikka tuli olleeksi juuri vuoden meillä.

        Ei ikinä varmaan opi täysin tuntemaan omaa koiraansa syystä, että koiran ns. ajatus ei välttämättä kulje omiesi mukaan. Saahan sen oppimaan komentamalla mutta itse en tuota pientä juurikaan komenna, hieman äänenpainolla ilmaisen että olen eri mieltä.


    • kannattaamuistaa

      Vapaana koiraa saa pitää koirapuistossa tai omalla maalla.Ei koskaan missään ilman maanomistajan lupaa!
      Parasta onkin lenkittää koiraa luontopoluilla,ja pyöräteillä pitkiä ja reippaita lenkkejä,ja lisäksi koirapuistossa.Mikäli itsellä,tai sukulaisella ei sitä omaa maata ole.
      Vihaista koiraa ei saa misdään pitää irti,eikä kannata koiraagressiivistakaan irti pitää.Varsinkaan ilman kuonokoppaa.Metsissä ja poluilla kun voi yllättäen liikkua muitakin koirakoita,tai ulkoilijoita,ettei päädy sitten uutisiin.Ne karmeat hyökkäys ja purematapahtumat mustamaalaavat kurjasti sitten kaikkien koirien,ja varsinkin rodun mainetta.

    • Tuo kirjoituksesi viimeinen kappale oli sellainen minkä luin monta kertaa. Noin se on. Mutta vast nyt kun kaikki sakut ovat taaksejäänyttä elämää ja ikää tulee vain lisää vaikka mitä tekis niin nyt puhun tästä meidän pienestä VIIMEISESTÄ koirasta.

      Sakujen kanssa ei ollut mitään kummia erimielisyksiä mutta tämä pieni koira laittaa haasteita. Sehän ei ole mikään paimen enkä itseasiassa tiedä mikä se on. Monirotuinen ja selkeästi näen siinä terrieriä mutta mitä niistä.

      Ainoa tosi luonteenpiirre on itsepäisyys. Kun ollaan menossa kotiin niin se saattaa lyödä "nelosjarrut" ja en tule. Silloin otan yleensä kiinni hihnasta yleensä ihan niskan takaa ja sanon että nyt mennään. Jos se sais valita seisoisi vielä puoli tuntia varmaan samassa paikassa.

      Nyt on sekin selvää että vien sen leikkuriin liian ahneiden mielikutuksiensa vuoksi. Varsinainen hormoonihiiri.

      Mitään tällaista ei ollut edesmenneillä sakuilla mutta meillä on nyt hormoonihiiri. Rakastan sitä paljon ja niin sekin minua. Mies jää kakkoseksi, kerrankin, sakut olivat enemmän miehen koiria.

      • Miesykköskoirana

        Mullakin koiria,mitta mieheni on ykkönen.Koiria tulee ja menee,ei ne paljon yli kymmenen vuoden elä,mies on rinnalla ja pysyy.Kunhan pysytään terveinä...


      • Miesykköskoirana kirjoitti:

        Mullakin koiria,mitta mieheni on ykkönen.Koiria tulee ja menee,ei ne paljon yli kymmenen vuoden elä,mies on rinnalla ja pysyy.Kunhan pysytään terveinä...

        Niinpä kunhan pysytään terveenä.

        Mutta kun ei pysytä eikä mikääm mee.
        Mieheni sai 2,5 vuotta sitten aivoinfarktin.
        Seuraavana vuonna menetimme Rölli saksanpaimenen joka oli 3 vuotta ja 4 kuukautta.

        Seuraavana vuonna huhtikuun puolessa välissä saatiin poliisit kotiimme vähän ennen puolta yötä. Nuorin poikamme oli kuollut.

        Nyt en pysty enää järkevästi ajattelemaan mitään. Liian pian ja lian paljon.
        On aika ottaa ja aika antaa. Onko taas minun vuoroni.


      • Koiraani en kuitenkaan tälle alttarille uhraa. Tuo pieni ihana otus on on se joka pitää minut hengissä nyt. Huolehdin ruoasta ja ulosmenosta 4 kertaa vuorokaudessa.
        Minulla on ns, "pakkotekemistä" joka on pakko tehdä.
        En tunne sitä pakoksi vaan velvollisuuseksi koiraa kohtaan. Sen katse ja koko koira on sydämeen käyvä, rakastan sitä paljon. Ilman sitä olisin ties mitä.

        Rakastava pieni ihana koira.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3195
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2243
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1829
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1677
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1391
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1351
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1256
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1230
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1167
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1147
    Aihe