Kuumin nousukausi ohi - vaikutukset venekauppaan 2019

En osaa globaalia tilannetta arvioita mutta yhdysvalloissa kävi niin että markkinat oli täynnä veneitä joita kukaan ei huolinut vuosikymmenen. Kaksi vuotta sitten iskeneet hurrikaanit rikkoivat kalustoa niin penteleesti karibialla ja floridassa että kunnon vakuutuksen omaavat tyhjensivät vakuutusyhtiön shekkivihkoilaan markkinat. Tämä koskee erityisesti camamaranmarkkinaa. Venepajoille ei myöskään ollut paljon asiaa pariin vuoteen korjauttamaan vanhaa purkkia, niillä oli muutaman vuoden jonot.

Yhdysvalloissa etenkin kaliforniassa ja floridassa suuntaus on nyt todella voimakkaasi katteihin purjeveneiden osalta ja alan foorumit on täynnä ihmettelyjä ihmisiltä kun $450.000 tarjouksetkaan ei mene läpi secondhand markkinalla. Eli nyt on huono aika olla ostaja jos olet yhdysvalloissa ja käytettyä olet hakemassa. Tämä on myös buustannut kattitehtaiden tuontantoluvut uusiin ennätyksiin, pelkästään kaksi ensimmäistä vuotta meni charterfirmojen kaluston uusimiseen kun entisen hajosi hurrikaanin vuoksi.

Mitä vilkuillut yacthworldin markkinapaikkaa pari kertaa vuodessa niin tuon myös huomaa amatöörikin että kaluston on revitty kädestä.

Venealalla puhutaan myös paljon eläköitymisestä mutta ainakin yhdysvalloissa se näkyy vain lisäävän veneiden kysyntää. Ehkä pohjolassa asia on toisinpäin, meillä kun vedet ei ole auki läpi vuoden. Näkisin ehkä enemmän mustia pilviä aasian tiikerivaltioissa kuten kiinassa jossa todellisen BKT on rytissyt neljään prosenttiin (joka tarkoittaa kiinan osalta lähes taantumaa kun raportoitu on 6,4 %). Kovsti kasvanut kiinnostus veneitä kohtaa voi siellä hiipua ja rahoituskanavat on jo kiristyneet huomattavasti kiinassa jo muutenkin.

Tämä on varmaan provo, mutta jotain asiantynkää on rivien välissä. Todella vanhat käytetyt purkit ei liiku koska päivittäminen tähän päivään tulee melkein yhtä hinnakkaaksi kuin paljon uudempi vene nykyaikaisemmalla varustuksella. Uudempi ja parempi kalusto sen sijaan liikkuu.

Irtisanomiset alkoi sitten taas. Nokia ja tänään wärtsilä - tästä se alkaa. Mitä enemmän näet sanaa "työvoimapula" se on itseään kontraava indikaattori - asiasta on tehty väitöskirjakin ja pitkällä historiadatalla.

Ei ole ylivoimainen homma päivittää venemoottoreita ja letkuja biodieselille, mutta vanhoille veneille ei sitä kannata tehdä. Jos polttoainejakelu muuttuu, on yksi uhka jakeluverkoston kutistuminen, kun ei haluta investoida muutaman viikon kausituotteeseen.

Bossu kirjoitti:

Ei ole ylivoimainen homma päivittää venemoottoreita ja letkuja biodieselille, mutta vanhoille veneille ei sitä kannata tehdä. Jos polttoainejakelu muuttuu, on yksi uhka jakeluverkoston kutistuminen, kun ei haluta investoida muutaman viikon kausituotteeseen.

Lue lisää

Nykyinen biodiesel onkelma ei mielestäni ole letkujen onkelma mitenkään ensisijaisesti vaan ennemminkin suotuisat olosuhteet dieselbakteerin elinolosuhteille. Kun biokomponentin määrä kasvaa, niin tilanne tuskin helpottuu. Nykyisellä biokomponentin määrällä riittää kun PA-tankit tyhjentää ja putsaa talvitelakointiin. Jos suuremmalla seosmäärällä riittää kerta vuodessa tankkien tyhjennys ja putsaus niin tilanne ei nykyisestä huonone joskin sitä soisi jottei tankkien tyhjennystä tarvitsisi tehdä tuotakaan määrää…

Tosin tämä sama vaiva on myös viranomaisella jo nyt, eli tekevät venekalustossaan polttoaineen koko määrän vaihdon aina kun vene seisoo pidempään. Siinä missä meikäläinen tyhjätasku käyttää aikaa siilatakseen diiselbakteerin filttereiden läpi kannusta toiseen uudelleen käyttöön niin viranomainen vaihtaa uudet polttoaineet ja polttaa vanhan varmaankin jossain lämmityskattilassa

Staagi kirjoitti:

Nykyinen biodiesel onkelma ei mielestäni ole letkujen onkelma mitenkään ensisijaisesti vaan ennemminkin suotuisat olosuhteet dieselbakteerin elinolosuhteille. Kun biokomponentin määrä kasvaa, niin tilanne tuskin helpottuu. Nykyisellä biokomponentin määrällä riittää kun PA-tankit tyhjentää ja putsaa talvitelakointiin. Jos suuremmalla seosmäärällä riittää kerta vuodessa tankkien tyhjennys ja putsaus niin tilanne ei nykyisestä huonone joskin sitä soisi jottei tankkien tyhjennystä tarvitsisi tehdä tuotakaan määrää…

Tosin tämä sama vaiva on myös viranomaisella jo nyt, eli tekevät venekalustossaan polttoaineen koko määrän vaihdon aina kun vene seisoo pidempään. Siinä missä meikäläinen tyhjätasku käyttää aikaa siilatakseen diiselbakteerin filttereiden läpi kannusta toiseen uudelleen käyttöön niin viranomainen vaihtaa uudet polttoaineet ja polttaa vanhan varmaankin jossain lämmityskattilassa

Lue lisää

Enpä tunne ketään, joka tyhjentää ja putsaa dieseltankin vuosittain. Itse en ole tehnyt sitä koskaan enkä ole koskaan havainnut moskaa suodattimessa tms. ongelmaa. Dieselmoottorinen vene on ollut vuodesta 2006.

Staagi kirjoitti:

Nykyinen biodiesel onkelma ei mielestäni ole letkujen onkelma mitenkään ensisijaisesti vaan ennemminkin suotuisat olosuhteet dieselbakteerin elinolosuhteille. Kun biokomponentin määrä kasvaa, niin tilanne tuskin helpottuu. Nykyisellä biokomponentin määrällä riittää kun PA-tankit tyhjentää ja putsaa talvitelakointiin. Jos suuremmalla seosmäärällä riittää kerta vuodessa tankkien tyhjennys ja putsaus niin tilanne ei nykyisestä huonone joskin sitä soisi jottei tankkien tyhjennystä tarvitsisi tehdä tuotakaan määrää…

Tosin tämä sama vaiva on myös viranomaisella jo nyt, eli tekevät venekalustossaan polttoaineen koko määrän vaihdon aina kun vene seisoo pidempään. Siinä missä meikäläinen tyhjätasku käyttää aikaa siilatakseen diiselbakteerin filttereiden läpi kannusta toiseen uudelleen käyttöön niin viranomainen vaihtaa uudet polttoaineet ja polttaa vanhan varmaankin jossain lämmityskattilassa

Lue lisää

Ei kaikki biodieselit kasvata mikrobeja, vain ne vanhat FAMEt.

Joakim1 kirjoitti:

Enpä tunne ketään, joka tyhjentää ja putsaa dieseltankin vuosittain. Itse en ole tehnyt sitä koskaan enkä ole koskaan havainnut moskaa suodattimessa tms. ongelmaa. Dieselmoottorinen vene on ollut vuodesta 2006.

Lue lisää

Edellisessä veneessä ennen 2006 oli kasvusto-ongelmaa. Vaihdoin täyttökorkin tiivisteen ja kun tankkiin ei enää päässyt vettä, ongelma katosi. Nykysisessä veneessä olen kerran puhdistanut tankin kun porsin sen kanteen läpivientireiän. Tankissa ei ollut mitään kasvustoa, samoin suodattimet ovat aina silmämääräisesti täysin puhtaat.

Bossu kirjoitti:

Ei ole ylivoimainen homma päivittää venemoottoreita ja letkuja biodieselille, mutta vanhoille veneille ei sitä kannata tehdä. Jos polttoainejakelu muuttuu, on yksi uhka jakeluverkoston kutistuminen, kun ei haluta investoida muutaman viikon kausituotteeseen.

Lue lisää

Onneksi Neste jalostaa MY dieseliä jossa kasvihuone päästöjä vain olisko ollut 20% vs normi diesel

Viel heikosti myynnissä, mutta povaan, kohta saa joka asemalta ja riisselöinti jatkuu mailmaa pelastaen...

Millaiset päästöt mahtoi olla Natsien synteettisellä dieselillä, kehittivät sellaisen, kun eivät saaneet normi dieseliä?

Veneet eivät poistu kuten autot joista on 30 vuoden jälkeen enää promille jäljellä. Veneiden kohdalla on päinvastoin.

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Nämä ikäluokat ovat viimeisiä, jotka jäävät eläkkeelle rikkaina ja toimintakuntoisina. Omaisuutta on kertynyt pitkän taloudellisen kasvun aikana, eläkeikää ei ole ehditty nostaa, eikä eläkkeitä karsia.

Harva aloittaa purjehduksen eläkeiällä, mutta jo purjehtivat päivittävät kalustoaan siten, että voivat jatkaa seilaamista mahdollisimman mukavasti, helposti ja pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusia tai uudehkoja hyväkuntoisia veneitä tulee menemään kaupaksi, kuten myös purjehdusta helpottavia varusteita (sähkövinssit, rullapurjeet, keulapotkurit, ankkuripelit yms). Äveriäimmät teettävät ”viimeisen veneensä” räätälöitynä pitkän harrastuksen aikana kertyneen toivelistan mukaiseksi.

Me muut voimme sitten odottaa n. 20-30 v, kunnes perikunnat alkavat myydä noita veneitä.

Työnorjat kirjoitti:

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Nämä ikäluokat ovat viimeisiä, jotka jäävät eläkkeelle rikkaina ja toimintakuntoisina. Omaisuutta on kertynyt pitkän taloudellisen kasvun aikana, eläkeikää ei ole ehditty nostaa, eikä eläkkeitä karsia.

Harva aloittaa purjehduksen eläkeiällä, mutta jo purjehtivat päivittävät kalustoaan siten, että voivat jatkaa seilaamista mahdollisimman mukavasti, helposti ja pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusia tai uudehkoja hyväkuntoisia veneitä tulee menemään kaupaksi, kuten myös purjehdusta helpottavia varusteita (sähkövinssit, rullapurjeet, keulapotkurit, ankkuripelit yms). Äveriäimmät teettävät ”viimeisen veneensä” räätälöitynä pitkän harrastuksen aikana kertyneen toivelistan mukaiseksi.

Me muut voimme sitten odottaa n. 20-30 v, kunnes perikunnat alkavat myydä noita veneitä.

Lue lisää

Kyllä nykyiset nelikymppiset on eläkkeelle jäädessään varakkaampia ja terveempiä kuin nykyiset eläkeläiset, ainakin jos katsotaan neljää ylintä tulodesiiliä. Ne on joka tapauksessa ne desiilit, joilla on varaa purjehtia. Eläkeikä on noussut muutaman vuoden, elinikä yli 10 vuotta sukupolvien välillä. Valtion finanssit on päin persettä johtuen alentuneesta syntyvyydestä, mutta veneet on parempia ja hyvätuloisten ostovoima on isompi kuin ennen. Toinen asia on se, kiinnostaako enää purjehdus entiseen tapaan.

Samanlaista ajatusta pyörittelin. "Kuumin nousukausi" ei mielestäni mitenkään päin kuvaa pientä nousevaa jaksoa pitkän taantuman jälkeen. Ei talous henkilökohtaisella tasolla mihinkään heilahda niin lyhyessä ajassa, ellei onnistu juuri silloin myymään yritystään. Kunhan ensin tavoitettaisiin 10 v takainen taso ja siitä lähdettäisiin merkittävään nousuun kiinalaisin numeroin, olisi se kuumin nousukausi.

Voit olla muussa oikeassa mutta tuon makroanalyytikon uran voit kyllä unohtaa. Taloussuhdanteet ei todellakaan ole nousussa. Kehoitan vaikka vilkaisemaan nordean macrobondin ennusteita maailman viimeiseltä puolelta vuodelta. Pysytään tässä veneilyaiheessa ;)

ei.nähdä.unta kirjoitti:

Samanlaista ajatusta pyörittelin. "Kuumin nousukausi" ei mielestäni mitenkään päin kuvaa pientä nousevaa jaksoa pitkän taantuman jälkeen. Ei talous henkilökohtaisella tasolla mihinkään heilahda niin lyhyessä ajassa, ellei onnistu juuri silloin myymään yritystään. Kunhan ensin tavoitettaisiin 10 v takainen taso ja siitä lähdettäisiin merkittävään nousuun kiinalaisin numeroin, olisi se kuumin nousukausi.

Lue lisää

Mielenkiintoisia nämä "kuumat nousukaudet" - suomessa siis myytiin 15 purjevenettä kuumana nousukautena. Montako niitä sitten myydään taantumassa ? Tietenkin sukset on suomessa käytännöllisempi kuin purjevene mutta tulipahan mieleeni.

Berezovski kirjoitti:

Mielenkiintoisia nämä "kuumat nousukaudet" - suomessa siis myytiin 15 purjevenettä kuumana nousukautena. Montako niitä sitten myydään taantumassa ? Tietenkin sukset on suomessa käytännöllisempi kuin purjevene mutta tulipahan mieleeni.

Lue lisää

Arviolta markkinat tulevat alas 50%. Veneitä myydään siis 7-8.

KauppaSeEiKäy kirjoitti:

Arviolta markkinat tulevat alas 50%. Veneitä myydään siis 7-8.

Eikö olekin jännää, että kutsumalla arvausta arvioksi, se kuulostaa heti paljon uskottavammalta.

Työnorjat kirjoitti:

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Nämä ikäluokat ovat viimeisiä, jotka jäävät eläkkeelle rikkaina ja toimintakuntoisina. Omaisuutta on kertynyt pitkän taloudellisen kasvun aikana, eläkeikää ei ole ehditty nostaa, eikä eläkkeitä karsia.

Harva aloittaa purjehduksen eläkeiällä, mutta jo purjehtivat päivittävät kalustoaan siten, että voivat jatkaa seilaamista mahdollisimman mukavasti, helposti ja pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusia tai uudehkoja hyväkuntoisia veneitä tulee menemään kaupaksi, kuten myös purjehdusta helpottavia varusteita (sähkövinssit, rullapurjeet, keulapotkurit, ankkuripelit yms). Äveriäimmät teettävät ”viimeisen veneensä” räätälöitynä pitkän harrastuksen aikana kertyneen toivelistan mukaiseksi.

Me muut voimme sitten odottaa n. 20-30 v, kunnes perikunnat alkavat myydä noita veneitä.

Lue lisää

Suuret ikäluokat OVAT JO eläkkeellä. Nuorimmatkin heistä eli 1950 syntyneet ovat jo kuutisen vuotta sitten saavuttaneet alimman eläkeikänsä. Muutama harvinainen poikkeus voi tietysti yhä olla työelämässä.

Muuten, tämän päivän 40-vuotias mediaanipalkkainen tulee saamaan huomattavasti paremman eläkkeen kuin valtaosa suuriin ikäluokkiin kuuluneista. Mutta kuten Bossu totesi, tuskin se paljoa vaikuttaa venemarkkinoihin.

Vaihda sinä veneesi nimeksi s/y Ei myytävänä

Tämä oli kyllä veneenmyynnin salespitch mitä olen koskaan kuullut ;)

Tiedätkö mistä tietää kenellä on hyvä vene ? Laiturissa kaikki kerääntyy sinne drinkille.

Käyttötunnit, moottoriveneistä, tuntimäärät, Nettiveneen.

Koska uudehkoa vähän käytettyä ei todennäköisesti löydy sellaisesta venemallista, joka kiinnostaa. Ja varusteetkin saattavat olla vääränlaisia, väärin asennettuja jne.

Onko tämä jotain suomalaista vaatimattomuutta, kun aina pitää ostaa jonkun toisen roplaamia vanhoja autoja tai veneitä? Jos rahaa on, niin uutta kehiin.

perkesää kirjoitti:

Käyttötunnit, moottoriveneistä, tuntimäärät, Nettiveneen.

Anteeksi ope.

Ririfkfffk kirjoitti:

Koska uudehkoa vähän käytettyä ei todennäköisesti löydy sellaisesta venemallista, joka kiinnostaa. Ja varusteetkin saattavat olla vääränlaisia, väärin asennettuja jne.

Onko tämä jotain suomalaista vaatimattomuutta, kun aina pitää ostaa jonkun toisen roplaamia vanhoja autoja tai veneitä? Jos rahaa on, niin uutta kehiin.

Lue lisää

Veneilyharrastuksen pitkä perinne on, että mukaan pitäisi tulla pienellä, kuluneella, vanhalla ja reilusti ylihintaisella (mielellään vielä omasta venekerhosta ostetulla) käytetyllä veneellä. Sitten siitä vuosien päästä upgradea hakemaan kun on sitä kuuluisaa kokemusta kertynyt.

Vähän luulen ettei tämä perinne ole kuitenkaan enää viime vuosina vedonnut nuorempiin ikäluokkiin.

perkesää kirjoitti:

Käyttötunnit, moottoriveneistä, tuntimäärät, Nettiveneen.

Täällä sitä riittää opettajalle sarkaa vahdittavaksi.

perinteet.velvoittavat kirjoitti:

Veneilyharrastuksen pitkä perinne on, että mukaan pitäisi tulla pienellä, kuluneella, vanhalla ja reilusti ylihintaisella (mielellään vielä omasta venekerhosta ostetulla) käytetyllä veneellä. Sitten siitä vuosien päästä upgradea hakemaan kun on sitä kuuluisaa kokemusta kertynyt.

Vähän luulen ettei tämä perinne ole kuitenkaan enää viime vuosina vedonnut nuorempiin ikäluokkiin.

Lue lisää

En ole huomannut tällaista. Mistä tämän huuhaastoorin repäisit? Äitisi kertoi?

Ririfkfffk kirjoitti:

Koska uudehkoa vähän käytettyä ei todennäköisesti löydy sellaisesta venemallista, joka kiinnostaa. Ja varusteetkin saattavat olla vääränlaisia, väärin asennettuja jne.

Onko tämä jotain suomalaista vaatimattomuutta, kun aina pitää ostaa jonkun toisen roplaamia vanhoja autoja tai veneitä? Jos rahaa on, niin uutta kehiin.

Lue lisää

No mikä on se venemalli, jota ei käytettynä löydy...???

Taidat olla uusien veneiden epätoivoinen kaupustelija.

Ja varusteetkin "väärin" asennettu... voi mus mus pientä poloista...

Nykyaikakovelvoittaa kirjoitti:

En ole huomannut tällaista. Mistä tämän huuhaastoorin repäisit? Äitisi kertoi?

Ihan oma kokemus. Ostettiin kaveriporukalla aikoinaan uudehko iso vene. Kaikenlaista kyräilyä ja kettuilua, esim katsatusmies ei suostunut katsastamaan kun oli yksi valo palanut jne. Retkisaaressa oltiin aina väärällä paikalla jne joidenkin mielestä ja vene vei liikaa tilaa.

Nyt ollaan jo vanhempia ja sovitaan paremmin porukkaan. Mutta ikäluokkien yhdessä toimiminen ei aina ole helppoa kun vanhemmalle polvelle harrastus on vähän vakavampaa. Mutta seurakoukerot nykyään ok, katsastellaan vaan vaikka se nyt onkin ihan pelleilyä.

Tlkljllmöv kirjoitti:

No mikä on se venemalli, jota ei käytettynä löydy...???

Taidat olla uusien veneiden epätoivoinen kaupustelija.

Ja varusteetkin "väärin" asennettu... voi mus mus pientä poloista...

Lue lisää

Jos vaikkapa haluaisin ostaa Arcona 340 :n tai 380:n. Pikaisella haulla 340:siä ei löytynyt yhtään, Hollannissa on yksi 380. Eipä mikään kovin mahtava valikoima. En nyt joka kiven kolosta ala katsomaan onko niitä jossain päin maailmaa myynnissä, mutta tuskin kauhean montaa löytyy joiden väliltä valita. Noita nyt sentään on tehty jo jonkin aikaa.

Usein samasta veneestä on monta kölivaihtoehtoa, sisustusvaihtoehtoa ja rikivaihtoehtoa. Jos haluan juuri tietyn version uudehkosta veneestä joita on tehty aika vähän, ei niitä välttämättä kovin helpolla löydy. Hain oman 2000-luvun alun veneen Keski-Euroopasta jokunen vuosi sitten, eikä suht. yleisen venetyypinkään löytäminen normaalia matalakölisempänä versiona halutulla kajuuttamäärällä ollut helppoa. Ja kyllä, veneessä oli varusteita, jotka oli asennettu miten sattuu. Nyt melkein kaikki varusteet on vaihdettu uusiin tai asennettu uudelleen.

oma.kokemus kirjoitti:

Ihan oma kokemus. Ostettiin kaveriporukalla aikoinaan uudehko iso vene. Kaikenlaista kyräilyä ja kettuilua, esim katsatusmies ei suostunut katsastamaan kun oli yksi valo palanut jne. Retkisaaressa oltiin aina väärällä paikalla jne joidenkin mielestä ja vene vei liikaa tilaa.

Nyt ollaan jo vanhempia ja sovitaan paremmin porukkaan. Mutta ikäluokkien yhdessä toimiminen ei aina ole helppoa kun vanhemmalle polvelle harrastus on vähän vakavampaa. Mutta seurakoukerot nykyään ok, katsastellaan vaan vaikka se nyt onkin ihan pelleilyä.

Lue lisää

Olihan se katsastusmies katsastanut venettänne ja huomannut ettei lamppu syttynyt. Kyseessä ei ole ollut katsastusmiehen tekemä katsastamatta jättäminen, vaan tuolloisten uusveneilijöiden huolimattomuus / osaamattomuus kun asioita ei oltu laitettu kuntoon ennen katsastusta. Katsastuksen tulos oli hylkäys.

Ei pursiseurakatsastus ole, eikä saa olla, mitään vikalistojen hakemista katsastajalta. Katsastuspäälliköt, katsastajat ja apukatsastajat tekevät arvokasta työtään yleensä talkoilla. Siihen ei sovi omistajan huolimaton pohjatyö.
Meillä Seurassa uusintakatsastuksen hinnan kolminkertaistaminen poisti vikalistojen hakijat liki tyystin.

Eräällä Seuramme jäsenellä oli veneen kone huonossa maalissa ja letkuissa oli pykimiä. Kone käskettiin uusimaan. Pienen nikottelun jälkeen omistaja teki niin tietäessään ettei retkisaareen ja eskaadereihin ole muuten mitään asiaa. Herra oli ensin kysynyt naapurikerhosta jäsenyyttä. Niiden vastuuttomille katsastajille olisi riittänyt kuulemma ylävesiletkun uusiminen. Se on vastuutonta. Jäsen pysyi kuitenkin Seurassamme koska retkisaaremme on yliveto ja eskaadereja teemme aina Saarenmaalle ja Tukholmaan saakka!

seuraaktiivi kirjoitti:

Olihan se katsastusmies katsastanut venettänne ja huomannut ettei lamppu syttynyt. Kyseessä ei ole ollut katsastusmiehen tekemä katsastamatta jättäminen, vaan tuolloisten uusveneilijöiden huolimattomuus / osaamattomuus kun asioita ei oltu laitettu kuntoon ennen katsastusta. Katsastuksen tulos oli hylkäys.

Ei pursiseurakatsastus ole, eikä saa olla, mitään vikalistojen hakemista katsastajalta. Katsastuspäälliköt, katsastajat ja apukatsastajat tekevät arvokasta työtään yleensä talkoilla. Siihen ei sovi omistajan huolimaton pohjatyö.
Meillä Seurassa uusintakatsastuksen hinnan kolminkertaistaminen poisti vikalistojen hakijat liki tyystin.

Eräällä Seuramme jäsenellä oli veneen kone huonossa maalissa ja letkuissa oli pykimiä. Kone käskettiin uusimaan. Pienen nikottelun jälkeen omistaja teki niin tietäessään ettei retkisaareen ja eskaadereihin ole muuten mitään asiaa. Herra oli ensin kysynyt naapurikerhosta jäsenyyttä. Niiden vastuuttomille katsastajille olisi riittänyt kuulemma ylävesiletkun uusiminen. Se on vastuutonta. Jäsen pysyi kuitenkin Seurassamme koska retkisaaremme on yliveto ja eskaadereja teemme aina Saarenmaalle ja Tukholmaan saakka!

Lue lisää

Meillä katsastaja tarkasti styyran alavantin vanttiruuvin togglesia ja totesi pultin sokan olevan taivutettu 28 astetta kun pitäisi olla 30 astetta. Kun hän oli paaran puolella, taivutin salaa pari astetta lisää, ja esitin vaatimattoman toivomuksen mittauksen toimittamisesta uudelleen. Oli tarpeeksi taivutettu ja meni läpi katsastuksesta, huh.

huolimaton.veneilijä kirjoitti:

Meillä katsastaja tarkasti styyran alavantin vanttiruuvin togglesia ja totesi pultin sokan olevan taivutettu 28 astetta kun pitäisi olla 30 astetta. Kun hän oli paaran puolella, taivutin salaa pari astetta lisää, ja esitin vaatimattoman toivomuksen mittauksen toimittamisesta uudelleen. Oli tarpeeksi taivutettu ja meni läpi katsastuksesta, huh.

Lue lisää

Onpas teillä huolimaton ja tumpelo katsastaja. Meillä katsastaja olisi pysynyt ensimmäisessä mittaustuloksessaan, koska eihän katsastaja tee virheitä. Ja nyt se ei huomannut edes sitä, että heikensit materiaalia taivuttamalla sitä lisää. Teillä on kyllä erittäin epäpätevät katsastajat.

Ja kyllähän tuon ikäisten veneiden lasikuiturungot ovat pehmenneet auringon valosta ja talvi pakkasista niin paljon että riski ostaa enään.....

Auringonvalolla ei näillä leveyspiireillä ole lasikuidun kestävyydelle juurikaan merkitystä. Pakkanen kyllä puree, mutta sekin vain jos runko on vettynyt. Se riski taas riippuu rakenteesta. Itse välttelisin vanhoissa veneissä runkojen kerrosrakenteita ja ruiskulaminointeja. Käsin tehty umpilaminaattitunko lienee varmin pitkällä aikavälillä.

Paketsu kirjoitti:

Auringonvalolla ei näillä leveyspiireillä ole lasikuidun kestävyydelle juurikaan merkitystä. Pakkanen kyllä puree, mutta sekin vain jos runko on vettynyt. Se riski taas riippuu rakenteesta. Itse välttelisin vanhoissa veneissä runkojen kerrosrakenteita ja ruiskulaminointeja. Käsin tehty umpilaminaattitunko lienee varmin pitkällä aikavälillä.

Lue lisää

Kansi on vettymisen kannalta ongelmallisin kun siihen porataan kymmeniä tai satoja reikiä - ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikissa veneissä kansi on kerrosrakenteinen. Ei siis kovin helposti vältettävissä oleva ongelma.

En ole kuullut yhdestäkään veneestä jossa rungon (siis poislukien kansi) kerrosrakenne olisi ollut vettynyt. Sen sijaan kansissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että joku kohta on vettynyt. Hyvänä esimerkkinä Saillife -projekti.

Rustit, kaidetolpat, heloitus, mastonjalka, ankkuripeli, knaapit jne.. Noihin kaikkiin tulee suuria voimia, kiinnitykset heiluvat, ja vesi löytää tiensä rakenteeseen. Ruuvikiinnitteinen tiikkikansi on sitten oma surullinen lukunsa.

On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.

Paketsu kirjoitti:

On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.

Lue lisää

Rungon delaminoituminen plaanaavissa moottoriveneissä aaltojen ”iskualueella” on ihan ymmärrettävää.

Yleisin purjeveneiden runkorakenne on se, että kerroslevyrakennetta käytetään vain kyljissä likimain vesilinjan yläpuolella, ja kölipalkiston alue on umpilaminaattia. Yleensä myös läpivientien kohdalla on umpilaminaattia. Tuollaisen rakenteen poissulkeminen omassa venevalinnassa samalla poissulkee varmaankin n. 90% olemassaolevista purjeveneistä, ja on täysin turhaa, koska rungon ydinaineen vettymisen todennäköisyys on hyin pieni:

Pieni varovaisuus on paikallaan jos kerrosrakenne on käytössä koko rungossa, siis myös kölin kiinnityksen alueella. Näitä on tehty aika vähän. Balticeissa näin taitaa olla. Mutta ruuvikiinnitteinen tiikkikansi on kyllä paljon suurempi riski.

Edelleen samaa mieltä siitä, että kansirakenne on suurin riski.

Rungon osalta vesilinjan alapuolella on käytetty kerrosrakennetta ainakin osassa Infernoista ja X-veneistä. Näistä ei voi kuitenkaan vetää mitään merkkikohtaisia johtopäätöksiä, koska toteutus vaihtelee eri venemalleissa. Näin ollen rungon riskirakenteita voi olla muissakin merkeissä ja toisaalta taas ei välttämättä kaikissa Infernoissa ja X-veneissä.

Paketsu kirjoitti:

Edelleen samaa mieltä siitä, että kansirakenne on suurin riski.

Rungon osalta vesilinjan alapuolella on käytetty kerrosrakennetta ainakin osassa Infernoista ja X-veneistä. Näistä ei voi kuitenkaan vetää mitään merkkikohtaisia johtopäätöksiä, koska toteutus vaihtelee eri venemalleissa. Näin ollen rungon riskirakenteita voi olla muissakin merkeissä ja toisaalta taas ei välttämättä kaikissa Infernoissa ja X-veneissä.

Lue lisää

Useimmissa kerrosrakenteisissa purjeveneissä kerrosrakenne ulottuu vesilinjan alle, mutta äärimmäisen harvinainen se on kölipalkiston ja moottoripedin alueella.

Mikä riskiero siitä tulee ulottuuko kerrosrakenne vesirajaan vai 20 cm sen alapuolelle?

Tuohon kysymykseen ei varmaan kukaan pysty antamaan tarkkaa vastausta. Jokainen sentti mitä se ulottuu vesirajan alapuolelle kasvattaa riskiä. Sen tiedän, että noita on jouduttu korjaamaan. Vanhassa veneessä on riskipaikkoja muutenkin vaikka kuinka paljon, joten miksi ottaa sellaisiakin riskejä, joita voi välttää? Tai ainakin kannattaisi huomioida hinnassa.

Joakim1 kirjoitti:

Useimmissa kerrosrakenteisissa purjeveneissä kerrosrakenne ulottuu vesilinjan alle, mutta äärimmäisen harvinainen se on kölipalkiston ja moottoripedin alueella.

Mikä riskiero siitä tulee ulottuuko kerrosrakenne vesirajaan vai 20 cm sen alapuolelle?

Lue lisää

Eräässä HR 34:ssä ankkuriboksin huuhtelusuihkun vesi otettiin pohjaläpiviennin kautta. Joku poropeukalo oli kiinnittänyt läpiviennin kerrosrakenteeseen siten, että se alkoi vuosien kuluttua vuotamaan väliaineeseen. Kohde oli melko haasteellinen korjattava. Umpilaminaattiin on paljon helpompaa tehdä vedenpitävä läpivienti, ja vuodon havaitsee helpommin.

Paketsu kirjoitti:

On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.

Lue lisää

" laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi."
Delaminoitunut alue rupeaa peilaamaan, jos on kiiltävän gelcoatin alueella. Aika helppo havaita. Myrkkymaalin alla pohjassa tai kannessa teakin tai karhennuksen alla on toinen juttu.

Paketsu kirjoitti:

Tuohon kysymykseen ei varmaan kukaan pysty antamaan tarkkaa vastausta. Jokainen sentti mitä se ulottuu vesirajan alapuolelle kasvattaa riskiä. Sen tiedän, että noita on jouduttu korjaamaan. Vanhassa veneessä on riskipaikkoja muutenkin vaikka kuinka paljon, joten miksi ottaa sellaisiakin riskejä, joita voi välttää? Tai ainakin kannattaisi huomioida hinnassa.

Lue lisää

Minä pystyn: ei mitään jos läpivientien alueella on umpilaminaattia.

Paketsu kirjoitti:

On selvää että kansiin tulee ajan myötä ongelmia. Mutta googlaa vaikka sandwich hull delamination, niin alkaa löytyä runko-ongelmiakin. Ne voivat johtua törmäyksistä, läpivienneistä, voimista (riki, moottoriveneissä moottori) tai huonosta työstä alunperinkin. On runkoja korjattu Suomessakin.

Rungon ongelmat pysyvät piilossa pidempään, koska se ei juurikaan anna merkkejä itsestään. Kansi sen sijaan alkaa narista ja taipua jalan alla., joten sen kyllä huomaa.

Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa. Miten sellaisen huomaat rungosta? Minä en keksi.

Haittaako se sitten toisaalta mitään, jos ongelmaa ei mistään edes huomaa? Minua haittaa lähinnä sen takia, että Suomessa jäätyminen pahentaa ongelmaa.

Lue lisää

”Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa”

Muös umpilaminaatissa voi laminointi epäonnistua ja laminaatit jäädä irti toisistan. Tästä esimerkkinä täälläkin käsitelty HR:n oikeusjuttu.

Lampiuminaatti kirjoitti:

”Erään kölin irtoamisen tutkimuksessa selvisi, että laminointi ei ollut alunperinkään onnistunut, eli kuoret eivät olleet koskaan olleet kunnolla kiinni väliaineessa”

Muös umpilaminaatissa voi laminointi epäonnistua ja laminaatit jäädä irti toisistan. Tästä esimerkkinä täälläkin käsitelty HR:n oikeusjuttu.

Lue lisää

HR:n umpilaminointi on tavallisuudesta poikkeavaa. Mahtaako sellaista käyttää monikaan firma? Uloin kerros on ruiskulaminaattia ja vasta sen päälle tulevat käsinlaminoidut kerrokset. Erilaiset kerrokset olivat syystä tai toisesta huonosti kiinni toisissaan.

12-1 kirjoitti:

HR:n umpilaminointi on tavallisuudesta poikkeavaa. Mahtaako sellaista käyttää monikaan firma? Uloin kerros on ruiskulaminaattia ja vasta sen päälle tulevat käsinlaminoidut kerrokset. Erilaiset kerrokset olivat syystä tai toisesta huonosti kiinni toisissaan.

Lue lisää

Ei se ole uloin kerros jos sen päälle tulee kerroksia

ulointa kirjoitti:

Ei se ole uloin kerros jos sen päälle tulee kerroksia

Ensin muottiin laitettu kerros on valmiissa veneessä uloin. Sen päälle laminoidaan sisemmät kerrokset.

Raytheonilla ei ole ollut mitään tekmistä Raymarinen kanssa siitä lähtien kuin Raymarine ulkoistettiin 2001. 2010 FLIR osti Raymarinen.

Raytheon ei taida tehdä mitään huviveneisiin liittyvää, jos edes mitään merenkulkuun liittyvää. Tai tekeehän se asejärjestelmiä jne. laivoihin.

No helkkari, kiitos korjauksesta. Ko. yrityskauppa on kyllä mennyt ohi kokonaan.

Monissa muissakin ns luksusasioissa on sama tilanne että kun niiden hinta syystä tai toisesta laskee sopivalle tasolle, kääntyy tavallisen ostajan huomio remontti- ja ylläpitokuluihin. Vanha Swan on kuitenkin sikäli hyvä ostos että sen korjailu ei vaadi sen kalliimpia osia ja tarvikkeita eikä taitoa enempää kuin muidenkaan saman kokoisten veneiden remontointi.

Vasemman

Olisit vielä kertonut mastovajapäällikön terveisetkin, niitä jäin kaipaamaan.

En voi kun olla samaa mieltä ja antaa seura-aktiiville täyden tuen. Seuraavaksi Seuraan on varmaan tulossa maahanmuuttajia ja sukupuolivähemmistöt ovat jo läsnä.

Ei purjehdus pitänyt olla tälläista sekavaa sähellystä vaan ryhdikästä seuratoimintaa, jossa on selkeä nokkimisjärjestys ja kaikki sitoutuvat noudattamaan yhdessä koodistoa.

Ryhtiä.takaisin kirjoitti:

En voi kun olla samaa mieltä ja antaa seura-aktiiville täyden tuen. Seuraavaksi Seuraan on varmaan tulossa maahanmuuttajia ja sukupuolivähemmistöt ovat jo läsnä.

Ei purjehdus pitänyt olla tälläista sekavaa sähellystä vaan ryhdikästä seuratoimintaa, jossa on selkeä nokkimisjärjestys ja kaikki sitoutuvat noudattamaan yhdessä koodistoa.

Lue lisää

Näistä kommenteista ei ole pitkä matka siihen, että veljet ovat valkoisissa kaavuissa jonkun palavan sympolin ympärillä. Huh, huh.

Klaani kirjoitti:

Näistä kommenteista ei ole pitkä matka siihen, että veljet ovat valkoisissa kaavuissa jonkun palavan sympolin ympärillä. Huh, huh.

Samaa luin ja hämmästelin. Jo sana uuspurjehtijat tekstistä hirvittää. Tulee mieleen erään merikapteenin 50 vuotissynttärit jossa pursiseuran hallitukselta repesi pelihousut ja päreet kun juhlaliputus ei mennyt aivan merikadettikurssin ohjeiden mukaan.

KristofferKolumbus kirjoitti:

Samaa luin ja hämmästelin. Jo sana uuspurjehtijat tekstistä hirvittää. Tulee mieleen erään merikapteenin 50 vuotissynttärit jossa pursiseuran hallitukselta repesi pelihousut ja päreet kun juhlaliputus ei mennyt aivan merikadettikurssin ohjeiden mukaan.

Lue lisää

No kyllähän tuo, tai oikeastaan jo paljon pienempikin etikettivirhe pilaa juhlatunnelman merihenkisessä tilaisuudessa.

Törkeän huolimatonta! Toivottavasti syylliset saatiin selville ja annettiin asiaankuuluva rangaistus!

KristofferKolumbus kirjoitti:

Samaa luin ja hämmästelin. Jo sana uuspurjehtijat tekstistä hirvittää. Tulee mieleen erään merikapteenin 50 vuotissynttärit jossa pursiseuran hallitukselta repesi pelihousut ja päreet kun juhlaliputus ei mennyt aivan merikadettikurssin ohjeiden mukaan.

Lue lisää

Meillä Seurassa on sattunut monia tapauksia joiden vuoksi on hallitus harkitsemassa prospect -jäsenyyskäytäntöä. Tällöin uuspurjehtijana sisäänotettava keltanokka saisi ajaa ensimmäiset kaksi kautta vain sillä kauppalipulla ja saalingin alle nostettu Seuran prospect -viiri kertoisi jäsenkokelaasta.

Prospect -kaudella tulee suorittaa saaristo- ja rannikkolaivuritutkinnot sekä SRC ja EA1. Käytännön harjoitusta vaaditaan 800 mpk ja yhden Hallituksen Jäsenen todistus veneilytaidoista. Prospect -jäsenellä on lisävartiovuoroja ja muutamia ns. ikäviä tehtäviä kuten retkisataman käymälän tyhjennys.
Seuraamme halutaan liittyä. Siksi vaatimukset korkeiksi. Halusitte tai ette.

Klaani kirjoitti:

Näistä kommenteista ei ole pitkä matka siihen, että veljet ovat valkoisissa kaavuissa jonkun palavan sympolin ympärillä. Huh, huh.

No, tällä kertaa luulen kyllä tuon "seuraaktiivin" ja hänen komppaajiensa kirjoittelevan kieli poskessa. Vaikka onhan se niinkin, ettei niin hölmöä ajatusta olekaan, ettei joku sitä kannattaisi. Miten persuilla muka muuten voisi olla yli promillen kannatusta?

Jos sen verran olen tosikko, että väitän tuossa seuraaktiivin kirjoituksessa olevan yhden kohdan, joka osoittaa sen satuiluksi, vaikka uskoisi noin älyttömän seuran jostain päin maata löytyvän: vartiosakkojen suuruus yms. asiat ovat seuran yleiskokouksen asioita, eivät hallituksen toimivallassa.

Suomessa ei oikein nousukautta tullutkaan tällä erää. Kyllä 2008 ja 2010 (?) laskut näkyivät selvästi purjevenekaupassa. Ennen noita oli jopa toista vuotta jonotusaikaa, jotta sai veneen. Olikohan EF34:llä vielä 2009 1,5 vuoden toimitusaika, mutta sen jälkeen ei ole sitten tehtykään kuin 1-2 venettä lähes 10 vuodessa.