Kielivapaus on kohtuuttomuuksien poistamista

Kielivapaus

Kielivapaus on joustoa ja vaikutusmahdollisuuksia

Kielivapauden lähtökohta on se, että kielivapaus sallii erilaiset painotukset kieliopinnoissa eivätkä kansalaiset koe kieltenopetusta asiana, johon he eivät pystyisi vaikuttamaan.

Meillä ei siis kielivapautta ole, koska ruotsin pakollisuudelle ei ole sen paremmin perusteita kuin kiertoteitäkään eikä vaihtoehtoja kaipaavalla kansalaismielipiteellä tai vanhempainaloitteilla ole mitään vaikutusta.

Pakkoruotsin ymmärtäjillä on erilainen käsitys. Esimerkiksi onväitetty, ettei kielivapautta voi olla olemassa, koska kielivapaus muka tarkoittaisi, että jokainen voi valita ihan mitä tahansa. 


Kielivapaus ei ole kaaosta

Kielivapaudessa matematiikka on oleellista: Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa.

Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla mahdollista valita mitätahansa. Tuhansia valintajonoja!


Kielivapaudessa englanti voi olla pakollinen

Se, että maailman tämän hetken ykköskieli eli englanti onmonessa maassa pakollisena, on jonkun mielestä kielivapauden este. Mutta onko näin? Katsotaan tätä tarkemmin.

Pakollisesta kielestä tulee pakkokieli, jos sille ei ole järkeviä perusteita, jotka ihmiset kokisivat tosiksi omassa elämässään. Englannille sellaiset pakollisuuteen riittävät perusteet on, ruotsille ei. Valitan. Siellä, missä englanti on pakollinen (ei siis Suomen mannermaalla) englannista voidaan aina antaa vapautuksia tarvittaessa. Englannin pakollisuus A-kielenä helpottaa oleellisesti pienten koulujen kielitarjonnan järjestelyä ja estää tuntikehyksen valumisen liian pieniin ryhmiin. Toinen, se vapaaehtoinen A-kieli antaa mahdollisuuden painottaa kieliä niille, jotka sitä haluavat. Näiden A-kielten tavoitteet on asetettu siten, että molemmissa päästään samalle tasolle alakoulun loppuun mennessä riippumatta siitä kummalla aloitetaan.


Vapaus on aina rajallista, tunne järkevistä rajoista oleellista

Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Suomen pakollisuus ei ollut ok ja se poistettiin. Valinnanmahdollisuuksia on. Tosi hyvin yhdeltä maamme pieneltä maakunnalta, eikö vain?

Ruotsissa on myös vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Toinen vieras kieli on vapaasti valittavista koulukohtaisilta tarjottimilta (joilla on ainakin saksa, ranska, espanja ja vaihdellen muuta), mutta esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi voi toisen vieraan kielen sijasta vahvistaa sitä, mikä omassa kielitaidossa on heikointa tai vahvistaa kotikieltä. Todella hyvä, eikö vain?

Itse asiassa kaikkialla on meihin verrattuna kielivapaus. Mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ei ole muualla. Erityisesti meillä pakon ankaruutta kuvaa se, ettei edes perustelluista syistä (dysleksia, maahanmuuttajatausta) hevin myönnetä vapautusta vaan ensin oppilasta peruskoulussa kiskotaan erityisopetuksella viitosen/kuutosen tuloksiin ja sitten lukiossa tai ammattikorkeassa tie nousee ruotsin osalta pystyyn, vaaditaan lisäopintojen lisäopintoja, annetaan valmistumisen pitkittyä tai estyä kokonaan. - Ja tämä siksi, ettei pakkoruotsi kestäisi pientäkään mahdollisuutta laistaa siitä, ihmisten motivaatio suorittaa se perustuu suurimmalla osalla vain pakkoon, josta ei mitenkään voi paeta.


Yhteenvetona

Oleellista vapaassa kielivalinnassa on se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

14

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tamppipaskapää

      Poistetaan ruosi virallisena kielenä. Ei suomi ole ruosissakaan virallinen kieli, vaikka siellä suomeapuhuvia vaman verran kuin suomessa ruotsia puhuvia.

    • Jatkoa

      Jatkan vielä perusteluja sille, että yhteinen A1-englanti olisi hyvä ratkaisu eikä rajoittaisi vaan vahvistaisi kielivapautta.

      Jos lapsi aloittaa A1-kielenä (jatkossa ekalta) muun kuin englannin, otetaan riski:
      - lapsi ei ehkä olekaan riittävän kielilahjakas viemään läpi opintoja A1-kielessä ja myöemmin A2-englannissa, jolloin koko koulunkäynti kärsii;
      - mahdollinen muutto tekee vaikeaksi jatkaa A1-valintaa, luultavammin on siirryttävä A1-englannin ryhmään, joka voi olla paljon pidemmällä ja tarvitaan erityisopetusta.

      Vanhemmilla on siis hyviä syitä valita nimenomaan englanti A1-kieleksi ja tehdä vaativammat valinnat A2-kielessä vasta, kun lapsen kielellinen suuntautuminen ja koulutyön sujuvuus tunnetaan.

      Myös koulun kannalta A1-englanti antaa eniten liikkumavaraa sekä lukujärjestyksiin että resurssien käyttöön.

      Nyt täytyy kysyä, millä tavoin A1-englanti ja A2-espanja olisi huonompi ratkaisu kuin A1-espanja ja A2-englanti? Molempien opetussuunnitelmien sisällöt ovat samat koko peruskoulua ajatellen. A1-englanti vain on joustavampi vaihtoehto ajatellen
      Lasta, muuttoja, koulun lukujärjestyksiä ja resurssien käyttöä. Lisäksi kieliryhmien muodostuminen on helpompaa A2-vaiheessa, jolloin useampia vaihtoehtoja

      Esimerkki: 
      Jos A1-kielenä on englannin ohella tarjolla espanja ja saksa, luultavasti molempiin tulee kourallinen hakijoita, Hyvässä lykyssä espanjan lukijoiksi haluavista osa vaihtaa saksaan ja saadaan yksi saksan ryhmä. Tämän ryhmän oppilaat ovat poissa valinnoista kaksi vuotta myöhemmin, kun tarjotaan A2-kieltä. Nyt ei riitäkään oppilaita sen paremmin A2-espanjaan kuin A2-saksaankaan. Kuitenkin ikäluokassa voisi olla nippanappa riittävästi opiskelijoita molempiin kieliin, jos A1-valitsijat olisivat vielä mukana. Näin se nyt vaan käytännössä on. 

      Siksi myös opetusneuvokset pakkoruotsikritiikussä nostivat yhteisen englannin esille.

      Koulujen tukiopetus-, tuntikehys- ja kehittämisresursseille olusi niin psljon muuta ja tärkeämpää käyttöä kuin paisutettu kieltenopetus.

      PS. Poikkeuksena tästä erilaiset kielikylpyratkaisut, jossa toinen kieli alkaa jo päiväkodissa, näille on omat opetussuunnitelmansa

      • Oletatko aivan tosissasi, että joku viitsi lukea ylipitkät copy/pastet joltain äärijärjestön sivuilta? Yhden vaivaisen vastauksen sait edelliseen sepustukseesi ja senkin henkilöltä joka ei osaa kirjoittaa äidinkielellään.


      • Jatketaan
        Peppu-Reino kirjoitti:

        Oletatko aivan tosissasi, että joku viitsi lukea ylipitkät copy/pastet joltain äärijärjestön sivuilta? Yhden vaivaisen vastauksen sait edelliseen sepustukseesi ja senkin henkilöltä joka ei osaa kirjoittaa äidinkielellään.

        Kiitos palautteesta, Reino. Jätetään sisältö niille, joita pedagogiikka ja kieltenopetus kiinnostavat. Sinä voit jatkaa pakkoruotsin hehkutusta.


      • Jatketaan kirjoitti:

        Kiitos palautteesta, Reino. Jätetään sisältö niille, joita pedagogiikka ja kieltenopetus kiinnostavat. Sinä voit jatkaa pakkoruotsin hehkutusta.

        Suomen kansaa kiinnosti. Suomen kansa päätti. Päätös oli täysin yksimielinen ja se oli, että Suomen kaikissa kouluissa luetaan ruotsia. Suomen kansalla on tämän asian tuoreen päätöksen jälkeen muita mielenkiinnon kohteita, kuin aloittaa samasta asiasta jankkaaminen.

        Tätä kirjoittaessani hyräilen samalla legendaarisen suomalaisen bändin kappaletta, jossa lauletaan mm. "Herra antoi, herra otti, tyydy siihen hottentotti. Miksiköhän juuri tämä biisi juolahti mieleen?


      • Palataanasiaan
        Peppu-Reino kirjoitti:

        Suomen kansaa kiinnosti. Suomen kansa päätti. Päätös oli täysin yksimielinen ja se oli, että Suomen kaikissa kouluissa luetaan ruotsia. Suomen kansalla on tämän asian tuoreen päätöksen jälkeen muita mielenkiinnon kohteita, kuin aloittaa samasta asiasta jankkaaminen.

        Tätä kirjoittaessani hyräilen samalla legendaarisen suomalaisen bändin kappaletta, jossa lauletaan mm. "Herra antoi, herra otti, tyydy siihen hottentotti. Miksiköhän juuri tämä biisi juolahti mieleen?

        Suomen kansaa kiinnosti mutta Suomen eduskunta päätti, että RKP saa sen minkä haluaa.

        Ihan rauhassa laulele hottentottia. Kyllä siinä vanha buuriasetelma oli voimissaan.

        Eiköhän jatketa asiaviesteillä.


      • TutsitJaHutut
        Peppu-Reino kirjoitti:

        Suomen kansaa kiinnosti. Suomen kansa päätti. Päätös oli täysin yksimielinen ja se oli, että Suomen kaikissa kouluissa luetaan ruotsia. Suomen kansalla on tämän asian tuoreen päätöksen jälkeen muita mielenkiinnon kohteita, kuin aloittaa samasta asiasta jankkaaminen.

        Tätä kirjoittaessani hyräilen samalla legendaarisen suomalaisen bändin kappaletta, jossa lauletaan mm. "Herra antoi, herra otti, tyydy siihen hottentotti. Miksiköhän juuri tämä biisi juolahti mieleen?

        Kyllä nämä demokratiavajeet on korjattu aina enemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella.


      • HyväTulee

        "Nyt täytyy kysyä, millä tavoin A1-englanti ja A2-espanja olisi huonompi ratkaisu kuin A1-espanja ja A2-englanti? Molempien opetussuunnitelmien sisällöt ovat samat koko peruskoulua ajatellen. A1-englanti vain on joustavampi vaihtoehto ajatellen
        Lasta, muuttoja, koulun lukujärjestyksiä ja resurssien käyttöä. Lisäksi kieliryhmien muodostuminen on helpompaa A2-vaiheessa, jolloin useampia vaihtoehtoja"

        Tällaiset järjestelyehdotukset voivat sopia pieniin kouluihin, joissa ei ole resursseja toteuttaa nykyisen kaltaista uutta kielten opetusta.

        Isoissa kouluissa taas on Suomen kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi jo ehdottoman tärkeää, että osa kouluaisista lukee muuta kuin englantia a1-kielenään. Tähänhän tämä uusi "kielivapaus" tähtääkin - perempaa kielten osaamista (=ei pelkkää englantia) ja sitä kautta kilpailukyvyn parantamista.


      • pqåoeåpoeåpq

        "Lasta, muuttoja, koulun lukujärjestyksiä ja resurssien käyttöä"

        Se, että lapsi kouluaikanaan muuttaisi pienelle paikkakunnalle, jossa ei olisi mahdollisuuksia opiskella eri kieliä, on harvinaista. Tämä ei voi toimia perusteluna sille, että kaikki pakotettaisiin valitsemaan englanti 1. kieleksi.

        Se taas, että lapsi muuttaa isolle paikkakunnalle, kasvukeskuksiin ja 'kieliapajien' äärelle, on todennäköistä, ja näin lapselle tarjoutuu mahdollisuus eri kielten opiskeluun.


      • Vähempiriittää
        pqåoeåpoeåpq kirjoitti:

        "Lasta, muuttoja, koulun lukujärjestyksiä ja resurssien käyttöä"

        Se, että lapsi kouluaikanaan muuttaisi pienelle paikkakunnalle, jossa ei olisi mahdollisuuksia opiskella eri kieliä, on harvinaista. Tämä ei voi toimia perusteluna sille, että kaikki pakotettaisiin valitsemaan englanti 1. kieleksi.

        Se taas, että lapsi muuttaa isolle paikkakunnalle, kasvukeskuksiin ja 'kieliapajien' äärelle, on todennäköistä, ja näin lapselle tarjoutuu mahdollisuus eri kielten opiskeluun.

        Riittää, että lapsi muuttaa kaupungin toiselle laidalle. A1-kieliä on kouluilla yksi tai kaksi.


    • Kielivapaus kiteytyy nimenomaan vapauteen ruotsin kielestä.

      Kielivapaus on vapaus päättää omasta suhtautumisesta ruotsin kieleen, sen merkitykseen omassa elämässä.

      Kaikkien muiden kielten osalta meillä on jo nyt vapaus päättää omasta suhtautumisestamme eri kieliin, siis kaikkiin muihin kieliin, paitsi ruotsin kieleen.

      Suhteemme ruotsin kieleen päätetään meidän puolestamme, kysymättä meiltä mitään. Ruotsi pakotetaan meille kaikille,
      opintojen kaikilla asteilla. Mitään muuta yksittäistä kieltä meille ei pakoteta lainsäädännön voimin.

      Millään muulla kielellä ei ole tällaista totaalisen kahlehtivaa asemaa maamme lainsäädännössä.

      Jos esim. vastustaa englannin ylivaltaa, aina voi valita jonkin muun kielen englannin sijasta.Mikään laki ei tuota valintaa estä.

      Mutta ruotsin osalta tätä valinnanvapautta, kielivapautta, meillä ei edelleenkään ole.

      Kielivapaus on vapautta päättää omasta suhtautumisesta nimenomaan ruotsin kieleen.Se vapaus meiltä edelleen puuttuu.

      Mikä tässä vapaudessa harmittaa pakkoruotsin kannattajia?

      Eihän meidän vapautemme päättää suhteestamme ruotsin kieleen ole keneltäkään pois! Vai onko sittenkin?

      Keneltä vapautemme on pois? Kertokaa, pakkoruotsittajat!

      • VastausKysymykseen

        Koko kielisysteemimme on tarkoin räätälöity luomaan etuiluasema rusuille ja varsinkin heidän elitilleen.


      • Odotan_tulosta
        VastausKysymykseen kirjoitti:

        Koko kielisysteemimme on tarkoin räätälöity luomaan etuiluasema rusuille ja varsinkin heidän elitilleen.

        Kun tunnut tietävän asiat näin hyvin, katsoisitko jonkin viraston, esim. ministeriön, Kelan tai vaikkapa yliopiston sivuilta henkilöstön nimiä: Kuinka paljon ruotsinkielisiä on henkilöstössä? Kun olet tämän tehnyt, tule takaisin palstalle, ja kerro meille tulokset: Ovatko kaikki työntekijät ruotsinkielisiä, ja vain 2-3 suomenkielistä on armosta otettu töihin virastoihin?


    • papat

      Jos siirryttäisiin yhteen viralliseen kieleen kuten ruotsissa niin maahamuuttajien ja pakolaisten olisi paljon helpompi sopeutua maahan. Englanti on usa virallinen kieli ja siihen on suomalaisetkin sopeutuneet niin hyvin että monet ei enää osaa suomea.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      415
      1730
    2. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      105
      1358
    3. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      175
      1355
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      117
      1285
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      45
      1036
    6. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      946
    7. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      900
    8. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      92
      881
    9. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      866
    10. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      110
      845
    Aihe