Sekstantti

Terve lihamylly1, kuinka hyvä laskutaito täytyy olla, jos tuolle avomerilaivuri kurssille haluaisi osallistua?
Sain kyllä aikoinaan keskikoulun suoritettua, mutta se matikka teki jo siellä jonkin verran kiusaa.
Olen aina ollut enempi sinut vieraiden kielten kanssa - eivät aiheuta samanlaista stressiä D
Hyvää tätä vuotta terv. Masasebosta.

Eipä noita saa ihan halvalla. Kyse on kuitenkin mittalaitteesta, jossa olennaista ei ole klassinen ulkonäkö. Ammattisekstantit maksavat reilun tonnin, joten tuollainen 200 mitä Navigaatioliittokin myy, ei välttämättä olisi ihan huono.

Ei ole tarkoitus käyttää kuin tämän perinteen harrastamiseen, mutta haluaisin silti, että olisi ikään kuin oikea instrumentti.

Masaesbosta kirjoitti:

Terve lihamylly1, kuinka hyvä laskutaito täytyy olla, jos tuolle avomerilaivuri kurssille haluaisi osallistua?
Sain kyllä aikoinaan keskikoulun suoritettua, mutta se matikka teki jo siellä jonkin verran kiusaa.
Olen aina ollut enempi sinut vieraiden kielten kanssa - eivät aiheuta samanlaista stressiä D
Hyvää tätä vuotta terv. Masasebosta.

Lue lisää

Mitä tuota oppikirjaa nyt käynyt läpi, niin ei se matematiikka ole vaikeaa. Enemmän kyse on siitä, että mukana pyörii kolme pallokoordinaatistoa ja tusina outoja käsitteitä, jotka pitää melko hyvin sisäistää että laskee sitten lopulta oikea asiaa. Tentti on tänä vuonna 12.4., joten onhan tässä vielä aikaa...

avomeriveneilijä kirjoitti:

Mitä tuota oppikirjaa nyt käynyt läpi, niin ei se matematiikka ole vaikeaa. Enemmän kyse on siitä, että mukana pyörii kolme pallokoordinaatistoa ja tusina outoja käsitteitä, jotka pitää melko hyvin sisäistää että laskee sitten lopulta oikea asiaa. Tentti on tänä vuonna 12.4., joten onhan tässä vielä aikaa...

Lue lisää

Toivotan sinulle onnea siihen tutkintoon. Ilmeisesti et ole ensimmäistä kertaa pappia kyyditsemässä mitä tulee matikka asioihin.
Minulle nuo laskentojutut ovat olleet aina hien pintaan nostavia tilanteita D.

Masaesbosta kirjoitti:

Terve lihamylly1, kuinka hyvä laskutaito täytyy olla, jos tuolle avomerilaivuri kurssille haluaisi osallistua?
Sain kyllä aikoinaan keskikoulun suoritettua, mutta se matikka teki jo siellä jonkin verran kiusaa.
Olen aina ollut enempi sinut vieraiden kielten kanssa - eivät aiheuta samanlaista stressiä D
Hyvää tätä vuotta terv. Masasebosta.

Lue lisää

Suoritin tuon aikoinani vielä koulupoikana. Ei mitään rakettitiedettä (vain tähti-), Vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja ainakin siihen aikaan taulukoihin perehtymistä. Kurssi oli mielenkiintoinen ja mielenkiinto auttoi viitseliäisyyden saavuttamisessa. Jos opettaja olisi ollut tylsä, en varmaankaan olisi jaksanut innostua asiasta.
Onnea koitoksellesi

Masaesbosta kirjoitti:

Toivotan sinulle onnea siihen tutkintoon. Ilmeisesti et ole ensimmäistä kertaa pappia kyyditsemässä mitä tulee matikka asioihin.
Minulle nuo laskentojutut ovat olleet aina hien pintaan nostavia tilanteita D.

Lue lisää

Kiitos. Tuo kurssikirja löytyy monesta kirjastosta ja sitä selaamalla se vaikeusaste varmaan selviää parhaiten. Itse laskentahan on pääosin yhteenlaskua ja yksikkömuunnoksia (aika kulmaksi), eli ei sinänsä vaikeaa. Itselleni vaikeaksi tuo tekee, että nuo koordinaatitot, minkä suhteen arvoja mitataan tai haetaan taulukoista ovat niin outoja ja menevät helposti sekaisin. Zeniitti, atsimuutti, sideerinen tuntikulma, deklinaatio, yms. ovat outoja termejä ja niiden sisäistäminen vie aikaa.

https://suomennavigaatioliitto.com/tuote/avomerinavigointi-7-painos/

avomeriveneilijä kirjoitti:

Eipä noita saa ihan halvalla. Kyse on kuitenkin mittalaitteesta, jossa olennaista ei ole klassinen ulkonäkö. Ammattisekstantit maksavat reilun tonnin, joten tuollainen 200 mitä Navigaatioliittokin myy, ei välttämättä olisi ihan huono.

Ei ole tarkoitus käyttää kuin tämän perinteen harrastamiseen, mutta haluaisin silti, että olisi ikään kuin oikea instrumentti.

Lue lisää

Muoviset sekstantit ovat riittävän tarkkoja tähtitieteellisen paikanmäärityksen ja siihen liittyvien taivaankappaleiden korkeuden mittauksien perusperiaatteiden ymmärryksen saavuttamiseksi.

Väitetty paikannustarkkuus 3nm kuulostaa urbaanilta legendalta ja on tuloksena niin hyvä, että vastaaviin tarkkuuksiin pääsee ammattilaitteinkaan äärimmäisen harvoin ja silloinkin olosuhteiden täytyy olla erityisen suotuisat ja mittaajan käsi vakaa, sekä sekstantin kalibrointi ihan napissa.

Ensimmäisen sukupolven metalliset sekstantit olivat pääosaltaan messinkisiä, mutta sittemmin kun lähestyttiin sekstanttien kulta-aikaa, alkoi alumiini valloittaa alaa koska messinkiset laitteet olivat kovin herkkiä hapettumaan suolaisessa ja kosteassa meri-ilmastossa, sekä messingin muototarkkuudessa lämpötilan muutoksissa oli kovasti toivomisen varaa. Laitteiden edelleen kehittyessä mitta-asteikoissa ja mikrometrin osissa saatettiin käyttää lisäksi jalometalleja. Sekstanttien kulta-ajalla laadukkaita valmistajia oli käytännössä kaikissa merenkulun mahtimaissa. Kulta-ajan jälkimainingeissa parhaat laitteet valmistettiin entisen itäblokin maissa, joista esimerkiksi alkujaan Itä-saksalainen valmistaja Freiberger on mielestäni mainitsemisen arvoinen sekä laatunäkökulmasta, että syystä, että taitavat edelleen valmistaa sekstantteja merenkulun tarpeisiin.

Nykyisellään metallisia sekstantteja tehdään kahdesta erilaisesta lähtökohdasta joista se toinen on koriste-esine tuotanto, mitkä tuotteet on siis tarkoitettu lähinnä koristeiksi takan päälle, joilla mittaaminen ei joko ole ollenkaan mahdollista tai sitten mitta-asteikon kalibrointi ei vaan ole mahdollista. Huomattavaa on jotta jotkut näistä on hyvinkin näyttävän näköisiä.

Mitä taasen tulee ammattilaitteiden ja muovisten sekstanttien käytettävyyteen ja ergonomiaan, niin molemmilla tuotteilla on hyvät puolensa. Muovinen tai jos niitä nykyisin tehtäisiin myös laadukkaista lämpökoherenteista komposiiteista ( en tiedä tehdäänkö ) on erinomainen ja edullinen laite oppia ja hahmottaa tähtitieteellisen merenkulun perusperiaatteet ja pääseehän sillä nyt jonkunlaisiin tarkkuuksiin.
Metallinen ammattikäyttöön tehty ja oikein kalibroitu sekstantti antaa helpommin luotettavamman ja tarkemman mittaustuloksen vaihtelevissa mittausolosuhteissa. Metallinen on selvästi raskaampi, mikä kompensoi paremmin merenkäynnistä johtuvan heilahtelun. Ammattivehkeen himmentimet ovat myös yleensä varsin laadukkaat. Riippumatta siitä onko kyseessä ammattilaislaite vai harjoittelulaite, ovat molemmat laitteet pääsääntöisesti optimoitu oikeakätiselle, joskin kyllä vasenkätinenkin niitä pystyy käyttämään riittävästi harjoittelemalla...

Kiitos hyvästä selvennyksestä. Hieman samaan johtopäätökseen olen päätymässä googlen avulla. Monissa jutuissa kehuttiin nimenomaan tuota sekstanin keveyttä, että on tärkeä asia. Ja on ihan looginenkin, jos kymmeniä minuutteja tuhraa kädet koholla.

Taidan alkaa katselemaan tällaista Davisin mark 25:sta. Siinä plussana jonkinlainen puoliläpäisevä horisonttilasi, mikä helpottaa tähtäämistä etenkin auringon kanssa. Mallissa mark 15 on perinteinen puolikas peili.

https://www.davisinstruments.com/product/mark-25-sextant/

avomeriveneilijä kirjoitti:

Kiitos hyvästä selvennyksestä. Hieman samaan johtopäätökseen olen päätymässä googlen avulla. Monissa jutuissa kehuttiin nimenomaan tuota sekstanin keveyttä, että on tärkeä asia. Ja on ihan looginenkin, jos kymmeniä minuutteja tuhraa kädet koholla.

Taidan alkaa katselemaan tällaista Davisin mark 25:sta. Siinä plussana jonkinlainen puoliläpäisevä horisonttilasi, mikä helpottaa tähtäämistä etenkin auringon kanssa. Mallissa mark 15 on perinteinen puolikas peili.

https://www.davisinstruments.com/product/mark-25-sextant/

Lue lisää

Huom. Navigaatioliiton kautta Davis sekstantit ovat edullisempia kuin monessa muussa nettimyymälässä, Mark 15 / 210 € ja Mark 25 / 260 € (esim. svb hinnat 250/300)

TurunTautiako kirjoitti:

Muoviset sekstantit ovat riittävän tarkkoja tähtitieteellisen paikanmäärityksen ja siihen liittyvien taivaankappaleiden korkeuden mittauksien perusperiaatteiden ymmärryksen saavuttamiseksi.

Väitetty paikannustarkkuus 3nm kuulostaa urbaanilta legendalta ja on tuloksena niin hyvä, että vastaaviin tarkkuuksiin pääsee ammattilaitteinkaan äärimmäisen harvoin ja silloinkin olosuhteiden täytyy olla erityisen suotuisat ja mittaajan käsi vakaa, sekä sekstantin kalibrointi ihan napissa.

Ensimmäisen sukupolven metalliset sekstantit olivat pääosaltaan messinkisiä, mutta sittemmin kun lähestyttiin sekstanttien kulta-aikaa, alkoi alumiini valloittaa alaa koska messinkiset laitteet olivat kovin herkkiä hapettumaan suolaisessa ja kosteassa meri-ilmastossa, sekä messingin muototarkkuudessa lämpötilan muutoksissa oli kovasti toivomisen varaa. Laitteiden edelleen kehittyessä mitta-asteikoissa ja mikrometrin osissa saatettiin käyttää lisäksi jalometalleja. Sekstanttien kulta-ajalla laadukkaita valmistajia oli käytännössä kaikissa merenkulun mahtimaissa. Kulta-ajan jälkimainingeissa parhaat laitteet valmistettiin entisen itäblokin maissa, joista esimerkiksi alkujaan Itä-saksalainen valmistaja Freiberger on mielestäni mainitsemisen arvoinen sekä laatunäkökulmasta, että syystä, että taitavat edelleen valmistaa sekstantteja merenkulun tarpeisiin.

Nykyisellään metallisia sekstantteja tehdään kahdesta erilaisesta lähtökohdasta joista se toinen on koriste-esine tuotanto, mitkä tuotteet on siis tarkoitettu lähinnä koristeiksi takan päälle, joilla mittaaminen ei joko ole ollenkaan mahdollista tai sitten mitta-asteikon kalibrointi ei vaan ole mahdollista. Huomattavaa on jotta jotkut näistä on hyvinkin näyttävän näköisiä.

Mitä taasen tulee ammattilaitteiden ja muovisten sekstanttien käytettävyyteen ja ergonomiaan, niin molemmilla tuotteilla on hyvät puolensa. Muovinen tai jos niitä nykyisin tehtäisiin myös laadukkaista lämpökoherenteista komposiiteista ( en tiedä tehdäänkö ) on erinomainen ja edullinen laite oppia ja hahmottaa tähtitieteellisen merenkulun perusperiaatteet ja pääseehän sillä nyt jonkunlaisiin tarkkuuksiin.
Metallinen ammattikäyttöön tehty ja oikein kalibroitu sekstantti antaa helpommin luotettavamman ja tarkemman mittaustuloksen vaihtelevissa mittausolosuhteissa. Metallinen on selvästi raskaampi, mikä kompensoi paremmin merenkäynnistä johtuvan heilahtelun. Ammattivehkeen himmentimet ovat myös yleensä varsin laadukkaat. Riippumatta siitä onko kyseessä ammattilaislaite vai harjoittelulaite, ovat molemmat laitteet pääsääntöisesti optimoitu oikeakätiselle, joskin kyllä vasenkätinenkin niitä pystyy käyttämään riittävästi harjoittelemalla...

Lue lisää

”Väitetty paikannustarkkuus 3nm kuulostaa urbaanilta legendalta ja on tuloksena niin hyvä, että vastaaviin tarkkuuksiin pääsee ammattilaitteinkaan äärimmäisen harvoin ja silloinkin olosuhteiden täytyy olla erityisen suotuisat ja mittaajan käsi vakaa, sekä sekstantin kalibrointi ihan napissa.”

Kolmen mailin tarkkuus ei kylläkään ole mitenkään erityisen hyvä, mutta jos espoolaiset ovat päässeet tuollaiseen lukemaan, se ei kerro laitteesta vaan mittaajasta. Oppikirja ei ole juuri nyt käden ulottuvilla, mutta siellä on tutkimustietoa mittaustarkkuuksista. Muistelen, että testeissä useimmat mittaajat pääsivät huomattavasti kolmea mailia tarkempaan suoritukseen.

Tuon Davisin muovisekstantin heikkous on lähinnä herkkyys lämpötilan vaihteluille. Kyllä sillä normaaliolosuhteissa pääsee riittävään puolen minuutin tarkkuuteen. Pakkasessa näyttää aldehadin lukitussalpa tarttuvan huonosti kiinni. Optiikka ei ole erityisen hyvä, pääsin vertailemaan neuvostolaitteeseen.

Kalibroinnista en osaa sanoa muuta, kuin että eikö se indeksierhe mitata samalla tavalla kuin metallisessakin ja oteta laskussa huimioon?

avomeriveneilijä kirjoitti:

Kiitos. Tuo kurssikirja löytyy monesta kirjastosta ja sitä selaamalla se vaikeusaste varmaan selviää parhaiten. Itse laskentahan on pääosin yhteenlaskua ja yksikkömuunnoksia (aika kulmaksi), eli ei sinänsä vaikeaa. Itselleni vaikeaksi tuo tekee, että nuo koordinaatitot, minkä suhteen arvoja mitataan tai haetaan taulukoista ovat niin outoja ja menevät helposti sekaisin. Zeniitti, atsimuutti, sideerinen tuntikulma, deklinaatio, yms. ovat outoja termejä ja niiden sisäistäminen vie aikaa.

https://suomennavigaatioliitto.com/tuote/avomerinavigointi-7-painos/

Lue lisää

Se kirja on melko huono: asiat on selitetty tarpeettoman mutkikkaasti. Perusperiaatteet on aika hyvin selitetty selvällä suomella esimerkiksi täällä:
http://hamburg-vii.fi/fi/navigation/index.html

Lopulta kyse on aika yksinkertaisesta asiasta. Maapallolla on aina joku paikka, jonka suoraan yläpuolella on taivaankappale.tiettyyn aikaan. Toinen varma paikka on pohjoisnapa. Kolmas tarvittava paikka on havainnoitsijan sijainti, jota selvitetään.

Etäisyyden havaintopaikasta tuohon taivaankappaleen alapuoliseen pisteeseen voi laskea, kun on mitannut sekstantilla korkeuskulman taivaankappaleeseen. Oma sijainti on sen ympyrän kaarella, jolta kulma taivaankappaleeseen on sama.

Koska halutaan sijainti jossain tietyssä paikassa, eikä jonkin ympyrän kaarella, mitataan joko toinenkin taivaankappale, sama taivaankappale eri aikaan tai sama taivaankappale eri paikassa (tuolloin toki myös eri aikaan).

Laskeminen liityy siihen, että
1. korjataan mitattua korkeutta,
2. lasketaan, millä korkeudella taivaankappaleen tulisi olla
3. lasketaan, missä suunnassa sen tulisi olla

Kun sitten verrataan onko havaittu korkeus enemmän vai vähemmän kuin laskettu korkeus, tiedetään ollaanko lähempänä vai kauempana sitä pistettä, jonka yläpuolella taivaankappale on. Korkeuseron suuruudesta tiedetään, kuinka paljon lähempänä tai kauempana. Kahteen kohteeseen tehtynä nämä suunnat ja etäisyyserot voidaan piirtää kartalle (tai vaikka ruutupaperille) ja katsoa missä ollaan

Siimajalka kirjoitti:

”Väitetty paikannustarkkuus 3nm kuulostaa urbaanilta legendalta ja on tuloksena niin hyvä, että vastaaviin tarkkuuksiin pääsee ammattilaitteinkaan äärimmäisen harvoin ja silloinkin olosuhteiden täytyy olla erityisen suotuisat ja mittaajan käsi vakaa, sekä sekstantin kalibrointi ihan napissa.”

Kolmen mailin tarkkuus ei kylläkään ole mitenkään erityisen hyvä, mutta jos espoolaiset ovat päässeet tuollaiseen lukemaan, se ei kerro laitteesta vaan mittaajasta. Oppikirja ei ole juuri nyt käden ulottuvilla, mutta siellä on tutkimustietoa mittaustarkkuuksista. Muistelen, että testeissä useimmat mittaajat pääsivät huomattavasti kolmea mailia tarkempaan suoritukseen.

Tuon Davisin muovisekstantin heikkous on lähinnä herkkyys lämpötilan vaihteluille. Kyllä sillä normaaliolosuhteissa pääsee riittävään puolen minuutin tarkkuuteen. Pakkasessa näyttää aldehadin lukitussalpa tarttuvan huonosti kiinni. Optiikka ei ole erityisen hyvä, pääsin vertailemaan neuvostolaitteeseen.

Kalibroinnista en osaa sanoa muuta, kuin että eikö se indeksierhe mitata samalla tavalla kuin metallisessakin ja oteta laskussa huimioon?

Lue lisää

Paikanmääritystarkkuudesta vielä: British Royal Institute of Navigation tutki, että keskitasoisen havaitsijan mittauksista 50 prosenttia antaa alle 0,7 mpk virheen, 90 prosenttia alle 2,4 mpk virheen ja 95 prosenttia alle 3,1 mpk virheen. Hyvät havainnoitsijat (joiden osuutta ei kirjassa kerrota) pääsivät johdonmukaisesti parempiin tuloksiin.

Näistä havainnoista ei tietenkään voi päätellä, mikä osuus virheestä selittyy sekstantista, mikä sen käyttäjästä ja mikä huonosta kolmioviivaimen käytöstä (eli kehnosta piirtämisestä ja harittavista silmistä karttalehteä lukiessa).

Siimajalka kirjoitti:

”Väitetty paikannustarkkuus 3nm kuulostaa urbaanilta legendalta ja on tuloksena niin hyvä, että vastaaviin tarkkuuksiin pääsee ammattilaitteinkaan äärimmäisen harvoin ja silloinkin olosuhteiden täytyy olla erityisen suotuisat ja mittaajan käsi vakaa, sekä sekstantin kalibrointi ihan napissa.”

Kolmen mailin tarkkuus ei kylläkään ole mitenkään erityisen hyvä, mutta jos espoolaiset ovat päässeet tuollaiseen lukemaan, se ei kerro laitteesta vaan mittaajasta. Oppikirja ei ole juuri nyt käden ulottuvilla, mutta siellä on tutkimustietoa mittaustarkkuuksista. Muistelen, että testeissä useimmat mittaajat pääsivät huomattavasti kolmea mailia tarkempaan suoritukseen.

Tuon Davisin muovisekstantin heikkous on lähinnä herkkyys lämpötilan vaihteluille. Kyllä sillä normaaliolosuhteissa pääsee riittävään puolen minuutin tarkkuuteen. Pakkasessa näyttää aldehadin lukitussalpa tarttuvan huonosti kiinni. Optiikka ei ole erityisen hyvä, pääsin vertailemaan neuvostolaitteeseen.

Kalibroinnista en osaa sanoa muuta, kuin että eikö se indeksierhe mitata samalla tavalla kuin metallisessakin ja oteta laskussa huimioon?

Lue lisää

Harvempi sitä pääsee mittailemaan taivaankappaleiden korkeuksia stabiililta alustalta käsin purkkarissa keskellä ei mitään, ellei satu olemaan ihan pläkä, jolloin useimmiten sekstantilla mitattu korkeus on useamman yksittäisen lähiajan mittauksen keskiarvo. Joskus onnistuu paremmin toisinaan ei ollenkaan. Jos pääsen keskimääräiseen tarkkuuteen muutamasta mailista n. 10 mailiin niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Noin esimerkiksi max. 10 mpk:n tarkkuus kyllä on käytännössä useimmiten ihan riittävä sillä tarkkuudella kun ei vahingossa kumminkaan purjehdi ohitse mistään kiinnostavasta kohteesta.

TurunTautiako kirjoitti:

Harvempi sitä pääsee mittailemaan taivaankappaleiden korkeuksia stabiililta alustalta käsin purkkarissa keskellä ei mitään, ellei satu olemaan ihan pläkä, jolloin useimmiten sekstantilla mitattu korkeus on useamman yksittäisen lähiajan mittauksen keskiarvo. Joskus onnistuu paremmin toisinaan ei ollenkaan. Jos pääsen keskimääräiseen tarkkuuteen muutamasta mailista n. 10 mailiin niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Noin esimerkiksi max. 10 mpk:n tarkkuus kyllä on käytännössä useimmiten ihan riittävä sillä tarkkuudella kun ei vahingossa kumminkaan purjehdi ohitse mistään kiinnostavasta kohteesta.

Lue lisää

Jos otat taivaankappaleen korkeudeksi jotain useamman mittauksen keskiarvoja, niin aivan varmasti paikannustarkkudeksi tuleekin mailien sijasta kymmeniä, taivaankappaleen korkeus kun saattaa muuttua ajan funktiona melkoista kyytiä. Vaikka nyt Deneb johonkin aikaan tänä iltana laskee 5 korkeusminuuttia minuutissa, Mars vetelee seitsemää. Siinä tulisi heittoa sijaintiin tuon minuutin aikana pahimmillaan mailikaupalla (riippuen tietysti esimerkiksi siitä, millä suunnalla toinen mitattava kohde on). Jos noin suurpiirteisiä ollaan, niin ihmettelen, miksi sekstanteissa ylipäätään on asteikko minuutin osien tarkkuudella.

Vai mikä tämä menetelmäsi oikein onkaan, miten näitä keskiarvoja käytännössä haarukoit?

Veneen keikuntaa ihmetellessä on hyvä huomata, että tähti peilissä heiluu samaa tahtia kuin horisontti linssin läpi. Mittaaminen ei pläkää vaadi, mutta ei tietysti onnistu, jos horisontti jää yhtenään aaltojen taakse.

Siimajalka kirjoitti:

Jos otat taivaankappaleen korkeudeksi jotain useamman mittauksen keskiarvoja, niin aivan varmasti paikannustarkkudeksi tuleekin mailien sijasta kymmeniä, taivaankappaleen korkeus kun saattaa muuttua ajan funktiona melkoista kyytiä. Vaikka nyt Deneb johonkin aikaan tänä iltana laskee 5 korkeusminuuttia minuutissa, Mars vetelee seitsemää. Siinä tulisi heittoa sijaintiin tuon minuutin aikana pahimmillaan mailikaupalla (riippuen tietysti esimerkiksi siitä, millä suunnalla toinen mitattava kohde on). Jos noin suurpiirteisiä ollaan, niin ihmettelen, miksi sekstanteissa ylipäätään on asteikko minuutin osien tarkkuudella.

Vai mikä tämä menetelmäsi oikein onkaan, miten näitä keskiarvoja käytännössä haarukoit?

Veneen keikuntaa ihmetellessä on hyvä huomata, että tähti peilissä heiluu samaa tahtia kuin horisontti linssin läpi. Mittaaminen ei pläkää vaadi, mutta ei tietysti onnistu, jos horisontti jää yhtenään aaltojen taakse.

Lue lisää

Kronometri on keksitty ja keskiarvoja voi sovittaa ajan funktiona taivaankappaleen korkeuteen.

TurunTautiako kirjoitti:

Kronometri on keksitty ja keskiarvoja voi sovittaa ajan funktiona taivaankappaleen korkeuteen.

Voi toki, ja tunnen toki kellon välttämättömyyden navigoinnissa, mutta minkälainen tämä sinun mittausrutiinisi on?

En ole moisesta menetelmästä kuullut - auringon ylämeridiaaniohituksessa toki otetaan sarja mittauksia parin minuutin välein, mutta siinä on kyse eri asiasta, lakipisteen määrittämisestä.

TurunTautiako kirjoitti:

Kronometri on keksitty ja keskiarvoja voi sovittaa ajan funktiona taivaankappaleen korkeuteen.

Tuollaista metodia ei taida olla olenassa, mutta luovasti keksitty.

Olisi nimittäin kovin vaikea laskea näistä useista epätarkoista mittauksista keskiarvoa, kun samalla pitäisi päästä perille kyseisen taivaankappaleen korkeuden muutoksen nopeudesta. Tämähän ei NA:sta selviä, ja siihen vaikuttaa paljon sekin, missä ollaan.

Siimajalka kirjoitti:

Tuollaista metodia ei taida olla olenassa, mutta luovasti keksitty.

Olisi nimittäin kovin vaikea laskea näistä useista epätarkoista mittauksista keskiarvoa, kun samalla pitäisi päästä perille kyseisen taivaankappaleen korkeuden muutoksen nopeudesta. Tämähän ei NA:sta selviä, ja siihen vaikuttaa paljon sekin, missä ollaan.

Lue lisää

Kukin tyylillään, ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Vähän kun miettii itse, niin huomaa jotta erilaisia variaatioita mitattavien kohteiden valinnassa, mittauksessa ja laskien trigonometrian peruselementein löytyy vaikka kuinka paljon. Miksi ihmeessä ryhtyisin pelkän visailun hengessä vääntämään rautalangasta esimerkkejä ...

TurunTautiako kirjoitti:

Kukin tyylillään, ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Vähän kun miettii itse, niin huomaa jotta erilaisia variaatioita mitattavien kohteiden valinnassa, mittauksessa ja laskien trigonometrian peruselementein löytyy vaikka kuinka paljon. Miksi ihmeessä ryhtyisin pelkän visailun hengessä vääntämään rautalangasta esimerkkejä ...

Lue lisää

Mukava olisi erilaisista systeemeistä lukea, mutta jos kyse on varsinaissuomalaisesta valtionsalaisuudesta, niin mikäpä siinä sitten.

Macee
"Käyvät samalla koriste-esineestä."Tämä taitaa olla niitten suurin anti ? Messinkinen sextantti on kaunis kulmamittari.En ole tullut ajatelleeksi että Ebaystä löytyy.En onnistunut kopioimaan linkkiä mutta hienoja ovat eikä maksa paljoa.

Masalle
Minulla on lukion pitkä matikka mutta ei sitä tarvitse. Älä pelkää, mukaan vain. Aikoinaan "fuskasin" vähän tässä tentissä. Minulla oli 40 steps ohjelmoitava laskin joka teki sen että en tarvinnut kirjoja lainkaan mutta en tiedä käytetäänkö kirjoja (taulukoita) enää.

Yksi juttu on sanottava, En ole koskaan opiskeluaikoina edes uhrannut niin paljon aikaa johonkin tekemiseen kuin tähän.Se oli työläs mutta kestääkin kaksi lukautta. Mukaan siitä !!!

lihamylly1 kirjoitti:

Macee
"Käyvät samalla koriste-esineestä."Tämä taitaa olla niitten suurin anti ? Messinkinen sextantti on kaunis kulmamittari.En ole tullut ajatelleeksi että Ebaystä löytyy.En onnistunut kopioimaan linkkiä mutta hienoja ovat eikä maksa paljoa.

Masalle
Minulla on lukion pitkä matikka mutta ei sitä tarvitse. Älä pelkää, mukaan vain. Aikoinaan "fuskasin" vähän tässä tentissä. Minulla oli 40 steps ohjelmoitava laskin joka teki sen että en tarvinnut kirjoja lainkaan mutta en tiedä käytetäänkö kirjoja (taulukoita) enää.

Yksi juttu on sanottava, En ole koskaan opiskeluaikoina edes uhrannut niin paljon aikaa johonkin tekemiseen kuin tähän.Se oli työläs mutta kestääkin kaksi lukautta. Mukaan siitä !!!

Lue lisää

Kiitos kannustuksesta lihamylly1, minullakin on siellä taustalla ajatuksena tuo aivojen jumppaaminen, etteivät jumiudu ennenaikojaan D.
Olisi joskus mukavaa etelän lomalla katsoa mille saarelle on tullut laskeuduttua, jos sen taidon oppisi.

Eikös nuo ebayn halvat messinkiset sekstantit ole koriste-esineitä? Osa on tosi pieniä verrattuna oikeaan, ja löytyykö niistä tarkat asteikot ym.
Muovirunkoinen varmaan välttäisi harjoitteluvälineeksi, todellista tarvetta tuskin koskaan tulee (valtamerellä kun gps ei pelaa) mutta hieno istrumentti on aina hieno instrumentti, vaikka kyse olisi vain teoriasta, aivojumpasta ja harjoittelusta :)
Siksi hakusessa idän ihmeitä, ja nyt kiikarissa on sekstantti malliltaan CHO-T joka itse asiassa on SNO-T kun käännetään kyrilliikasta. Onhan se kalliimpi kuin Davies, mutta ei paljon (200-400 euroa kunnosta riippuen). Lontoon murteella löytyy aika paljon laitetta kehuvia: "This very high quality sextant, possibly the best ever made", kertoo The Nautical Sextant sivusto sextantbook.com. Freiberger olisi toinen vaihtoehto. Eli alumiinirunko kuten viime vuosisadan "ammattimalleissa" - ei messinki eikä muovi, CCCP tai DDR teki toimivaa perinteistä sotilastekniikkaa ja Zeiss Jena oli lähes länsizeissin veroinen :)
Ensi viikolla alkaa kurssi, toivottavasti on riittävästi osallistujia jotta ei peruunnu.

Omega36 kirjoitti:

Eikös nuo ebayn halvat messinkiset sekstantit ole koriste-esineitä? Osa on tosi pieniä verrattuna oikeaan, ja löytyykö niistä tarkat asteikot ym.
Muovirunkoinen varmaan välttäisi harjoitteluvälineeksi, todellista tarvetta tuskin koskaan tulee (valtamerellä kun gps ei pelaa) mutta hieno istrumentti on aina hieno instrumentti, vaikka kyse olisi vain teoriasta, aivojumpasta ja harjoittelusta :)
Siksi hakusessa idän ihmeitä, ja nyt kiikarissa on sekstantti malliltaan CHO-T joka itse asiassa on SNO-T kun käännetään kyrilliikasta. Onhan se kalliimpi kuin Davies, mutta ei paljon (200-400 euroa kunnosta riippuen). Lontoon murteella löytyy aika paljon laitetta kehuvia: "This very high quality sextant, possibly the best ever made", kertoo The Nautical Sextant sivusto sextantbook.com. Freiberger olisi toinen vaihtoehto. Eli alumiinirunko kuten viime vuosisadan "ammattimalleissa" - ei messinki eikä muovi, CCCP tai DDR teki toimivaa perinteistä sotilastekniikkaa ja Zeiss Jena oli lähes länsizeissin veroinen :)
Ensi viikolla alkaa kurssi, toivottavasti on riittävästi osallistujia jotta ei peruunnu.

Lue lisää

Kyllä ainakin nuo hieman kalliimmat (kuitenkin alle satasen) pitäisi olla ihan toimivia (”fully working vintage model” jne.) lasilinsseillä jne. Kyllä Kiinan poika tekee toimivan replikan alle satasella.

Omega36 kirjoitti:

Eikös nuo ebayn halvat messinkiset sekstantit ole koriste-esineitä? Osa on tosi pieniä verrattuna oikeaan, ja löytyykö niistä tarkat asteikot ym.
Muovirunkoinen varmaan välttäisi harjoitteluvälineeksi, todellista tarvetta tuskin koskaan tulee (valtamerellä kun gps ei pelaa) mutta hieno istrumentti on aina hieno instrumentti, vaikka kyse olisi vain teoriasta, aivojumpasta ja harjoittelusta :)
Siksi hakusessa idän ihmeitä, ja nyt kiikarissa on sekstantti malliltaan CHO-T joka itse asiassa on SNO-T kun käännetään kyrilliikasta. Onhan se kalliimpi kuin Davies, mutta ei paljon (200-400 euroa kunnosta riippuen). Lontoon murteella löytyy aika paljon laitetta kehuvia: "This very high quality sextant, possibly the best ever made", kertoo The Nautical Sextant sivusto sextantbook.com. Freiberger olisi toinen vaihtoehto. Eli alumiinirunko kuten viime vuosisadan "ammattimalleissa" - ei messinki eikä muovi, CCCP tai DDR teki toimivaa perinteistä sotilastekniikkaa ja Zeiss Jena oli lähes länsizeissin veroinen :)
Ensi viikolla alkaa kurssi, toivottavasti on riittävästi osallistujia jotta ei peruunnu.

Lue lisää

Huom. toki GPS valtamerilläkin toimii.

Kollimaattori kirjoitti:

Huom. toki GPS valtamerilläkin toimii.

Kirjoitin "tarvetta tuskin koskaan tulee (valtamerellä kun gps ei pelaa)" tarkoittaen tilannetta jossa ollaan valtamerellä ja jostain syystä gps ei pelaa: blackout, kaikki kepsit ja plotterit pimeänä tai satelliitit sammutettu - siis kuten kirjoitin, "tuskin koskaan" vaikka olisin loppuikäni valtamerellä.

Kirjoitin myös "toivottavasti on riittävästi osallistujia jotta ei peruunnu" - no, peruuntuihan se. Ilmoitettiin että syksyllä sitten uudestaan jos riittää osallistujia :-/

Oliskohan kovakin homma opiskella avomerilaivuritentin vaatima oppimäärä ilman opettajaa ja ryhmätukea huhtikuun tenttipäivään mennessä?

Omega36 kirjoitti:

Kirjoitin "tarvetta tuskin koskaan tulee (valtamerellä kun gps ei pelaa)" tarkoittaen tilannetta jossa ollaan valtamerellä ja jostain syystä gps ei pelaa: blackout, kaikki kepsit ja plotterit pimeänä tai satelliitit sammutettu - siis kuten kirjoitin, "tuskin koskaan" vaikka olisin loppuikäni valtamerellä.

Kirjoitin myös "toivottavasti on riittävästi osallistujia jotta ei peruunnu" - no, peruuntuihan se. Ilmoitettiin että syksyllä sitten uudestaan jos riittää osallistujia :-/

Oliskohan kovakin homma opiskella avomerilaivuritentin vaatima oppimäärä ilman opettajaa ja ryhmätukea huhtikuun tenttipäivään mennessä?

Lue lisää

Ei se sekstanttikaan aina pelaa.

Kollimaattori kirjoitti:

Ei se sekstanttikaan aina pelaa.

Sen jälkeen otetaan pahvia ja tikkuja esiin ja tehdään niistä kulmamitta.

Autark kirjoitti:

Sen jälkeen otetaan pahvia ja tikkuja esiin ja tehdään niistä kulmamitta.

Pilviselläkin säällä?

Kollimaattori kirjoitti:

Pilviselläkin säällä?

Ei tietenkään pilvipeiton läpi.

Autark kirjoitti:

Ei tietenkään pilvipeiton läpi.

Tätä minä juuri ajoin takaa esittämällä omat varaukseni kaiken toimivuudesta.

Satelliittinavigointi toimii pilvipeitteenkin läpi, mutta aina voi tulla teknistä vikaa tai vaikka sähkö loppua.

Sellaista elämä on...

Taitaa olla niin, että tuo Davis Mark 15/25 on sittenkin se ainoa järkevä hankinta. Asiaa tovin pohdittuani sillä tuskin on suurta eroa, jos tarkkuus on hieman huippulaitteita heikompi, kunhan mittauksen voi kuitenkin tehdä kaikin puolin oikein.

Davisin laitteista puuttuu lisävaruteena keinohorisontti, mikä voisi olla kiva lisä mittailuun. Ehkä sellaisen pystyy itse rakentamaan, kun perehtyy hieman takemmin. Tai sitten viritellä Astran malli kiinni.

https://www.celestaire.com/product/practice-bubble-horizon/

avomeriveneilijä kirjoitti:

Taitaa olla niin, että tuo Davis Mark 15/25 on sittenkin se ainoa järkevä hankinta. Asiaa tovin pohdittuani sillä tuskin on suurta eroa, jos tarkkuus on hieman huippulaitteita heikompi, kunhan mittauksen voi kuitenkin tehdä kaikin puolin oikein.

Davisin laitteista puuttuu lisävaruteena keinohorisontti, mikä voisi olla kiva lisä mittailuun. Ehkä sellaisen pystyy itse rakentamaan, kun perehtyy hieman takemmin. Tai sitten viritellä Astran malli kiinni.

https://www.celestaire.com/product/practice-bubble-horizon/

Lue lisää

Davis tekee kyllä keinohorisonttiakin. Keinohorisontiksi kelpaa kai vatikin, en ole kylläkään kokeillut.

Nyt huomasinkin, että tarkoititkin kuplahorisonttia. Linkissä kuvaamasi ei tuohon Davisin sekstanttiin sovi.

Tulin muuten hankkineeksi mainion opuksen, David Burch: How to use Plastic Sextants.... Nimestäään huolimatta kirjassa on erittäin hyviä vinkkejä näkymien mittaamiseen minkälaisella sekstantilla tahansa - lisäksi siinä on erityisesti muovisekstanttien erityispiirteitä käyty läpi.

Törmäsin kirjassa erityisen hyvään harjoitteluvinkkiin silloin, kun merihorisonttia ei ole saatavissa. Pienehkön järven vastarantakin riittää, kunhan tiedetään etäisyys sinne. Matkaa tulisi olla vähintään neljännesmaili. Systeemissä tavanomaisen dipin sijaan silmänkorkeuskorjaus lasketaan kaavalla :
Dip=0,416 x D 0,566 x (HE/D), jossa D on vastarannan etäisyys merimaileina, ja HE on silmänkorkeus jalkoina. Vastaus saadaan minuutteina. (Kai tämän voisi muuttaa sellaiseksikin, että silmänkorkeus olisi metreinä. Jälkimmäinen kerroin olisi kai sitten 0,1725.)

Vaikuttaa minusta kätevämmältä, kuin keino- tai kuplahorisonttien kanssa säätäminen.

Siimajalka kirjoitti:

Nyt huomasinkin, että tarkoititkin kuplahorisonttia. Linkissä kuvaamasi ei tuohon Davisin sekstanttiin sovi.

Tulin muuten hankkineeksi mainion opuksen, David Burch: How to use Plastic Sextants.... Nimestäään huolimatta kirjassa on erittäin hyviä vinkkejä näkymien mittaamiseen minkälaisella sekstantilla tahansa - lisäksi siinä on erityisesti muovisekstanttien erityispiirteitä käyty läpi.

Törmäsin kirjassa erityisen hyvään harjoitteluvinkkiin silloin, kun merihorisonttia ei ole saatavissa. Pienehkön järven vastarantakin riittää, kunhan tiedetään etäisyys sinne. Matkaa tulisi olla vähintään neljännesmaili. Systeemissä tavanomaisen dipin sijaan silmänkorkeuskorjaus lasketaan kaavalla :
Dip=0,416 x D 0,566 x (HE/D), jossa D on vastarannan etäisyys merimaileina, ja HE on silmänkorkeus jalkoina. Vastaus saadaan minuutteina. (Kai tämän voisi muuttaa sellaiseksikin, että silmänkorkeus olisi metreinä. Jälkimmäinen kerroin olisi kai sitten 0,1725.)

Vaikuttaa minusta kätevämmältä, kuin keino- tai kuplahorisonttien kanssa säätäminen.

Lue lisää

Sori, jos silmän korkeus (HE) on metreinä, ja etäisyys vastarantaan (D) on merimaileina, niin kaava on Dip=0,416 x D 1,856 x HE/D.

(Stonehenge ja Spinal Tap tulee hakemattakin mieleen).

Vielä sanoisin, että ei tuolla tarvitse juuri yhteen- ja vähennyslaskua kummempaa taitoa, tosin aste- ja minuuttipohjalta. Muuten lukuja poimitaan taulukoista ja sijoitetaan laskulomakkeille.

Lopulta luvut näpytellään laskimen avulla sinänsä monimutkaisiin kaavoihin, mutta ei niitä kaavoja tarvitse ymmärtää. Pallotrigonometriasta on kyse, joten siellä on jokunen sini, tangentti ja kosini joukossa, mutta ei sen tarvitse antaa häiritä.

On mukava saada ammattilaisnäkemystäkin tähän keskusteluun. Olen itse saaristopurjehtija, joten nämä sekstanttiasiat ovat täyttä eksotiikkaa.
Tuli kuitenkenkin eräs kysymys mieleeni.
Jos purjehditaan lähellä päiväntasaajaa, niin vaikuttaako auringon sijainti, joka on siellä melko suoraan pään yläpuolella, aluksen paikan määrittämiseen?

ArvoNimi kirjoitti:

On mukava saada ammattilaisnäkemystäkin tähän keskusteluun. Olen itse saaristopurjehtija, joten nämä sekstanttiasiat ovat täyttä eksotiikkaa.
Tuli kuitenkenkin eräs kysymys mieleeni.
Jos purjehditaan lähellä päiväntasaajaa, niin vaikuttaako auringon sijainti, joka on siellä melko suoraan pään yläpuolella, aluksen paikan määrittämiseen?

Lue lisää

Aurinkohan on suoraan pään yläpuolella päiväntasajalla vain kahdesti vuodessa, keskipäivällä kevät- ja syyspäiväntasauksina. Toisaalta sekstantilla voi mitata myös korkealla (tai vaikka suoraan pään yläpuolella) olevan kohteen, eli ei puolipäivätyönkään tekeminen esty. (En ole koskaan päivätasajalla ollut, saati siellä mitään mitannut, eli edellinen oli silkkaa teoriaa.)

Laskukaava on puolipäivätyössä erilainen siitä riippuen, ollanko kääntöpiirien välisellä alueella vaiko ei.

Aurinkoa voi tietysti mittailla mihin aikaan päivästä tahansa - vaikka neljän tunnin välein ja siirrellä sijoittajia. Silloinhan se on alempana - jos tuntuu siltä, että mittaaminen olisi helpompaa.