Kuumin nousukausi ohi - vaikutukset venekauppaan 2019

Varmaankin voidaan todeta talouden käänteen tapahtuneen varsin vahvan nousujakson jälkeen.

Laiturihuhut ja tuttujen tarinat kertovat, että kauppa kävi pari vuotta käytettyjen osalta vauhdikkaasti nousukauden siivittämänä ja hintojen lasku jopa pysähtyi haluttujen veneiden osalta.

Mitä mieltä raati on jatkuuko hyvä meno vai hiipuuko markkina taas tästä eteenpäin?
Ilmoita


Harmillisen monille jää nousukaudesta pitkä velka ylihintaisesta asunnosta ja vanhan teknologian polttomoottoriautosta, joista kummastakaan ei pääse tarvittaessa eroon läheskään ostohinnalla. Joten en usko veneiden hintojen nousuun. Lisäksi venemarkkinoilla entistä enemmän epäkuranttia kalustoa joka laskee muidenkin veneiden hintoja.
1 VASTAUS:
En osaa globaalia tilannetta arvioita mutta yhdysvalloissa kävi niin että markkinat oli täynnä veneitä joita kukaan ei huolinut vuosikymmenen. Kaksi vuotta sitten iskeneet hurrikaanit rikkoivat kalustoa niin penteleesti karibialla ja floridassa että kunnon vakuutuksen omaavat tyhjensivät vakuutusyhtiön shekkivihkoilaan markkinat. Tämä koskee erityisesti camamaranmarkkinaa. Venepajoille ei myöskään ollut paljon asiaa pariin vuoteen korjauttamaan vanhaa purkkia, niillä oli muutaman vuoden jonot.

Yhdysvalloissa etenkin kaliforniassa ja floridassa suuntaus on nyt todella voimakkaasi katteihin purjeveneiden osalta ja alan foorumit on täynnä ihmettelyjä ihmisiltä kun $450.000 tarjouksetkaan ei mene läpi secondhand markkinalla. Eli nyt on huono aika olla ostaja jos olet yhdysvalloissa ja käytettyä olet hakemassa. Tämä on myös buustannut kattitehtaiden tuontantoluvut uusiin ennätyksiin, pelkästään kaksi ensimmäistä vuotta meni charterfirmojen kaluston uusimiseen kun entisen hajosi hurrikaanin vuoksi.

Mitä vilkuillut yacthworldin markkinapaikkaa pari kertaa vuodessa niin tuon myös huomaa amatöörikin että kaluston on revitty kädestä.

Venealalla puhutaan myös paljon eläköitymisestä mutta ainakin yhdysvalloissa se näkyy vain lisäävän veneiden kysyntää. Ehkä pohjolassa asia on toisinpäin, meillä kun vedet ei ole auki läpi vuoden. Näkisin ehkä enemmän mustia pilviä aasian tiikerivaltioissa kuten kiinassa jossa todellisen BKT on rytissyt neljään prosenttiin (joka tarkoittaa kiinan osalta lähes taantumaa kun raportoitu on 6,4 %). Kovsti kasvanut kiinnostus veneitä kohtaa voi siellä hiipua ja rahoituskanavat on jo kiristyneet huomattavasti kiinassa jo muutenkin.
+Lisää kommentti
Veneiden kysyntä on veneilyharrastajien määrän vähetessä pienenmään päin. Näin ollen varmaan huonoimmat ja pienimmät purret jää käsiin ja ylikalliiden hinnat putoaa kuin kivi.
Ilmoita
Sipilät ja muut sotekeinottelijat ovat varakkaampia kuin koskaan joten prameat jahdit menee edelleen kaupaksi. Rahvaan veneet menee huonosti kaupaksi kun hetken tauolla olleet irtisanomistalkoot taas alkaa.
1 VASTAUS:
Tämä on varmaan provo, mutta jotain asiantynkää on rivien välissä. Todella vanhat käytetyt purkit ei liiku koska päivittäminen tähän päivään tulee melkein yhtä hinnakkaaksi kuin paljon uudempi vene nykyaikaisemmalla varustuksella. Uudempi ja parempi kalusto sen sijaan liikkuu.

Irtisanomiset alkoi sitten taas. Nokia ja tänään wärtsilä - tästä se alkaa. Mitä enemmän näet sanaa "työvoimapula" se on itseään kontraava indikaattori - asiasta on tehty väitöskirjakin ja pitkällä historiadatalla.
+Lisää kommentti
Purjepaattien suosio tulee uuteen nousuun kun dieselin ja bensan myynti loppuu ainakin teoriassa jos kukkakeppien ja poliitikkojen yltiöpäisiin löpinöihin on uskominen. Eilisen A-studion haastateltavien kaino käsitys oli jotta 2030 diiselin biokomponentin määrä olisi 30% ja siitä 5 vuotta eteenpäin saatavuuskin alkaisi olla vähenemään päin. Veneissähän jo nykyinen bio-osuus 5-10% aiheuttaa kosolti onkelmia…

No käykö muutos esitettyyn tahtiin… en usko koska jos ajoneuvopuoli sähköistyisi estimoidulla tavalla, täytyisi latausinfraan , virtakaapeloinnin uusimisiin kaupunkien runkolinjoissa ja taloyhtiöiden syöttölinjoissa , sekä voimaloiden uudisrakentamiseen investoida hetimiten kansantaloudellisesti kestämättömiä summia riihikuivaa.

Jaa, että nousukauden loppumisen vaikutus… sen merkitys on tuohon edelliseen verraten vaikutuksiltaan suuruusluokkaa kuin hyttysen pieru saharassa...
6 VASTAUSTA:
Ei ole ylivoimainen homma päivittää venemoottoreita ja letkuja biodieselille, mutta vanhoille veneille ei sitä kannata tehdä. Jos polttoainejakelu muuttuu, on yksi uhka jakeluverkoston kutistuminen, kun ei haluta investoida muutaman viikon kausituotteeseen.
Bossu kirjoitti:
Ei ole ylivoimainen homma päivittää venemoottoreita ja letkuja biodieselille, mutta vanhoille veneille ei sitä kannata tehdä. Jos polttoainejakelu muuttuu, on yksi uhka jakeluverkoston kutistuminen, kun ei haluta investoida muutaman viikon kausituotteeseen.
Nykyinen biodiesel onkelma ei mielestäni ole letkujen onkelma mitenkään ensisijaisesti vaan ennemminkin suotuisat olosuhteet dieselbakteerin elinolosuhteille. Kun biokomponentin määrä kasvaa, niin tilanne tuskin helpottuu. Nykyisellä biokomponentin määrällä riittää kun PA-tankit tyhjentää ja putsaa talvitelakointiin. Jos suuremmalla seosmäärällä riittää kerta vuodessa tankkien tyhjennys ja putsaus niin tilanne ei nykyisestä huonone joskin sitä soisi jottei tankkien tyhjennystä tarvitsisi tehdä tuotakaan määrää…

Tosin tämä sama vaiva on myös viranomaisella jo nyt, eli tekevät venekalustossaan polttoaineen koko määrän vaihdon aina kun vene seisoo pidempään. Siinä missä meikäläinen tyhjätasku käyttää aikaa siilatakseen diiselbakteerin filttereiden läpi kannusta toiseen uudelleen käyttöön niin viranomainen vaihtaa uudet polttoaineet ja polttaa vanhan varmaankin jossain lämmityskattilassa
Staagi kirjoitti:
Nykyinen biodiesel onkelma ei mielestäni ole letkujen onkelma mitenkään ensisijaisesti vaan ennemminkin suotuisat olosuhteet dieselbakteerin elinolosuhteille. Kun biokomponentin määrä kasvaa, niin tilanne tuskin helpottuu. Nykyisellä biokomponentin määrällä riittää kun PA-tankit tyhjentää ja putsaa talvitelakointiin. Jos suuremmalla seosmäärällä riittää kerta vuodessa tankkien tyhjennys ja putsaus niin tilanne ei nykyisestä huonone joskin sitä soisi jottei tankkien tyhjennystä tarvitsisi tehdä tuotakaan määrää…

Tosin tämä sama vaiva on myös viranomaisella jo nyt, eli tekevät venekalustossaan polttoaineen koko määrän vaihdon aina kun vene seisoo pidempään. Siinä missä meikäläinen tyhjätasku käyttää aikaa siilatakseen diiselbakteerin filttereiden läpi kannusta toiseen uudelleen käyttöön niin viranomainen vaihtaa uudet polttoaineet ja polttaa vanhan varmaankin jossain lämmityskattilassa
Enpä tunne ketään, joka tyhjentää ja putsaa dieseltankin vuosittain. Itse en ole tehnyt sitä koskaan enkä ole koskaan havainnut moskaa suodattimessa tms. ongelmaa. Dieselmoottorinen vene on ollut vuodesta 2006.
Staagi kirjoitti:
Nykyinen biodiesel onkelma ei mielestäni ole letkujen onkelma mitenkään ensisijaisesti vaan ennemminkin suotuisat olosuhteet dieselbakteerin elinolosuhteille. Kun biokomponentin määrä kasvaa, niin tilanne tuskin helpottuu. Nykyisellä biokomponentin määrällä riittää kun PA-tankit tyhjentää ja putsaa talvitelakointiin. Jos suuremmalla seosmäärällä riittää kerta vuodessa tankkien tyhjennys ja putsaus niin tilanne ei nykyisestä huonone joskin sitä soisi jottei tankkien tyhjennystä tarvitsisi tehdä tuotakaan määrää…

Tosin tämä sama vaiva on myös viranomaisella jo nyt, eli tekevät venekalustossaan polttoaineen koko määrän vaihdon aina kun vene seisoo pidempään. Siinä missä meikäläinen tyhjätasku käyttää aikaa siilatakseen diiselbakteerin filttereiden läpi kannusta toiseen uudelleen käyttöön niin viranomainen vaihtaa uudet polttoaineet ja polttaa vanhan varmaankin jossain lämmityskattilassa
Ei kaikki biodieselit kasvata mikrobeja, vain ne vanhat FAMEt.
Joakim1 kirjoitti:
Enpä tunne ketään, joka tyhjentää ja putsaa dieseltankin vuosittain. Itse en ole tehnyt sitä koskaan enkä ole koskaan havainnut moskaa suodattimessa tms. ongelmaa. Dieselmoottorinen vene on ollut vuodesta 2006.
Edellisessä veneessä ennen 2006 oli kasvusto-ongelmaa. Vaihdoin täyttökorkin tiivisteen ja kun tankkiin ei enää päässyt vettä, ongelma katosi. Nykysisessä veneessä olen kerran puhdistanut tankin kun porsin sen kanteen läpivientireiän. Tankissa ei ollut mitään kasvustoa, samoin suodattimet ovat aina silmämääräisesti täysin puhtaat.
Bossu kirjoitti:
Ei ole ylivoimainen homma päivittää venemoottoreita ja letkuja biodieselille, mutta vanhoille veneille ei sitä kannata tehdä. Jos polttoainejakelu muuttuu, on yksi uhka jakeluverkoston kutistuminen, kun ei haluta investoida muutaman viikon kausituotteeseen.
Onneksi Neste jalostaa MY dieseliä jossa kasvihuone päästöjä vain olisko ollut 20% vs normi diesel

Viel heikosti myynnissä, mutta povaan, kohta saa joka asemalta ja riisselöinti jatkuu mailmaa pelastaen...

Millaiset päästöt mahtoi olla Natsien synteettisellä dieselillä, kehittivät sellaisen, kun eivät saaneet normi dieseliä?
+Lisää kommentti
Avauksen oletus ontuu, että 2 v sitten oli kuumin nousukausi ja sen vuoksi käytettyjen veneiden kauppa kävi vilkkaana. Suomessa nousukausi kesti vain syksyn 2018 ja 2 v sitten talousnäkymät olivat hyvin synkät ja yt-neuvotteluja kaikkialla. Notkahduksesta huolimatta tämän hetken talouskasvuennusteet ovat paremmat- toistaiseksi.
Erkkawee väittää purjehtijoiden määrän vähenevän. Tuskin pitää paikkansa sekään. Laiturit ovat täynnä veneitä, satamiin ei mahdu, matkaveneiden purjenumerot ovat yhden ihmisen purjehdusuran aikana kasvaneet kaksinumeroisista luvuista n. 12000:een. Ja veneluokkien määrä on lisääntynyt. Globaalin venetuotannon määrää ei muutama vuosikymmen sitten olisi voinut kuvitellakaan. Atlannin yli tai pallon ympäri menee yksittäisten pursien sijasta venejoukkoja, joiden määrää rajoittaa satamakapasiteetti ja veneilijät jonottavat osallistumista kilpailuihin ja ralleihin.
Purjehdusharrastus toistaiseksi ei ole kuihtumaan päin. Suuri käytettyjen veneiden määrä voi markkinoilla häiritä. Veneet ovat liian pitkäikäisiä ja kalliita.
9 VASTAUSTA:
Veneet eivät poistu kuten autot joista on 30 vuoden jälkeen enää promille jäljellä. Veneiden kohdalla on päinvastoin.
Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Nämä ikäluokat ovat viimeisiä, jotka jäävät eläkkeelle rikkaina ja toimintakuntoisina. Omaisuutta on kertynyt pitkän taloudellisen kasvun aikana, eläkeikää ei ole ehditty nostaa, eikä eläkkeitä karsia.

Harva aloittaa purjehduksen eläkeiällä, mutta jo purjehtivat päivittävät kalustoaan siten, että voivat jatkaa seilaamista mahdollisimman mukavasti, helposti ja pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusia tai uudehkoja hyväkuntoisia veneitä tulee menemään kaupaksi, kuten myös purjehdusta helpottavia varusteita (sähkövinssit, rullapurjeet, keulapotkurit, ankkuripelit yms). Äveriäimmät teettävät ”viimeisen veneensä” räätälöitynä pitkän harrastuksen aikana kertyneen toivelistan mukaiseksi.

Me muut voimme sitten odottaa n. 20-30 v, kunnes perikunnat alkavat myydä noita veneitä.
Työnorjat kirjoitti:
Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Nämä ikäluokat ovat viimeisiä, jotka jäävät eläkkeelle rikkaina ja toimintakuntoisina. Omaisuutta on kertynyt pitkän taloudellisen kasvun aikana, eläkeikää ei ole ehditty nostaa, eikä eläkkeitä karsia.

Harva aloittaa purjehduksen eläkeiällä, mutta jo purjehtivat päivittävät kalustoaan siten, että voivat jatkaa seilaamista mahdollisimman mukavasti, helposti ja pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusia tai uudehkoja hyväkuntoisia veneitä tulee menemään kaupaksi, kuten myös purjehdusta helpottavia varusteita (sähkövinssit, rullapurjeet, keulapotkurit, ankkuripelit yms). Äveriäimmät teettävät ”viimeisen veneensä” räätälöitynä pitkän harrastuksen aikana kertyneen toivelistan mukaiseksi.

Me muut voimme sitten odottaa n. 20-30 v, kunnes perikunnat alkavat myydä noita veneitä.
Kyllä nykyiset nelikymppiset on eläkkeelle jäädessään varakkaampia ja terveempiä kuin nykyiset eläkeläiset, ainakin jos katsotaan neljää ylintä tulodesiiliä. Ne on joka tapauksessa ne desiilit, joilla on varaa purjehtia. Eläkeikä on noussut muutaman vuoden, elinikä yli 10 vuotta sukupolvien välillä. Valtion finanssit on päin persettä johtuen alentuneesta syntyvyydestä, mutta veneet on parempia ja hyvätuloisten ostovoima on isompi kuin ennen. Toinen asia on se, kiinnostaako enää purjehdus entiseen tapaan.
Samanlaista ajatusta pyörittelin. "Kuumin nousukausi" ei mielestäni mitenkään päin kuvaa pientä nousevaa jaksoa pitkän taantuman jälkeen. Ei talous henkilökohtaisella tasolla mihinkään heilahda niin lyhyessä ajassa, ellei onnistu juuri silloin myymään yritystään. Kunhan ensin tavoitettaisiin 10 v takainen taso ja siitä lähdettäisiin merkittävään nousuun kiinalaisin numeroin, olisi se kuumin nousukausi.
Voit olla muussa oikeassa mutta tuon makroanalyytikon uran voit kyllä unohtaa. Taloussuhdanteet ei todellakaan ole nousussa. Kehoitan vaikka vilkaisemaan nordean macrobondin ennusteita maailman viimeiseltä puolelta vuodelta. Pysytään tässä veneilyaiheessa ;)
ei.nähdä.unta kirjoitti:
Samanlaista ajatusta pyörittelin. "Kuumin nousukausi" ei mielestäni mitenkään päin kuvaa pientä nousevaa jaksoa pitkän taantuman jälkeen. Ei talous henkilökohtaisella tasolla mihinkään heilahda niin lyhyessä ajassa, ellei onnistu juuri silloin myymään yritystään. Kunhan ensin tavoitettaisiin 10 v takainen taso ja siitä lähdettäisiin merkittävään nousuun kiinalaisin numeroin, olisi se kuumin nousukausi.
Mielenkiintoisia nämä "kuumat nousukaudet" - suomessa siis myytiin 15 purjevenettä kuumana nousukautena. Montako niitä sitten myydään taantumassa ? Tietenkin sukset on suomessa käytännöllisempi kuin purjevene mutta tulipahan mieleeni.
Berezovski kirjoitti:
Mielenkiintoisia nämä "kuumat nousukaudet" - suomessa siis myytiin 15 purjevenettä kuumana nousukautena. Montako niitä sitten myydään taantumassa ? Tietenkin sukset on suomessa käytännöllisempi kuin purjevene mutta tulipahan mieleeni.
Arviolta markkinat tulevat alas 50%. Veneitä myydään siis 7-8.
KauppaSeEiKäy kirjoitti:
Arviolta markkinat tulevat alas 50%. Veneitä myydään siis 7-8.
Eikö olekin jännää, että kutsumalla arvausta arvioksi, se kuulostaa heti paljon uskottavammalta.
Työnorjat kirjoitti:
Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Nämä ikäluokat ovat viimeisiä, jotka jäävät eläkkeelle rikkaina ja toimintakuntoisina. Omaisuutta on kertynyt pitkän taloudellisen kasvun aikana, eläkeikää ei ole ehditty nostaa, eikä eläkkeitä karsia.

Harva aloittaa purjehduksen eläkeiällä, mutta jo purjehtivat päivittävät kalustoaan siten, että voivat jatkaa seilaamista mahdollisimman mukavasti, helposti ja pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusia tai uudehkoja hyväkuntoisia veneitä tulee menemään kaupaksi, kuten myös purjehdusta helpottavia varusteita (sähkövinssit, rullapurjeet, keulapotkurit, ankkuripelit yms). Äveriäimmät teettävät ”viimeisen veneensä” räätälöitynä pitkän harrastuksen aikana kertyneen toivelistan mukaiseksi.

Me muut voimme sitten odottaa n. 20-30 v, kunnes perikunnat alkavat myydä noita veneitä.
Suuret ikäluokat OVAT JO eläkkeellä. Nuorimmatkin heistä eli 1950 syntyneet ovat jo kuutisen vuotta sitten saavuttaneet alimman eläkeikänsä. Muutama harvinainen poikkeus voi tietysti yhä olla työelämässä.

Muuten, tämän päivän 40-vuotias mediaanipalkkainen tulee saamaan huomattavasti paremman eläkkeen kuin valtaosa suuriin ikäluokkiin kuuluneista. Mutta kuten Bossu totesi, tuskin se paljoa vaikuttaa venemarkkinoihin.
+Lisää kommentti
Nousukauden loppumisen on huomannut siitä että noita väkisinostajia on alkanaut pyörimään naurettavine tarjouksineen. Varmaan pitää laittaa veneen ikunaan lappu jossa lukee isoin kirjaimin EI MYYTÄVÄNÄ. Laskusuhdanne vähentää uusien veneiden myyntiä ja siirtää painopistettä käytettyjen markkinoille. Ihan ymmärrettävää että jos uuden veneen osto ei ole enään mahdollista niin katseet kääntyy käytettyihin. Voisivat kuitenkin keskittyä vain niihin veneisiin joista on myynti ilmoitus. Kaikki eivät halua hyvästä veneestään eroon.
2 VASTAUSTA:
Vaihda sinä veneesi nimeksi s/y Ei myytävänä
Tämä oli kyllä veneenmyynnin salespitch mitä olen koskaan kuullut ;)

Tiedätkö mistä tietää kenellä on hyvä vene ? Laiturissa kaikki kerääntyy sinne drinkille.
+Lisää kommentti
No, miksi ostaa uutta venettä kalliilla hinnalla, kun saa vähän käytetyn hyvillä varusteilla samaan hintaan.
veneiden käyttö tunnit ovat todella vähäiset " Matti Meikäläisillä" per kesä.
Ja nyt oli kysymys moottori veneistä.
Onhan tuo naurettavaa luettavaa Netti venen myynnissä olevista veneistä, kun yhden kesän tunti määrät huitelivat 15-20 tuntia/ kesä,
12 VASTAUSTA:
Käyttötunnit, moottoriveneistä, tuntimäärät, Nettiveneen.
Koska uudehkoa vähän käytettyä ei todennäköisesti löydy sellaisesta venemallista, joka kiinnostaa. Ja varusteetkin saattavat olla vääränlaisia, väärin asennettuja jne.

Onko tämä jotain suomalaista vaatimattomuutta, kun aina pitää ostaa jonkun toisen roplaamia vanhoja autoja tai veneitä? Jos rahaa on, niin uutta kehiin.
perkesää kirjoitti:
Käyttötunnit, moottoriveneistä, tuntimäärät, Nettiveneen.
Anteeksi ope.
Ririfkfffk kirjoitti:
Koska uudehkoa vähän käytettyä ei todennäköisesti löydy sellaisesta venemallista, joka kiinnostaa. Ja varusteetkin saattavat olla vääränlaisia, väärin asennettuja jne.

Onko tämä jotain suomalaista vaatimattomuutta, kun aina pitää ostaa jonkun toisen roplaamia vanhoja autoja tai veneitä? Jos rahaa on, niin uutta kehiin.
Veneilyharrastuksen pitkä perinne on, että mukaan pitäisi tulla pienellä, kuluneella, vanhalla ja reilusti ylihintaisella (mielellään vielä omasta venekerhosta ostetulla) käytetyllä veneellä. Sitten siitä vuosien päästä upgradea hakemaan kun on sitä kuuluisaa kokemusta kertynyt.

Vähän luulen ettei tämä perinne ole kuitenkaan enää viime vuosina vedonnut nuorempiin ikäluokkiin.
perkesää kirjoitti:
Käyttötunnit, moottoriveneistä, tuntimäärät, Nettiveneen.
Täällä sitä riittää opettajalle sarkaa vahdittavaksi.
perinteet.velvoittavat kirjoitti:
Veneilyharrastuksen pitkä perinne on, että mukaan pitäisi tulla pienellä, kuluneella, vanhalla ja reilusti ylihintaisella (mielellään vielä omasta venekerhosta ostetulla) käytetyllä veneellä. Sitten siitä vuosien päästä upgradea hakemaan kun on sitä kuuluisaa kokemusta kertynyt.

Vähän luulen ettei tämä perinne ole kuitenkaan enää viime vuosina vedonnut nuorempiin ikäluokkiin.
En ole huomannut tällaista. Mistä tämän huuhaastoorin repäisit? Äitisi kertoi?
Ririfkfffk kirjoitti:
Koska uudehkoa vähän käytettyä ei todennäköisesti löydy sellaisesta venemallista, joka kiinnostaa. Ja varusteetkin saattavat olla vääränlaisia, väärin asennettuja jne.

Onko tämä jotain suomalaista vaatimattomuutta, kun aina pitää ostaa jonkun toisen roplaamia vanhoja autoja tai veneitä? Jos rahaa on, niin uutta kehiin.
No mikä on se venemalli, jota ei käytettynä löydy...???

Taidat olla uusien veneiden epätoivoinen kaupustelija.

Ja varusteetkin "väärin" asennettu... voi mus mus pientä poloista...
Nykyaikakovelvoittaa kirjoitti:
En ole huomannut tällaista. Mistä tämän huuhaastoorin repäisit? Äitisi kertoi?
Ihan oma kokemus. Ostettiin kaveriporukalla aikoinaan uudehko iso vene. Kaikenlaista kyräilyä ja kettuilua, esim katsatusmies ei suostunut katsastamaan kun oli yksi valo palanut jne. Retkisaaressa oltiin aina väärällä paikalla jne joidenkin mielestä ja vene vei liikaa tilaa.

Nyt ollaan jo vanhempia ja sovitaan paremmin porukkaan. Mutta ikäluokkien yhdessä toimiminen ei aina ole helppoa kun vanhemmalle polvelle harrastus on vähän vakavampaa. Mutta seurakoukerot nykyään ok, katsastellaan vaan vaikka se nyt onkin ihan pelleilyä.
Tlkljllmöv kirjoitti:
No mikä on se venemalli, jota ei käytettynä löydy...???

Taidat olla uusien veneiden epätoivoinen kaupustelija.

Ja varusteetkin "väärin" asennettu... voi mus mus pientä poloista...
Jos vaikkapa haluaisin ostaa Arcona 340 :n tai 380:n. Pikaisella haulla 340:siä ei löytynyt yhtään, Hollannissa on yksi 380. Eipä mikään kovin mahtava valikoima. En nyt joka kiven kolosta ala katsomaan onko niitä jossain päin maailmaa myynnissä, mutta tuskin kauhean montaa löytyy joiden väliltä valita. Noita nyt sentään on tehty jo jonkin aikaa.

Usein samasta veneestä on monta kölivaihtoehtoa, sisustusvaihtoehtoa ja rikivaihtoehtoa. Jos haluan juuri tietyn version uudehkosta veneestä joita on tehty aika vähän, ei niitä välttämättä kovin helpolla löydy. Hain oman 2000-luvun alun veneen Keski-Euroopasta jokunen vuosi sitten, eikä suht. yleisen venetyypinkään löytäminen normaalia matalakölisempänä versiona halutulla kajuuttamäärällä ollut helppoa. Ja kyllä, veneessä oli varusteita, jotka oli asennettu miten sattuu. Nyt melkein kaikki varusteet on vaihdettu uusiin tai asennettu uudelleen.
oma.kokemus kirjoitti:
Ihan oma kokemus. Ostettiin kaveriporukalla aikoinaan uudehko iso vene. Kaikenlaista kyräilyä ja kettuilua, esim katsatusmies ei suostunut katsastamaan kun oli yksi valo palanut jne. Retkisaaressa oltiin aina väärällä paikalla jne joidenkin mielestä ja vene vei liikaa tilaa.

Nyt ollaan jo vanhempia ja sovitaan paremmin porukkaan. Mutta ikäluokkien yhdessä toimiminen ei aina ole helppoa kun vanhemmalle polvelle harrastus on vähän vakavampaa. Mutta seurakoukerot nykyään ok, katsastellaan vaan vaikka se nyt onkin ihan pelleilyä.
Olihan se katsastusmies katsastanut venettänne ja huomannut ettei lamppu syttynyt. Kyseessä ei ole ollut katsastusmiehen tekemä katsastamatta jättäminen, vaan tuolloisten uusveneilijöiden huolimattomuus / osaamattomuus kun asioita ei oltu laitettu kuntoon ennen katsastusta. Katsastuksen tulos oli hylkäys.

Ei pursiseurakatsastus ole, eikä saa olla, mitään vikalistojen hakemista katsastajalta. Katsastuspäälliköt, katsastajat ja apukatsastajat tekevät arvokasta työtään yleensä talkoilla. Siihen ei sovi omistajan huolimaton pohjatyö.
Meillä Seurassa uusintakatsastuksen hinnan kolminkertaistaminen poisti vikalistojen hakijat liki tyystin.

Eräällä Seuramme jäsenellä oli veneen kone huonossa maalissa ja letkuissa oli pykimiä. Kone käskettiin uusimaan. Pienen nikottelun jälkeen omistaja teki niin tietäessään ettei retkisaareen ja eskaadereihin ole muuten mitään asiaa. Herra oli ensin kysynyt naapurikerhosta jäsenyyttä. Niiden vastuuttomille katsastajille olisi riittänyt kuulemma ylävesiletkun uusiminen. Se on vastuutonta. Jäsen pysyi kuitenkin Seurassamme koska retkisaaremme on yliveto ja eskaadereja teemme aina Saarenmaalle ja Tukholmaan saakka!
seuraaktiivi kirjoitti:
Olihan se katsastusmies katsastanut venettänne ja huomannut ettei lamppu syttynyt. Kyseessä ei ole ollut katsastusmiehen tekemä katsastamatta jättäminen, vaan tuolloisten uusveneilijöiden huolimattomuus / osaamattomuus kun asioita ei oltu laitettu kuntoon ennen katsastusta. Katsastuksen tulos oli hylkäys.

Ei pursiseurakatsastus ole, eikä saa olla, mitään vikalistojen hakemista katsastajalta. Katsastuspäälliköt, katsastajat ja apukatsastajat tekevät arvokasta työtään yleensä talkoilla. Siihen ei sovi omistajan huolimaton pohjatyö.
Meillä Seurassa uusintakatsastuksen hinnan kolminkertaistaminen poisti vikalistojen hakijat liki tyystin.

Eräällä Seuramme jäsenellä oli veneen kone huonossa maalissa ja letkuissa oli pykimiä. Kone käskettiin uusimaan. Pienen nikottelun jälkeen omistaja teki niin tietäessään ettei retkisaareen ja eskaadereihin ole muuten mitään asiaa. Herra oli ensin kysynyt naapurikerhosta jäsenyyttä. Niiden vastuuttomille katsastajille olisi riittänyt kuulemma ylävesiletkun uusiminen. Se on vastuutonta. Jäsen pysyi kuitenkin Seurassamme koska retkisaaremme on yliveto ja eskaadereja teemme aina Saarenmaalle ja Tukholmaan saakka!
Meillä katsastaja tarkasti styyran alavantin vanttiruuvin togglesia ja totesi pultin sokan olevan taivutettu 28 astetta kun pitäisi olla 30 astetta. Kun hän oli paaran puolella, taivutin salaa pari astetta lisää, ja esitin vaatimattoman toivomuksen mittauksen toimittamisesta uudelleen. Oli tarpeeksi taivutettu ja meni läpi katsastuksesta, huh.
huolimaton.veneilijä kirjoitti:
Meillä katsastaja tarkasti styyran alavantin vanttiruuvin togglesia ja totesi pultin sokan olevan taivutettu 28 astetta kun pitäisi olla 30 astetta. Kun hän oli paaran puolella, taivutin salaa pari astetta lisää, ja esitin vaatimattoman toivomuksen mittauksen toimittamisesta uudelleen. Oli tarpeeksi taivutettu ja meni läpi katsastuksesta, huh.
Onpas teillä huolimaton ja tumpelo katsastaja. Meillä katsastaja olisi pysynyt ensimmäisessä mittaustuloksessaan, koska eihän katsastaja tee virheitä. Ja nyt se ei huomannut edes sitä, että heikensit materiaalia taivuttamalla sitä lisää. Teillä on kyllä erittäin epäpätevät katsastajat.
+Lisää kommentti
Vanhojen veneiden hinnat on romahtaneet eivätkä enää tule nousemaan. 70-80-lukujen veneitä loppuunajetuilla purjeilla, köysillä, sisustuksella kaupataan pulpettiveneiden hinnoilla. Jotkut näyttää erehtyneen päivittämään varusteet ja yrittää saada niistä korvausta, mutta eivät saa. Suuri myymättöminen vanhojen raatojen massa painaa keskihinnat alas, eikä kukaan halua maksaa vanhasta roveesta niiden yli.

Tämän hintojen romahtamisen huomaa erityisen hyvin vanhojen laatuveneinä pidettyjen Swaninen ja Nauticattien hintakehityksestä. Viidessä vuodessa pyyntihinnoista on sulanut liki puolet pois.
15 VASTAUSTA:
Ja kyllähän tuon ikäisten veneiden lasikuiturungot ovat pehmenneet auringon valosta ja talvi pakkasista niin paljon että riski ostaa enään.....
Auringonvalolla ei näillä leveyspiireillä ole lasikuidun kestävyydelle juurikaan merkitystä. Pakkanen kyllä puree, mutta sekin vain jos runko on vettynyt. Se riski taas riippuu rakenteesta. Itse välttelisin vanhoissa veneissä runkojen kerrosrakenteita ja ruiskulaminointeja. Käsin tehty umpilaminaattitunko lienee varmin pitkällä aikavälillä.
Paketsu kirjoitti:
Auringonvalolla ei näillä leveyspiireillä ole lasikuidun kestävyydelle juurikaan merkitystä. Pakkanen kyllä puree, mutta sekin vain jos runko on vettynyt. Se riski taas riippuu rakenteesta. Itse välttelisin vanhoissa veneissä runkojen kerrosrakenteita ja ruiskulaminointeja. Käsin tehty umpilaminaattitunko lienee varmin pitkällä aikavälillä.
Kansi on vettymisen kannalta ongelmallisin kun siihen porataan kymmeniä tai satoja reikiä - ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikissa veneissä kansi on kerrosrakenteinen. Ei siis kovin helposti vältettävissä oleva ongelma.

En ole kuullut yhdestäkään veneestä jossa rungon (siis poislukien kansi) kerrosrakenne olisi ollut vettynyt. Sen sijaan kansissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että joku kohta on vettynyt. Hyvänä esimerkkinä Saillife -projekti.

Rustit, kaidetolpat, heloitus, mastonjalka, ankkuripeli, knaapit jne.. Noihin kaikkiin tulee suuria voimia, kiinnitykset heiluvat, ja vesi löytää tiensä rakenteeseen. Ruuvikiinnitteinen tiikkikansi on sitten oma surullinen lukunsa.
On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Paketsu kirjoitti:
On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.
Rungon delaminoituminen plaanaavissa moottoriveneissä aaltojen ”iskualueella” on ihan ymmärrettävää.

Yleisin purjeveneiden runkorakenne on se, että kerroslevyrakennetta käytetään vain kyljissä likimain vesilinjan yläpuolella, ja kölipalkiston alue on umpilaminaattia. Yleensä myös läpivientien kohdalla on umpilaminaattia. Tuollaisen rakenteen poissulkeminen omassa venevalinnassa samalla poissulkee varmaankin n. 90% olemassaolevista purjeveneistä, ja on täysin turhaa, koska rungon ydinaineen vettymisen todennäköisyys on hyin pieni:

Pieni varovaisuus on paikallaan jos kerrosrakenne on käytössä koko rungossa, siis myös kölin kiinnityksen alueella. Näitä on tehty aika vähän. Balticeissa näin taitaa olla. Mutta ruuvikiinnitteinen tiikkikansi on kyllä paljon suurempi riski.
Edelleen samaa mieltä siitä, että kansirakenne on suurin riski.

Rungon osalta vesilinjan alapuolella on käytetty kerrosrakennetta ainakin osassa Infernoista ja X-veneistä. Näistä ei voi kuitenkaan vetää mitään merkkikohtaisia johtopäätöksiä, koska toteutus vaihtelee eri venemalleissa. Näin ollen rungon riskirakenteita voi olla muissakin merkeissä ja toisaalta taas ei välttämättä kaikissa Infernoissa ja X-veneissä.
Paketsu kirjoitti:
Edelleen samaa mieltä siitä, että kansirakenne on suurin riski.

Rungon osalta vesilinjan alapuolella on käytetty kerrosrakennetta ainakin osassa Infernoista ja X-veneistä. Näistä ei voi kuitenkaan vetää mitään merkkikohtaisia johtopäätöksiä, koska toteutus vaihtelee eri venemalleissa. Näin ollen rungon riskirakenteita voi olla muissakin merkeissä ja toisaalta taas ei välttämättä kaikissa Infernoissa ja X-veneissä.
Useimmissa kerrosrakenteisissa purjeveneissä kerrosrakenne ulottuu vesilinjan alle, mutta äärimmäisen harvinainen se on kölipalkiston ja moottoripedin alueella.

Mikä riskiero siitä tulee ulottuuko kerrosrakenne vesirajaan vai 20 cm sen alapuolelle?
Tuohon kysymykseen ei varmaan kukaan pysty antamaan tarkkaa vastausta. Jokainen sentti mitä se ulottuu vesirajan alapuolelle kasvattaa riskiä. Sen tiedän, että noita on jouduttu korjaamaan. Vanhassa veneessä on riskipaikkoja muutenkin vaikka kuinka paljon, joten miksi ottaa sellaisiakin riskejä, joita voi välttää? Tai ainakin kannattaisi huomioida hinnassa.
Joakim1 kirjoitti:
Useimmissa kerrosrakenteisissa purjeveneissä kerrosrakenne ulottuu vesilinjan alle, mutta äärimmäisen harvinainen se on kölipalkiston ja moottoripedin alueella.

Mikä riskiero siitä tulee ulottuuko kerrosrakenne vesirajaan vai 20 cm sen alapuolelle?
Eräässä HR 34:ssä ankkuriboksin huuhtelusuihkun vesi otettiin pohjaläpiviennin kautta. Joku poropeukalo oli kiinnittänyt läpiviennin kerrosrakenteeseen siten, että se alkoi vuosien kuluttua vuotamaan väliaineeseen. Kohde oli melko haasteellinen korjattava. Umpilaminaattiin on paljon helpompaa tehdä vedenpitävä läpivienti, ja vuodon havaitsee helpommin.
Paketsu kirjoitti:
On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.
" laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi."
Delaminoitunut alue rupeaa peilaamaan, jos on kiiltävän gelcoatin alueella. Aika helppo havaita. Myrkkymaalin alla pohjassa tai kannessa teakin tai karhennuksen alla on toinen juttu.
Paketsu kirjoitti:
Tuohon kysymykseen ei varmaan kukaan pysty antamaan tarkkaa vastausta. Jokainen sentti mitä se ulottuu vesirajan alapuolelle kasvattaa riskiä. Sen tiedän, että noita on jouduttu korjaamaan. Vanhassa veneessä on riskipaikkoja muutenkin vaikka kuinka paljon, joten miksi ottaa sellaisiakin riskejä, joita voi välttää? Tai ainakin kannattaisi huomioida hinnassa.
Minä pystyn: ei mitään jos läpivientien alueella on umpilaminaattia.
Paketsu kirjoitti:
On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.
”Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa”

Muös umpilaminaatissa voi laminointi epäonnistua ja laminaatit jäädä irti toisistan. Tästä esimerkkinä täälläkin käsitelty HR:n oikeusjuttu.
Lampiuminaatti kirjoitti:
”Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa”

Muös umpilaminaatissa voi laminointi epäonnistua ja laminaatit jäädä irti toisistan. Tästä esimerkkinä täälläkin käsitelty HR:n oikeusjuttu.
HR:n umpilaminointi on tavallisuudesta poikkeavaa. Mahtaako sellaista käyttää monikaan firma? Uloin kerros on ruiskulaminaattia ja vasta sen päälle tulevat käsinlaminoidut kerrokset. Erilaiset kerrokset olivat syystä tai toisesta huonosti kiinni toisissaan.
12-1 kirjoitti:
HR:n umpilaminointi on tavallisuudesta poikkeavaa. Mahtaako sellaista käyttää monikaan firma? Uloin kerros on ruiskulaminaattia ja vasta sen päälle tulevat käsinlaminoidut kerrokset. Erilaiset kerrokset olivat syystä tai toisesta huonosti kiinni toisissaan.
Ei se ole uloin kerros jos sen päälle tulee kerroksia
ulointa kirjoitti:
Ei se ole uloin kerros jos sen päälle tulee kerroksia
Ensin muottiin laitettu kerros on valmiissa veneessä uloin. Sen päälle laminoidaan sisemmät kerrokset.
+Lisää kommentti
Ehkä tästä voisi jotain päätellä ainakin varustuksen kysynnästä, toki rayethon valmistaa muutakin kuin marinetavaraa (mm. puolustusvoimien tilaukset vaikuttaa voimakkaasta) mutta ei tuo nyt kovin toivotonta luettavaa ole.

Juuri julkaistu osavuosikatsaus raymarinelta.

https://www.thestreet.com/investing/earnings/raytheon-beats-q4-earnings-estimate-as-classified-program-weapons-sales-increase-14851269
2 VASTAUSTA:
Raytheonilla ei ole ollut mitään tekmistä Raymarinen kanssa siitä lähtien kuin Raymarine ulkoistettiin 2001. 2010 FLIR osti Raymarinen.

Raytheon ei taida tehdä mitään huviveneisiin liittyvää, jos edes mitään merenkulkuun liittyvää. Tai tekeehän se asejärjestelmiä jne. laivoihin.
No helkkari, kiitos korjauksesta. Ko. yrityskauppa on kyllä mennyt ohi kokonaan.
+Lisää kommentti
Ei mene vanhat loppuunajetut swanit enää maailmalla kaupaksi. Hylyt rahdataan tänne isänmaallisten suomalisten pelastettvaksi. Maailmalla swani on vene muiden joukossa, täällä semmoisella voi vielä pursiseuralla elvistellä.
Ei taida vaan olla paljon pelastettavaa, kun rungotkin on valtamerillä loppuun rynkytetty. No ehkä sisävesille vielä kelpaavat, jos kölistä leikkaa puolet pois.
1 VASTAUS:
Monissa muissakin ns luksusasioissa on sama tilanne että kun niiden hinta syystä tai toisesta laskee sopivalle tasolle, kääntyy tavallisen ostajan huomio remontti- ja ylläpitokuluihin. Vanha Swan on kuitenkin sikäli hyvä ostos että sen korjailu ei vaadi sen kalliimpia osia ja tarvikkeita eikä taitoa enempää kuin muidenkaan saman kokoisten veneiden remontointi.
+Lisää kommentti
Minkä puoliskon suosottelet Swanin kölistä suosittelet poistattamaan?
1 VASTAUS:
Vasemman
+Lisää kommentti
Oman Seuran ja Vihreälippuisten puolesta soisin ettei nousukausia tulisi. Nousukausi tuo seuroihin nousukkaita, sellaisia joilla ei ole perinteitä ja sisäänkasvamista harrastukseen.
Hakusessa tai vallan hukassa ovat heiltä termistö, merimiestavat, tinkimätön ruoriraittius, lippukuri, solmut, perinteiset navigointimenetelmät, tutka-ajo, peräänantamaton kryssikulttuuri, saaristoväen kunnioitus ja purjehduksen yleiskulttuuri.

Edellisessä nousussa Seuraan tuli uuspurjehtijoita. Mukana tuli niin suuria saksalaisia teollisuusveneitä että jouduimme mm. lisäämään poijupainoja, ruoppaamaan retkisataman edustaa, pidentämään mastosuulia ja asentamaan kotisatamaan ikuisen ongelman, septi-imurin.
Näistä mitään ei olisi tarvittu Seuran vanhan jäsenistön veneille. Jokaisella toki on veneessään kemssa tai septisäiliö, vain niiden mereentyhjennystavoissa on eroja. Emme ymmärrä uuspurjehtijoiden tarpeita kyydittää ulosteensa, jopa virtsansa, kotisatamaan.

Vartiopäällikkö kertoi että uuspurjehtijat luistavat vartioinnista. Vartiosakko tuplattiin heti, seuraavassa hallituksen kokouksessa. Esitin sitä itse. Se meni läpi.

Katsastuksissa on myös haasteensa. Uuspurjehtijat vetoavat CE -hyväksyntään. Se on väärin. Meillä ei avomeriluokkaan katsasteta jos tietty korkeusero puuttuu avotilan turkin ja luukun kynnyksen väliltä tai jos läpiviennit ovat muuta kuin pronssia. Olemme määränneet kulkuaukon kynnyskorotuksia useisiin pursiin. Niistä on syntynyt porua. Katsastajan ja katsastuspäällikön määräykset ajavat kuitenkin kirkkaasti yli CE -vaatimusten.
Katsastajan näkemys voittaa. Aina. Tykkäsit tai et.
7 VASTAUSTA:
Olisit vielä kertonut mastovajapäällikön terveisetkin, niitä jäin kaipaamaan.
En voi kun olla samaa mieltä ja antaa seura-aktiiville täyden tuen. Seuraavaksi Seuraan on varmaan tulossa maahanmuuttajia ja sukupuolivähemmistöt ovat jo läsnä.

Ei purjehdus pitänyt olla tälläista sekavaa sähellystä vaan ryhdikästä seuratoimintaa, jossa on selkeä nokkimisjärjestys ja kaikki sitoutuvat noudattamaan yhdessä koodistoa.
Ryhtiä.takaisin kirjoitti:
En voi kun olla samaa mieltä ja antaa seura-aktiiville täyden tuen. Seuraavaksi Seuraan on varmaan tulossa maahanmuuttajia ja sukupuolivähemmistöt ovat jo läsnä.

Ei purjehdus pitänyt olla tälläista sekavaa sähellystä vaan ryhdikästä seuratoimintaa, jossa on selkeä nokkimisjärjestys ja kaikki sitoutuvat noudattamaan yhdessä koodistoa.
Näistä kommenteista ei ole pitkä matka siihen, että veljet ovat valkoisissa kaavuissa jonkun palavan sympolin ympärillä. Huh, huh.
Klaani kirjoitti:
Näistä kommenteista ei ole pitkä matka siihen, että veljet ovat valkoisissa kaavuissa jonkun palavan sympolin ympärillä. Huh, huh.
Samaa luin ja hämmästelin. Jo sana uuspurjehtijat tekstistä hirvittää. Tulee mieleen erään merikapteenin 50 vuotissynttärit jossa pursiseuran hallitukselta repesi pelihousut ja päreet kun juhlaliputus ei mennyt aivan merikadettikurssin ohjeiden mukaan.
KristofferKolumbus kirjoitti:
Samaa luin ja hämmästelin. Jo sana uuspurjehtijat tekstistä hirvittää. Tulee mieleen erään merikapteenin 50 vuotissynttärit jossa pursiseuran hallitukselta repesi pelihousut ja päreet kun juhlaliputus ei mennyt aivan merikadettikurssin ohjeiden mukaan.
No kyllähän tuo, tai oikeastaan jo paljon pienempikin etikettivirhe pilaa juhlatunnelman merihenkisessä tilaisuudessa.

Törkeän huolimatonta! Toivottavasti syylliset saatiin selville ja annettiin asiaankuuluva rangaistus!
KristofferKolumbus kirjoitti:
Samaa luin ja hämmästelin. Jo sana uuspurjehtijat tekstistä hirvittää. Tulee mieleen erään merikapteenin 50 vuotissynttärit jossa pursiseuran hallitukselta repesi pelihousut ja päreet kun juhlaliputus ei mennyt aivan merikadettikurssin ohjeiden mukaan.
Meillä Seurassa on sattunut monia tapauksia joiden vuoksi on hallitus harkitsemassa prospect -jäsenyyskäytäntöä. Tällöin uuspurjehtijana sisäänotettava keltanokka saisi ajaa ensimmäiset kaksi kautta vain sillä kauppalipulla ja saalingin alle nostettu Seuran prospect -viiri kertoisi jäsenkokelaasta.

Prospect -kaudella tulee suorittaa saaristo- ja rannikkolaivuritutkinnot sekä SRC ja EA1. Käytännön harjoitusta vaaditaan 800 mpk ja yhden Hallituksen Jäsenen todistus veneilytaidoista. Prospect -jäsenellä on lisävartiovuoroja ja muutamia ns. ikäviä tehtäviä kuten retkisataman käymälän tyhjennys.
Seuraamme halutaan liittyä. Siksi vaatimukset korkeiksi. Halusitte tai ette.
Klaani kirjoitti:
Näistä kommenteista ei ole pitkä matka siihen, että veljet ovat valkoisissa kaavuissa jonkun palavan sympolin ympärillä. Huh, huh.
No, tällä kertaa luulen kyllä tuon "seuraaktiivin" ja hänen komppaajiensa kirjoittelevan kieli poskessa. Vaikka onhan se niinkin, ettei niin hölmöä ajatusta olekaan, ettei joku sitä kannattaisi. Miten persuilla muka muuten voisi olla yli promillen kannatusta?

Jos sen verran olen tosikko, että väitän tuossa seuraaktiivin kirjoituksessa olevan yhden kohdan, joka osoittaa sen satuiluksi, vaikka uskoisi noin älyttömän seuran jostain päin maata löytyvän: vartiosakkojen suuruus yms. asiat ovat seuran yleiskokouksen asioita, eivät hallituksen toimivallassa.
+Lisää kommentti
Ei Suomessa ollut mitään kuumaa nousukautta.

Suomessa kaikkien tuotteiden hinnoista valtaosa on veroa ja sitten käyttöverot päälle.

Ei ole edes tulossa vuosikymmeniin mitään boomia.
Ilmoita
No olipa hauska ketju, jossa "formaatille" uskollisesti poikettiin alun teemasta railakkaastikin.

Mutta, vaatimaton kommenttini itse asiaan on se , että suhdanteen vaikutus purjevenekauppaan on vähäinen, ovathan lukemat olleet pienet yli syklin.
1 VASTAUS:
Suomessa ei oikein nousukautta tullutkaan tällä erää. Kyllä 2008 ja 2010 (?) laskut näkyivät selvästi purjevenekaupassa. Ennen noita oli jopa toista vuotta jonotusaikaa, jotta sai veneen. Olikohan EF34:llä vielä 2009 1,5 vuoden toimitusaika, mutta sen jälkeen ei ole sitten tehtykään kuin 1-2 venettä lähes 10 vuodessa.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kuumin nousukausi ohi - vaikutukset venekauppaan 2019

Varmaankin voidaan todeta talouden käänteen tapahtuneen varsin vahvan nousujakson jälkeen.

Laiturihuhut ja tuttujen tarinat kertovat, että kauppa kävi pari vuotta käytettyjen osalta vauhdikkaasti nousukauden siivittämänä ja hintojen lasku jopa pysähtyi haluttujen veneiden osalta.

Mitä mieltä raati on jatkuuko hyvä meno vai hiipuuko markkina taas tästä eteenpäin?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta