Miehiltä kysyn.

Suhdekiemurainen

Eli mitä teen väärin parisuhteessa?
Mulla näyttää menevän jokainen suhde samalla tavalla. Tiedostan, että minä itse aiheutan sen. En vaan osaa käyttäytyä eri tavalla. .😔 En edes enää jaksaisi yrittää.
Huomaan, että suhteeni loppuvat siihen, että muutun näkymättömäksi eikä minusta enää välitetä. Minulta ei kysytä mielipidettä tai kuulumisia. Ainoa keino saada yhteys mieheen on puhumalla hänen asioista, mutta ei kukaan kuule minua. Jos kerroin tunteistani, ne pamautetaan takaisin. Eli mitä nainen tekee, että se saa sinut toimimaan tuolla tavalla?
En omasta mielestä ole mitenkään ruma, jaksan nähdä vaivaa parisuhteen eteen. Annan miehen tehdä omia juttuja. Itse en kylläkään välitä mistään pusipusi halihali jutuista. Koti on siisti,, ruoka aina valmiina. Rakastan lapsia. ja sänkypuuhat kivoja.. Tykkään että molemmalla on omat harrastukset. Ehkä hieman kontroloin miestä ja olen aika itsenäinen. Olen tosi herkkä, en saa unta jos nukutaan liian tiiviisti. En kuulemma ilmaise tunteita ja näytän torjuvan toisia. Jos toinen tulee liian lähelle, niin kadotan yhteyden itseeni enkä osaa laittaa rajoja. Ainoa keino palautua on yksinolo. Inhoan riitelyä. Minusta suhteessa pitää olla aina ns vapaaehtoisesti enkä ymmärrä minkäännäköistä mustasukkaisuutta. Mutta onko nuo asiat oikeasti niin iso este parisuhteelle?

130

1096

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Enkerronimimerkkiä

      Vastasitkin tähän jo itse : "En kuulemma ilmaise tunteita ja näytän torjuvan toisia. Jos toinen tulee liian lähelle, niin kadotan yhteyden itseeni enkä osaa laittaa rajoja."
      Yllättävää kyllä monelle miehelle on tärkeää, että tunteista puhutaan. Ja jos itsensä kanssa on ongelmia, ei parisuhdekkaan toimi, varsinkin jos ne pitää sisällään. Olen yhden tälläisen suhteen kokenut, jossa naisesta ei saanut irti mitään ajatuksia tunteista ja yritykset keskustella veivät vain kauemmaksi. Valitettavasti siitä syntyi johtopäätös, että suhdetta ei kannattanut jatkaa. Joillekin naisille vain sopii stereotyyppinen mies, joka ei tunteista puhu, varsinkaan naisen kanssa.

      • Anonyymi

        Sivusta: Miten voi päästää jonkun lähelle jos kokee olevansa näkymätön ja ettei muut välita tai kysy kuulumisia, miltä tuntuu,ym? Jos siihen on tottunut, ettei ketään kiinnosta kuitenkaan, niin sillon on aika helvetin hankalaa vastaanottaa läheisyyttä tai hyväksyntää- jos siihen ei ole tottunut

    • Suhdekiemurainen

      Viitaten edelliseen kommentiin.
      Kiitos vastauksesta. Saako vielä kysyä. Miten ja mitä olisit toivonut naisen kertovan? Hyväksyn tuon täysin, että minusta ei saa mitään irti.
      Olen huomannut, kun kerron tunteistani, niin niitä ei ymmärretä eikä se toinen ota niitä vastaan. Ääripään koittaessa tulee räjähdys... Ainoa tapa miten osaan on kirjoittaen. Mutta se toinen osapuoli ja viitsi lukea sitä...
      Minua jotenkin oksettaa kaikennäköinen tunnemaailma 😞

      • Pläääh

        Jos olet tunnevammainen, enkä tarkoita sanoa sitä pahalla, parisuhteeseen on turha alkaa. Kaikesta pitää pystyä puhumaan ja läheisyys on todella tärkeää. Työnnät tuolla tunnemaailman kylmyydellä toisen pois, minkä jo tiedätkin. Se että toinen ei ymmärrä tunteitasi, johtuu varmaan siitä, ettet itsekään ymmärrä niitä.

      • Anonyymi

        Ihmiset ovat erilaisia, joillain tunteet käy kuumina 24/7..

        Itselläni perustunteet päämäärätietoisuus, tyytyväisyys, ärsytys, iloisuus ja seksuaalinen halu ovat melkein ainoat tunteet jotka toistuvat jokapäiväisessä elämässä. Rakkaus silloin tällöin piipahtaa, pitkäaikaista ystävää ja lemmikkiä kohtaan ja sen aina kerron sanoin ja kosketuksin.Tunnen myös universaalia rakkautta Jumalaa ja eläimiä kohtaan, sekä toisinaan kiehuvaa vihaa koko ihmisrotua kohtaan.

        Ihmisenä olen erittäin luotettava ja rehellinen, en tippaakaan aggressiivinen, kateellinen tahi pahantahtoinen. Tuo ärsytys on se mitä tunnen, jos joku minua ärsyttää esim kerjäämällä liikaa huomiota ja siihen vastaan yleensä "tönäisemällä" verbaalisti toista vähän etäämmälle.

        Minuakin usein ällöttää jatkuva tunteilla mässäily ja draama ja se, että pitäisi kaikkeen osata vastata tunteellisesti ja kokoajan pitäisi olla yhteydessä muihin ihmisiin. En vain välitä niin kovasti jokapäiväisistä asioista kuten lasten ilmeistä ja siitä onko kaffe oikean lämpöistä.

        Itse olen tyytyväinen. Koen olevani pohjoista kylmää verta ja hyvä niin. En haluaisikaan elää jatkuvissa tunneskaaloissa, jo pelkkä ajatus tuntuu naurettavalta ja äärimmäisen rasittavalta.

        Seurustelusuhteissa en minäkään ole hyvästä ulkonäöstä huolimatta oikein saanut mitään tyydytystä, miehet eivät oikein tunnu pitävän siitä, että olen kylmä ja todella etäinen, mutta silti haluan paljon seksiä. He pitävät kai enemmän naisista, jotka saavat heidät tuntemaan itsensä arvokkaiksi olemalla emotionaalisesti tai taloudellisesti riippuvaisia.

        Osaan olla hellä, läsnäoleva ja yhteydessä tunteellisesti, mutta tämän tason intimiteetti vaatisi pitkän ajan ja pohjustuksen, yhteistä elämää ollakseni itselleni todellista😊

        Ihmiset ovat heikkoja ja lapsekkaita suhteissaan, läheisriippuvaisia ja epäitsenäisiä, kuluttavat toisiaan armotta. Onhan meitäkin, jotka rakastavat pitkän matkan ajan mieluummin kun karusellikyydin verran.

      • Anonyymi

        Kommentoinkin jo tonne alas. mutta älä hyväksy tai luovuta! Sille herkkyydelle ei voi mitää ja tarviit varmasti paljon aikaa että pystyt päästämään ketään lähelle, varsinkin jos sua kritisoidaan siitä.

    • Bätmaan

      ”Olen huomannut, kun kerron tunteistani, niin niitä ei ymmärretä eikä se toinen ota niitä vastaan. Ääripään koittaessa tulee räjähdys... Ainoa tapa miten osaan on kirjoittaen. ”

      Sulla vaikuttaisi olevan ongelmia kommunikaation kanssa. Vaikeuksia ilmaista ajatuksia ja niihin liittyviä fiiliksiä. Voi tietysti olla että et ole myöskään ollut samalla kanavalla miehen kanssa.

      Mutta joka tapauksessa jos olet jotenkin kontrolloiva kuten kerroit ja samalla etäinen eli suhun on vaikea saada kontaktia, on se aika rasittava ja itsekkään itsekkää oloinen ominaisuus naisessa.

    • ikihhj

      Kirjoittamasi perusteella sinulla on suuri tarve suojella haavoittuvuuttasi, jota on jokaisella ihmisellä.

      Valitettavasti tähän ei ole olemassa muuta keinoa kuin avautua jossakin sellaisessa suhteessa, joka on turvallinen sinulle. Ilmeisesti aiemmat suhteet eivät ole olleet sellaisia. Voi vain toivoa, että joskus tapaat turvallisen kumppanin ja olet samaan aikaan myös riittävän rohkea avautuaksesi tunteistasi.

      Tunnemaailman aiheuttama oksetus ei ole todellista. Luulen että petät tässä kohden itseäsi. Kysymys on vain liiallisesta suojeluntarpeestasi haavoittuvuuttasi kohtaan.

    • Pikkupikkupikku2

      Olen about samaa mieltä edellisten kommenttien kanssa.

      Suurin ongelma lienee vuorovaikutus ja avoimuus. Joudut vaikkapa keskustelemaan vain miehen asioista, kun et avaudu omistasi.

      Puutteellinen vuorovaikutus ja itsenäisyys voi vaikuttaa hyvin tylylle. Suhteet varmaan myös etääntyvät kun sinuun ei saa henkistä yhteyttä avoimuuden ja vuorovaikutuksen hankaluuden vuoksi?

    • TotuusSattuuQC

      Hyviä ajatuksia jo edellä. Lisäksi tarttuisin vielä tähän kohtaan avauksessa:"Ehkä hieman kontroloin miestä ja olen aika itsenäinen."
      Tämäkin kertoo ristiriitaisesta tunnemaailmasta jossa omaa itsenäisyyttä arvostetaan korkealle mutta samaa ei voida täysin suoda kumppanille. Eli aloittaja antaa monin tavoin ristiriitaisia singnaaleja. Sinällään arvostaa korkealle parisuhdetta mutta ei pysty itse olemaan siinä täysin läsnä ja suomaan toiselle samaa vapautta jota kaipaa itse.
      Juuri ristiriitainen käytös on parisuhteessa ongelmallista. Sellaiseen on hankala saada toisen otetta ja luoda läheistä sekä turvallista suhdetta jossa molemmat voisivat kokea olevansa tasaveroisia kumppaneita.

    • TotuusSattuuQC

      Hyviä ajatuksia jo edellä. Lisäksi tarttuisin vielä tähän kohtaan avauksessa:"Ehkä hieman kontroloin miestä ja olen aika itsenäinen."
      Tämäkin kertoo ristiriitaisesta tunnemaailmasta jossa omaa itsenäisyyttä arvostetaan korkealle mutta samaa ei voida täysin suoda kumppanille. Eli aloittaja antaa monin tavoin ristiriitaisia singnaaleja. Sinällään arvostaa korkealle parisuhdetta mutta ei pysty itse olemaan siinä täysin läsnä ja suomaan toiselle samaa vapautta jota kaipaa itse.
      Juuri ristiriitainen käytös on parisuhteessa ongelmallista. Sellaiseen on hankala saada toisen otetta ja luoda läheistä sekä turvallista suhdetta jossa molemmat voisivat kokea olevansa tasaveroisia kumppaneita.

    • nainensivustavain

      Sä et ole ap vain löytänyt itsellesi sellaista tarpeeksi aikuista kumppania, joka kykenee siihen samaan itsenäisyyteen mihin sinä ja olet varmasti luonteeltasikin introvertti ihminen, joka viihtyy enemmän itsekseen ja lataa akkunsa yksinolemalla. Sä varmaan pelkäät jätetyksi tulemista tai et osaa luottaa kumppaniisi tarpeeksi, jos pyrit kontrolloimaan suhteessa kumppaniasi, mikä etäännyttää varmasti lopulta suhteen toisen osapuolen entisestään kauemmaksi. En tiedä millaisia kumppanisi ihmisinä ovat olleet, ovatko perusrehellisiä vai valepukkeja, että mistä luottamuksesi puute syntyy eli onko heissä itsessään ollut syitä siihen epäluottamukseesi ja kontrolloinnin tarpeeseen. Onnea samanhenkisen kumppanin etsintään, et sä tee mitään välttämättä väärin, vaan et ole löytänyt sitä sulle oikeaa.

    • Suhdekoukeroinen

      Hyvähän se on tuollainen itsetutkiskelu aina ajoittain.
      Tosin en tiedä onko aloittajalla tuore ero alla vai onko tuo yleismaailmallista pohdintaa...?
      Mutta sen verran uteliaisuuttani haluaisin kuulla tarkennusta tuohon "Suhteessa pitää olla vapaaehtoisesti enkä ymmärrä minkäänmoista mustasukkaisuutta"-kohtaan.
      En kyllä itsekään siedä mustasukkaisuutta suhteessani, mutta en myöskään hyväksy pettämistä.
      Mielestäni se on kuitenkin itsestään selvää, että kun seurustellaan jonkun ihmisen kanssa, niin hänelle sitten ollaan uskollinen, niin henkisesti kuin fyysisesti eikä nyt tietysti muutenkaan "pelailla pelejä" muiden kanssa.
      Ja itse olen kyllä aina ollut suhteessa sen takia, että olen halunnut enkä sen takia että olisi ollut pakko.
      Esimerkiksi hallitsen niin miesten kuin naistenkin työt, eli kokkaan&siivoan ihan siinä, missä teen polttopuitakin. Ja tienaan sekä hallitsen rahankäytön sen verran hyvin, etten tarvitse kumppania tuonkaan vuoksi.
      Vaikkakin onhan se helpompi jakaa arki toisen kanssa kuin kantaa se yksin, mutta ymmärrät aloittaja varmasti pointin? Eli olen aina ollut vapaaehtoisesti suhteessa.
      Että seksi nyt on oikeastaan ainoa, mihin tarvitsee kumppanin, mutta se ei nyt ole pelkästään syy(minulle) alkaa suhteeseen.
      Eli tuota nyt aloin miettimään..
      Ymmärrän kyllä, että ei ole pakko olla sellaisen kanssa, johon ei pysty/voi luottamaan, mistä taas mustasukkaisuus saa alkunsa. Eli siitä se vapaaehtoisuus, vaihtaa kumppanin sitten sellaiseen, johon pystyy luottamaan siinä(kin) asiassa.
      Mutta se nyt taasen on parisuhteen velvollisuus, että on tosiaan uskollinen toiselle. Silloinkin kun toinen vituttaa tai muuten suhteessa on menossa huono jakso.
      Koska miksi edes seurustella, jos ei osaa keskittyä yhteen kerralla?
      Itse ainakin noudatan sitä elämänohjetta, mieluummin jätän kuin petän vaikka sekin varmaan kuulostaa aika julmalta ehkä..
      Mutta tosiaan, olisi kiva, jos tarkentaisit tuon suhteen vapaaehtoisuuden, mikä kumoaa mustasukkaisuuden?

    • Suhdekoukeroinen

      Sen verran vielä tarkennan omaa pointtiani tuon "En siedä mustasukkaisuutta mutten myöskään pettämistä"-kommenttiani, etten itse ole mustasukkaista sorttia, vaan oletan tietysti automaattisesti toisen olevan uskollinen minulle.
      Ei mulla ainakaan ole tarvetta vahtia kumppanini tekemisiä ja menemisiä pettämisen varalta.
      Ja kaveritkin ovat sallittuja tietenkin. Jotkuthan eivät esimerkiksi hyväksy kumppanilleen kavereita vastakkaisen sukupuolen edustajista, vissiinkin sen pettämisen/petetyksi tulemisen pelosta...?
      Ja jos se käry käy, kuten pettäjä aina ennemmin tai myöhemmin käryää touhuistaan, niin silloin päätän suhteen siihen paikkaan. Siinä ei auta selittelyt enää, koska mielestäni ne suhdetta painavat asiat täytyy puhua ajoissa selväksi, eikä sillä periaatteella että vieraiden kautta ongelmia korjaamaan. Ja kun ne ongelmat ei pettämällä korjaannu muutenkaan.

    • KiemuraaJuu

      Viimeisin exäni oli ainakin aika vaikea ihminen sinänsä.
      En kyllä vihaa häntä enkä ole katkera mistään, välillä on ehkä vähän ikäväkin vielä häntä ja mielipahakin ehkä erosta. Ja välitin kyllä hänestä ja enempikin koko tuon ajan.
      Mutta hän on kuitenkin jotenkin sinun kaltaisesi ainakin sen perusteella, mitä kirjoituksestasi luin itseäsi koskien.
      Ei esimerkiksi suostunut viettämään mun luonani aikaa oikeastaan yhtään, vaan mun piti aina mennä hänen luokseen. Ja vielä aina kovalla hoputuksella, etten ehtinyt töiden jälkeen juuri olemaan kotonanikaan kuin pienen hetken ja senkin kiireellä.
      Tosin sitten, kun tietyn ajan jälkeen sanoin, etten nyt todellakaan ala tällaiseen, että munkin luona täytyy voida olla, niin silloin suostui juuri ja juuri viettämään yhden yön luonani ja muutaman kerran piipahti joksikin aikaa sinne.
      Syyt tuohon vaihtelivat, hänestä oli luontevinta olla hänen luonaan, ei tosiaan edes kysynyt missään vaiheessa että sopiiko minulle eli ei ottanut millään tavoin minua huomioon kuten suhteessa olisi kuulunut. Tuossa asiassa enempää kuin muutenkaan.
      Sitten vetosi siihen, kun taloyhtiössäni asuu kuitenkin paljon sosiaalitapauksia, joiden kanssa ei halua olla vapaallaan tekemisissä vahingossakaan. Kun on saattanut olla heidän kanssaan työnsä puolesta tekemisissä ja muutenkin.
      Ihme vaan, että kun hänen kaikki ystävänsä ovat juuri tuollaisia sosiaalitapauksia päihdeongelmai myöden, minkä kyllä sitten sanoi suoraan. Erään asiakkaansa kanssa on ystäviä muutenkin.
      Eli ei vaan halunnut tehdä omaa osaansa suhteemme eteen, vaan oletti automaattisesti että mä menen ja teen asiat juuri niin kuin hän haluaa ja päättää, eikä hänen tarvitse edes kysyä niistä multa.
      Ja aina kauhealla hoputtamisella piti tehdä kaikki.
      Vkl-aamustakin piti joskus lähteä jonnekin kovalla kiireellä kun hän niin halusi ja sitten loukkaantui vielä, kun itse ärryin asiasta, että vähemmälläkin juoksemisella voi tehdä asioita yhdessä, vielä kun en oikein pidä kiireestä enkä mistään päättömästä poukkoilusta. Töissä on sitä ihan tarpeeksi, niin en viitsi sitä vapaillani tehdä.
      Erään kerran mutsini joutui sairaalaan sairaskohtauksen takia, sain siitä tiedon, kun olimme ajelemassa autolla sinne tänne aika pienen asian vuoksi, missä mua ei olisi tarvinnut edes. Periaatteessa ajelimme vain yhtä katua edes takaisin kahden paikan välillä muksujen asialla.
      Olimme vielä kotini lähellä, joten sanoin että jättää mut vaikka kodin lähelle, että voin rauhassa soittaa mutsille asian tiimoilta, niin ei ollut kuulevinaan, sanoi jankkaamisen jälkeen et soita tästä autosta. Sitten myöhemmin, kun vihdoinkin pääsin kotiin ja hän tuli perässä, niin siinä vasta yllättäen totesi et ai onko sun äiti sairaalassa. vartin paasannut kuitenkin sitä hänelle niin ei helkkari.. Se oli yksi niistä muutamasta tilanteesta, kun mietin että eikö hän oikeasti muka tajua vai eikö hän vain yksinkertaisesti välitä toisesta ja toisen asioista, niistä tärkeistä.
      Meinaan jos joku pikaruokapaikan aamupalakin oli jo niin tärkeä, että mutkin täytyi melkeinpä repiä peiton alta sinne puolijuoksua, mutta sitten kun minun läheinen oli sairaalassa suht vakavan sairaskohtauksen jäljiltä, niin se ei ollut kiireellistä vaan siinäkin olisi pitänyt jotain muksun kaverin kouluvihkojen perässä ajella ennemmin.
      Mutsi kun kotiutui, lähdin hänen luokse 140km päähän päiväksi auttamaan häntä kauppa- ym asioissa, niin sieltä exä hoputtamalla yritti hoputtaa mua pois, kun sekin oli hänen mielestään meidän yhteisestä ajasta pois. Suuttui vielä kun mulla tietysti välimatkastakin johtuen venyi sen paluun kanssa ja sanoin muutenkin, että mulla menee siellä just sen aikaa, kun mutsin auttaminen vaatii. Ei sitten edes vaivautunut olemaan kotonaan kun palasin, vaan odotutti mua hyvänkin aikaa, oli ollut ulkoilemassa ja ostamassa siideriä. Että tällaista.
      Juoksutti vielä mua yhden tyypin tieltä takapihan kautta karkuun aika alkuvaiheessa suhdettamme, koska tämä tyyppi oli kuulemma häneen ihastunut ja pahoittaisi minusta mielensä pahasti. Pyöri exän kuvioissa autonkorjausapuna ja lastenvahtina jne ja exä vielä väitti että kuitenkin pyyteettömästi. Vaikka tajusihan sen nyt tietysti, että mies yritti tuollaisellakin tehdä itseään tykö.
      No hyvä sinänsä, että näytti siinä vaiheessa jo mun paikkani hänen elämässään ja asenteensa muutenkin mua kohtaan ja silloin sanoinkin että nyt mennään sitten vaikeamman kautta, eli luotan häneen mutta varauksella. Vaikken nyt mustasukkainen olekaan, olen sillä asenteella, että uskottomasta pääsee eroon sitten jos/kun se käry käy.
      Tämä tyyppi vielä on tällainen reppana, kun ei exän mukaan ole 90-luvun jälkeen ollut päivääkään töissä jne. Suurin saavutus hänellä taitaa olla juomisella hankittu diabetes.. Että aika mahtavan miehen takia "potkaisi mua nilkoille".
      Haukkui vielä sen miehen mulle, ettei halua edes olla tekemisissä kun kirjoittelee naisen himoissaan niin rivoja netissä, mutta silti oli ihan viimeisiin suhteemme hetkiin asti ko tyypin kanssa tekemisissä.

      • KiemuraaJuu

        Sen verran vielä, että kehui kyllä siinä erotessa, että hän pysyy jatkossa yksin koska on helpompaa ja parempikin ainakin hänen kannaltaan kun hän ei osaa seurustella eikä jaksa enää harjoitellakaan.
        Ja nuo ongelmien syyt mun kanssa olivat ihan mitä nyt milloinkin, milloin hän oli liian hullu mulle, milloin hän piti mua vaarallisena, sitten imin hänen elämänvoimansa hänestä pois ja sitten se oli liian paha asia kuulemma, kun olin varovainen ja varautunut siihen, että hän alkaa ihan tosissaan satuttamaan ja loukkaamaan minua.
        Kun hän oli jo pari kertaa sen tehnyt ilman syytä, sanonut jotain todella loukkaavaa ja satuttavaa mun läheisiini liittyen.
        Ja näin.
        Arvelin kyllä olevan ihan kukkua tuon pysyn lopun ikääni yksin-kommentin hänet ja hänen teotkin tietäen ja kun on tuokin selitys tullut kuultua aikaisemminkin. Mutta sama se nyt oli enää siinä vaiheessa mulle ja on vieläkin.
        Sanoinkin suoraan että mene vaikka naimisiin jonkun tyypin kanssa näistä, joilta salasi ja juoksutti karkuun mua. Varmaan selkeyttää hänenkin jatkoaan muutenkin.
        Mutta jäi vaan aika paska maku suuhun tuosta hänen käytöksestään ja kun käänsi vielä sitä mun syyksi.
        Sitten vielä juuri valitteli, ettei halua riidellä, vaikken nyt ollut edes riitaa hakemassa vaan sanoin asioista suoraan. Mitä hän itsekin aina toitotti että asia kun asia, niistä pitää sanoa ja puhua suoraan.
        Mutta kai se on naisten logiikkaa tai ainakin tuollaisten kohdalla, että pitäisi ottaa aina hymyillen kaikki paskakin vastaan mitä tällainen nainen toisen naamalle heittääkin ja pysyä ystävinä silti.

      • KiemuraaJuu
        KiemuraaJuu kirjoitti:

        Sen verran vielä, että kehui kyllä siinä erotessa, että hän pysyy jatkossa yksin koska on helpompaa ja parempikin ainakin hänen kannaltaan kun hän ei osaa seurustella eikä jaksa enää harjoitellakaan.
        Ja nuo ongelmien syyt mun kanssa olivat ihan mitä nyt milloinkin, milloin hän oli liian hullu mulle, milloin hän piti mua vaarallisena, sitten imin hänen elämänvoimansa hänestä pois ja sitten se oli liian paha asia kuulemma, kun olin varovainen ja varautunut siihen, että hän alkaa ihan tosissaan satuttamaan ja loukkaamaan minua.
        Kun hän oli jo pari kertaa sen tehnyt ilman syytä, sanonut jotain todella loukkaavaa ja satuttavaa mun läheisiini liittyen.
        Ja näin.
        Arvelin kyllä olevan ihan kukkua tuon pysyn lopun ikääni yksin-kommentin hänet ja hänen teotkin tietäen ja kun on tuokin selitys tullut kuultua aikaisemminkin. Mutta sama se nyt oli enää siinä vaiheessa mulle ja on vieläkin.
        Sanoinkin suoraan että mene vaikka naimisiin jonkun tyypin kanssa näistä, joilta salasi ja juoksutti karkuun mua. Varmaan selkeyttää hänenkin jatkoaan muutenkin.
        Mutta jäi vaan aika paska maku suuhun tuosta hänen käytöksestään ja kun käänsi vielä sitä mun syyksi.
        Sitten vielä juuri valitteli, ettei halua riidellä, vaikken nyt ollut edes riitaa hakemassa vaan sanoin asioista suoraan. Mitä hän itsekin aina toitotti että asia kun asia, niistä pitää sanoa ja puhua suoraan.
        Mutta kai se on naisten logiikkaa tai ainakin tuollaisten kohdalla, että pitäisi ottaa aina hymyillen kaikki paskakin vastaan mitä tällainen nainen toisen naamalle heittääkin ja pysyä ystävinä silti.

        Säälittävää tuossa oli myös se, että tämä tyyppi, ketä exä pyöritti mun lisäksi ja hoitelee vieläkin, asuu ihan melkein hänen vieressään noin kilsan päässä. Suurin piirtein puolessa välin meitä.
        Silti kehtasi senkin valehdella, että tämä sossutapaus asuu noin 30km päässä, luuli vissiin etten tajua valetta, vaikka otin asiasta heti selvää siinä vaiheessa, kun tosiaan meinasi että lähden takapihan kautta piiloon tätä tyyppiä ja tajusin silloin että mikä on tuo homman nimi.

    • KiemuraaJuu

      Se tuossa mun luona olemisessa oli tosiaan, ettei exällä ollut mitään logiikkaa tuossa asiassa.
      Ei halunnut olla sosiaalitapausten kanssa tekemisissä, jonka vuoksi mun luona ei voinut viettää aikaa, mutta muuten sitten ei sosiaalitapaukset haitanneet hänen yksityiselämäänsä eikä ihmissuhteiden solmimista.
      Ja siitä tyypistä vielä että sitten exän bestis pimahti tuosta, että exä oli mun kanssa eikä tämän bestiksen sukulaismiehen kanssa, etä se oli jo aika sirkus sinänsä..
      Ja kiukutteli muutenkin siitä exäni mukaan ainakin, että tosiaan oltiin yhdessä.
      Ja exä vehtaa edes takaisin. Ei ole eikä halua olla sen tyypin kanssa tekemisissä mutta sitten oli kuitenkin eli valehteli ihan pokkana.
      Että tällaista kaikkea.
      Sitten nuo aikatauluongelmat oli tietysti vähän..
      Exä on osa-aikatyöläinen, jotenkin oletti kai senkin vuoksi, että mä voin valvoa myöskin yömyöhään, vaikka mä olen täysaikainen työläinen ja työt alkaa mulla aamuisin jo klo 5-5.30, joskus sesonkiaikana aiemminkin.
      Ja mä nyt tietysti taas pidin ja pidän vieläkin kiinni siitä, että saan nyt kuitenkin pidettyä edes jokseenkin tasaisen unirytmin ja riittävästi unta. Niin senkin vuoksi usein painelin omaan kotiin nukkumaan ja välillä pidin tarkoituksella viikollakin siitä kiinni, että pysyn omassa pirtissä että pääsen ajoissa maate ilman turhia kinasteluja tai selittelyjä. Niin siitäkin tietysti tuli kitinää.
      Sitten siitä tuli tuohon eroon johtanut pimahdus häneltä, kun olimme sopineet muutenkin(siis hän vain ilmoitti ja mulle se sopi hyvin), että yökyläilyt tehdään ainakin toistaiseksi silloin kun muksut ovat muualla.
      Erään kerran sitten lähdin ko tilanteessa "muksujen tieltä" kotiini nukkumaan kuten olimme sopineet, niin siitä alkoi exän taholta pari viikkoa kestänyt, jäätävä ja hieman haista poika p****-henkinen ajanjakso näin kauniisti ilmaisten. Minkä päätteeksi tuo ero tulikin.
      Siitä nyt ei sen enempiä mutta tosiaan sain sitten joka välissä tavalla tai toisella kuulla itse olleeni se tosi paska tyyppi, joka pilasi meidän välejä omalla käytökselläni.
      Olin kuulemma just tällainen evvk-henkinen häntä kohtaan, joka ei halua mitään suhdejuttuja hänen kanssaan. Välillä sitten oli kuin ei mitään olisi ollutkaan, sitten olisi pitänyt taas mennä mukisematta juuri hänen pillinsä mukaan, ja sitten taas oli sitä, että ajan meidän suhdetta alasa ja imen elämänvoiman hänestä pois.

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Laura, sulle tiedoksi kuitenkin, ota kumppaniasi huomioon kuitenkin ja anna hänelle samaa takaisin kuin mitä itse vaadit. Ja kuuntele ylipäätäänkin mitä toinen sinulle sanoo.
      Sekin auttaa paljon asiaa, kun toiselle ei tule jatkuvasti sellainen olo, että et välitä paskaakaan toisesta ja toisen tarpeista etkä edes kuuntele, mitä toinen sanoo ja toivoo sinulta ja suhteelta ylipäätään.
      Väitä niin sinusta välitetään, kysy kuulumisia niin sinustakin ollaan huomattavasti enempi kiinnostuneita jne.
      Ja vapaaehtoinen olo suhteessa on itsestään selvä asia, mutta se ei oikeuta loukkaamaan toista, pettämään eikä ylipäätään pelaamaan pelejä tois(t)en kanssa. Yhtä reppanaa pidetään suhteen toivossa siinä kuvioissa mukana, että on käytännöllisesti katsoen ilmainen lastenvahti ja autonkorjaaja kuvioissa jne jne.
      Ja kyllähän mies siihen vittuuntuu väkisinkin, jos nainen puhuu hänen olevan se oma mies ja kumppani itselleen, joka silti salataan muilta.
      Kun seurutellaan, niin seurustellaan sen yhden ihmisen kanssa, ei 2-3 ihmisen kanssa heidän sukulaisten kanssa, vaikka olisivat kuinka hyviä ystäviä kanssasi tahansa.
      Ja kun ei ne mt-ongelmatkaan oikeuta käyttäytymään huonosti ja alentuvasti toista kohtaan.
      Tyyliin asennoitumaan niin, että toinen ei tiedä edes sitä, kuinka lapset saa alkunsa, ei osaa täyttää virallisia asiakirjoja(asuntohakemukset tm) eikä muka edes läheisten kärsimyksestä/menetyksestä tiedä mitään, vaikka toisella on monet hautajaiset jo takana.
      Vaikka tietynlaisilla ihmisillä on outo ajatuksenjuoksu, millä he oikeuttavat sitten takonsakin.
      Sinänsä vaan harmi, jos eli kun tällainen ja noin käyttäytyvä ihminen on löytänyt itselleen sellaisen kumppanin, joka oikeasti välittää ja ihminen itse pilaa sen omalla töykeällä käytöksellään ja ajattelemattomuudellaan.
      Niinhän sitä yhdessä laulussakin lauletaan:"Jos haluaa saada, on pakko antaa". Viisas repliikki, mikä sopii mm. parishuteisiinkin todella hyvin.

    • HerääAloittajaArkeenJo

      Kyllähän se on selvä asia, että suhteessa ollaan tasaveroisia ja molemmat pitää sitä kumppaniaan ykkösasiana.
      Eli omistaudutaan toiselle samalla tavoin ja määrin kuin mitä toiselta halutaan ja odotetaan saavan, ei enempää eikä vähempää.
      Omat ystävät, harrastukset ynnä muut ovat silti sallittuja ja suotavia jopa.
      Ei sitä kukaan voi eikä kyllä kannatakaan jättäytyä toisen varaan ja unohtaa kaikki omat asiat ja menot, eikä niitä voi toiselta vaatiakaan. Aloittajallekin se pitäisi olla selvä ja normaali asia ja jos ei ole, niin sitten kannattaa tosiaan pysyä yksin.
      Ihan oikeasti, eikä vaan puhua sitä yleisesti ottaen tai vaikka kumppanille sen eron aikaan, jos kumppanin kanssa menee välit poikki sen takia, että aloittaja ei saa tahtoaan läpi tuon oman itsenäisyyden tai kumppanin kontrolloinnin suhteen.
      Kun noista asioista tulee aina ongelmia, ellei aloittajan kaltainen ihminen saa kumppanikseen jotain ihan totaalisen onnettoman luontoista/sairaalloisen epätoivoisesti suhdetta haluavaa/henkisesti heikkolahjaista ihmistä, joka ei uskalla pitää puoliaan tai välttämättä ymmärrä edes tehdä sitä eikä sitä, miten suhteessa normaalisti ylipäätään toimitaan.
      Ja tuo mustasukkaisuus on taas oma lajinsa.
      Pieni mustasukkaisuus on jopa suotavaakin suhteessa, mutta jos se alkaa olemaan elämää rajoittavaa ja päivittäistä, niin silloin sitä ei tule sallia.
      Mutta esimerkiksi kyllä kilpakosijoista kuuluukin toisen ärsyyntyä eli olla mustasukkainen. Ainakin jos ovat jatkuvasti arjessa läsnä eikä se kumppani heitä aja pois, jonka perässä ne kosijat roikkuvat.
      Koska jos ihminen on oikeasti rehellisesti suhteessa mukana, niin hän ei esimerkiksi salaile kumppaniaan muilta eivätkä tosiaankaan piilottele heitä ihan konkreettisestikaan näiltä vonkaajilta, kuten jotkut tämän ketjun kirjoituksissa sanoivat joidenkin kumppaniensa tehneen.
      Ja jos kumppani kuitenkin tekee tuollaista, niin kyllä se mustasukkaisuus on ihan oikeutettua.

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Laura(=aloittaja), ei muuten mikään ihmekään, että olet joutunut luonneanalyyseihin ym aikanaan ja exäsi ovat sanoneet sulle ihan suoraan, ettei tuollaista naista jaksa kukaan. Aika voimakasta tekstiä heiltä, ehkä vähän liikaakin mutta rehellistä kuitenkin.
      Itsellenikin tuli väkisinkin useamman kerran mieleen, että etkö muka oikeasti tajua vai etkö vain yksinkertaisesti piittaa paskaakaan toisen hyvinvoinnista ja huomioon ottamisesta.
      Ja tulin kyllä siihen johtopäätökseen, ettet piittaa paskaakaan toisesta ihmisestä.
      Ja narsistihan jättää toisen heti, kun huomaa, ettei pystykään pitämään toista narsistisessa otteessaan, kuten taisit itsekin sen tajuta. Pidit viimeiset kaksi viikkoa todella töykeätä kohtelua mua kohtaan ja sitten, kun et vielä sittenkään saanut mua juoksemaan mukisematta pääsi mukaan, niin heti erilleen.
      Vaikka sama se mulle siinä vaiheessa oli, mutta mieti nyt että kannattiko pilata välit sellaiseen, joka oikeasti välitti ja olisi huolehtinut kaikesta?
      Toivottavasti tämä sinun nykyinen kultasi on helpompi juoksutettava sinulle.
      Eihän vähäjärkisellä ja ressukkahenkisellä sosiaalipummilla nyt mitään kyllä ole antaa eikä tarjota sinulle, paitsi aikaansa, mutta kuitenkin.
      Olisit vain sanonut sen edes rehellisesti, että asuu käytännöllisesti katsoen sinun naapurissasi noin kilsan päässä sen sijaan, että valehtelit hänen asuvan yli 30km päässä, mistä asti käy muka pyyteettömästi vain ja ainoastaan korjaamassa autoasi.
      Et kai sitten tajunnut, että se tulisi ilmi, vaikka sain sen selvitettyä heti samantien, kun touhusi paljastuivat..

    • Suhdekiemurainen

      Hei oikeesti! Ei tämä mikään päiväkirja ole!
      Sain hyviä vinkkejä, kiitos. En ole Laura enkä pettäisi varmaan ikinä ketään.
      Tämä oli tässä

      • KiemuraaJaKoukeroa

        Juu juu, käry kävi, älä viitsi.
        Ajankohta ja itsediagnostiikka osuu kyllä 100% tuohon kirjoittamaani, ei tarvinnut edes keksiä sanaakaan. Eikä kukaan nyt tuollaista keksisikään.
        Ja kiire poistua ketjusta, sekin kertoo jo täysin että osui ja upposi.
        Kuten kirjoitin, toivottavasti elämä maistuu tuollaisen reppanan kanssa, jonka kanssa vehtaamalla oli pakko pilata aikaisempi suhde, mistä olisi varmasti tullut hyvä ja toimiva olman tuollaista toisen päähänpotkimista ja pettämistä.
        Eikä tässä tosiaan mitään, hyvää loppuelämää.

      • KiemuraaJaKoukeroa

        Sen verran vielä, että oli pakko kirjoittaa tähän ketjuun, kun tunnistin heti ketä on kyseessä.
        Ja kun kerta itsekin teit asioista julkisen.
        Lisäksi kun oli tarkoitus puhua näistä silloin aikanaan, niin otit sen heti riitelynä mitä et halua etkä jaksa. Vaikka toitotit kyllästymiseen asti, että asioista pitää puhua.
        Ja vielä siihen tyyliin, että puhuminen menee jopa tekojen ja toisen hyvän kohtelunkin edelle.
        Kerran sanoinkin saamaani kohtelun kyllästyneenä, että kyllähän sitä voi puhua vaikka päänsä halki, mutta teot on ne mitkä merkitsee.
        Mutta etpä sitäkään sitten viitsinyt noteerata miksikään, vaikka oli kyllä selvä pyyntö ja käskykin ehkä jopa, että alkaisit kohtelemaan toista hyvin. Siis ihan perus tavalla, ottaa huomioon yhteisessä ajanvietossa ja antamalla toisen tehdä ihan perusasiatkin niin kuin ne jokaisen tulee saada tehdä. Kuten kauppareissut sukuloimiset ym ja silloinkin kun et itse päässyt mukaan. Ja tuo toinen iso pointti oli se, että kyllä ainakin erillään asuvan parin osapuolien kuuluu ihan tapojenkin mukaan viettää tasapuolisesti kummankin luona aikaa. Eikä torpata toista ja ihan paskasyillä. Eli tuollaisella "En halua vahingossakaan olla sosiaalitapausten kanssa tekemisissä" ja kun kuitnekin lähin piiri naisella itsellä on juurikin noita surkeita sosiaalitapauksia tätä syrjähyppyä/sivusuhdetta myöden.

      • KiemuraaJaKoukeroa

        Aika ja kirjoituksen sisältö tosiaan natsaa, kertauksen vuoksi siis.
        Ei tämä reilu 5vko edellisestä ole kuitenkaan vielä niin paljoa.
        Olisit ottanut asiat silloin puheeksi näin, kun suhteesi olivat ajankohtaisia.
        Ja kun pelkotilat kerta oliat sitä, että "Pelkään että katoat jos ei takerru ja juoksuta toista toiselle tärkeiden menojen ääreltä pois(joihin kyllä olisi päässyt mukaan, jos olisi viitsinyt esim varmistaa ajoissa sen että työvuoro on peruuntunut)", niin kuin se monesti meni ja sitten kommentit muutenkin olivat:"Työnnät mut heti tilaisuuden tullen varmasti toisen miehen syliin".
        Ne olivat turhia pelkoja ja tekoja, jos neiti vain tosiaan olisi viitsinyt nähdä rehellistä vaivaa asioiden eteen ja tehnyt muutenkin osansa siihen, mitä normaali parisuhde vaatii.
        Ja jos tuo vieläkin mietityttää, niin olisit mieluummin sitten vaikka soittanut viimeisimmällesi ja puhunut asiasta, kun se puhuminen kerta oli niin julmetun tärkeätä muutenkin.
        Ja nyt kannattaa ehkä sitten oikeasti jättäytyä yksineläjäksi, eikä mm. erotessa vain mesota sellaista, jos tuo kerta on itsellesi ongelma, ettet viitsi nähdä suhteen eteen vaivaa huomioimalla kumppaniasi samoin, kuin mitä itse toiselta vaadit ja päädyt sitä kauta yksin joka tapauksessa. Ja vielä noin, että juokset itse karkuun.
        Olihan se aika outoa, kun pari vika viikkoa tuli kyllä tosiaan sellaista haista nyt jätkä...-tasoista kohtelua ja kommenttia(sellaisesta mikä vielä sovittiin että näin mennään ja oli sinun ainoastaan vallassasi muuttaa toisin) ja sitten yhtäkkiä olisi pitänyt olla ihan kuin ei mitään ongelmaa ja välirikkoa olisi tapahtunutkaan. Ja tuo pelleily sen toisen kanssakin oli sinun mukaasi vain valitettava yhteensattuma. Vissiin sen takia kun se käry kävikin eikä ne oudot selittelyt uponneetkaan..
        Niinhän se meni, että viimeinen narsistinen yritys juoksuttaa ja kun se ei onnistunut, niin sitten ero juurikin tuolla "Nekin vähät elämänvoimat nyt kuluvat loppuun"-selityksellä.
        No ei mitään, nauti tästä sosiaalitapauksestasi. Ja ei siinä kai mitään, aikaa ainakin riittää kun ei tarvitse töillä tienata elantoansa. Yhteiskuntahan huolehtii.
        Toivottavasti oli tuon sirkuksen arvoinen tyyppi.
        Ja tosiaan, jos nuo asiat mietityttää, niin soittele tai sovi vaikka tapaaminen( mielellään julkiselle paikalle, niin ei tule mielitekoja väittää mitään mikä ei pidä paikkaansa) ja kysy suoraan että missä mätti ja mikä mätti. Asialliseen keskusteluun pystyy varmasti jokainen, jos ei ole ihan idiootti tai muuten totaalisesti sekaisin.
        Itse ainakin pystyn, lähinnä olen vain pahoilla mielin tästä kaikesta.
        Kohtelu oli juurikin tuota kuin mitä se oli ja seuraavaksi siitä saa lukea netistä tämän vastapuolen kirjoittamana että kertokaahan nyt mulle miksi teen näin.
        Parempi vaihtoehto tosiaan puhua kumppaneiden kanssa kasvotusten suoraan kuin huudella netissä ventovieraiden mielipiteiden ja neuvojen perään asian suhteen.
        Harmi vaan tosiaan kun tunteet ehti ainakin mun puolelta tulla kuvioihin mukaan ja kohtelu oli kuitenkin sitten kuin olisin ollut vaan joku vähä-älyinen sosiaalitapaus ja juoksutettava, joka ei muka tiedä edes sitä, kuinka lapset saa alkunsa.

      • KiemuraaJaKoukeroa

        Sen verran vielä, ihmeen kauan kyllä meni tässä siinäkin tapauksessa, että olisitkin ollut rehellisesti ja tosissasi tuon suhteemme tiimoilta liikkeellä.
        Oletin vähän että 2-3vko ja uusi mies on jo kuvioissa, nyte meni kuitenkin sentään reilu kuukausi, ennen kuin maltoit pidätellä ennen uuden etsimisen alkamista.
        Voisitko sen verran rakas exäni kuitenkin nyt olla rehellinen ja kysyä, mikä sinun logiikkasi tuossa koko hommassa oli?
        Juurikin tuo sossutapausten välttely minuun liittyen ja kun kuitenkin olet ihan jees niiden suhteen muuten?
        Etkö parempaa tekosyytä keksinyt?
        Ja miksi tämä Tahvanainen täytyi salata niin totaalisesti hänen oikeata asuinpaikkaansa myöden?
        Jos kerta olit suhteessamme rehellisesti ja tosissasi mukana, kuten väitit sinun "kriisistäsi" huolimatta? Mistä teit tuon viimeisen parin viikon aikana vielä niin ison numeron.
        Ihmetyttää vaan, kun nainen ei viitsinyt olla rehellinen, muttei viitsinyt sitten myöskään kusettaa uskottavasti..
        Oliko se sitä mt-ihmisen logiikkaa?
        Vaihtoehtosi kyllä muuten mielestäni on ne, että kannattaisi pysyä oikeasti yksin, jos et kerta jaksa tuota nykyistä elämäntyyliäsi.
        Tietysti jos et kestä olla yksin, niin jatka ihmeessä ja vaihda mies aina uuteen, kun joko hän kyllästyy ja lähtee tai hän pitää puolensa jolloin sinä kyllästyt.
        Kyllä se loppuelämä menee niinkin, kumppani vaihtoon 2kk-2v välein, miehestä ja tapauksesta riippuen.
        Mutta tosiaan, yksinolo olisi se varmin vaihtoehto.
        Tai sitten tyydy suosiosta tuohon remonttireiskaan. Eihän hänellä ole mitään eikä ketään muuta, paitsi aikaa ja jos kerta on niin sairaalloisen naisen kipeä, mitä sanoit hänen olevan, niin varmasti pysyy kuvioissa mukana vaikka miten pompttelet.
        Mitä sanoitkaan hänen kirjoittelevan netissä? Mistä mulle mirri, saisinkohan misukan jostain ja hankkikaa mulle nainen nyt äkkiä? Olisi kyllä kaksi samanmoista samassa kasassa iltasella...
        Varmasti saisit tasokkaampiakin, mutta tosiaan päädyt sitten yksin, jos et kerta edes halua muuttaa omaa käytöstäsi ja asenteitasi.
        Ja tosiaan, turha sun on loukkaantua, kun sinut tunnistettiin kirjoituksesi perusteella.
        Ja olen ihan utelias tosiaan vain.
        Ja edelleenkin, suhde on molemminpuolista vuorovaikutusta, kuten tässä ketjussa muutkin sanovat.
        Eli anna samaa mitä toiselta vaadit, varmasti olisit saanut jo viime vuoden puolella itsellesi kunnon suhteen.
        Ei semmoista kukaan jaksa, jos ei tule edes kuulluksi ja kuunnelluksi suhteessa.
        Ja tuo kyky kuunnella ja ottaa toinen huomioon sinun täytyy päivittää kohdilleen.

      • Anonyymi

        Niin juu, tuli mieleen, ia sitten nykyään taas vai...?
        Nimet vaihtuu useammin kuin alkkarit..

    • yykaakolineli

      "Jos kerroin tunteistani, ne pamautetaan takaisin. "
      "En kuulemma ilmaise tunteita ja näytän torjuvan toisia."
      Näissä on hieman ristiriitaa, tavallaan. Jos näytät tunteitasi, ne pamautetaan takaisin. Sitten sanotaan, ettet ilmaise tunteitasi ja torjut toisia. On täysin selvää, ettei ihminen ilmaise tunteitaan, tai kerro ajatuksiaan, jos ne pamautetaan takaisin tai asiasta seuraa jotain muuta ongelmaa.

      Tuossa edellä on kommentoitu, että kaikesta pitää puhua ja ettet osaa olla vuorovaikutuksessa miehen kanssa. Ei se kyllä ihan näin mene. Kaikesta ei tarvitse eikä pidäkään puhua ja kannattaa myös olla hiljaa, jos kaikki tunteet mistä kertoo kääntyy itseä vastaan. Vuorovaikutus on vähintään kaksi suuntaista - oikeastaan nelisuuntaista koska molempien käsitys ja ajatukset omasta itsestään tunteet vaikuttavat koko parisuhteeseen. Kun suhde ei pelitä onkin kysyttävä itseltään mitä oikein odottaa parisuhteelta ja onko kimpassa oikeanlaisen ihmisen kanssa. Tai miksi päätyy kimppaan aina vääränlaisen ihmisen kanssa.

      "Ainoa tapa miten osaan on kirjoittaen. Mutta se toinen osapuoli ja viitsi lukea sitä..."

      Jos toinen osapuoli ei viitsi lukea kirjoituksiasi, niin se kertoo hyvin suurelta osin suhteenne arvostuksista. Kumppanisi ei arvosta sinua ja kertomasi (tunteissa) kääntyy itseäsi vastaan. Kirjoituksiasi hän ei viitsi lukea. Kumppanisi toimii väärin, sinä syytät siitä itseäsi ja yrität keksiä miten voisit muuttaa itseäsi. Parisuhde ja terve vuorovaikutus ei toimi näin. Parisuhteen perusta on molemminpuolinen arvostus ja toisen kunnioittaminen. Tämä perustuu molempien itsearvostukseen ja motiiviin olla parisuhteessa. Hyvin monet kuvittelevat olevan suhteessa täysin vapaaehtoisesti, vaikka useilla parisuhde toimii kulissina tai kumppanin "hyötykäyttönä" - he ovat tarvitsevia ja etsivät kumppaninsa kautta tyydytystä elämään, paikkaamaan omia vikoja ja puutteita. Parisuhde muodostuu silloin kaikesta muusta paitsi terveestä halusta olla ja elää toisen kanssa toisensa huomioiden, rakastaen.

    • Kärtty

      En ole mies mutta pari asiaa tuli mieleen...
      Jos jokainen suhde on mennyt samalla tavalla, niin olisiko syy siinäkin että olet alitajuisesti valinnut samantyyppisen miehen, joka on reagoinut luonteesi piirteisiin samalla tavalla?

      Se, että jotkut, niin miehet kuin naiset, ovat sentyyppisiä etteivät välitä halipusipusijutuista, johtuu lapsuudenperheen tavoista jotka liittyvät tunteiden näyttämisiin. Perhe voi olla muuten hyvä ja turvallinen mutta tunteita ei juurikaan näytetä. Tällöin lapsista kasvaa itsenäisiä, omilla pärjääviä aikuisia jotka kokevat pusipusijutut luotaantyöntävinä ja lapsellisina.
      Pusipusi-ihmiset taas reagoivat tällaiseen ihmiseen siten että syyttävät toista tunteettomaksi ja kylmäksi ja "liian itsenäisiksi".

      Pointti onkin se, että oletko käsittänyt käsitteen "itsenäinen" väärin?
      Itsenäinen uskaltaa sanoa miltä itsestä tuntuu, itsenäinen ei väistele eikä pakene silloin kun tuntuu että omalle henkiselle reviirille tunkeudutaan.
      Ja ennenkaikkea, itsenäinen ihminen uskaltaa astua reviiriltään niitten rajojen ulkopuolelle ja tulla esiin omana itsenään, muista tämä!

      Kuvaat itseäsi hyvänä vaimona, aina on ruoka valmiina ja koti on siisti... Nyt täällä kyselet miehiltä että mitä minun pitäisi tehdä, mitä mies toivoo naiselta että minkälainen sen pitäisi olla....
      Ei tuollainen vaikuta itsenäisen naisen ja ihmisen käytökseltä. Luulen että väistelet ja pakenet, et todellakaan uskalla näyttää tunteita koska pelkäät.
      Ei ihme että olet toisen silmissä näkymätön! Sinä et ehkä uskalla tulla esiin?

      Sanot ettet uskalla olla toisen liian lähellä toista koska pelkäät menettäväsi omat rajat. Tässä et tietenkään tee mitään väärää! Jokaisella on oikeus suojella omia rajoja. Parisuhteessa etenkin, koska parisuhde ei ole sellainen asia jossa sulaudutaan yhdeksi möhkäleeksi vaan kummankin täytyy säilyttää minuutensa ja reviirinsä.

      Sinun tilallasi yrittäisin todella keskittyä omaan itseeni ja todellisiin tunteisiini. Oletko ehkä keskittynyt ainoastaan siihen että miten voit olla hyvä äiti ja vaimo siivouksineen päivineen, ja miten toimisit että saisit yhteyden mieheesi ja miten tulisit näkyväksi ja kuulluksi?
      Sitten olet yrittänyt toteuttaa jotain kuollutta roolia joka ei sekään näyttäisi toimivan?

      • W-66

        "itsenäinen ei väistele eikä pakene silloin kun tuntuu että omalle henkiselle reviirille tunkeudutaan. "

        Juuri näin. Itsenäinen ihminen sanoo "stop, tässä menee rajani".

    • W-66

      Sinulla on ongelmana, ettet tiedä itse millainen olet, mikä sinulle sopii, tunne ja tunnista omia rajojasi, määrittele niitä itse.

      "suhteeni loppuvat siihen, että muutun näkymättömäksi eikä minusta enää välitetä."

      Jos et suhteessa jämäkästi kerro ajatuksiasi, tunteitasi, ilmaise kumppanille kuka ja millainen olet, muutut näkymättömäksi hyvin pian. Sehän on selvää. Toisesta ei voi välittää, eikä häntä voi rakastaa, jos oma persoona salataan. Ja vielä pahempaa on se, ettet itse rakasta itseäsi. Kyselet täällä mitä sinun pitäisi tehdä saadaksesi näkyvyyttä, vastaus nro 1 on juuri tuo "rakasta itseäsi". Vain sillä tavalla voit rakastaa muita ja saada vastarakkautta.

      Jos kerrot tunteistasi ja ne pamautetaan sinulle takaisin, niin toinen ei myöskään osaa ottaa vastaan tunteitasi. Tällainen parisuhde ei voi toimia, koska vuorovaikutus ei toimi. Sinä yksin et pysty saamaan vuorovaikutusta kuntoon, vaan siihen tarvitaan ehdottomasti kaksi, molemmat mukaan.

      " Jos toinen tulee liian lähelle, niin kadotan yhteyden itseeni enkä osaa laittaa rajoja"

      Mitä tarkoitat "liian lähelle"? Kerro edes yksi esimerkki. Jos kadotat yhteyden itseesi etkä osaa asettaa rajoja, kun kumppani tekee tai sanoo x -asiaa, se kertoo todennäköisemmin, että rajojasi on jo loukattu, mutta et uskalla tai kykene riittävän selkeästi ilmaista asiaa.

      Parisuhteessa on tärkeintä rakastaa a) itseään b) toista - molemmin puolin ja saada olla sellainen kuin on. Eli kumpainenkin hyväksyy toisensa sellaisenaan.

    • Pikkutsemppari

      Olen pääosin samaa mieltä muiden vastaajien kanssa. Hyviä mietteitä.

      Yksi syy siihen, että suhteet päätyvät noin olisi sinun asperger luonteen piirteet. Vaikutat omasta mielestä kiltille ja kunnolliselle, mutta miesten mielestä olet niin hankala että elävät mieluummin ilman sinua?

      Minusta kaikki kertomasi viittaa asperger naisen elämään?

      Googleta "asperger" ja lue mitä siitä kerrotaan!

    • Suhdekiemurainen

      Kiitos hyvistä vastauksista, olen saanut paljon hyviä vinkkejä.
      Asperger veikkaan itsekin olevan, lääkärit on kuitenkin kumonnut kaiken. Olen koittanut hyväksyä sen, että joku tuollainen minussa on, mutta en kuitenkaan usko, että tämä on este suhteelle. Vai olenko nyt liian positiivinen ja naiivi..

      • Robiski

        Positiivista sinusta ei saa tekemälläkään idiootin kyllä eikä siihen naiiviutta tarvita suhdekiemurainen!?

      • Pikkutsemppari

        Tuo on suhteelle hyvä alku että myöntää myös omat puutteet :)

      • KuinKiemurassa

        Ettei olisi kaksisuuntainen mielialahäiriö, eli vanhalta nimitykseltään maanis-depressiivisyys?
        Vai onko kanssa epäilty muttei todettu-luokkaa?

      • Kasvi

        Oletko hiljattain eronnut (taas ehkä), vai oletko muuten vain alkanut miettimään "syntyjä syviä"?
        Monesti eron jälkeen tulee noita kaikenlaisia ajateltua ja juurikin noin päin, että onko itse viallinen ja kuinka pahasti?

      • KiemuraaJaKoukeroa

        Valota nyt Laura tuota käytöstäsi oikeasti tarkemmin.
        Jos kestät ja pystyt tekemään tosi loukkaaviakin asioita suhteessa toista kohtaan, niin kestät varmaan perustellakin ne yhtälailla. Ja ylipäätään kantaa vastuusi.
        Aika lapsellista omalla tavallaan ja loppuviimeksi vetää tuollaista mä en voi itselleni mitään-linjaa...
        Ja kun tosiaan itse loukkaannut melkeinpä verisesti, jos et saa tahtoasi läpi/saat itse nenillesi.

      • KiemuraaJaKoukeroa

        Miten neiti L muuten ajattelit silloin hoitaa hommat, kun yrittämällä yritit saada minua muuttamaan tähän samaan taloyhtiöön ja ylipäätäänkin vielä lähemmäs sinua kuin mitä asun nyt? Nälvit vielä, että tarvitsenko apua asuntohakemuksen tekoon, kun et muuta keksinyt painostaaksesi?
        Siis kun tämä sinun "autonkorjaajasi" asuu ihan samassa taloyhtiössä, josta oli puhe minunkin muuttaa?
        Oltaisiiin tosiaan hänen kanssa asuttu samalla kadulla ja tod näk samassa taloyhtiössäkin vielä.
        Meinasitko että yhdessäolemiset oltaisiin hoidettu ns. vuoronumerosysteemillä/vuoropäivinä?
        Tai että "autonkorjaaja" olisi ollut kanssasi päivät, kun mä olen töissä ja illat olisi sitten olleet minulle varattuja "jälkiliukkaille"-periaatteella?
        Ja mikä nyt oli alunperinkin sinun pointtisi tuossa pelleilyssä? Saatko jotenkin kiksejä vehtaamalla useamman kanssa vai tarvitsetko muuten joka ommaan eri miehen?
        Yks järkkää autonlaitot ym käytännön asiat, toista kierrätetään pitkin poikin pitäjää esittelemässä "Tässä se nyt on tämä mun mies ja elämäni rakkaus"-mekkalan kera jne ja jota yritetään saada jallitettua johonkin tonnin parin kupruihin mukaan vastuuhenkilöksi..
        Ja tietysti petipuuhiinkin saa hyvää vaihtelua ko toiminnalla vai..?
        Vaikka ei sen puoleen, menit ihmeen hiljaiseksi, kun sanoin että samoissa taloissa asuu ihan samoja sosiaalitapauksia, joiden verukkeella karttelit luonani käymistä ja yökyläilyä. Sitten vetositkin vain, että on luontevampaa olla sinun luonasi kaiken aikaa.
        Saisitpa pääsi kuntoon niin ehkä se elämä selkeytyisi sinullekin. Mutta ei kai kun ei kerta kiinnosta oikeasti edes yrittää.
        Noin muita kohtaan välinpitämätön ihminen vain tulee jäämään aina yksin. Niin se vain menee.

    • usva234

      Ihmeen tylyjä vastauksia olet saanut Suhdekiemurainen. Itse en lähtisi missään tapauksessa kirjoitustesi perusteella epäilemään Aspergeriä tai kaksaria (bipolaarisuus) yms.

      Et juurikaan kerro elämästäsi tai edes parisuhteistasi, mietit vain mikä sinussa on vikana. Kerrohan minkä ikäinen olet? Kuinka monessa parisuhteessa olet ollut, kuinka kauan ne ovat kestäneet ja ennen kaikkea miten alkaneet, millä fiiliksillä? Oletteko pienen ajan kuluessa muuttanut kimppaan?

      Minusta sinulla on vain ollut liian vähän karsintaa kumppaniesi suhteen. Epäselvyyttä siitä millainen itse olet, millainen mies sinulle sopii kuin myös millaiselle miehelle sinä sovit. Nämä kaksi edellisstä kun eivät mene ihan yksi yhteen. Itselläni oli nuorena sellaista vaikeutta, että minä olisin sopinut todella monenlaisten miesten kumppaniksi, mutta kaikki he eivät sopineet minulle, ei lähellekään.

      "En vaan osaa käyttäytyä eri tavalla."

      Tuo vähän arveluttaa. Eli jokainen voi ja osaa halutessaan muuttaa käyttäytymistään. Kyse on siitä mitä haluaa muuttaa ja minkä vuoksi. Tärkeää on omaehtoisuus. Käytöstä on parempi muuttaa silloin, kun siitä on haittaa itselle ja/tai kumppanille. Siitä, ettet halua kertoa itsestäsi mitään kumppanille voi olla eri tapauksissa joko hyötyä tai haittaa itsellesi ja tai kumppanille.

      Koska sanot olevasi herkkä, epäilen, ettet uskalla avautua itsesi suhteen toiselle, koska koet suhteen sen verran turvattomaksi. Usein myös kumppani antaa siihen aihetta :

      "Minulta ei kysytä mielipidettä tai kuulumisia. Ainoa keino saada yhteys mieheen on puhumalla hänen asioista, mutta ei kukaan kuule minua. Jos kerroin tunteistani, ne pamautetaan takaisin. "

      Eli tuo edellä kertomasi on aivan hevon pyllystä. Eihän mikään terve parisuhde toimi niin, ettei olla pätkääkään kiinnostuttu kumppanista ja hänen kuulumisista - puhutaan vain toisen asioista. Jos tunteista kertominen saa toisen pamauttamaan ne takaisin, niin kyse on jo henkisestä väkivallasta, empatiakyvyttömyydestä.

    • LeikitköNytPrinsessaa

      Keskity nyt vain yhteen mieheen ja käyttäydy kunnolla, niin ei tarvitse voivotella netissä tai muuallakaan omaa surkeutta ja kysellä, että mitä teen väärin ja miten saisin pysyvän suhteen muuttamatta omaa huonoa käytöstä.
      Muuten tulet aina jäämään yksin, ei kukaan tuolla tavoin käyttäytyvää ihmistä huoli.
      Ja jos huoliikin, niin ei pitkäksi aikaa. Ainakaan jos ei ole ihan itsesuojeluvaistoton ihminen.
      Niin se vaan on..
      Kyllä toisesta täytyy olla kiinnostunut saadakseen kiinnostusta takaisin ja on mentävä ajoittain pois omalta mukavuusalueeltaan saadakseen toisen tekemään saman.
      Esimerkiksi jos et halua viettää aikaa etkä öitä toisen kodissa, niin älä odota että toinenkaan tulee viettämään aikaansa sinun nurkissasi. Kyllä se loppuu toiseltakin ennemmin tai myöhemmin, kun huomaa ettei saakaan samaa huomiota toiselta, mitä toinen vaatii itselleen.

    • Vääräosoite

      Miksi sinä mieähiltä kysyt?

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Mites Lauran miesvenkoilut sujuu?

    • Yukkio

      Hän tai joku aloittaja on asettunut aloitelleen hetkeksi ja kohta alkaa taas arki mikä saattaa tuoda ei mukavia yllätyksiä. Joustavuutta puolin ja toisin ymmärrystä ..

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Toivottavasti tämä "autonkorjaajasi" nyt ei kuitenkaan ala jatkuvasti norkoilemaan nurkissani, vaikka tulikin lähikauppani risteyksessä vastaan tänään sen kirkkaanvihreän romunsa kanssa.
      Menee jo vähän liian paksuksi jopa sinulta/teiltä.

    • KyseleVaan

      Ei kukaan tuollaista huoli.

    • PusulaRulettaa

      Onko Jouko ihana?

    • ValaiseMinua

      Miksi muuten hakeudut ylipäätään suhteisiin, kun kerta pääsi ei kestä olla niissä?
      Toki jokaisella on oikeus suhteeseen, mutta silti ihmetytää kun sinua ei tunnu oikeasti sitten kiinnostavan seurustelu kuitenkaan.
      Ja vielä terveiden kanssa, mikä vielä lisää epäonnistumisen riskiä huomattavasti. Siis sillä kun kirjoituksestasi paistaa väkisinkin läpi, ettet taida itse olla ihan terve ja tasapainoinen henkisesti..
      En tarkoita loukata, mutta tuntuu vaan jotenkin oudolta.

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Ei Laurasta ole suoraan sanomaan, mikä aiheuttaa hänessä tuollaisen käytöksen tai ylipäätään myöntämään mitään rehellisesti/kantamaan vastuutansa.
      "Atuonkorjaaja" nyt sentään on hävinnyt kotinurkista käytännöllisesti katsoen kokonaan paria satunnaiskyttäystä lukuunottamatta.
      Todennäköisesti uusi mies kierrosta niin häntä ei tarvita, ainakaan toistaiseksi.
      Sillä varmaan kyttäilikin, jos kyse olisi ollut oikeista työmatkoista, niin kyllähän se kotinurkissani ajelu olisi jatkunut.
      Mutta hyvä niin, siinä on yksi otus jota en elämässäni tarvitse millään tavoin aloittajan lisäksi.

    • ValaiseMinua

      Etkö aloittaja halua vai yksinkertaisesti osaa kertoa, mikä sinua ajaa käyttäytymään noin?

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Vieläkö jatkat käytöstäsi vai oletko jo ymmärtänyt pysyä yksin, jos sinusta ei ole kerta käyttäytymään fiksusti toista kohtaan ja ylipäätään niin kuin suhteessa olisi syytä, jos haluaa sen kestävän?

      • Fabridre

        Kuulin taas mikä ei olisi korvilleni ollut sallittua mutta en voi kun ihmetellä kuinka pipopää täytyy olla eli en usko että on

      • KiemuraaJaKoukeroa
        Fabridre kirjoitti:

        Kuulin taas mikä ei olisi korvilleni ollut sallittua mutta en voi kun ihmetellä kuinka pipopää täytyy olla eli en usko että on

        Tuskin onkaan ymmärtänyt.
        Ei tuollainen opi ikinä, vaihtaa vaan uhria.
        Mikäs nyt sinun korvillesi on noin rankkaa, ettei se ole edes sallittua?

      • farsider
        Fabridre kirjoitti:

        Kuulin taas mikä ei olisi korvilleni ollut sallittua mutta en voi kun ihmetellä kuinka pipopää täytyy olla eli en usko että on

        Sinun kommenttisi on todella outo.

      • Anonyymi
        Fabridre kirjoitti:

        Kuulin taas mikä ei olisi korvilleni ollut sallittua mutta en voi kun ihmetellä kuinka pipopää täytyy olla eli en usko että on

        Sinun kommenttisi on todella outo. EDELLEENKIN!!!

        T: farsider

      • Anonyymi
        Fabridre kirjoitti:

        Kuulin taas mikä ei olisi korvilleni ollut sallittua mutta en voi kun ihmetellä kuinka pipopää täytyy olla eli en usko että on

        Raskaus

      • Anonyymi

        Nonnii:D:D:D:D:D:D
        Sanoinkin hänelle erotessa että paneta vaikka itsesi raskaaksi sillä remppaluuserilla, ei kiinnosta itseä enää muu kuin vain että pääsisi itse tästä friikkisirkuksesta eroon.
        T:KiemuraaJaKoukeroa

      • Anonyymi

        Nonnii:D:D:D:D:D
        Menikö aloittajalla käämit vai kävikö tämä remppaluuseri vuorostaan ketjussa ottamassa nokkinsa kun täytyi jotain avautua sensuurin arvoisesti?
        Tiedoksi teille kahdelle "kyyhkyläiselle", paskaa kun kylvää niin sitä paskaa myös niittää.
        Antoisaa odotuksen aikaa, lapsesta tulee varmasti todellinen valioyksilö;D
        T:KiemuraaJaKoukeroa

      • Anonyymi

        Kävikö muuten kuten sketsiksin kertoo:"Nonnii, ennenaikainen syöksy" vai oliko ihan suunniteltu juttu?
        Vaikka ei sen puoleen, hyvähän se oli et osasi sentään tuikata oikeaan koloon.
        Vai oliko isukki apuna kuten autonlaitoissa?

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Vieläkö aloittaja panetat itseäsi sillä bestiksesi veljellä, millä touhulla jq siihen liittyvällä valehtelulla olet aiheuttanut sotkuja ja ajan haaskaantumista aiemmin jo?
      Säälitti vaan se mesomisesi tuolloin talvella asioiden suhteen.
      Mutta hyvähän se on jos kerta sait tuon tyypin sentään palaamaan hädissään takaisin työelämään menemällä muiden miesten kanssa välillä.

    • KiemuraaJaKoukeroa

      Vaikka arvonhan se työtönkin toki ansaitsee. On hyvä ilmaisapu moneen asiaan, kuten olet itsekin varmaan huomannut?

    • Anonyymi

      Valitset miehet väärin perustein. Aina sellaisia, jotka etsivät "naista" ei parisuhdetta juuri sinun kanssa.

      Siivoat, teet ruokaa, sekstailet, eli toimit kotiapulaisena ja rakastajana, mutta sellainen ei tee toimivaa suhdetta.

      Parisuhde (toimivakin) on aina jonkinmoista kamppailua läheisyyden ja erillisyyden suhteen. Molemmat tarvitsevat omat harrastuksensa, menonsa, erilaisen määrän yksinoloa. Tähän pitäisi sovittaa yhteiset hetket/harrastukset/menot. Niihin kuuluu esim. keskustelu siitä mitä kumpainenkin parisuhteelta haluaa. Sinun ei kannata edes harkita yhteiseloa saman katon alla ennen kuin tunnet miehen kunnolla ja tiedät mitä hän suhteelta haluaa sopivatko/vastaavatko ne sinun toiveitasi.

      • Anonyymi

        Ääh, aloittaja vain haluaa kuoria kermat päältä.
        Eli toisin sanoen haluaa vain helpon pompoteltavan, jonka eteen ei itse tarvitse tehdä mitään.
        Sanoohan itsekin sen suoraan, ettei kiinnosta muuttaa omaa käytöstä eikä edes yrittää parantaa tapojansa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ääh, aloittaja vain haluaa kuoria kermat päältä.
        Eli toisin sanoen haluaa vain helpon pompoteltavan, jonka eteen ei itse tarvitse tehdä mitään.
        Sanoohan itsekin sen suoraan, ettei kiinnosta muuttaa omaa käytöstä eikä edes yrittää parantaa tapojansa.

        Tapojaan voi tietty halutessaan muuttaa. Mutta se edellyttää joustavuutta suhteessa. Sellaista ei ap.n suhteissa ole ollut, koska ketään ei kiinnosta hänen kuulumisensa ja ajatuksensa.

        Ap.n pompotushalusta ei liene kyse, koska suhteet päättyy ja sitä hän murehtii. Myöskään persoonaansa ei voi muuttaa. Kuten esim. introverttiyttä, ekstoverttiyttä tai ambiverttiyttä. Monet eivät edes vaivaudu pohtimaan mitä persoonallisuustyyppiä itse on, saati puoliso. Tästä ne vaikeudet alkaa.

      • Anonyymi

        Tuskinpa kuitenkaan tuo aloittajan tilanne on toisesta johtuvaa, yleensä elikkäs useimmiten ongelmien tullessa suhteeseen on syytä katsoa peiliin. Sieltä ne syyt tulee yhtälailla ongelmiin, vaikka onhan se helppo aina syyttää ja syyllistää toista. Ja jos vähän myöntääkin oman käytöksensä olleen huonoa, niin ainahan sitä puhuu kuitenkin sen(kin) niin lievänä ja mitättömänä asiana, että asiaa tietämätön ottaa sen todesta ja myötäelää tämän puhujan(eli tässä tapauksessa ap:n) puolesta.
        Ja sanoihan ap että kuitenkin mm. kontrolloi miestään. Sekin on suhteellista, "pieni" kontrollointi voi olla ja usein onkin ihan tolkutonta kyykyttämistä.
        Toinen ei välttämättä saa edes kauppareissuja tai sukuloimisreissuja tehdä vapaasti, vaan ne täytyy jättää kesken tai sitten ne ainakin täytyy tehdä ylikireällä minuuttiaikataululla. Ja kontrolloija suuttuu jo siitäkin, jos toinen tulee vaikka 5 minuuttia myöhemmin kotiin siitä kuin mitä hän on käskenyt tai edes olettanut toisen tulevan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskinpa kuitenkaan tuo aloittajan tilanne on toisesta johtuvaa, yleensä elikkäs useimmiten ongelmien tullessa suhteeseen on syytä katsoa peiliin. Sieltä ne syyt tulee yhtälailla ongelmiin, vaikka onhan se helppo aina syyttää ja syyllistää toista. Ja jos vähän myöntääkin oman käytöksensä olleen huonoa, niin ainahan sitä puhuu kuitenkin sen(kin) niin lievänä ja mitättömänä asiana, että asiaa tietämätön ottaa sen todesta ja myötäelää tämän puhujan(eli tässä tapauksessa ap:n) puolesta.
        Ja sanoihan ap että kuitenkin mm. kontrolloi miestään. Sekin on suhteellista, "pieni" kontrollointi voi olla ja usein onkin ihan tolkutonta kyykyttämistä.
        Toinen ei välttämättä saa edes kauppareissuja tai sukuloimisreissuja tehdä vapaasti, vaan ne täytyy jättää kesken tai sitten ne ainakin täytyy tehdä ylikireällä minuuttiaikataululla. Ja kontrolloija suuttuu jo siitäkin, jos toinen tulee vaikka 5 minuuttia myöhemmin kotiin siitä kuin mitä hän on käskenyt tai edes olettanut toisen tulevan.

        "Tuskinpa kuitenkaan tuo aloittajan tilanne on toisesta johtuvaa"

        Minä puolestani olen täysin varma, että aloittajan tilanne johtuu suurelta osin aloittajasta itsestään, mutta myös niistä toisista osapuolista eli tässä tapauksessa miehistä. Syy on aina syissä. Ap ei tunne itseään riittävästi eikä tiedä mitä haluaa ("tuntosarvet" eivät osoita oikeaan), ja sitten ryhtyy suhteeseen aina vääränlaisen miehen kanssa. On ihan tutkittuakin, että monet naiset tulkitsevat omia ja toisten tunteita ihan pieleen. Kokevat esim. rakkautena sellaista mikä on oikeasti pelkää intohimoa vailla järjen häivää. Tai jopa sairaalloisen mustasukkaisuuden, mielistelyn ja manipuloinnin rakkaudeksi, turvattomuuden turvallisuudeksi jne. Johtuen lapsuuden kokemuksesta sun muusta.

        Ihmiselle on tärkeää viihtyä itsensä kanssa, kohdella itseään hyvin, rakastaa itseään. Vain näin hän pystyy rakastamaan muita, solmia terveitä ihmissuhteita ja mahdollisesti hyvän ja kelvollisen parisuhteen, jossa molemmilla on hyvä olla.

      • Anonyymi

        Ei kannata analysoida asioita noin pitkälle ja asettaa kauheita vaatimuksia mitä täällä tehdään. Tässäkin vastaajat ap:ta tuntematta tekevät ties mitä analyysejä siitä millainen ap on, mitä tämä on kokenut ym. Ei kannata myöskään lyödä leimaa, että jos lapsena kotiolot on ollut kurjat tai ympäristö ollut epäsuotuisa, kiusaamista tms. Noista kaikista asioista monet selviävät, jopa entistä vahvempana. Myös ajatus, jossa intohimo ja rakkaus erotellaan mustavalkoisesti on typerää. Jos tuntee itseään, tietää myös millainen rakkaus itelle kolahtaa. Mulla ei hirveesti suhteita oo takana, sillä oon vahvasti sitoutuva ja uskollinen ihminen, mutta sen verta tiiän, että jos kimppaan meen ihmisen kanssa, johon ihan kivat fiilikset, mutta ei vetovoimaa tms.niin se loppuu ja aika varmasti lähden, kun kohalle tulee se johon on kipinää. Toki kipinä voi löytyä tapaillessa ja kivoja ihmisiä on muutenkin kiva tapailla. Te aliarvioitte täällä ihmisiä kuinka hyvin he tuntee itsensä, mikä on heille hyvästä ja mikä on pahasta. Kusetus ei oo koskaan hyvästä ja sellasta ihmistä ei ookaan, joka olis niin fiksu ja hyvä, että sellasen tosta vaan tunnistais. Myös se, että lyötte leiman ja ennakko-oletuksen minkälainen ihminen on teille hyvä on myös yksisilmäistä. Eri työtä tekevissä, eri harrastuksissa ym.on hyvin erilaisia ihmisiä ja vapaa-aika on ihmisillä hyvin erilaista ja vapaa-ajan viettotavat erilaisia, vain rajoittuneet ihmiset eivät tätä tajua. Mielummin kantsis kulkee silmät auki, niin mäkin teen. Itekin oon ihan kivan näkönen nainen, ystävällinen, ja juttelenkin ihmisille paljon, silti minua lähestytään treffailuehdotusten mielessä melko vähän silleen varteenotettavasti.
        T. Itelläkin huono suhdekokemus

    • Anonyymi

      Tajuatko muuten suhdekiemurainen, että kuinka sekaisin olet oikeasti?
      Esimerkiksi elämäntapahtumiesi ajat ja todellisuus sinulla ovat ihan sekaisin, vai pelkäsitkö silloin tutustuessa että sinusta huomaa sen sinun todellisen luonteesi, jos olisit puhunut asiasi rehellisesti?
      Kuten parisuhteesi aiemmin. Puhuit erään erään elämänvaiheesi alkaneen 2015, mutta kuitenkin kirjoittelit jo sen elämänvaiheen tuomalla nimelläsi asioita nettiblogissa jo v.2013.
      Ja kirjoittamasi asia siinä blogissa oli kyllä ihan suoraan tästä autoja korjailevasta lapsenlikastasi.
      Tietynlaisia otuksia pitää arvostaa, tekevät tärkeätä vapaaehtoistyötä, kuten siskon lapsenvahtimista, autonkorjaamista harrastuksena jne ja jos heidänlaisiaan ei arvosta, he voivat alkaa juomaan liikaa ja masentua.
      Eli siis alkujaankin, mainitsemassasi asiassa parisuhteesi alkamisajankohtaan liittyen oli jo reilu 2v ero puheidesi ja todellisuuden välillä.
      Ihmettelit vielä ihan loppuvaiheessa välejämme, että miksi en luota sinuun. No miksiköhän..?

      • Anonyymi

        En ymmärtänyt mihin viittasit kirjoituksessasi. Ilmeisesti ap on ennenkin kirjoitellut tänne?

        Jokatapauksessa kirjoituksestasi tuli mieleen, että monet epäonnistuneet parisuhteet aiheutuvat siitä, että toinen haluaa ripustautua suhteeseen. Elämään rumasti sanottuna "loisena" roikkumalla kumppanissaan. Harva tällainen suhde kestää. Käy liian raskaaksi sille, jossa roikutaan. Samoin sille roikkujalle, joka kokee, ettei kykene tarpeeksi roikkumaan.

      • Anonyymi

        On kirjoitellut kyllä, sinne tänne.
        Blogeja sinne tänne juuri tuolla aiheella, mistä kirjoitin ja onpahan hän muihinkinkin suomi24-ketjuihin pistänyt juttujansa juurikin näistä suhdesekoiluistaan.
        Tosiaan ihmetyttää vieläkin, miksi puhui itsensä noin pussiin tuolloin. Miksi olisi ottanut kumppaninsa nimen käyttöönsä jo reilu 2v ennen häitä..? Eikä ollut ainoa asia, missä sekoili. Profiileja useammalla eri nimellä jne.
        Ja hän kyllä ripustautui kuin iilimato alkuvaiheessa varsinkin. Kun kuulemma pelkäsi, että häviän jonnekin muuten ja välillä olin kuulemma työntämässä häntä itse muiden syliin ja ihan tällaista ihmeellistä.
        Ja kyllä mulla tuli väkisinkin sellainen olo tykkäämisestä huolimatta, ettei tämä tule millään toimimaan, minkä sanoin hänelle. Kun kauppareissujakaan ei saanut tehtyä juuri tuon hänen takertumisensa ja pomottamisen takia. Että tuo hänen kirjoittelunsa tuon itsenäisyytensä suhteen on ihan silkkaa kukkua. Kuten myös se, että hänestä molemmilla pitää olla omiakin harrastuksia ja sitten taas tuo "ehkä hieman kontrolloin miestä" on TODELLA alakanttiin ilmaistu. Miehen kyllä suoraan sanoen pitäisi mennä kuin aivoton opaskoira hihnan päässä hänen mukaansa. RUmasti mutta rehellisesti sanottuna.
        Suuttuikin sitten, kun huomasi etten olekaan ihan sellainen pompoteltava ja helppo ripustauduttava kuin mitä hän oletti minun olevan.
        Ja sitten kun tietenkin selvisi nuo kaikki muut hänen sekoilunsa. En tiedä tosiaan, missä todellisuudessa tuo ap-nainen elää, mutta ei se todellakaan ole ainakaan tämä oikea todellisuus.
        Ettei mikään ihmekään, että jää aina yksin ja tulee luultavasti jäämäänkin. Kun eihän sitä tosiaan ainakaan kukaan normaalisti itseään kunnioittava mies jaksaa tuollaista ihmistä.
        Sillä siinä kävi miten kävi, kun mua ei kiinnostanut enää ja huomasi itsekin, ettei saa sellaista otetta toisesta kuin halusi ja luuli saavansa.

    • Anonyymi

      Et mitään, älä hae seuraa nettisaiteilta, lähde baariin tai harrastaa esim. tanssi, nettisaitin miehet on, nähnyt tän dilemman, kukaan kavereista ikinä löytänyt miestä luotettavaa noista.

      • Anonyymi

        Erikoisia sanavalintoja sinulla..
        Mutta mutta..Naiset ihan samoja noilla nettisaiteilla ainakin.
        Mut tosiaan kuten kirjoitin tuosta ap:sta, joka on kyllä kaikesta päätellen exäni tai sit 101% samanlainen, ihan seko ja on kääntänyt kirjoituksessaan ihan samanlailla oman käytöksensä muiden syyksi kuin mitä kääntää käytännön elämässäänkin.
        Ja tosiaan, ei ihme, ettei kukaan huoli pitkäksi aikaa ainakaan. Paitsi korkeintaan juuri tuo ja tuonlaiset tyypit, kuin mitä tämä hänen autoja korjaileva lapsenlikkansa on. Joilla ei ole oikeastaan mitään ja jotka eivät tiedä paremmasta. Ja kertoohan sekin sällistä ja hänen tasostaan jotain, kun hänen siskonsa sekaantui jo asiaan, vaikkei se hänelle edes kuulunutkaan.

    • Anonyymi

      Sairas narsistihoro on ja pysyy sellaisena aina.
      Turha ihmetellä kun ei suhteet kestä.

      • Anonyymi

        Tämä kommentti ei kerro aloittajasta mitään. Osannetko arvella kenestä sen sijaan miltei kaiken. - Nm. Pipiä

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä kommentti ei kerro aloittajasta mitään. Osannetko arvella kenestä sen sijaan miltei kaiken. - Nm. Pipiä

        No kenestä kertoo?
        Yritätkö siirtää oman mielisairautesi toisen sairaudeksi?
        Sairas narsistihoro on pysyy aina sellaisena edelleenkin.
        Eli turha ihmetellä kun kukaan ei huoli tai jos huoliikin, niin ei pitkäksi aikaa, siitä tuo "muutun näymättömäksi"-huomio.
        Koita nyt vaan tajuta tosiasia.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kenestä kertoo?
        Yritätkö siirtää oman mielisairautesi toisen sairaudeksi?
        Sairas narsistihoro on pysyy aina sellaisena edelleenkin.
        Eli turha ihmetellä kun kukaan ei huoli tai jos huoliikin, niin ei pitkäksi aikaa, siitä tuo "muutun näymättömäksi"-huomio.
        Koita nyt vaan tajuta tosiasia.

        Sulla viiraa ja pahasti

      • Anonyymi

        No miten viiraa?
        Selitäpä nyt terveenä, siis oikeasti "terveenä", että miten viiraa?
        Kuitenkin selvä asia, sairas narsistihoro on juurikin sairas narsistihoro eikä muuksi muutu, vaikka itse kuinka väittäisi muuta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla viiraa ja pahasti

        Ja narsistihan ei ikinä pystykään myöntämään, että itsessä on vikaa.
        Sen takia leimaa aina sen tosiasian sanovat sellaisiksi, joilla "viiraa ja pahasti".
        Eli katso nyt vain peiliin, peilikuvassa näet sellaisen, jolla oikeasti viiraa ja pahasti.
        Ja jos et sitä vieläkään pysty myöntämään suoraan, niin kannattaako sitten todistella muille kuitenkaan omaa huonoa terveydentilaansa leimaamalla muita hulluiksi..?..

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla viiraa ja pahasti

        No kerro nyt helkkarin hullu että miten viiraa?
        Säälittää tuollaiset mussuttajat, joista ei ole perustelemaan huuteluitaan.

    • Anonyymi

      Ainahan sitä tekee väärin kun naisen mielipidettä kysyy.

    • Anonyymi

      Mitenkäs adiinan miehen "metsästys" sujuu?
      "Pysyn yksin, kun en osaa seurustella enkä viitsi enää harjoitella"...Ja paskat:D:D:D:D

    • Anonyymi

      Oletko saanut asiat sujumaan tai mennyt oikeasti parempaan päin, kuten mt-osiossa kirjoittelit yhdessä vaiheessa?
      Vaatiikin varmaan petraamista, että saat homman pyörimään ja saat uuden suhteen ilman, että joudut luopumaan tuosta varamiehestäsi, tästä remppamarakatistasi.

    • Anonyymi

      Miltä tuntuu pyöritellä kahta miestä ja pitää vielä hakuilmoitusta netissä tuon lisäksi?
      Säälittävää huoraamista.
      Sitten vingut, kun suhteesi menee pilalle ja syytät sitä miestä aina siitä kaikesta vaikka oma käytöksesi on siihen eroon johtanutta paskaa..

    • Anonyymi

      Mä vastaan nyt vaan alotukseen, sillä en jaksanut lukea muita viestejä läpi (lopetin lukemisen, kun näin vain ihmeellisiä kiusaviestejä). Kyllä sinä ap parisuhteeseen kelpaat. Sinulla on nyt vain vääränlainen mies. Ei suhde toimi niin, että vain sinä muutut ja syyllistät itseäsi väärästä käytöksestäsi (tää oli varmaan mullekin tsemppi), kun homma ei toimi. Ihmiset on erilaisia, sinä tarvitset myös erillisyyttä etkä ole samalla lailla tunnepersoona. Kyllä sellaisiakin ihmisiä löytyy, jotka on samankaltaisia tai sitten hyväksyvät sen (varoitus: moni mies on kyllä ihan aivotoiminnaltaan melko joustamaton tutkimusten valossakin, joten älä luota heidän ymmärtämis-ja muutoskykyyn). Voimia siis ap sinulle eroon, jps asiat ei parane ja onnea paremman miehen löytämiseksi. Niitäkin varmaati löytyy.

      • Anonyymi

        Juu juu.
        Kirjoitat kyllä asiaa.
        Mutta kyllä toinen täytyy osata ottaa huomioon, kuten itsekin kirjoitit, asiat ei saa olla liian yksipuolisia suhteessa.

      • Anonyymi

        Jatkan vielä, takertuminen ja luotaan poistyöntäminen samalla ei myöskään ole ikinä millään tavoin toimiva yhtälö.

      • Anonyymi

        Hyvä puolustelu.
        Mutta ymmärrät varmaan, että tarvitsee myös toiselta osapuolelta eli tässä tapauksessa naiselta eli aloittajalta myös joustoa ja käytöksen muuttamista.
        Ja kuten sanoi itsekin, ettei osaa eikä haluakaan käyttäytyä yhtään muulla tavoin kuin mitä käyttäytyy.
        Eli esim tuollainen kontrollointi ei ole ikinä hyväksi suhteelle/suhteessa.
        Ja jos ei esim ymmärrä mustasukkaisuutta, niin ei silti auta eikä se oikeuta pettämänn tai pyörittelemään useampaa miestä samaan aikaan. En nyt väitä että aloittaja niin tekee, mutta kuitenkin. Siis yleisesti ottaen. Nimittäin kyllähän sellaisesta kuka tahansa suoraan sanoen vittuuntuu, jos toisella on nyt ainakin edes ns "varakumppaneita", joista voi ottaa sitten tilalle uuden, jos tämän "pääkumppanin" kanssa asiat menevät vituralleen.
        Ja sitten tuo toinen, eihän kukaan pidä riitelystä, useimmat muutkin inhoavat ja ja jopa vihaavat riitoja. Mutta niitä ei siinä tapauksessa myöskään auttaisi sitten aiheuttaa.
        Yhtenä esimerkkinä voisi olla tällainen, että jos toinen käy vaikka sukuloimassa tai hänen tarvitsee vaikka käydä ostamassa kaupasta jotain mitä tarvitsee todella, niin kyllähän toisen täytyy antaa tuollaiset tehdä niin kuin ne tarvitsee saada tehdä.
        Kun pahimmat toisen kontrolloijat eivät anna toisen tehdä itsekseen mitään perusjuttujakaan rauhassa, vaan kaiken pitäisi mennä juuri heidän itsensä pään mukaan.
        Ja jos tosiaan toisen täytyisi vaikka juurikin esimerkiksi sukuloimisreissulta tulla kovalla kiireellä juosten takaisin kumppaninsa luo vain se vuoksi, että kumppani haluaa viettää koti-iltaa sidukkalasillisen kera toisen kanssa, niin kyllä siitä äkkiä riita tulee. Varsinkin jos tämä "hoputtaja" sitten vastaavasti nostaa omat läheisensä jalustalle, joiden mukaan ja perässä kumppaninkin pitää mennä mukisematta aina kun sellaisen menemisen hetki on.
        Kun sukulaiset ovat myöskin yhtä tärkeitä läheisiä(yleensä) siinä missä oma kumppanikin, eri tavalla tosin mutta kuitenkin.
        Niin tosiaan, jos esim aloittajan käytös on ollut tuollaista, niin on vain ihan odotettavaa ja ymmärrettävää, ettei suhteet toimi. Niin ikävältä kuin tuollaisen asian sanominen kuulostaa.
        Itse miehenä voin sanoa suoraan, että annan samaa suhteessa mielelläni toiselle, mitä itsekin saan. Mutta jos joudun pelkästään tällaiseksi antavaksi osapuoleksi, joka menee päättömänä pilkulleen toisen sanan ja oikkujen mukaan, niin sitten minulta loppuu tosiaan se ymmärrys. Ja se on ihan normaalia ihmiskäytöstä. Koska eihän sekään loputtomasti kanna edes tekosyynä, että naiset on naisia ja miehen pitää mukisematta totella.
        Annan kyllä mielelläni toisen tehdä omiakin juttuja ja jokaisella kuuluu olla omiakin harrastuksia.
        Mutta niin myös minullakin kuuluu olla. Jos en saa pitää mitään omaa, harrastuksia tms juttuja, vaan joudun ne jättämään naisen takia, niin sitten kyllä loppuu suhde aika pian.
        Näin kävi tämän viimeisimmän exän kanssa. Ikinä ei olisi saanut olla mitään omaa, sukulaisissakin täytyi käydä juoksemalla, koska "se oli meidän yhteisestä ajasta pois", ainakin jos kävin sukuloimassa yksin ja yhdessä käydessämmekin sieltä oli aina kauhea kiire pois. Sitten piti kyllä kierrellä aika usein iltamyöhälle(todellakin iltamyöhälle) ilman mitään kiirettä hänen ystävien ym läheistensä luona, jos ja kun hän niin halusi.
        Omat harrastukset jäi olemattomaksi, koska piti aina olla hänen luonaan ja tehdä hänelle mieluisia asioita jne jne. Töistäkin piti aina juosta hänen luokseen, vaikka joskus tarvitsen aikaa vain olla rauhassa sen tunnin ilman, että tarvitsisi kiiruhtaa mihinkään. Ja kun minun luonani ei voinut viettää aikaa, koska naapureinani on muutama sosiaalitapaus. Mikä oli sinänsä outo selitys, koska hänen läheisimmät ystävät mm ovat juurikin samanlaisia sosiaalitapauksia, jollaisia hän karsasti naapureinani. Niinpä tosiaan aina sitten hänen luokseen, vaikka en kaikin ajoin viihtynyt siellä sitäkään vähää kuin mitä hän luonani.
        Se oli sitä vääränlaista kontrollointia ja ylipäätään kontrollointia, mikä ei ole suhteelle hyväksi.
        Vaikka eipä kai siinä mitään, on sitä sairaita aina maailmaan mahtunut. Onneksi nykyään ei tarvitse olla hänen eikä ylipäätään hänen kaltaisen naisen kanssa. Nykyinen onneksi on kiltti, kiva ja huomaavainen. Terve ja tasapainoinenkin on vielä kaiken muun kivan lisäksi. Ja joustaa yhtälailla jos vaikka vaatiikin.
        Ja sitä itsekin on ihan eri ihminen nyt, kun näkee ja tuntee tosiaan, että toinen oikeasti arvostaa ja välittää musta. Niin itsekin tulee oltua mm. huomattavasti avoimempi kuin tuolloin ja kyllä sitä välillä mielelläänkin juoksee toisen takia kun tietää, että ei tarvitse itseään kuitenkaan lyödä laimin toisen takia ei se ole toiselle syy olla suhteessa kanssani eikä suhteessa ylipäätään.

      • Anonyymi

        Siinä aloittaja tsemppa itseään:D

    • Anonyymi

      No mä kerron mitä naisen ei kantsi tehdä parisuhteessa, jos haluaa sen toimivan. Ei kannata olla ystävällinen, auttavainen, ei tukea toista heikoilla hetkillä, ei ajatella asioissa toisen parasta, ei kannata yrittää ymmärtää toista, ei kannata yrittää ratkaista suhteen ongelmia, ei kannata olla pettämättä toista, ei kannata luottaa toiseen, ei kannata hoitaa lapsia ja ratkoa heidän ongelmiaan ym. Nuo kaikki on vain itsensä huijaamista ja ajan haaskuuta.

      • Anonyymi

        No tuo nyt on aika lapsellista kirjoitella noin. Tai no, sarkasmi taasen on hyvä taito osata, mutta nenäkkyys on onkin sitten ihan jotain muuta, sellaiseen ei ainakaan luulisi yhdenkään aikuisen alentuvan.
        Tuo exäni, josta kirjoitin hieman ennen sinun kommenttiasi, ei todellakaan ollut auttavainen eikä tukenut heikolla hetkillä. No eipä mulla juuri ollutkaan heikkoja hetkiä tuon suhteen aikana, mutta nekin pari mitä oli, paljastivat hänen todellisen luonteensa.
        Eikä tosiaan ollut uskollinenkaan. Lyhyesti sanoen oli tosiaan ihan täysin sillä asenteella, että vain hän, hänen asiat ja suurinpiirtein hänen oma perse on ne ainoat asiat tässä maailmassa, joiden ympärillä asioiden pitäisi pyöriä.
        Ei mikään ihmekään, että hänen lastensa isä oli mm. patistanut hänet psykiatrin tutkimuksiin, oli kuitenkin huomannut samat piirteet hänessä, jotka huomasin itsekin. Ihan täysi muilla ihmisilä pelaaja hän on, jolla ei ole edes sitäkään vähää inhimillisyyttä muita kohtaan eikä ylipäätäänkään, mitä ihmisellä kuuluisi ja luulisi olevan.
        Mä olin kuulemma hänestä elämänvoimat imevä otus jota olisi pitänyt ymmärtää koko aika.
        Sinänsä huvittavaa vaan, koska olin itse suurimman osan ajasta aika stressaantunut ja voimaton hänen ja hänen käytöksensä vuoksi ja niistä syistä, joista osan kerroinkin tuossa edellisessä kirjoituksessani.
        Ja koko ajan yritin ymmärtää häntä ja sitä, että mikä tolkku&logiikka hänen käytöksessään oli. Siinä kuitenkin onnistumatta.
        Loppuvaiheessa(tuolloin minulle suhteemme oli oikeasti ollut kuollut jo hyvän aikaa, mitä hän ei suostunut vielä tuolloin tajuamaan) hän mm. lainasi ruoakrahaa bestikseltään ja sanoi siitä vasta mulle jälkeenpäin. Vaikka hän olisi SAANUT minulta kyllä rahaa pyytämällä. Sitten kuitenkin mun olisi pitänyt lähteä johonkin vuokrakikkailuun, kun hän spontaanisti päätti haluta muuttaa helkkaristi kalliimpaan kämppään, missä hän tuolloin asui.
        Vielä niin, että olisin tullut kuukaudeksi siihen samaan paikkaan päävuokralaiseksi ja sitten lähtenyt litomaan pois. Samalla olisi tullut takkiin hyvinkin sellaiset 3000€ ja oikeastaan ihan tyhjän takia.
        Ja kun sitten en tietenkään suostunut moiseen juuri tuon asian absurdiuden vuoksi sen lisäksi että suhteemme todellisuudessa oli jo oikeasti ohitse, niin kehtasi vielä ihan tosissaan ihmetellä, että miksi mä en luota häneen. Jne jne.
        Krooninen/patologinen valehtelija, joka puhui itsensä pussiin jo muutaman minuutin sisällä samasta aiheesta.
        Mt-lääkitys olikin joku epilepsialääkitys(mitä ei edes noudattanut), tämä hänen "varamies" tai mikä nyt oikeasti olikin, ei ainakaan pelkkä ystävä eikä pelkkä bestiksen velipoika, kävi hänen luonaan vain autoa korjaamassa joskus. Kuinka ollakaan, hänen poikansa kärytti, että sama ukko pyörii heillä paljon muutenkin ja muulloinkin kuin tarvittaessa autoa korjaamassa. En viitsi edes sanoa, millä paskaselityksellä ko vosu yritti selittää siitä itsensä ulos. Liittyi kuintekin etunimiemme samankaltaisuuteen, menee sen takia kuulemma miehet sekaisin. Sama mies hänen mukaansa asui vielä yli 30km päässä exästä, vaikka todellisuudessa asui melkeinpä naapurissa vajaan kilsan päässä. Että näin ja paljon muutakin.
        Hänessä oli todella paljon samaa, mitä aloittaja kertoo itsestään ja mitä hänen kirjoituksestaan paistaa läpi.
        Että tuollainen "itsensä huijaaja" ja "aikansa tuhlaaja" mulla oli muijana vielä tuossa talvella.
        Men ivielä tosiaan kauan, ennen kui ntajusi lähteä. Viimeinen kerta, kun näimme paikallisen ABC:n huoltoasemalla, oli ihan sekaisin. Oli ollut 2vko muutenkin ihme haistatteluasenteella ja vielä itsensä määräämän asian takia, mitä noudatin, niin tuolla kertaa oli ihan kuin ei olisi ollutkaan mitään ongelmia.
        Olin vielä tulossa töistä suoraan sinne, sen verran kävin kotonani että hain hänen kaikki vaatteensa ym tavarat luotani pois.
        Niin heti ekana ojensin ne hänen rojunsa hänelle ja sanoin selvästi:"Tässä on nämä sun tavarat takaisin, sun ei tarvitse enää ikinä jatkossa viettää minuuttiakaan luonani, enkä mäkään tule enää käymään luoksesi".
        Niin ei tajunnut vielä siinäkään vaiheessa että homma oli ohitse. Katseli vaan kassiin ja selitti niin helvetisti jotain. No vähän raksutti, sen verran että kysyi:"Niin sua ei taida enää kiinnostaa suhde kanssani?", mutta ei silti vieläkään mennyt kuitenkaan oikeasti perille.
        Pihalla sama juttu, kun oltiin lähdössä. Yritti suudella tms ja kavahdin vaistomaisesti kauemmas ja vedin päätäni vielä enempikin siitä tilanteesta etäälle. Niin ei vieläkään mitään reaktiota. Kyseli vaan käymään ja sanoi et viestitellään vielä.
        No, onneksi jokunen päivä tuon episodin jälkeen tajusi häipyä. Selitti hust nuo omituiset selityksensä, että mä olen sellainen ymmärrystä vaativa elinvoiman varastaja.
        Ja kaikki tuo vain sen takia, ettei häntä kiinnostanut yriittääkään edes sitäkään pientä vähää osaltaan suhteemme eteen, mitä molemmilta osapuolilta vaaditaan.
        Valehteli vaan sen mitä suu antoi periksi ja kuvitteli että mä juoksen aivottomana hänen päänsä mukaan vaikka perse edellä puuhun.

      • Anonyymi

        Jos olisit Laura käyttäytynyt juuri noin, kuin mitä kirjoitit, suhteesi olisi varmasti kestänyt.
        Mutta mikäs siinä, jos et viitsi sitoutua osaltasi suhteeseen.

      • Anonyymi

        Jos olisit Laura käyttäytynyt juuri noin, kuin mitä kirjoitit, suhteesi olisi varmasti kestänyt.
        Mutta mikäs siinä, jos et viitsi sitoutua osaltasi suhteeseen.

    • Anonyymi

      Sujuuko se elämä?
      Oletko löytänyt jonkun epätoivoisen reppanan kusetettavaksesi ja potkittavaksi?

      • Anonyymi

        Sujuu ja höynäytettäviä piisaa.

    • Anonyymi

      Miehiä pyörittelevä ja heillä pelaileva narsistinen vosu on aina miehiä pyörittelevä narsistinen vosu. Turha sitä on muuksi edes yrittää muuttaa tai siirtää vastuuta muille.
      Toivottavasti aloittaja olet löytänyt jonkun tarpeeksi tyhmän tai epätoivoisen, ketä voit kohdella kalotin, kuten kuvailit käytöstäsi.
      Jos tuollaisen joku huolii ja vielä niin, että viitsii katsellakin vielä sen jälkeen, kun on oppinut tuntemaan, niin ihme on.

      • Anonyymi

        Täällä taitaa jätetyt miehet omaa pahaa oloaan purkaa alottajan tekstiin (mä luin siis alotuksen ja sit tän vikan viestin). Menkää miehet terapiaan ja miettikää mitä vikaa omissa toimissanne on ollut, kun suhde on kerta loppunut. Alottaja tuntuu selvästi miettivän asioita, tosin syyllistää liikaa itseään asioista. Monien naisten yleinen virhe lienee tuo syyllisyyden kantaminen aivan liian monista, itsestään riippumattomista asioista. Alottaja on tietynoloinen, ehkä voi enempi hellyyttä opetella jatkossa jakamaan ja löytämään aidon rakkauden.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä taitaa jätetyt miehet omaa pahaa oloaan purkaa alottajan tekstiin (mä luin siis alotuksen ja sit tän vikan viestin). Menkää miehet terapiaan ja miettikää mitä vikaa omissa toimissanne on ollut, kun suhde on kerta loppunut. Alottaja tuntuu selvästi miettivän asioita, tosin syyllistää liikaa itseään asioista. Monien naisten yleinen virhe lienee tuo syyllisyyden kantaminen aivan liian monista, itsestään riippumattomista asioista. Alottaja on tietynoloinen, ehkä voi enempi hellyyttä opetella jatkossa jakamaan ja löytämään aidon rakkauden.

        Taitaa aloittaja puolustella itseään ja leimaa kirjoittajia katkeriksi, jätetyiksi hulluiksi.
        Vaikka aloittaja ja hänen kaltaisensa tarvitsisivat terapiaa oikeastaan enempi, kuin asioista suoraan sanovat.
        Omalle viimeisimmälle exälleni ainakin kaikki, mitä hänelle sanoi, olivat juurikin jotain traumoja ja hoitamattomia mielisairauksia(itse on mielisairas kuitenkin, mikä selvisi sen suhteen aikana), joiden takia olisi pitänyt mennä sairaalaan.
        Itse kuitenkin jaksoi nillittää mm. sitä, että useampi hänen ex-mies oli sanonut hänelle, ettei kukaan tule huolimaan häntä. Ja noista oli jo sentään vuosia aikaa, joten olisi nainsen luullut pääsevän tuollaisista yli.
        Jne jne. Ihan esimerkkinä, siinä on miestä ihan turha leimata terapiaa ym mt-hoitoa vaativaksi huonovointiseksi, kun nainen itse on käytöksellään aiheuttanut eron. Kun eihän se sairasta ihmisestä tee, kun asiat sanoo suoraan, vai tekeekö? En oikein ymmärrä tuota, että pitäisi kaunistellen sanoa(eli valehdella) asioista. Kun nainen esim on pettänyt törkeästi, niin sehän on pettänyt törkeästi, niin ei se tod ole petetyn vika ja hän ei ole taasen velvollinen kaunistelemaan asiaa. Vai...?
        Ja juuri tuollainen narsismi ym luonnesairaudet, se ei ole tosiaankaan uhrin syy eikä vika. Ja miehet joutuvat ko tasoisten naiten uhriksi myöskin.
        Joten se on ihan turha kääntää miksikään jätetyn miehen henkiseksi pahoinvoinniksi.
        Itse olen aina hankkiutunut tavalla tai toisella suhteesta ulos, jos olen huomannut, ettei se toimi.
        Mulle se on siinä vaiheessa ihan sama, olenko se jättäjä vai jätetty.
        Pääasia ja se tärkein juttu siinä vaiheessa vain on se, että nainen ihan oikeasti häipyy mun elämästäni ja pysyykin pois. Eli ei häiriköi millään tavalla eron jälkeen.
        Kun aika moni nainen on outo siinäkin mielessä, että vaikka suhde on perseestä eikä toimi, niin väkisin on roikuttava miehessä kiinni ja olettaa vielä tosiaan, että mies on siinä jutussa "kybällä" mukana. Ja kun mies haluaa erota, niin sehän ei sovi vaan pidetään toisesta väkisin kiinni.
        Et siinä mielessä mä ainakin ajattelen, että parempihan se on olla jätetty, kuin että joutuisi vääntämään kuukausikaupalla toisen kanssa siitä, että haluan toisesta eroon.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä taitaa jätetyt miehet omaa pahaa oloaan purkaa alottajan tekstiin (mä luin siis alotuksen ja sit tän vikan viestin). Menkää miehet terapiaan ja miettikää mitä vikaa omissa toimissanne on ollut, kun suhde on kerta loppunut. Alottaja tuntuu selvästi miettivän asioita, tosin syyllistää liikaa itseään asioista. Monien naisten yleinen virhe lienee tuo syyllisyyden kantaminen aivan liian monista, itsestään riippumattomista asioista. Alottaja on tietynoloinen, ehkä voi enempi hellyyttä opetella jatkossa jakamaan ja löytämään aidon rakkauden.

        Hyvähän se on, että ihminen myöntää olevansa se, mikä hän oikeasti on.
        Se on taas eri juttu, tekeekö asialle mitään...Tuskin tekee.
        Kirjoittikin, että miten onnistuisi jatkamaan asioita ilman, että täytyisi muuttaa omaa käytöstään mitenkään ja että saisi silti suhteen.
        Ja joku todella iso ja paha vika ko naisen käytöksessä on pakko olla, kun kerta aina saa kerta toisensa jälkeen ajettua miehen/miehet pois elämästään ja ylipäätään vetäytymään etäälle. Turha siinä on miestä syyllistää.
        Harva mies kuitenkaan antaa kohdella itseään huonosti ja useimmat yleensä antavat vielä samaa takaisin mitä saavat. Ja kun sukupuolijaot ym ei ole tosiaankaan mikään selitys sitten asioille.
        Näin se maailma vain makaa..

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvähän se on, että ihminen myöntää olevansa se, mikä hän oikeasti on.
        Se on taas eri juttu, tekeekö asialle mitään...Tuskin tekee.
        Kirjoittikin, että miten onnistuisi jatkamaan asioita ilman, että täytyisi muuttaa omaa käytöstään mitenkään ja että saisi silti suhteen.
        Ja joku todella iso ja paha vika ko naisen käytöksessä on pakko olla, kun kerta aina saa kerta toisensa jälkeen ajettua miehen/miehet pois elämästään ja ylipäätään vetäytymään etäälle. Turha siinä on miestä syyllistää.
        Harva mies kuitenkaan antaa kohdella itseään huonosti ja useimmat yleensä antavat vielä samaa takaisin mitä saavat. Ja kun sukupuolijaot ym ei ole tosiaankaan mikään selitys sitten asioille.
        Näin se maailma vain makaa..

        Varmaan sekin vähän riippuu persoonallisuudesta, minkä katsoo "huonoksi kohteluksi" ja minkä tilan antamiseksi.

        Usein ihmisen etsii parisuhteeseen ihan väärää ihmistä, jolla haluaa paikata omia puitteitaan, mutta joka on perusteiltaan niin täysin erityylinen ettei suhteella ole mitään realistisia mahkuja onnistua.

        Esim hiljaine, lemmenkipeä vanhapiika haluaa vireen luonteisen ukon, koska on niin puutteessa, jolta tulee viestiä viiden minuutin välein. Ehkä hyvä alussa, mutta alkaa kyllä viduttaan ihan hetkessä. Parempi ottaa se perussuomalainen jöröjukka joka pitää turpansa kiinni ja pilkkoo saunapuut omaalotteisesti.

    • Anonyymi

      Kertokaahan palstalaiset, että mistä löytyisi keskustelupalsta avioerosta, jossa avioeron ainoana syynä ei nähdä pettämistä ja missä eron syy on joku muu juttu? Ymmärrän, että miehille pettäminen, aivojen alemman sijainnin vuoksi on se avioliiton ja eron juttu, mutta tutkitusti se ei ole edes kuin kolmanneksi suurin syy, joten kiitos, neuvokaa joku fiksumpi keskustelupalsta?

      • Anonyymi

        Kerrohan kuule, miksi naiset sitten yhtälailla sekoavat miehen uskottomuudesta, ja joskus/usein pahemminkin vielä, kuin mitä miehet naisen uskottomuudesta?
        Nainen vetoaa että sehän on pelkkää seksiä/pakko hakea muualta mitä kotoa ei saa jne jne tai sitten vain yksinkertaisesti asenne on se että sitä saa tehdä, kun on kyse heidän touhuistaan. Juuri niin että se on sallittua paitsi jos mies tekee sitä.
        Ja yhtälailla ainakin omassa tuttava- ja läheispiirissä ylipäätään naiset ovat ihan yhtälailla ottaneet eron ja ylipäätään heittäneet miehen pihalle pettämisen takia.
        Eli on ihan yhtälailla heille syy erota kuin miehellekin.
        Syy ei ihan tuonkaan valossa ole se, että "miehille pettäminen, aivojen alemman sijainnin vuoksi on se avioliiton ja eron juttu". Ja jos on, niin ihan yhtälailla naisten aivot sijaitsevat siellä jalkovälissä kuin miestenkin. Kun siihenhän viittasit tuolla aivojen sijainti-kommentillasi..?
        Ja muuten, sillä nyt ei edes ole mitään merkitystä, miksi toinen pettää. On se sitten silkka panemisen halu, yksinäisyys, halu loukata toista tai mikä nyt vaan, millä pettäjät puolustelevat omaa toimintaansa.
        Sillä on vain merkitystä että toinen pettää/on pettänyt ja sitä kautta pilannut suhteen/liiton luottamuksen ja sitä kautta tuhonnut koko suhteen. Näin se vaan on.
        Pettäminen on ihan yhtä painava syy erota kuin mm lyöminen. Ja siinä vaiheessa kun sitä tapahtuu, niin ei siinä enää paljoa mietitytä että miksi toinen teki niin kuin teki. Teko itsessään se on se, millä on merkitystä.
        Jotkut antavat vain kohdella itseään noin huonosti vaikka miten, joillekin taas riittää se yksi kerta.
        Itse ainakin elän sillä asenteella, että en petä/lyö/kohtele toista kaltoin muutenkaan ja odotan saavani samaa kohtelua takaisin. Ja jos/kun se ei onnistu, niin ei onnistu suhdekaan ja sellaiseen tuleen on ihan turha jäädä makaamaan.
        Vaikka toisaalta jokaisella koiralla onkin oikeus yhteen puraisuun, niin ei sitä silti aina kannata antaa asioiden edetä siihen pisteeseen, että se puraisu tulee. Jos ymmärrät(te) vertauskuvan.
        Niin ja olen mies, eli minun(kin) aivot vissiin sitten sijaitsee mun munissani...?

      • Anonyymi

        Tekstisi perusteella aivosi sijaitsee 80% munissa. Eli minä en väheksynyt pettämistä, mutta kysyin neuvoa löytää palstan missä käsitellään muista syistäkin johtuvia eroja, eli et tainnut ymmärtää tai ainakaan et vaatannut kysymykseeni. Selvä kommunikaatio-ongelma, eikös niin. Selkeästi olit myös mies, koska heti puolustauduit millainen olet ja mitä et oo. Syytinkö sua, juuri sua jostain, häh? Pystytkö muuten kieltämään, että kun täällä joku kirjoittaa jostakin asiasta niin etteikö joku vähän päästä tuu heittään juttua pettämisestä, naimisesta tms. Joopa, joo.

      • Anonyymi

        Väheksyit kyllä pettämistä.
        Ja väänsit sen enempikin oireeksi kuin syyksi, vaikka se on syy eroon siinä missä muutkin, olkoon se peruste sille mikä tahansa.
        Etkä syyttänyt minua mistään, laitoin vain selvän perusteen asialle, eli pettäminen on ihan yhtä painava syy erota kuin esimerkiksi luottamuksen puute toista kohtaan/rakkauden loppuminen/"erilleen kasvaminen" jne jne, mitä nyt kukakin käyttää syynä eroon.
        Etkä itse taas vastannut kysymykseeni siitä, että miksi naiset itse sekoavat täysin petetyksi tulemisen vuoksi ihan siinä missä miehetkin?
        Ja kerroin ihan selvästi oman logiikkani, milä olen itse elänyt suhteissani ja tulen elämään, joten mitä ihmettä siinä on muka sellaista, että "aloin heti ilmiselvänä miehenä puolustautumaan siitä mitä olen ja en ole".
        Ja kysymykseesi liittyen, onhan tuossa sivupalkissa mm. avioero- sekä shuteen lopettaminen-osio. Jos sieltä ei löydy näitä "muista syistä kuin pettämisestä johtuvia eroja"-analyysiketjujakin.
        Miksi ihmeessä muutenkaan kukaan kyselee suhde-palstalta eroasioita, kun tuolla on tosiaan selkeästi eriteltynä myös näitä palstoja, joissa keskitytään nimenomaan eroihin?
        Vaikka nyt tietysti alat valittelemaan jotain tällaista "On se nyt ihme kun ei kysyä saa"-tasoista voivottelua vastaukseni johdosta.
        Ja edelleen, kyllä pettäminen on ihan yhtäläinen syy erota kuin kaikki muutkin. Se on ihan sama, mikä on sen syy. Olkoon se sit tolkuton seksihimo, toisen naama vituttaa, kyllästyminen harmaaseen arkeen tai mikä vaan.
        Ja jos ihminen on niin onneton, ettei osaa hoitaa ongelmiaan normaalisti, vaan juuri joko riitelemällä kaikesta turhastakin toisen kanssa, pettämällä ja/tai kumpaakin, niin..no, se on sellaisen ihmisen vähäpäisyyttä.
        Ja kyllä noissa parissa meidän kirjoitteluja edeltävässä kirjoituksessa on ihan asiaakin. Vaikka niissä on nostettu myös pettäminenkin esiin.
        Ja kun ei se maailma siitä kaunistu, jos jättää pettämisen mainitsematta eroon liittyvissä keskusteluissa, silloin ainakin kun se on ollut siinä eroon johtaneessa paskasopassa mukana. Vai kaunistuuko, häh?
        Ja pettämistähän muuten on muunlaistakin/monenlaista, ei se aina tarkoita sitä naimista tms tms. Vai mitä olet mieltä, häh?
        Kun sinulle tuntuu tuo pettäminen olevan punainen vaate, mistä täytyy olla tosiaan hiljaa tilanteessa kuin tilanteessa. Otin nyt tuon asian puheeksi tässä kyseisessä kirjoituksessani vielä näinkin isossa kaavassa sillä, kun itse teit siitä vielä elämää isomman numeron ja pimahdit noin kuin pimahdit, eli aika lapsellisesti.
        Mutta kerrohan, haluan edelleenkin tietää ja sinulla varmasti on rehellinen ja kattava selitys siihenkin, että miksi naiset vihaavat pettämistä yhtälailla kuin miehet ja sekoavat siitä yhtälailla kuin miehet?
        Kun kirjoitit, että se on muka ainoastaan miesten piirre. Kun ei naiset ole yhtään sen parempia eivätkä ylevämpiä tuossa asiassa, kuten eivät useimmissa muissakaan asioissa.
        Eli turha kitistä pelkästään miesten päälle mitään sellaista, mihin molemmat ovat yhtälailla syyllisiä.
        Niin muuten, olet vissiin nainen itse..? Toivottavasti ainakin.

      • Anonyymi

        Pettäminen ei ole minulle mikään punainen vaate. Sitä vaan ylikorostetaan täällä erojen syynä. Näitä keskustelupalstoja on monen tasoiaia, joten turhaan väheksyt ihmisten kesken tapahtuvaa asioiden jakamista, vertaistukea. Olet varmasti vaikeneva mies, häh? Tiedätkö, että on ihan vertaistukeen peeustuvia terapioitakin ja monissa synkissä asioissa vertaistuki on juuri se asia, joka auttaa ihmistä. Voit keskustella ihmisten kanssa, joilla on samoja kokemuksia, niiden kanssa jotka todella ymmärtää. Empaattinen ihminen voi yrittää ymmärtää, mutta ei koskaan voi täysin ymmärtää. En pysty muiden naisten puolesta vastaamaan miksi sekoavat pettämisestä. Itse en usko, että sekoaisin yhdestä pettämiskerraata, näen elämässä vakavampuakin ongelmia. Toisaalta kun olen joutunut kestämään pitkäaikaista valehtelua, voiain ehkä seotakin pettämisestä, sillä pettäminenhän on periaatteessa sama asia kuin valehteleminen, luottamuksen pettäminen ja toisen aliarviointia ja loukkaamista. Olen nainen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen ei ole minulle mikään punainen vaate. Sitä vaan ylikorostetaan täällä erojen syynä. Näitä keskustelupalstoja on monen tasoiaia, joten turhaan väheksyt ihmisten kesken tapahtuvaa asioiden jakamista, vertaistukea. Olet varmasti vaikeneva mies, häh? Tiedätkö, että on ihan vertaistukeen peeustuvia terapioitakin ja monissa synkissä asioissa vertaistuki on juuri se asia, joka auttaa ihmistä. Voit keskustella ihmisten kanssa, joilla on samoja kokemuksia, niiden kanssa jotka todella ymmärtää. Empaattinen ihminen voi yrittää ymmärtää, mutta ei koskaan voi täysin ymmärtää. En pysty muiden naisten puolesta vastaamaan miksi sekoavat pettämisestä. Itse en usko, että sekoaisin yhdestä pettämiskerraata, näen elämässä vakavampuakin ongelmia. Toisaalta kun olen joutunut kestämään pitkäaikaista valehtelua, voiain ehkä seotakin pettämisestä, sillä pettäminenhän on periaatteessa sama asia kuin valehteleminen, luottamuksen pettäminen ja toisen aliarviointia ja loukkaamista. Olen nainen.

        No periaatteensa jokaisella.
        Eikä se nyt ole ylikorostettua edelleenkään, vaikka seksi nyt on nykyään muuten joka tuutista ylipursuava juttu, mikä on sellaiseksi tehty.
        Joillakin vain on se periaate, että seksi myös hoidetaan suhteessa oman kumppanin kanssa niin huonoina kuin hyvinäkni aikoina. Ja mielestäni huonoina aikoina, jos seksi ei suju tai sitä ei halua oman kumppanin kanssa syystä tai toisesta, niin sitä varten masturbointi on ihan toimiva väline/tapa toimia. Siis jos kuitenkin on tarve harrastaa seksiä.
        Et varmaan anna periksi ymmärtää sitä..?
        Ja toisekseen kyllä juttelen ja jaan asioita ihan siinä missä muutkin ihmiset, joten vertaistuki on ihan tuttu juttu mulle. No, ei mun nyt ole tarvetta joka asiassa olla suu levällään puhumassa ja jakamassa asioita, mutta en tosiaan myöskään haudo asioita yksinäni oman pääni sisällä.
        Mulla ei vaan ole tarvetta mihinkään vertaistukeen, koska asiani ovat kunnossa. periaatteet ja ajatukset asioista ylipäätään ei automaattisesti tarkoita sitä, että korvienväli on sekaisin ja tarvitsisi vertaistukea ja ylipäätään jotain henkistä hoitoa. Sitä kyllä on helppo leimata toinen "hulluksi" jos toisen mielipiteet ja ajatukset/asenteet omista enempikin.
        Huvitti kyllä tuossa viimeisimmässä exässäni tuo jollain tapaa hyvinkin samanlainen ajattelumaailma ja näkemys, vanhat normaalit muistotkin olivat hänestä aina jotain "traumoja" ja "hoitamattomia mielenterveysongelmia".
        Itse jaksoi märehtiä mm. sitä, kun viimeisin aviomies "sekosi" hääyönä, kuitenkin siitäkin oli ollut jo vuosikausia aikaa. Ja että hänen viimeisimmät exät kumpikin olivat hänelle erotessa sanoneet jotain tämän tasoista, että häntä ei kukaan huoli tai ei ainakaan jaksa katsella. Molempien kommenteista oli kuitenkin jo vuosia aikaa. No, ymmärrän kyllä et tuollaiset jäävät vaivaamaan, varsinkin kun mieli hänellä oli muutenkin jo rikki. Mutta jos itse sanoi jostain vuosia vanhasta jutusta ja ihan yleisesti ottaen muistona, millä ei ollut eikä ole mitään muistoa isompaa merkitystä enää, niin jumalauta kun sieltä tuli sitten taas juurikin noita hoida traumasi kuntoon-kommentteja. Mielenkiintoista, miten joidenkin mieli kulkee tässä maailmassa.
        Eipä muuten yllättäisi, vaikka itse heittäytyisit nyt samanlaiseksi, kun kerroin tästä muistostani ja alkaisit patistamaan hoitoon ja vertaistuen äärelle. Vaikka tämä nyt oli ihan esimerkkinä kertomani asia.
        Ja tuo muuten on totta, mitä sanoit pettämisestä, ei ole pelkästään fyysinen akti, vaan se on myöskin valehtelua, toisen halventamista loukkaamista, luottamuksen pettämistä ym. Eli lyhyesti sanottuna todella törkeätä ja loukkaavaa käytöstä toista kohtaan. Ja onhan siinä aina riskinä myös tietynlaiset käytännönkin asiat, joihin en ainakaan itse halua ikinä joutua. Eli pahimmassa tapauksessa saat jonkun taudin, mikä voi olla loppuelämänkin riesa. Tai sitten tosiaan tulee muksu jonkun vieraan kanssa. Kun ehkäisytkin voi pettää, jos vaikka uskoton niitä käyttäisikin.
        Siispä senkin vuoksi jo itselleni uskottomuus on mahdoton asia tehdä enkä sitä suvaitse toiseltakaan. En halua antaa enkä saada vieraissa hankittua seksitautia, enkä itse alkaisi pettämällä hankittua lasta kyllä viemään eteenpäin(vaikka se ei tietenkään ole lapsen vika, miten hän saa alkunsa). Enkä myöskään halua vittuilla toiselle sillä(kään) tavoin, että panen jonkun toisen naisen raskaaksi.
        Ja kun edelleenkin omiin kokemuksiin perustuen voin sanoa rehellisesti, että pettävät ihmiset eivät kuitenkaan siedä tulla petetyksi. Itse en ole pettänyt ikinä, ei ole ollut tarvetta. Mutta petetyksi olen muutaman kerran tullut parin ex-kumppanini toimesta ja he ovat taas seonneet jo ajatuksesta, että mulla olisi ollut toinen nainen, jonka kanssa olisin harrastanut seksiä.
        Ja niin edelleen. Mutta eipä siinä sen enempiä ihmeitä ja olet kyllä oikeassa, elämässä on pahempiakin asioita ja vakavampiakin ongelmia kuin pettäminen. Eihän siinä tosiaan muuta tapahdu kuin se, että siinä menee luottamus uskotonta kohtaan muun muassa ja saatat siihen lisäksi saada tosiaan jonkun vakavankin seksitaudin jne.
        Mutta tuo oli edelleenkin ihan turha yleistys, että pettäminen on vain miehille se pahuus mitä ei siedetä. Ja jos tuolla verukkeella asiaa selittelee, niin kyllä siinä tapauksessa naisillakin ne aivot sijaitsevat jossain siellä pillun syövereissä, eikä korvien välissä kuten luulisi ja niiden kuuluisikin sijaita.
        Että siinä mielessä olet harvianinen nainen, jos et tosiaan välitä pettämisestä. Ainakaan jos sitä käy vain kerran tai kaksi. No, siinä tulee tuo mainitsemani periaate, joka koiralla on oikeus siihen yhteen puraisuun.

      • Anonyymi

        "neuvokaa joku fiksumpi keskustelupalsta? "

        Mites suomi24 avioero palsta? Voisi yrittää ainakin...

        Aiheeseen kommentoin sen verran, että harva avioero tulee yhdestä ainoasta syystä, kuten uskottomuudesta. Myös avioeroajien, siis eroavan parin käsitys eron syistä on monesti aivan erilainen. Jokaisella on ylipäänsä oma käsityksensä ihan kaikesta. Absoluuttista totuutta ei ole, on vain erilaisia totuuksia, käsityksiä ym.

        Tuohon edellä olevaan vastaukseen "Väheksyit kyllä pettämistä." sanoisin kirjoittajalle, ettei erilainen ajattelu kuin sinulla ole väheksymistä. Pelkästään erilaista. Ylipäänsä elämässä kannattaa hyväksyä tosiasiat. Kuten puolison uskottomuus. Hyväksymättäjättämisellä tekee vain omasta elämästä helvetin vaikeaa ja hankalaa, katkeroituu ja jää kiinni menneeseen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "neuvokaa joku fiksumpi keskustelupalsta? "

        Mites suomi24 avioero palsta? Voisi yrittää ainakin...

        Aiheeseen kommentoin sen verran, että harva avioero tulee yhdestä ainoasta syystä, kuten uskottomuudesta. Myös avioeroajien, siis eroavan parin käsitys eron syistä on monesti aivan erilainen. Jokaisella on ylipäänsä oma käsityksensä ihan kaikesta. Absoluuttista totuutta ei ole, on vain erilaisia totuuksia, käsityksiä ym.

        Tuohon edellä olevaan vastaukseen "Väheksyit kyllä pettämistä." sanoisin kirjoittajalle, ettei erilainen ajattelu kuin sinulla ole väheksymistä. Pelkästään erilaista. Ylipäänsä elämässä kannattaa hyväksyä tosiasiat. Kuten puolison uskottomuus. Hyväksymättäjättämisellä tekee vain omasta elämästä helvetin vaikeaa ja hankalaa, katkeroituu ja jää kiinni menneeseen.

        Ihmeesti eräs hävisi keskustelusta..
        Sen verran vielä, että en hyväksy pettämistä. Omissa suhteissani siis, en itseltäni enkä toiselta.
        Se mitä toinen tekee, on mulle ihan sama loppuviimeksi. Ja jos kumppani pettää, niin sitten saa painella muualle jonkun toisen miehen vastuulle, parempihan se niin on minun kannaltani. Siis jos ihminen kuvittelee jotenkin korjaavansa ongelmat pettämisellä tai mikä siihen touhuun hänellä onkaan syynä. Ja tekee juurikin mieluummin noin, kuin että yrittäisi rehellisesti selvittää, mikä on ongelma ja toimia sen mukaan sitten.
        Ja kuten sanoin, uskottomuus on kuitenkin helvetin iso loukkaus toista kohtaan, ihan samaa tasoa kuin muukin väkivalta, niin henkinn kuin fyysinenkin. Syy nyt siihen on loppuviimeksi aivan sama.
        Sinänsä ihan sama juttu, jos kumppani lyö. Ihan sama uhrille, minkä takia kumppani lyö, se turpiin saaminen on kuitenkin turpiin saamista.
        Okei, lyöminen ja pettäminen tekoina ovat ihan eri asiat, mutta yhtä loukkaavaa ja huono juttu suhteen kannalta. Eli toivottavasti nyt ei kukaan ala takertumaan sanoihin, vaan ymmärtää asian ja tarkoituksen tämän esimerkin takaa.
        Ja sen verran tosiaan tuohon edelliseen kirjoitukseen, en kuitenkaan ole jäänyt menneeseen kiinni enkä tee elämästäni hankalaa tms, mitä kirjoitit tuossa kirjoituksessasi. Mielestäni vaan hyvä asia, että pääsen uskottomasta kumppanista eroon ja hän päätyy jonkun toisen vastuulle. Mutta en silti muuta mieltäni sen touhun suhteen, ihmisen pitää osata sitoutua, jos meinaa saada toimivan parisuhteen itselleen.
        Ja muistothan ja niistä puhuminen ei käsittääkseni ole mitään menneissä roikkumista tms. Muistot ovat vain yksi väline, jolla ihminen oppii menneistä asioista. Aika moni vaan vääntää sen(kin) asian oudoksi ja sairaaksi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmeesti eräs hävisi keskustelusta..
        Sen verran vielä, että en hyväksy pettämistä. Omissa suhteissani siis, en itseltäni enkä toiselta.
        Se mitä toinen tekee, on mulle ihan sama loppuviimeksi. Ja jos kumppani pettää, niin sitten saa painella muualle jonkun toisen miehen vastuulle, parempihan se niin on minun kannaltani. Siis jos ihminen kuvittelee jotenkin korjaavansa ongelmat pettämisellä tai mikä siihen touhuun hänellä onkaan syynä. Ja tekee juurikin mieluummin noin, kuin että yrittäisi rehellisesti selvittää, mikä on ongelma ja toimia sen mukaan sitten.
        Ja kuten sanoin, uskottomuus on kuitenkin helvetin iso loukkaus toista kohtaan, ihan samaa tasoa kuin muukin väkivalta, niin henkinn kuin fyysinenkin. Syy nyt siihen on loppuviimeksi aivan sama.
        Sinänsä ihan sama juttu, jos kumppani lyö. Ihan sama uhrille, minkä takia kumppani lyö, se turpiin saaminen on kuitenkin turpiin saamista.
        Okei, lyöminen ja pettäminen tekoina ovat ihan eri asiat, mutta yhtä loukkaavaa ja huono juttu suhteen kannalta. Eli toivottavasti nyt ei kukaan ala takertumaan sanoihin, vaan ymmärtää asian ja tarkoituksen tämän esimerkin takaa.
        Ja sen verran tosiaan tuohon edelliseen kirjoitukseen, en kuitenkaan ole jäänyt menneeseen kiinni enkä tee elämästäni hankalaa tms, mitä kirjoitit tuossa kirjoituksessasi. Mielestäni vaan hyvä asia, että pääsen uskottomasta kumppanista eroon ja hän päätyy jonkun toisen vastuulle. Mutta en silti muuta mieltäni sen touhun suhteen, ihmisen pitää osata sitoutua, jos meinaa saada toimivan parisuhteen itselleen.
        Ja muistothan ja niistä puhuminen ei käsittääkseni ole mitään menneissä roikkumista tms. Muistot ovat vain yksi väline, jolla ihminen oppii menneistä asioista. Aika moni vaan vääntää sen(kin) asian oudoksi ja sairaaksi.

        Olet sekaisin ja riippuvainen, jos rinnastat pettämisen väkivaltaan. Oikeasti väkivalta on täysin sairasta. Niitä ei voi mitenkään verrata toisiinsa. Väkivallassa on uhri ja tekijä. Tunneasioissa ei. Jos tunneasioissa ihminen uhriutuu, suhde on huonolla tolalla.

        Uskottomuus on tunneasia, täysin puhtaasti. Miltä sinusta tuntuu, jos kumppani käy vieraissa. Sillä tunteella ei ole mitään tekemistä käytännön ja todellisuuden kanssa. Se on vain sinun tunne. Sinusta riippuu miten reagoit ja mitä teet, kun sinulla on tämä tunne. Olet vastuussa itse tunteistasi, kukaan toinen ei ole. Täysin ihmisestä itsestä, historiasta, traumoista ym. riippuu miten hän suhtautuu puolison uskottomuuteen. Tietysti paljon riippuu myös itse suhteesta. Yksikään uskottomuustapaus ei ole samanlainen.

        Monet myös sanovat, että suhde on kerrasta poikki, jos uskottomuutta ilmenee. Käytännössä se harvemmin menee näin. Suhteessa kun on muutakin kuin uskottomuus.

        Usein sanotaan myös kuten sinä sanoit "Mielestäni vaan hyvä asia, että pääsen uskottomasta kumppanista eroon". Mutta lopulta läheskään kaikki eivät tiedä kumppaninsa uskottomuudesta. Hyvin usein myös suhde on sellaisessa tilassa uskottomuuden tullessa tietoisuuteen, että harva välittää. Elämässä on paljon muutakin, kivaa ja kurjaa.

        Vaikka kuinka monet uskottomuuteen päätyneet ihmiset ovat sanoneet "en ikinä olisi uskoton" tai "me olemme z:n kanssa aina yhdessä". Se on niin helppo sanoa silloin, kun kaikki on hyvin eikä tarvitse ajatella miten toimisi, ellei olisi. Ja monesti ihmiset ajattelevat toimivansa kriisissä täysin toisin kuin he sitten lopulta toimivat.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet sekaisin ja riippuvainen, jos rinnastat pettämisen väkivaltaan. Oikeasti väkivalta on täysin sairasta. Niitä ei voi mitenkään verrata toisiinsa. Väkivallassa on uhri ja tekijä. Tunneasioissa ei. Jos tunneasioissa ihminen uhriutuu, suhde on huonolla tolalla.

        Uskottomuus on tunneasia, täysin puhtaasti. Miltä sinusta tuntuu, jos kumppani käy vieraissa. Sillä tunteella ei ole mitään tekemistä käytännön ja todellisuuden kanssa. Se on vain sinun tunne. Sinusta riippuu miten reagoit ja mitä teet, kun sinulla on tämä tunne. Olet vastuussa itse tunteistasi, kukaan toinen ei ole. Täysin ihmisestä itsestä, historiasta, traumoista ym. riippuu miten hän suhtautuu puolison uskottomuuteen. Tietysti paljon riippuu myös itse suhteesta. Yksikään uskottomuustapaus ei ole samanlainen.

        Monet myös sanovat, että suhde on kerrasta poikki, jos uskottomuutta ilmenee. Käytännössä se harvemmin menee näin. Suhteessa kun on muutakin kuin uskottomuus.

        Usein sanotaan myös kuten sinä sanoit "Mielestäni vaan hyvä asia, että pääsen uskottomasta kumppanista eroon". Mutta lopulta läheskään kaikki eivät tiedä kumppaninsa uskottomuudesta. Hyvin usein myös suhde on sellaisessa tilassa uskottomuuden tullessa tietoisuuteen, että harva välittää. Elämässä on paljon muutakin, kivaa ja kurjaa.

        Vaikka kuinka monet uskottomuuteen päätyneet ihmiset ovat sanoneet "en ikinä olisi uskoton" tai "me olemme z:n kanssa aina yhdessä". Se on niin helppo sanoa silloin, kun kaikki on hyvin eikä tarvitse ajatella miten toimisi, ellei olisi. Ja monesti ihmiset ajattelevat toimivansa kriisissä täysin toisin kuin he sitten lopulta toimivat.

        Kuinka ollakaan, heti tuli haukut "sekaisuudesta ja riippuvaisuudesta". Kuinka helppoa tuo tosiaan onkaan haukkua heti toinen henkisesti ja sosiaalisesti sairaaksi, kun hän kertoo näkemyksensä ja pitää niistä kiinni. Osaan kuitenkin nähdä toisenkin pointin kaikesta huolimatta. Vaikka se pointti ei olisikaan mun juttu eikä tulisi ikinä mahtumaan mun maailmaan.
        Totta kyllä puhut, kaikki eivät tiedä toisen uskottomuudesta aina, vaikka aika usein se käry tulee, ainakin jos uskottomuus on toistuvaa. Mutta siitäkin huolimatta, mielestäni on vain hyvä asia että pääsen uskottomasta kumppanista eroon. Ja puhun nyt oiekasta uskottomuudesta, mistä toinen on narahtanut.
        Ja olen itse käynyt muuten aikanaan parikin todella isoa kriisiä läpi suhteeseen liittyen, enkä ole langennut vieraisiin. Eli enköhän nyt ole aikalailla perillä omista toimintamalleistani ja periaatteistani, ne ei muuksi muutu, vaikka niitä kuinka väännettäisiin muuksi. On vain tullut itselle hyvä olo, kun en ole alentunut toisen tasolle.
        Ja uskottomuudessa on aina kyse myös noista käytännön asioista, täysi ummikko ym ajatusmaailmaltaan rajoittunut ei sitä ymmärrä, vaan vääntää sen pelkäksi "tunneasiaksi". Vaikka onhan uskottomuutta montaa sorttia, tai ainakin sellaiseksi jotkut sen mieltää. Joillekin ihastuminen vieraaseen on jo jonkinasteista pettämistä, vaikka mitään käytännön tasolla ei tapahtuisikaan ja silloinhan se on "vain tunneasia".
        Ja käytäntö todellisuus, eli kun uskottomuus on fyysistä, on myös pilkuntarkkaan sitä mitä sanoin. Eli siinä on kuitenkin AINA mukana myös nämä tauti- sekä ei toivotun raskauden riskit. Ja niitä en hyväksy ja senkin vuoksi/sitä kautta en hyväksy uskottomuutta itseltäni enkä toiselta.
        Ja toisekseen, henkinen väkivalta on myös väkivaltaa ihan siinä missä lyöminenkin. Se ei muutu muuksi vaikka niin väittäisi. Ja ei siitä muuten puhuttaisi nykyään ainakaan niin paljon kuin siitä puhutaan. Mikä on kyllä hyvä asia.
        Teot ja sanat voivat loukata ja satuttaa ihan yhtälailla kuin itse lyöminenkin, vaikka tietysti ne on kaksi ihan eri asiaa siinä mielessä, että henkisen väkivallan jäljet eivät näy katsomalla.
        Ja muutenkin, sitä nyt on ihan turha vääntää mielensairaudeksi tai traumaksi, ettei hyväksy uskottomuutta ym toisen huonoa kohtelemista.
        Ne taas on periaatteita, joita ihminen noudattaa ja niissä ei tosiaan ole mitään sairasta.
        Tietty sairaalloinen mustasukkaisuus taas on henkinen vaiva/suoranainen sairaus. Mutta muuten tosiaan, sitäkään nyt ei saa eikä voi sotkea yleisiin periaatteisiin, joita ihminen noudattaa elämässään.
        Eli esimerkkinä juurikin tämä paljon puhuttu uskottomuus. Muuten itse en ainakaan vahdi toisen menemisiä, mielestäni jokaisella täytyy suhteessakin olla omia menoja sekä ystäviä. Ainoastaan siinä vaiheessa, kun toinen kärähtää uskottomuudesta(kuten on aikaisemmissa suhteissani pari kertaa käynyt), tämä kumppani on saanut lähteä samantien. En ole viitsinyt edes kuunnella mitään selityksiä. Se on mun tapa olla ja elää ja on toimivakin vielä. Muille jos se on ongelma, niin sillehän ei voi mitään.
        Muu loukkaava käytös taas on oma asiansa, sitäkään en siedä enkä jaksa mitään älyttömiä aikoja, mutta niissä tilanteissa annan aina toiselle mahdollisuuden korjata omia ajatusmallejaan ja menen kyllä myöskin itseeni ja mietin, onko oma käytös jotenkin toista ärsyttävää, mikä purkautuu loukkaamisina ym alentavana käytöksenä. Ja jos se on itsestäni kiinni, niin totta kai korjaan omaa käytöstäni parhaani mukaan siihen suuntaan, että toisellakin on hyvä olla uokseni.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet sekaisin ja riippuvainen, jos rinnastat pettämisen väkivaltaan. Oikeasti väkivalta on täysin sairasta. Niitä ei voi mitenkään verrata toisiinsa. Väkivallassa on uhri ja tekijä. Tunneasioissa ei. Jos tunneasioissa ihminen uhriutuu, suhde on huonolla tolalla.

        Uskottomuus on tunneasia, täysin puhtaasti. Miltä sinusta tuntuu, jos kumppani käy vieraissa. Sillä tunteella ei ole mitään tekemistä käytännön ja todellisuuden kanssa. Se on vain sinun tunne. Sinusta riippuu miten reagoit ja mitä teet, kun sinulla on tämä tunne. Olet vastuussa itse tunteistasi, kukaan toinen ei ole. Täysin ihmisestä itsestä, historiasta, traumoista ym. riippuu miten hän suhtautuu puolison uskottomuuteen. Tietysti paljon riippuu myös itse suhteesta. Yksikään uskottomuustapaus ei ole samanlainen.

        Monet myös sanovat, että suhde on kerrasta poikki, jos uskottomuutta ilmenee. Käytännössä se harvemmin menee näin. Suhteessa kun on muutakin kuin uskottomuus.

        Usein sanotaan myös kuten sinä sanoit "Mielestäni vaan hyvä asia, että pääsen uskottomasta kumppanista eroon". Mutta lopulta läheskään kaikki eivät tiedä kumppaninsa uskottomuudesta. Hyvin usein myös suhde on sellaisessa tilassa uskottomuuden tullessa tietoisuuteen, että harva välittää. Elämässä on paljon muutakin, kivaa ja kurjaa.

        Vaikka kuinka monet uskottomuuteen päätyneet ihmiset ovat sanoneet "en ikinä olisi uskoton" tai "me olemme z:n kanssa aina yhdessä". Se on niin helppo sanoa silloin, kun kaikki on hyvin eikä tarvitse ajatella miten toimisi, ellei olisi. Ja monesti ihmiset ajattelevat toimivansa kriisissä täysin toisin kuin he sitten lopulta toimivat.

        Niin ja muuten, itse olen sitten varmaan se harvinaisuus. Mulle suhde on kerrasta poikki, jos uskottomuutta ilmenee.
        Toista nyt vaan ei kohdella eikä loukata tuolla tavoin sen enempää kuin muutenkaan. On kuitenkin yksi todella iso loukkaus toista kohtaan, olkoon se mistä johtuvaa tahansa.
        Ja itselläni ainakin kiinnostus toista kohtaan lopahtaa ja luottamus katoaa sataprosenttisesti noissa tilanteissa, eikä se palaudu takaisin millään vaikka mikä olisi ja mikä on uskottomuuden syy ja vaikka se olisi ainoa suhteessa tapahtunut loukkaus/paha asia.
        Ja siinä vaiheessa sellaisessa suhteessa on ihan turha jatkaa, koska se ei toimisi enää.
        Ja toki osaan asennoitua myös toisin päin.
        Eli jos olisin sellainen kusipää toista kohtaan että pettäisin, niin totta kai hyväksyisin sen mukisematta, että toinen heivaisi mut kerrasta ja lopullisesti.
        Miksi toisenkaan sitä täytyisi sietää?

    • Anonyymi

      Mutta tosiaan, painotan vielä sitä, että pettäminen ei ole pelkästään pettämistä, on myös todella iso loukkaus toista kohtaan. Ja kun kyllä ongelmat suhteessa, niin isot kuin pienetkin, pitää osata hoitaa muulla tavoin järkevästi ja aikuismaisesti. Ja jos siihen ei pystytä, niin minkä ihmeen takia sitä sitten pysytään väkisin yhdessä..?
      Kun ei ne ratkaisut nyt kuitenkaan putkahda esiin sieltä toisen sylistä/pelivehkeistä, vaikka niitä kuinka tonkisi. Ja tuskinpa niistä ainakaan mitään pysyvää helpotustakaan saa omaan oloonsa, siihen henkiseen puoleen varsinkaan.
      Olkoon se pettäminen tosiaan se syy ongelmiin itsessään tai "vain" oire jostain paskasta.

      • Anonyymi

        Pettäminen on sinun kohdallasi VAIN sitä mitä itse ajattelet. Toiset ajattelevat pettämisestä toisella tavalla.

        Itse ajattelen, ettei uskottomuuspettäminen ole pahinta.

        Vaikeinta kaikissa ristiriitatilanteissa, loukkaantumisissa on uhriutumisen välttäminen. Suhde jossa on uhri ja pahantekijä ei toimi milloinkaan. Siis terve suhde. Onhan maailma täynnä enemmän tai vähemmän epäterveitä suhteita.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen on sinun kohdallasi VAIN sitä mitä itse ajattelet. Toiset ajattelevat pettämisestä toisella tavalla.

        Itse ajattelen, ettei uskottomuuspettäminen ole pahinta.

        Vaikeinta kaikissa ristiriitatilanteissa, loukkaantumisissa on uhriutumisen välttäminen. Suhde jossa on uhri ja pahantekijä ei toimi milloinkaan. Siis terve suhde. Onhan maailma täynnä enemmän tai vähemmän epäterveitä suhteita.

        Näinhän se on.
        Mutta eiköhän se ole niin, että pettämisen hyväksyvän/siihen neutraalisti suhtautuvan, sellaisen kuten sinä tunnut olevan, kannata sitten ottaa kaltaisensa ihminen kumppaniksi. Ihan jo silläkin, koska sellainen ihminen, joka tosiaan hyväksyy/asennoituu neutraalisti ko toimintaan, usein pettää itsekin/pettää herkemmin kuin sellainen, joka asennoituu asiaan niin, että se ei ole suhteessa ok pettää.
        Ja varsinkin, jos ko ihminen ei kunnioita toista, joka ei tosiaan halua uskottomuutta omaan suhteeseensa, edes sitä vertaa, että olisi joka tilanteessa uskollinen. Siinäkin tapauksessa että suhteen tila olisi kuinka paska tahansa.
        Ei tule sitten ainakaan mitään riitoja tuollaisesta.
        Itsellä ei ole tarvetta uhriutumiseen. Ei sen enempää kuin pahantekoonkaan.
        Olen sillä asenteella itse, etten pidä siitä enkä sellaisesta kohtelusta, mitä en itsekään tekisi toiselle. EIkä tuo uskottomuus tietenkään ole se ainoa tapa loukata ja vittuilla, niitä on muitakin.
        Niin ja muuten, ainakin kirjoituksesi perusteella sinusta on ihan ok käydä vieraissa, eli pettää/pitää sivusuhdetta. "Joissakin tilanteissa" ainakin jos ei jatkuvaan.
        Niin onko se sinulle sitten siitäkin huolimatta niin kauhean vastenmielistä sitoutua toiseen niin, ettet pettäisi missään tilanteessa? Jos nimittäin tiedät, ettei toinen sitä hyväksyisi missään nimessä missään tilanteessa mistään syystä? Koska jos sinua ei haittaa tulla petetyksi, niin eihän se tarkoita sitä, että toinen/toiset sen hyväksyisivät samalla tavoin kuin sinä. Ja kyllähän se suhde edellyttää sitä, ettei toista nyt loukata sellaisella, mitä toinen ei todellakaan hyväksy. Vaikka olisi pahojakin riitoja.
        SE on TERVEEN suhteen merkki, mihin vetoat itsekin tässä viimeisimmässä kirjoituksessasi.
        Toki maailma on täynnä sairaita ihmisiä ja sairaita suhteita, tai heitä&niitä on tosi paljon, mutta sehän ei oikeuta kuitenkaan esim sua itseäsi käyttäytymään sairaasti ja kohtelemaan toista sairaalla tavalla. Kuten ei minuakaan tai ylipäätään ketään.
        Jos olet terve, niin ymmärrät varmasti, mitä tarkoitan ja ajan takaa tällä kirjoittamisellani.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen on sinun kohdallasi VAIN sitä mitä itse ajattelet. Toiset ajattelevat pettämisestä toisella tavalla.

        Itse ajattelen, ettei uskottomuuspettäminen ole pahinta.

        Vaikeinta kaikissa ristiriitatilanteissa, loukkaantumisissa on uhriutumisen välttäminen. Suhde jossa on uhri ja pahantekijä ei toimi milloinkaan. Siis terve suhde. Onhan maailma täynnä enemmän tai vähemmän epäterveitä suhteita.

        Mutta ei mitään, jos se on sinusta ok pettää ja tulla petetyksi, niin ei siinä mitään.
        Toivottavasti saat pettää ja sinua tullaan pettämään oikein kunnolla.
        Enkä tarkoita tätä vittuiluna, vaan ihan vilpittomästi. Kun totta kai sitä toivoo toiselle sitä, mitä toinen pitää vähintäänkin ihan hyvänä juttuna.
        Itse en tosiaan viitsi alentua enkä viitsi antaa alentaa itseäni siihen, että suhteessani toiseen ihmiseen mennään ja touhutaan samanlailla muidenkin kanssa. Edelleenkin, miksi ihmeessä sitten pitää olla suhteessa, jos ei kerta kuitenkaan syystä mistä tahansa ei viitsi sitoutua siihen suhteeseen eikä toiseen ylipäätään..?
        Sinkkuna ollessahan on eri tilanne, silloin jokainen voi puolestani vetää vaikka millaista haaremitouhua tai puuhata joka päivä eri ihmisen kanssa tai vaikka useammankin kanssa samaan aikaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen on sinun kohdallasi VAIN sitä mitä itse ajattelet. Toiset ajattelevat pettämisestä toisella tavalla.

        Itse ajattelen, ettei uskottomuuspettäminen ole pahinta.

        Vaikeinta kaikissa ristiriitatilanteissa, loukkaantumisissa on uhriutumisen välttäminen. Suhde jossa on uhri ja pahantekijä ei toimi milloinkaan. Siis terve suhde. Onhan maailma täynnä enemmän tai vähemmän epäterveitä suhteita.

        Sen verran vielä yleisesti ottaen, että naiset kyllä ovat hanakoita uhriutumaan niissäkin tapauksissa, ERITYISESTI niissä, joissa ovat itse pilanneet suhteen.
        Näin teki mm viimeisin exäni.
        Itse kuitenkin aiheutti suurimman osan suhteemme ongelmista, niist isoista varsinkin mm. salaamalla omat aika vakavatkin mt-ongelmansa, mitkä sitten paljastuivat muuta kautta. Kun eihän ne salassa pysy millään, koska lääkityksestäkin huolimatta ne ongelmat paistaa läpi ja tulee niitä huonoja jaksoja, jolloin ihminen menee tavalla tai toisella sekaiseksi, vakavastikin jopa.
        Kuinka ollakaan, mä olen sitten tämä suhteen pilannut hullu nykyään, kenellä on vointi ja asiat ylipäätään paskana.
        Aika metka logiikka.
        Pettikin muuten minua muun lisäksi ja nyt vehtaa kahden miehen kanssa, toinen on vielä sama tyyppi, jolla myös osaltaan pilasi välinsä minuun. Lähinnä luottamukseni ja sitä kautta hyvin alkaneen suhteen.
        Puheidensa perusteella muutenkin pitää miestä enempi maksavana osapuolena suhteessa, kuin normaalina kumppanina.
        Tämä nykyinen "pääkumppanikin" mitä luultavimmin tulee lentämään pihalle ennemmin tai myöhemmin, exä luultavasti kehittää taas jonkinmoisen "identiteettikriisin" taas, jos ei muuta keksi ja jonka taakse meni piiloon tuolloin loppuvaiheessa suhdettammekin.
        Se voi nyt vähän pelastaa, jos tämä uusi mies pitää suunsa kiinni ja lompakon apposen auki, eikä pidä puoliaan millään tavoin. Ja jos vielä on vähänkin epätoivoisesti naisen tarpeessa, niin ei välttämättä tajuakaan edes kaikkea ja jos tajuaakin, niin ei välitä.
        Mutta kuitenkin.. Säälittää vaan lähinnä, vaikka se onkin ihan turhaa tuollais(t)en takia.

      • Anonyymi

        Täällä ollaan kyllä heti eriävien mielipiteisen vuoksi veitsi kurkulla eli monet ei edes ymmärrä toisten näkökulmia. Kun itse tuolla aiemmin kerroin, että haluaisin löytää palstan, paikan, jossa voisi eroasioita miettiä näkökulmasta missä ero ei johdu pettämisestä vaan muista syistä niin heti hyökättiin kimppuun, että hyväksyn siis pettämisen ja toivottiin, että saisin suhteen, jossa petettäisiin minua ja että saisin pettää. Totesin itse kuitenkin, että en hyväksy pettämistä, mutta että en kertaluontoisena pitäisi sitä pahimpana juttuna, välttämättä, tiedän miltä huijaaminen ja valehtelu tuntuu ja mitä se aiheuttaa. Niin itse en todellakaan toivo kenellekään pahoja vaikeuksia suhteisiinsa, enkä eroja, valitettavasti me ei eletä missään ideaalimaailmassa, jossa ihmiset olisivat virheettömiä. On eri asia, jos ihmiset eivät halua tai pysty korjaamaan asioita. Toisen puolesta ei pysty toimimaan ja toista ei pysty muuttamaan. Ja todellakin näen suhteen kannalta paljon vakavampiakin asioita, jotka johtaa eroon kuin pettäminen ja joku viisas totes tossa, että ota sitten kumppani joka hyväksyy myös pettämisen. Ootteks te ihan terveitä täällä? Eli olis tosi kiva, jos joku vinkkais jonkun muun keskustelu ym.palstan kuin suomi24 palstat, jossa vois erojuttuja pohtia ja ihan anonyymisti.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä ollaan kyllä heti eriävien mielipiteisen vuoksi veitsi kurkulla eli monet ei edes ymmärrä toisten näkökulmia. Kun itse tuolla aiemmin kerroin, että haluaisin löytää palstan, paikan, jossa voisi eroasioita miettiä näkökulmasta missä ero ei johdu pettämisestä vaan muista syistä niin heti hyökättiin kimppuun, että hyväksyn siis pettämisen ja toivottiin, että saisin suhteen, jossa petettäisiin minua ja että saisin pettää. Totesin itse kuitenkin, että en hyväksy pettämistä, mutta että en kertaluontoisena pitäisi sitä pahimpana juttuna, välttämättä, tiedän miltä huijaaminen ja valehtelu tuntuu ja mitä se aiheuttaa. Niin itse en todellakaan toivo kenellekään pahoja vaikeuksia suhteisiinsa, enkä eroja, valitettavasti me ei eletä missään ideaalimaailmassa, jossa ihmiset olisivat virheettömiä. On eri asia, jos ihmiset eivät halua tai pysty korjaamaan asioita. Toisen puolesta ei pysty toimimaan ja toista ei pysty muuttamaan. Ja todellakin näen suhteen kannalta paljon vakavampiakin asioita, jotka johtaa eroon kuin pettäminen ja joku viisas totes tossa, että ota sitten kumppani joka hyväksyy myös pettämisen. Ootteks te ihan terveitä täällä? Eli olis tosi kiva, jos joku vinkkais jonkun muun keskustelu ym.palstan kuin suomi24 palstat, jossa vois erojuttuja pohtia ja ihan anonyymisti.

        Mitkä ovat sinulle muita syitä ja onko sinulla erityinen syy keskustella noista asioista vai mietitkö yleisesti ottaen vain asioita?
        Tuo kyllä hieman pistää silmään sinun kirjoituksessa, kun olit huomioinut jonkun kirjoittaneen, että ota sitten kumppani joka hyväksyy pettämisen vasta-argumenttina sinun näkemyksellesi siitä, että on pettämistäkin pahempia asioita.
        En nyt ota kantaa tuohon muuten suuntaan tai toiseen, mutta tietysti siinä oli sinänsä pointti, että samanhenkisyys ja samat/samanhenkiset näkemykset tietty auttaa joissain tilanteissa.
        Ja tuota tarkoitan yleisesti ottaen, enkä mitenkään pettämiseen liittyväksi "petä ja anna pettää, sillä se hoituu"-nälvimiseksi. Tietty sen asian suhteen, olisihan hyvä, jos kumppanisikin sitten olisi sellainen, joka pystyy antamaan pettämisen samalla tavoin anteeksi kuin sinäkin.

      • Anonyymi

        Olisi tosiaan kiva kuulla ja keskustella järkevästi, , mitkä ovat niitä eron syitä joista haluat keskustella?

    • Anonyymi

      Niin kauan, kun asennoidut mieheen pelkkänä kaiken maksavana potkupallona, mitä voi pompotella ja pomottaa mielin määrin, et tule saaman kunnollista ja pysyvää suhdetta.
      Joskus joku todella epätoivoisesti naisen tarpeessa oleva mies voi jaksaa katsella ja majoittua jopa luonasi joitain aikoja, mutta ei sen enempää.
      Ikävä sanoa, mutt näin se vaan on.
      Jos ihminen ei anna samaa arvostusta ja hyvää kohtelua toiselle, mitä olettaa automaattisesti saavansa itse toiselta osakseen, niin sellaisen osa on aina jäädä yksin ennemmin tai myöhemmin.

    • Anonyymi

      No mitenkäs näiden kahden marakatin pyörittely sujuu?
      samin ja saulin?
      Toivottavasti hyvin, toinen makselee sun asumiset sun muut ja toisen kanssa voi huvitella muuten vaan muuna aikana, kun töissäkäyvä lompakko on muualla.
      Hyvä että olet löytänyt noin yksinkertaiset huuhaat tuohon friikkisirkukseesi.
      Ota vielä joku lisäksi sihhen, selittele sitten et no ei ihme, että miehet menee sekaisin, kun nimissäkin on niin paljon samaa....

    • Anonyymi

      Mun mielestä toi on outoa että sun asioita tai kuulumisia ei kysytä :( Vaikutat vilpittömältä ja välittömältä persoonalta, tosi tyhmää jos et saa vastakaikua kun kuitenkin välität.
      Voisiko olla että et ton yhteyden puuttumisen takia pysty päästämään helposti ihmisiä lähelle? Mulla on itellä samoja juttuja, jos koen antaneeni kaikkeni ja huomioinut jonkun, eikä vastavuoroisuutta tapahdu, koen että yhteys on rikkonainen ja en pysty toimimaan. Se herkkyys ei oo mitenkään huono juttu. Voi vaan olla että tarvitsisit enemmän luottamusta just sitä vastavuorosta kommunikaatiota. ettet kokis olevasi näkymätön.

      Toisen kanssa on tosi paljon kivempi ja lämpimämpi olo kun kokee että kummatkin arvostaa ja tykkää. Kantsii yrittää muodostaa jonkinlaisia rajoja myös. Tuut huomaamaan että muut kunnioittaa sua paljon enemmän kun et anna kävellä yli. Samalla huomaa ketkä on ne ihmiset joita oikeasti kiinnostaa sä semmosena kun oot.

      Tooosi paljon voimia sulle.

      • Anonyymi

        Jatkoa tohon edelliseen niin älä anna noiden tän palstan kommenttien painaa sua alas, tosi moni ei sisäistä noita juttuja ja tekevät anonyymisti mielipiteen ihmisestä tuskin lukematta edes koko tekstiä.
        Kannattaa varmasti jutella noista läheisyys ja luottamusasioista jonkun sulle tutun henkilön kanssa jos voit avautua ja koet että voit häneeen luottaa. Ja jotkut vertaisryhmät saattaa auttaa kanssa, siellä muillakin samoja juttuja niin helpottaa ainakin ehkä se että huomaa ettei oo yksin noiden kanssa.

    • Anonyymi

      Mitenkäs haaremin pyörittäminen sujuu nykyään?
      Oletko saanut kasvatettua miesten lukumäärää?

    • Anonyymi

      Olet akoittaja vissiin löytänyt haaremiisi lisää porukkaa, kun treffi-ilmoituksesikin on hävinnyt eräältä palstalta.
      Aika säälittävää, pyörii parin miehen kanssa ja netissä oli vielä kuukausikaupala haku päällä lisäkumppaneille.
      No, toivottavasti adiina olet onnellinen nyt.
      Tuo vaan ihmetyttää, miksi pysähtelet parkkiin tämän viimesyksyisen exäsi, eli minun, taloyhtiön kohdalle aina ajoittain, eilen illalla viimeksi?
      Eilen vielä lähdit kiireesti karkuun, kun huomasin sinut taloni kohdalla jalkakäytävällä..
      Olitko mt-lääkkeitäsi menossa kauppaamaan tms vai etsitkö sieltä jotain haareminjatketta? Ne sinut tuntien ovat ainoa syy tuohon parkkinorkoiluun.
      Takaisin et ainakaan ole missään nimessä tervetullut ikinä mistään syystä.
      Olen ollut siitä hetkestä lähtien todella onnellinen, kun pääsin viime vuoden itsenäisyysviikolla vihdoinkin sinusta eroon.
      Olet outo ja vakavasti sairas&häiriintynyt ihminen.
      Olet outo.

    • Anonyymi

      Kävikö käry?
      Volkkarimies ainakin on hävinnyt nurkilta pois..
      Jouduitko pakkovalinnan eteen, kumpi lähtee. Ilmainen lapsia vahtiva autonlaittelija vai vuokran ym makseleva lompakko?

    • Anonyymi

      Aloittajalla on yleinen luonnevika. Hän on introvertti.

    • Anonyymi

      Olet taas aloittaja ryssinyt vissiin tämän viimeisimmän "suhteesi" taas käytöksesi perusteella ainakin.
      Helvettiäkö sä alat riivaamaan tätä vm. 2018 exääsi noilla tempuillasi tai ylipäätään osoittamaan mieltäsi häntä kohtaan hänen kotinurkillaan, kuten teit tässä noin 15-4.-30.5. välisenä aikana?
      Miten on, loppuiko tältä viimeisimmältäsi into elättää sinua vai loppuiko häneltä koronan myötä työt ja sitä myöden rahat? Ja itse sitä kautta kehitit taas jonkun identiteettikriisin tm sopan sotkeaksesi asiat taas kerran. Vai väänsitkö asian muuten vain hänen syyksi, että hän on joku "itseään peilaileva narsisti" joka ei huomioi sinua lainkaan ja minkä vuoksi voisin vaikka lipua pois..?

    • Anonyymi

      Pidä nyt siitä ravintolapäälliköstäsi kiinni, muuten ryssit tuonkin suhteesi ensi kesään mennessä. Ainakin jos hänellä on edes hieman normaalia aivotoimintaa.

    • Anonyymi

      Kyl pitäis olla kii nostunut toisesta kaikin puolin.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      313
      3827

    2. Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.

      Onko kenellekään yllätys?
      Perussuomalaiset
      209
      3058

    3. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      72
      2594

    4. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      242
      2044

    5. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      16
      1485

    6. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      178
      1402

    7. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      42
      1381

    8. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1357

    9. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      25
      1344

    10. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      51
      1287
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt