Onko Kalle Päätalo unohdettu?

Kiitos linkistä, mistä löytyi Kalle Päätalo -seuran sivut. Siellä todetaan aluksi: "Kirjailijan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Myös Kalle Päätalo -seura osallistuu juhlintaan monella tavalla." Ja hyvä niin.

Mutta ketä ne muut juhlintaan osallistuvat tahot ovat?

Kalle Päätalohan sai erilaisia huomion- ja kunnianosoituksia elinaikanaan hyvin monilta eri tahoilta, mutta nyt nämä tahot ovat - ja pelkäänpä että niin on jatkossakin - aivan hiljaa.

Mm. tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi kai noin parinkymmenen arvovaltaisen tahon anomuksesta professorin nimen ja arvon kirjailija Päätalolle vuonna 1978 ja Oulun yliopisto vihki hänet filosofian tohtoriksi h.c. 1994.

Mutta missä on matineat, konferenssit, paneelit ja muut kunnioitetulle ja arvostetulle kirjailijalle kuuluvat huomionosoitukset hänen merkkivuotenaan? Ainakaan minä en ole huomannut, että missään olisi sellaisia suunnitteilla.

Tuntuu niin surulliselta, että kaikki - lukuunottamatta Kalle Päätalo -seuraa ja Messukylän kirjastoa sekä meitä Päätalon elämäntyön ihailijoita - ovat unohtaneet poikkeuksellisen lahjakkaan ja ainutlaatuisiin saavutuksiin oman sinnikkyytensä ja periksiantamattomuutensa avulla vaatimattomista lähtökohdista nousseen taivalkoskelaislähtöisen mestarikirjailijan...

Vaikka Kalle Päätalo sai uurastettua kovan työn kautta rakennusmestarin paperit itselleen ja hänestä tuli arvostettu ja menestynyt kirjailijaprofessori, se ei suinkaan tarkoita sitä, että rakennusmestarin tutkinto avaisi automaattisesti tien menestykseen ja maineeseen kirjallisuuden saralla.

Päätalollahan oli ymmärtääkseni jotenkin poikkeukselliset aivot ja kai muutenkin jotenkin erikoinen henkinen rakenne, mitkä yhdistettynä supermuistiin ja hänen harrastuneisuuteensa kirjallisuuden taholle loivat edellytykset menestyksekkäälle kirjailijanuralle.

Älykkyydeltään Päätalo tiettävästi lukeutui ns. keskinkertaisten sakkiin, hän ei siis yleislahjakkuudeltaan ollut ilmeisesti erityisen lahjakas. Siihen viittaisi jo sekin, että huolimatta suuresta panostuksestaan opintoihinsa teknillisessä koulussa, hänen todistuksensa jäi varsin vaatimattomaksi.

Kalle Päätalo luki paljon lapsuudesta lähtien - viihdekirjallisuudesta klassikoihin - ja myös kirjoitti eli harjoitteli kirjoittamista paljon. Lisäksi hänen elämänsä ensimmäisinä noin 30 vuonna tapahtui paljon merkittävää ja poikkeuksellista niin hänen omassa elämässään kuin historiallisesti Suomen ja maailman tapahtumissa. Siinä oli, mistä kirjoittaa.

KateuskoOnSyynä kirjoitti:

Vaikka Kalle Päätalo sai uurastettua kovan työn kautta rakennusmestarin paperit itselleen ja hänestä tuli arvostettu ja menestynyt kirjailijaprofessori, se ei suinkaan tarkoita sitä, että rakennusmestarin tutkinto avaisi automaattisesti tien menestykseen ja maineeseen kirjallisuuden saralla.

Päätalollahan oli ymmärtääkseni jotenkin poikkeukselliset aivot ja kai muutenkin jotenkin erikoinen henkinen rakenne, mitkä yhdistettynä supermuistiin ja hänen harrastuneisuuteensa kirjallisuuden taholle loivat edellytykset menestyksekkäälle kirjailijanuralle.

Älykkyydeltään Päätalo tiettävästi lukeutui ns. keskinkertaisten sakkiin, hän ei siis yleislahjakkuudeltaan ollut ilmeisesti erityisen lahjakas. Siihen viittaisi jo sekin, että huolimatta suuresta panostuksestaan opintoihinsa teknillisessä koulussa, hänen todistuksensa jäi varsin vaatimattomaksi.

Kalle Päätalo luki paljon lapsuudesta lähtien - viihdekirjallisuudesta klassikoihin - ja myös kirjoitti eli harjoitteli kirjoittamista paljon. Lisäksi hänen elämänsä ensimmäisinä noin 30 vuonna tapahtui paljon merkittävää ja poikkeuksellista niin hänen omassa elämässään kuin historiallisesti Suomen ja maailman tapahtumissa. Siinä oli, mistä kirjoittaa.

Lue lisää

Supermuisti ja älykkyys korreloivat ja Päätalo ei ollut älykkö. Hän oli hyvinkin keskinkertainen syrjäänvetäytyvä persoona, joka haki lohtua kirjallisuudesta. Päätalon teksteissä on paljon esim. Pietari Päivärintaa vaikka hän ei esikuvakseen tätä mainitsekaan.

Päätalon kaikessa kirjoittamisessa henkilönä oli hän itse, jolle sattuneita tapahtumia hän kirjailijan vapaudella väritti ja sovelsi. Repliikit joita hän kirjojensa henkilöiden suuhun laittoi eivät ole supermuistoja, vaan kuten hän itse sanoo, "näin he olisivat puhuneet jos olisivat olleet tässä tilanteessa" Onkin arvoitus missä määrin hän kirjoitti itselleen sattuneista tapahtumista ja mikä oli legendaa. Raamit hänen elämästään kirjoissa kuitenkin ovat.

Selvää on, että hän itse kritisoi itseään ja mainosti rehellisyyttään, eikä kestänyt lainkaan muiden itseensä kohdistuvaa arvostelua. On helppoa olla rehellinen jos keksii itsestään virheitä jotka eivät ole todellisia. Toinen asia on aito rehellisyys, eikä Päätalo siinä mielessä ole muita kummempi.

sampoa kirjoitti:

Supermuisti ja älykkyys korreloivat ja Päätalo ei ollut älykkö. Hän oli hyvinkin keskinkertainen syrjäänvetäytyvä persoona, joka haki lohtua kirjallisuudesta. Päätalon teksteissä on paljon esim. Pietari Päivärintaa vaikka hän ei esikuvakseen tätä mainitsekaan.

Päätalon kaikessa kirjoittamisessa henkilönä oli hän itse, jolle sattuneita tapahtumia hän kirjailijan vapaudella väritti ja sovelsi. Repliikit joita hän kirjojensa henkilöiden suuhun laittoi eivät ole supermuistoja, vaan kuten hän itse sanoo, "näin he olisivat puhuneet jos olisivat olleet tässä tilanteessa" Onkin arvoitus missä määrin hän kirjoitti itselleen sattuneista tapahtumista ja mikä oli legendaa. Raamit hänen elämästään kirjoissa kuitenkin ovat.

Selvää on, että hän itse kritisoi itseään ja mainosti rehellisyyttään, eikä kestänyt lainkaan muiden itseensä kohdistuvaa arvostelua. On helppoa olla rehellinen jos keksii itsestään virheitä jotka eivät ole todellisia. Toinen asia on aito rehellisyys, eikä Päätalo siinä mielessä ole muita kummempi.

Lue lisää

Olet selvästi oivaltanut paljon hyvin olennaista Kalle Päätalon persoonallisuudesta. Tuohon ei ole juuri lisättävää, mutta yhden kirjailijan itsensä kertoman asian itsestään voisin kuitenkin tässä yhteydessä tuoda esiin.

Päätalo kertoi eräässä haastattelussa, kuinka hän ihmettelee aivojaan, joissa on ikäänkuin pieniä lokeroita, joissa on muistoja ja niitä tulee esiin aivan valtavia määriä. Yksi muisto herättää toisen ja niin edelleen.

Ja jo se tosiasia, että hän muisti paljon asioita noin parivuotiaasta lähtien on kyllä lähes poikkeuksellista, ainakin hyvin harvinaista joka tapauksessa. Siis supermuisti.

Sitä kyllä olen suuresti ihmetellyt, ettei hän juurikaan kyennyt hyvää muistiaan hyödyntämään opinnoissaan, vaikka se ei ollut kiinni ainakaan yrittämisestä. Hänhän harjoitteli parin etevän opiskelukaverin johdolla matemaattisia aineita, joiden ymmärtämisessä hänellä oli suuria vaikeuksia.

Laskeminen, harjoitustöiden tekeminen ja muu pänttäys jatkui usein aamuyöhön saakka ja Kalle joutui menemään kouluun väsyneenä liian vähien yöunien - vain muutama tunti yössä - jälkeen silmät päässä seisoen.

Onneksi hänellä oli saman tason oppilaskaveri, jonka haasteet olivat samankaltaisia ja sitten he taisivat välillä oikein nukahdella pyöräillessään yhdessä Messukylästä Pyynikin rinteessä sijaitsevaan kouluunsa.

Kerrankin toinen heistä jossakin Kalevankankaan männikkörinteen tienoilla kaatui lähes väsymyksestä pökertyneenä pyörineen maahan...

Kummun Kallen entisestä vaimosta tiedetään hyvinkin paljon ja hän on ollut haastateltavana ainakin yhdessä Kalle Päätaloon liittyvässä kirjassakin.

Milkahan vietti loppuvuotensa vanhainkodissa ja kuoli lähes 9-kymppisenä jo useita vuosia sitten.

Hakeudupa kirjastoon ja siellä kysele Kalle Päätaloon liittyviä kirjoja, niin jospa niistä löydän kaipaamaasi tietoutta.

"kuka tietää kummun -kallen milkka vaimon vaiheista"

Raimo Jokisalmi on kirjoittanut Kummun Milkasta, jopa hänen haastatteluihinsa perustuvaa tekstiä. Yksittäisiä artikkeleita Päätalon kirjoissa esiintyvistä henkilöistä on julkaistu "Iisalmen Sanomissa". Jokisalmelta on ilmestynyt kirjakin näistä Päätalon romaanihenkilöiden myöhemmistä vaiheista, myös Milkasta. En nyt muista kirjan nimeä, mutta löytynee netistä.

Muistikuvia Jokisalmen kirjoituksista: Sodan päätyttyä Kummun Milka päätyi poikansa kanssa Oulun seudulle. Hänen ottotyttyttärensä Hilja kävi jonkin aikaa äitipuolensa luona asumassa ja työskenteli tämän taloudesta käsin lähistöllä. Loppuvuotensa Milka eli Muhoksella vanhainkodissa. Hänen poikansahan kuoli tapaturmaisesti 1970-luvun alussa.

Olen aivan samaa mieltä. Minä lukisin jokaisen sanan, minkä Kalle P ä ä t a l o on kirjoittanut. Ihan jokaisen sanan!

Päätalon kirjojen oikoluku oli parin ensimmäisen teoksen jälkeen, jotka toimitti julkaisukuntoon maisteri Ville Repo, täysin ala-arvoista työtä.

Jokainen voi todeta tämän hyvin helposti: vain lukemalla niitä mölläreitä. Niissä on vilisemällä monenlaisia virheitä, kirjoitusvirheistä kielioppivirheisiin, eikä niistä saa syyllistää kirjailijaa, vaan kirjan KUSTANNUSTOIMITTAJAA.

Väitän, että Päätalon teokset huononivat dramaattisesti sietämättömän huonon toimitustyön seurauksena.

Kirjailijauransa alkuvaiheessa Päätalo tarvitsi ja sai ammattitaitoista ohjausta ja opastusta Ville Revolta. Hänen siirryttyä toisen kustantajan palkkalistoille, kustannustoimittajuuden hoiti kuka milloinkin, Syrjän veljekset tietääkseni heiluivat ainakin mukana.

Kysymys on siitä, haluammeko me seurata kirjailija Päätalon ajatuksenjuoksua, vai kenties kustannustoimittajan visiota siitä, mitä hän kuvitteli kirjailijan tarkoittaneen ja mihin hänen pyrkineen.

Mielestäni Revon jälkeisten kustannustoimittajien fokus oli täysin hukassa ja ammattitaitokin hyvin kyseenalaista.

Siispä: toivon hartaasti, että Päätalon teokset - ainakin Iijoki-sarja kokonaisuudessaan, julkaistaisiin sellaisessa asussa, kuin millaisena Päätalo jätti ne ensimmäistä kertaa kustantajan tarkasteltavaksi. Kielioppivirheet niistä voisi toki poistaa, mutta ei asiallista sisältöä lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olen aivan samaa mieltä. Minä lukisin jokaisen sanan, minkä Kalle P ä ä t a l o on kirjoittanut. Ihan jokaisen sanan!

Päätalon kirjojen oikoluku oli parin ensimmäisen teoksen jälkeen, jotka toimitti julkaisukuntoon maisteri Ville Repo, täysin ala-arvoista työtä.

Jokainen voi todeta tämän hyvin helposti: vain lukemalla niitä mölläreitä. Niissä on vilisemällä monenlaisia virheitä, kirjoitusvirheistä kielioppivirheisiin, eikä niistä saa syyllistää kirjailijaa, vaan kirjan KUSTANNUSTOIMITTAJAA.

Väitän, että Päätalon teokset huononivat dramaattisesti sietämättömän huonon toimitustyön seurauksena.

Kirjailijauransa alkuvaiheessa Päätalo tarvitsi ja sai ammattitaitoista ohjausta ja opastusta Ville Revolta. Hänen siirryttyä toisen kustantajan palkkalistoille, kustannustoimittajuuden hoiti kuka milloinkin, Syrjän veljekset tietääkseni heiluivat ainakin mukana.

Kysymys on siitä, haluammeko me seurata kirjailija Päätalon ajatuksenjuoksua, vai kenties kustannustoimittajan visiota siitä, mitä hän kuvitteli kirjailijan tarkoittaneen ja mihin hänen pyrkineen.

Mielestäni Revon jälkeisten kustannustoimittajien fokus oli täysin hukassa ja ammattitaitokin hyvin kyseenalaista.

Siispä: toivon hartaasti, että Päätalon teokset - ainakin Iijoki-sarja kokonaisuudessaan, julkaistaisiin sellaisessa asussa, kuin millaisena Päätalo jätti ne ensimmäistä kertaa kustantajan tarkasteltavaksi. Kielioppivirheet niistä voisi toki poistaa, mutta ei asiallista sisältöä lainkaan.

Lue lisää

Että ihan joku on hyvin pitkälti samaa mieltä kanssani. Olen kyllästymiseen asti kuullut, jotta Päätalossa on toistoa...melko vähän on...ennemminkin aikaisemman kertaamisen piikkiin menee. Muutama on sanonut, jotta, kun on lukenut yhden Päätalon...on lukenut kaikki...EI pidä paikkaansa missään tapauksessa. Kustannustoimittajien ammattitaidosta ei ole tietoa, mutta, eikö Syrjän veljekset olleet eteviä. ? Jos jossain voisi moittia Mestarin kirjoitus tyyliä...niin ensimmäisen vaimon Päätalo kirjoitti liian kenkkumaiseksi ! Lähes masensi lukea niitä riitoja, jotka eteni lähes entisten kaavojen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Että ihan joku on hyvin pitkälti samaa mieltä kanssani. Olen kyllästymiseen asti kuullut, jotta Päätalossa on toistoa...melko vähän on...ennemminkin aikaisemman kertaamisen piikkiin menee. Muutama on sanonut, jotta, kun on lukenut yhden Päätalon...on lukenut kaikki...EI pidä paikkaansa missään tapauksessa. Kustannustoimittajien ammattitaidosta ei ole tietoa, mutta, eikö Syrjän veljekset olleet eteviä. ? Jos jossain voisi moittia Mestarin kirjoitus tyyliä...niin ensimmäisen vaimon Päätalo kirjoitti liian kenkkumaiseksi ! Lähes masensi lukea niitä riitoja, jotka eteni lähes entisten kaavojen mukaan.

Lue lisää

Kirjoitat täyttä asiaa! Toistoa ei Kallen kirjoissa ole juuri nimeksikään, mutta kertausta on. Mutta sehän se onkin opintojen äiti ja välistä ihan paikallaan, varsinkin juuri omaelämäkerrallisessa kerronnassa.

Ja kun tiedetään, että muistot toivat Kallelle aina mieleen uusia muistoja, niin kertaus saattoi olla hänen tapansa saada niitä uusia muistoja esille muistinsa syvyyksistä. Että siten kertaus oli ihan välttämätöntä tarinan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Etenkin tilanteissa, joissa Kalle oli joutunut pitämään taukoa kirjoittamisessaan vaikkapa sairaalakäyntien tai muiden menojen vuoksi. Hänhän kirjoitti tavallisesti ihan jokaisena päivänä, viikonloput mukaan lukien.

Itsekin tykkäsin Lainasta (Helvistä) ja olin surullinen siitä, kuinka Kalle häntä kohteli. Itse luulisin osaavani arvostaa Lainan hyviä puolia ja olisin varmasti pitänyt itseäni onnekkaana miehenä, mikäli olisin löytänyt hänen kaltaisensa naisen.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat täyttä asiaa! Toistoa ei Kallen kirjoissa ole juuri nimeksikään, mutta kertausta on. Mutta sehän se onkin opintojen äiti ja välistä ihan paikallaan, varsinkin juuri omaelämäkerrallisessa kerronnassa.

Ja kun tiedetään, että muistot toivat Kallelle aina mieleen uusia muistoja, niin kertaus saattoi olla hänen tapansa saada niitä uusia muistoja esille muistinsa syvyyksistä. Että siten kertaus oli ihan välttämätöntä tarinan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Etenkin tilanteissa, joissa Kalle oli joutunut pitämään taukoa kirjoittamisessaan vaikkapa sairaalakäyntien tai muiden menojen vuoksi. Hänhän kirjoitti tavallisesti ihan jokaisena päivänä, viikonloput mukaan lukien.

Itsekin tykkäsin Lainasta (Helvistä) ja olin surullinen siitä, kuinka Kalle häntä kohteli. Itse luulisin osaavani arvostaa Lainan hyviä puolia ja olisin varmasti pitänyt itseäni onnekkaana miehenä, mikäli olisin löytänyt hänen kaltaisensa naisen.

Lue lisää

Iijoki-sarja on kokonaisuudessaan mahtava lukukokemus. Mutta jos pitää puutteita kaivaa esiin...niin muutamista henkilöistä olisin lukenut paljon enemmän : Simosen Tyyne, Felix ( Ähfä ) Metsänen, Janne Mäkitörmä, Kankun Irja ja joitakin muitakin henkilöitä, jotka ei nyt tule mieleen. Juopottelevasta Villestä oli surkeat pätkät lukea, kun he menivät Ikalisiin metsäkämppä kartanoa rakentamaan. Olen myös lukenut arvosteluja, joissa väitettiin Päätalon pitkittäneen Iijoki-sarjaa...sellaista en kyllä usko...niinkin sairas mies, kun hän oli, tuskin venytti tarkoituksella oma elämänkertaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Iijoki-sarja on kokonaisuudessaan mahtava lukukokemus. Mutta jos pitää puutteita kaivaa esiin...niin muutamista henkilöistä olisin lukenut paljon enemmän : Simosen Tyyne, Felix ( Ähfä ) Metsänen, Janne Mäkitörmä, Kankun Irja ja joitakin muitakin henkilöitä, jotka ei nyt tule mieleen. Juopottelevasta Villestä oli surkeat pätkät lukea, kun he menivät Ikalisiin metsäkämppä kartanoa rakentamaan. Olen myös lukenut arvosteluja, joissa väitettiin Päätalon pitkittäneen Iijoki-sarjaa...sellaista en kyllä usko...niinkin sairas mies, kun hän oli, tuskin venytti tarkoituksella oma elämänkertaansa.

Lue lisää

Mahtava lukukokemus se Iijoki-sarja on, ihan varmasti. Itse aloittelen kolmatta lukukierrosta...Minua kiinnostaa eniten sota-ajan kuvaus ja sitähän riittää muutaman kirjan verran. Se aika kun on niin ainutlaatuista, ettei sitä oikein osaa edes kuvitella. Muun ajan voi sentään jossakin mitassa hahmottaa mielikuvituksellaan.

Monta monta henkilöä on Iijoki-sarjassa, joiden elämänvaiheista haluaisi tietää enemmän, nuo mainitsemasi ja mm. Helvi Moilanen, vuokraemäntä Alli ja silloinen miehensä, selkosten viimeinen viljastaja Juuso ja monia muita. Kiinnostaisi jopa erään Kallen Manne-veljen elämän viimevaiheisiin liittyvän Räisäsen elämäntarina.

Onneksi tutkija/kirjailija Karoliina Timonen on ottanut asiakseen selvittää Iijoki-sarjan henkilöiden taustoja. Häneltä on jo julkaistu teos Kirjeitä Iijoelle ja jatkoa tiettävästi on suunnitteilla.

Anonyymi kirjoitti:

Mahtava lukukokemus se Iijoki-sarja on, ihan varmasti. Itse aloittelen kolmatta lukukierrosta...Minua kiinnostaa eniten sota-ajan kuvaus ja sitähän riittää muutaman kirjan verran. Se aika kun on niin ainutlaatuista, ettei sitä oikein osaa edes kuvitella. Muun ajan voi sentään jossakin mitassa hahmottaa mielikuvituksellaan.

Monta monta henkilöä on Iijoki-sarjassa, joiden elämänvaiheista haluaisi tietää enemmän, nuo mainitsemasi ja mm. Helvi Moilanen, vuokraemäntä Alli ja silloinen miehensä, selkosten viimeinen viljastaja Juuso ja monia muita. Kiinnostaisi jopa erään Kallen Manne-veljen elämän viimevaiheisiin liittyvän Räisäsen elämäntarina.

Onneksi tutkija/kirjailija Karoliina Timonen on ottanut asiakseen selvittää Iijoki-sarjan henkilöiden taustoja. Häneltä on jo julkaistu teos Kirjeitä Iijoelle ja jatkoa tiettävästi on suunnitteilla.

Lue lisää

Just sain luetuksi Matti Vehviläisen P ä ä t a l o ( Gummerus 1978 )...ties kuinka monennen kerran. Olen lukenut Karoliina Timosen ja Antti Heikkisen kirjat...Iijoki-sarjaan liittyen. Heikkisen kirjalta odotin enemmän, kun hänellä oli alla loistava elämänkerta J u i c e Leskisestä, joka oli koruttomasti esiin tuotu ja uskottavasti totuuden mukainen.
Enemmän Iijoki-sarjan henkilöistä lisäksi olisin myös tahtonut lukea : Pikku-Lyyti, veli Manne, Loukusa Kalle, Kurtti Tyyne ja milli Heikki ( Auervaara ).
Iijoki-sarja on tullut muutaman kerran luettua. Koilismaa tuli luettua kaksi kertaa...ja kolmatta kertaa ei ole näköpiirissä...näkyvissä.

Anonyymi kirjoitti:

Just sain luetuksi Matti Vehviläisen P ä ä t a l o ( Gummerus 1978 )...ties kuinka monennen kerran. Olen lukenut Karoliina Timosen ja Antti Heikkisen kirjat...Iijoki-sarjaan liittyen. Heikkisen kirjalta odotin enemmän, kun hänellä oli alla loistava elämänkerta J u i c e Leskisestä, joka oli koruttomasti esiin tuotu ja uskottavasti totuuden mukainen.
Enemmän Iijoki-sarjan henkilöistä lisäksi olisin myös tahtonut lukea : Pikku-Lyyti, veli Manne, Loukusa Kalle, Kurtti Tyyne ja milli Heikki ( Auervaara ).
Iijoki-sarja on tullut muutaman kerran luettua. Koilismaa tuli luettua kaksi kertaa...ja kolmatta kertaa ei ole näköpiirissä...näkyvissä.

Lue lisää

Matti Vehviläisen kirja on lukematta, mutta jo huomenna alan sitä kysellä.

Uskon kyllä, että vielä tulee paljon Kalle Päätalon kirjoihin ja niiden henkilöihin liittyviä teoksia julki. On se Päätalon tuotanto sentään ihan poikkeuksellisen uskomattoman laaja ja merkittävä kirjallinen aarreaitta!

Anonyymi kirjoitti:

Matti Vehviläisen kirja on lukematta, mutta jo huomenna alan sitä kysellä.

Uskon kyllä, että vielä tulee paljon Kalle Päätalon kirjoihin ja niiden henkilöihin liittyviä teoksia julki. On se Päätalon tuotanto sentään ihan poikkeuksellisen uskomattoman laaja ja merkittävä kirjallinen aarreaitta!

Lue lisää

Matti Vehviläisen kirja löytynee useammasta kirjastosta...loppuun painos on myyty jo vuosikymmeniä sitten, tosin painos on voinut olla pieni. Sen voi löytää antikvaarista, divarista tai kirpputorilta...mistä itse olen sen ostanut.
Iijoki-sarjan mielenkiintosinta tekstiä on savotta ja pöllinteon ajan kuvaukset, kun Herkko oli terve...tosin se aika jäi melko lyhyeksi.
Sota-ajalta Päätalon kirjat olen lukenut vielä erikseen pariin kertaan, joissa kerronta on kaikesta kurjuudesta huolimatta mielekästä...muutamaa kohtaa pois lukien.
Kirvesmies aika...varsinkin timpuri Jannen kera on lähes parasta Päätaloa, kuten myös rakennusmestarina toiminta...ajoittain.

Anonyymi kirjoitti:

Matti Vehviläisen kirja löytynee useammasta kirjastosta...loppuun painos on myyty jo vuosikymmeniä sitten, tosin painos on voinut olla pieni. Sen voi löytää antikvaarista, divarista tai kirpputorilta...mistä itse olen sen ostanut.
Iijoki-sarjan mielenkiintosinta tekstiä on savotta ja pöllinteon ajan kuvaukset, kun Herkko oli terve...tosin se aika jäi melko lyhyeksi.
Sota-ajalta Päätalon kirjat olen lukenut vielä erikseen pariin kertaan, joissa kerronta on kaikesta kurjuudesta huolimatta mielekästä...muutamaa kohtaa pois lukien.
Kirvesmies aika...varsinkin timpuri Jannen kera on lähes parasta Päätaloa, kuten myös rakennusmestarina toiminta...ajoittain.

Lue lisää

Lisäksi olisin tahtonut lukea huomattavasti enemmän Kallen ensimmäisellä mestaroimalla työmaalla olevasta jätti-sepästä ( Alvar Turkki )...ja pitkästä sekatyömiehestä, joka hilppo kävellä pitkin askelin vetävällä tyylillä kymmeniä kilometrejä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi olisin tahtonut lukea huomattavasti enemmän Kallen ensimmäisellä mestaroimalla työmaalla olevasta jätti-sepästä ( Alvar Turkki )...ja pitkästä sekatyömiehestä, joka hilppo kävellä pitkin askelin vetävällä tyylillä kymmeniä kilometrejä.

Lue lisää

Samoin, molemmat mainitsemasi Iijoki-sarjassa esitellyt hahmot ovat kiinnostavia.

Suurin osa - varmaankin lähes kaikki - henkilöistä, jotka liittyvät -40- ja 50-lukujen vaihteen tienoille sarjassa, ovat jo kuolleet, mutta heidän läheisiään ja sukulaisiaan on varmasti vielä runsaasti elossa.

Jos joku Päätalon tuotannon hyvin tunteva ja sujuvan kirjoitustyylin hallitseva henkilö etsisi heitä ja kirjaisi heidän muistelujaan juuri noista mielenkiintoisista, mutta vain lyhyesti sarjassa esiintyvistä henkilöistä, olisi se varmasti todella antoisaa luettavaa!

Anonyymi kirjoitti:

Samoin, molemmat mainitsemasi Iijoki-sarjassa esitellyt hahmot ovat kiinnostavia.

Suurin osa - varmaankin lähes kaikki - henkilöistä, jotka liittyvät -40- ja 50-lukujen vaihteen tienoille sarjassa, ovat jo kuolleet, mutta heidän läheisiään ja sukulaisiaan on varmasti vielä runsaasti elossa.

Jos joku Päätalon tuotannon hyvin tunteva ja sujuvan kirjoitustyylin hallitseva henkilö etsisi heitä ja kirjaisi heidän muistelujaan juuri noista mielenkiintoisista, mutta vain lyhyesti sarjassa esiintyvistä henkilöistä, olisi se varmasti todella antoisaa luettavaa!

Lue lisää

Voisihan se noinkin mennä...siihen tehtävään pitäisi olla noheva henkilö, joka kaivaisi tarpeellisen tiedon esiin. Joku...Juhani Suomen kaltainen...ehkä.
Itse mestarilta se olisi parhaiden käynyt, mutta hänellä oli niitä sairauksia...ja ikä loppui kesken.
Melko paljon ketuttaa Gummeruksen poistot alkuperäisistä käsikirjoituksista. Oliko silloin kustantamoilla pelko, jotta paksumpiin kirjoihin ei tartuta.
Esimerkiksi Sariola kirjoitti Susikoskesta hyvin, mutta liian lyhyesti...olisi saanut olla 100-200 sivua pitempiä tarinoita.

Anonyymi kirjoitti:

Voisihan se noinkin mennä...siihen tehtävään pitäisi olla noheva henkilö, joka kaivaisi tarpeellisen tiedon esiin. Joku...Juhani Suomen kaltainen...ehkä.
Itse mestarilta se olisi parhaiden käynyt, mutta hänellä oli niitä sairauksia...ja ikä loppui kesken.
Melko paljon ketuttaa Gummeruksen poistot alkuperäisistä käsikirjoituksista. Oliko silloin kustantamoilla pelko, jotta paksumpiin kirjoihin ei tartuta.
Esimerkiksi Sariola kirjoitti Susikoskesta hyvin, mutta liian lyhyesti...olisi saanut olla 100-200 sivua pitempiä tarinoita.

Lue lisää

Suomi on erittäin etevä tutkija ja sujuva kirjoittaja. Tohtori Suomi kyllä saisi paljon selville, mikäli hän on vielä voimissaan...

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on erittäin etevä tutkija ja sujuva kirjoittaja. Tohtori Suomi kyllä saisi paljon selville, mikäli hän on vielä voimissaan...

Taitaa Kekkos specialisti olla vielä voimissaan. Oliko just ilmestynyt Kekkosen ajasta kertova uusin kirja. Ja hänellä on vielä kesken Koiviston ajasta kertova kirjasarja...vissiin odottaa, jotta arkistot avautuvat. Tahtoisin todella lukea Koiviston vetämän vahvan markan politiikan taustoista, mutta riittääkö Juhani Suomella ikä ja terveys sen kirjoittamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa Kekkos specialisti olla vielä voimissaan. Oliko just ilmestynyt Kekkosen ajasta kertova uusin kirja. Ja hänellä on vielä kesken Koiviston ajasta kertova kirjasarja...vissiin odottaa, jotta arkistot avautuvat. Tahtoisin todella lukea Koiviston vetämän vahvan markan politiikan taustoista, mutta riittääkö Juhani Suomella ikä ja terveys sen kirjoittamiseen.

Lue lisää

Olisi todellakin loistojuttu meille kaikille Päätalon tuotannon ystäville, mikäli tohtori Suomi perehtyisi asiaan oikein kunnolla ja kaikella tarmollaan ja etevyydellään!

Mutta miten hän noin yleisellä tasolla suhtautunee Kalle Päätalon tuotantoon? Pitäneekö hän Päätaloa merkittävänä kirjailijana ja sellaisena tutkimuskohteena, mihin hänen kannattaisi uhrata rajallisia aikaresurssejaan?

Anonyymi kirjoitti:

Olisi todellakin loistojuttu meille kaikille Päätalon tuotannon ystäville, mikäli tohtori Suomi perehtyisi asiaan oikein kunnolla ja kaikella tarmollaan ja etevyydellään!

Mutta miten hän noin yleisellä tasolla suhtautunee Kalle Päätalon tuotantoon? Pitäneekö hän Päätaloa merkittävänä kirjailijana ja sellaisena tutkimuskohteena, mihin hänen kannattaisi uhrata rajallisia aikaresurssejaan?

Lue lisää

Luultavasti joudumme unohtamaan Juhani Suomen osalta tuollaisen tuotannon tutkimisen.
FT Markku Kuisma voisi olla sellainen ammattilainen, jolta sellainen voisi sujua, jos keltä. Hieman nuorempi FT Teemu Keskisarja on tietojeni mukaan lukenut Päätaloa...tiedä vielä, vaikka hän jossain vaiheessa tarttuu Päätalon tuotannon, ns. sivuhenkilöiden tietojen kaivamiseen tiheämmällä kammalla...Iijokisarjan osalta...omasta mielestäni. Mutta mitä enemmän aikaa kuluu...sitä vaikeammaksi sellainen käy...kiistattomasti.

Anonyymi kirjoitti:

Luultavasti joudumme unohtamaan Juhani Suomen osalta tuollaisen tuotannon tutkimisen.
FT Markku Kuisma voisi olla sellainen ammattilainen, jolta sellainen voisi sujua, jos keltä. Hieman nuorempi FT Teemu Keskisarja on tietojeni mukaan lukenut Päätaloa...tiedä vielä, vaikka hän jossain vaiheessa tarttuu Päätalon tuotannon, ns. sivuhenkilöiden tietojen kaivamiseen tiheämmällä kammalla...Iijokisarjan osalta...omasta mielestäni. Mutta mitä enemmän aikaa kuluu...sitä vaikeammaksi sellainen käy...kiistattomasti.

Lue lisää

Kyllä tunnut arssinoivan samansuuntaisesti, kuin minäkin näistä asioista.

Mainitsen tässä vielä yhden mahdollisen nimen: Karoliina Timonen. Hänhän on tunnetusti kiinnostunut Päätalon tuotannosta ja jopa häneltä ilmestyi vajaa vuosi sitten Päätalon kirjojen henkilöihin liittyvä - ymmärtääkseni tosin fiktiivinen - teos. Lisäksi Timonen on kirjoittanut teoksen nimeltä Suuri illuusioni.

Jos Timosen saisi kiinnostumaan suunnittelemastamme kirjaprojektista, hän epäilemättä saisi aikaan hyvin mielenkiintoisen teoksen!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tunnut arssinoivan samansuuntaisesti, kuin minäkin näistä asioista.

Mainitsen tässä vielä yhden mahdollisen nimen: Karoliina Timonen. Hänhän on tunnetusti kiinnostunut Päätalon tuotannosta ja jopa häneltä ilmestyi vajaa vuosi sitten Päätalon kirjojen henkilöihin liittyvä - ymmärtääkseni tosin fiktiivinen - teos. Lisäksi Timonen on kirjoittanut teoksen nimeltä Suuri illuusioni.

Jos Timosen saisi kiinnostumaan suunnittelemastamme kirjaprojektista, hän epäilemättä saisi aikaan hyvin mielenkiintoisen teoksen!

Lue lisää

En häntä unohtanut, kyllä hän tuli mieleeni heti kärkeen. Hän on vielä nuori menevä nainen , jota mahdollisesti kiskotaan projekteihin...puoleen, jos toiseen. Mahtaisiko häntä riittävästi kiinnostaa tuo aihe, vaikka hän onkin Päätalon lukija. Toivottavasti luuloni on täysin väärä...ja häneltä ilmestyisi joku tuon tapainen teos, joka hipoisi edellänainittua aihetta. Vielä Markku Kuismasta sen verran...eilen ja tänään Flinkkilä & Tastula ohjelmassa oli haastateltavana...häntä kohdannut äkillinen sairaus vuosi sitten, josta on kuitenkin selvinnyt...hänellä lienee jarruttelu vaihe käsillä.
Oletko tämä kaveri, joka aikoi hakea luettavaksi Matti Vehviläisen P ä ä t a l o 1978 Gummerus kirjan ? Jos talvi vielä tästä kiristää otettaan...tiedä vaikka tavailen sen vielä läpi...uusintana viime marraskuun.

Anonyymi kirjoitti:

En häntä unohtanut, kyllä hän tuli mieleeni heti kärkeen. Hän on vielä nuori menevä nainen , jota mahdollisesti kiskotaan projekteihin...puoleen, jos toiseen. Mahtaisiko häntä riittävästi kiinnostaa tuo aihe, vaikka hän onkin Päätalon lukija. Toivottavasti luuloni on täysin väärä...ja häneltä ilmestyisi joku tuon tapainen teos, joka hipoisi edellänainittua aihetta. Vielä Markku Kuismasta sen verran...eilen ja tänään Flinkkilä & Tastula ohjelmassa oli haastateltavana...häntä kohdannut äkillinen sairaus vuosi sitten, josta on kuitenkin selvinnyt...hänellä lienee jarruttelu vaihe käsillä.
Oletko tämä kaveri, joka aikoi hakea luettavaksi Matti Vehviläisen P ä ä t a l o 1978 Gummerus kirjan ? Jos talvi vielä tästä kiristää otettaan...tiedä vaikka tavailen sen vielä läpi...uusintana viime marraskuun.

Lue lisää

Saattaisi Timonen olla kiinnostunut hyvistä aiheideoista Päätaloon liittyen, hänhän jo kirjoitti Iijoki-sarjan naisista. On kuitenkin epäilemättä kiireinen, kun on perhettä ja muuta, riittääkö aika, nuorehkot lapsetkin taitaa olla.

Itse olen tämän keskusteluketjun aloittaja ja kirjoittelen vastauksia kaikkiin viesteihin, mitä löydän. On hyvin kiinnostavaa Päätalofanina jutella kaikesta maan ja taivaan välillä Päätaloon liittyvästä.

Anonyymi kirjoitti:

Saattaisi Timonen olla kiinnostunut hyvistä aiheideoista Päätaloon liittyen, hänhän jo kirjoitti Iijoki-sarjan naisista. On kuitenkin epäilemättä kiireinen, kun on perhettä ja muuta, riittääkö aika, nuorehkot lapsetkin taitaa olla.

Itse olen tämän keskusteluketjun aloittaja ja kirjoittelen vastauksia kaikkiin viesteihin, mitä löydän. On hyvin kiinnostavaa Päätalofanina jutella kaikesta maan ja taivaan välillä Päätaloon liittyvästä.

Lue lisää

Ihmeen myöhään löysin aloittamasi viestiketjun...marraskuun alussa.
Sivuhenkilöitä ja sivupääosassa olevia henkilöitä on melkoinen määrä, joista tahtoisin tietää enemmän. Melko vähäiseen osaan jäänyt Itäpään keisarin vaimo...jäsenkorjaaja...oliko peräti Herkon täti...tahtoisin tietää paljon enemmän. Taidan jo toistaa itseäni, sillä timpuri Janne ( Mäkinen...myöh. Mäkitörmä )...ne kohdat oli todella mieleistä luettavaa...ja olisin tahtonut lukea paljon enemmän. Ihmeen vähälle jäi myös Felix ( Ahfä ) Metsäsen kohdalta teksti Päätalon kirjoittamana. Aiemmin mainitsin Tyyne Kurtin, mutta tarkoitin Lahja Kurttia.
Sota, kun olisi jäänyt kauemmaksi...tiedä vaikka Kalle olisi pistänyt Simosen Tyynen kanssa hynttyyt yhteen...metsätyöjohtajana ja syrjähypyt jääneet toteutumatta.
Kainuun Sanomien kulttuuritoimittaja Eero Marttinen taisi päästä seuraamaan Päätalon kirjailijan uraa...ainakin Iijoki-sarjan alusta lähtien. Hän toimitti 1990 luvulla kolme Päätalosta kertovaa kirjaa...kuvin ja tekstein.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmeen myöhään löysin aloittamasi viestiketjun...marraskuun alussa.
Sivuhenkilöitä ja sivupääosassa olevia henkilöitä on melkoinen määrä, joista tahtoisin tietää enemmän. Melko vähäiseen osaan jäänyt Itäpään keisarin vaimo...jäsenkorjaaja...oliko peräti Herkon täti...tahtoisin tietää paljon enemmän. Taidan jo toistaa itseäni, sillä timpuri Janne ( Mäkinen...myöh. Mäkitörmä )...ne kohdat oli todella mieleistä luettavaa...ja olisin tahtonut lukea paljon enemmän. Ihmeen vähälle jäi myös Felix ( Ahfä ) Metsäsen kohdalta teksti Päätalon kirjoittamana. Aiemmin mainitsin Tyyne Kurtin, mutta tarkoitin Lahja Kurttia.
Sota, kun olisi jäänyt kauemmaksi...tiedä vaikka Kalle olisi pistänyt Simosen Tyynen kanssa hynttyyt yhteen...metsätyöjohtajana ja syrjähypyt jääneet toteutumatta.
Kainuun Sanomien kulttuuritoimittaja Eero Marttinen taisi päästä seuraamaan Päätalon kirjailijan uraa...ainakin Iijoki-sarjan alusta lähtien. Hän toimitti 1990 luvulla kolme Päätalosta kertovaa kirjaa...kuvin ja tekstein.

Lue lisää

Kyllä mainitsemasi henkilöt ovat mielenkiintoisia persoonia ja heistä kustakin voisi lukea vaikka oman kirjansa verran elämäntarinaa

Ja monta muuta: myös se mahtavankokoinen sekatyömies Päätalon johtamilla - ja kai jo aikaisemmillakin - rakennustyömailla, joka oli jo 7-kymppinen ja silti vahvana täytti miehen paikan työssä.

Hän oli tullut uskoon reippaanlaisen nuoruuden jälkeen ja jos joku kiroili tai muuten puhui rumia, korotti iso mies ääntään ja kehoitti puhumaan siivommin. Ei ollut sellaista suunpieksäjää, joka ei olisi totellut....

Muuten, kun mainitsit Marttisen, niin häneltä varmasti syntyisi hyvää tarinaa Päätalon kirjojen hahmoista. Kunpa hän ottaisi urkon ja panisi toimeksi!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä mainitsemasi henkilöt ovat mielenkiintoisia persoonia ja heistä kustakin voisi lukea vaikka oman kirjansa verran elämäntarinaa

Ja monta muuta: myös se mahtavankokoinen sekatyömies Päätalon johtamilla - ja kai jo aikaisemmillakin - rakennustyömailla, joka oli jo 7-kymppinen ja silti vahvana täytti miehen paikan työssä.

Hän oli tullut uskoon reippaanlaisen nuoruuden jälkeen ja jos joku kiroili tai muuten puhui rumia, korotti iso mies ääntään ja kehoitti puhumaan siivommin. Ei ollut sellaista suunpieksäjää, joka ei olisi totellut....

Muuten, kun mainitsit Marttisen, niin häneltä varmasti syntyisi hyvää tarinaa Päätalon kirjojen hahmoista. Kunpa hän ottaisi urkon ja panisi toimeksi!

Lue lisää

Marttisen kirjaan tartuin jonkinlaisen tauon jälkeen...sitä selatessa ja lukiessa meni helposti tunti pari. Muistan, kuin ensimmäisen kerran sen luin...iltayöstä monta tuntia...aamuyön puolelle.
Einari...iso-Einari...Lintujärvi tai jotain. On/oli persoonallinen sekatyömies muistaakseni...voimamies ainakin...lapio hiekkaa/soraa jonkillaisella kihvelillä...muistuttaen enemmänkin lumilapiota. Kalle kertoi Einarista Herkolle, joka painoi raskaita töitä iästä huolimatta...Herkon sitä ihmetellen, kun omat jalkansa on tulleet heikoiksi.
Kyllä monesta henkilöstä voi kirjankin mittaisen elämäntarinan kirjoittaa...ja ollen vaikka kuinka mielenkiintoinen...siinä vain materiaalin hankinnan ollen rajana.
Ihan jonkin verran harmittaa miten vähälle Tikkas Ville jäi Iijoen sivuilla ennen sotaa.
Marttisellakin alkaa olla jo ikää...kirvespari 77 vuotta melko likellä, mutta häneltä tuollainen urkko, jos keltä sujuisi. Hänellä ollen jo etumatkaa, Päätalon tuotannon ollen, vaikka kuinka tuttua.

Anonyymi kirjoitti:

Marttisen kirjaan tartuin jonkinlaisen tauon jälkeen...sitä selatessa ja lukiessa meni helposti tunti pari. Muistan, kuin ensimmäisen kerran sen luin...iltayöstä monta tuntia...aamuyön puolelle.
Einari...iso-Einari...Lintujärvi tai jotain. On/oli persoonallinen sekatyömies muistaakseni...voimamies ainakin...lapio hiekkaa/soraa jonkillaisella kihvelillä...muistuttaen enemmänkin lumilapiota. Kalle kertoi Einarista Herkolle, joka painoi raskaita töitä iästä huolimatta...Herkon sitä ihmetellen, kun omat jalkansa on tulleet heikoiksi.
Kyllä monesta henkilöstä voi kirjankin mittaisen elämäntarinan kirjoittaa...ja ollen vaikka kuinka mielenkiintoinen...siinä vain materiaalin hankinnan ollen rajana.
Ihan jonkin verran harmittaa miten vähälle Tikkas Ville jäi Iijoen sivuilla ennen sotaa.
Marttisellakin alkaa olla jo ikää...kirvespari 77 vuotta melko likellä, mutta häneltä tuollainen urkko, jos keltä sujuisi. Hänellä ollen jo etumatkaa, Päätalon tuotannon ollen, vaikka kuinka tuttua.

Lue lisää

Tikkas-Villellä oli erittäin mielenkiintoinen elämä, rengistä kansanedustajaksi erinäisten vaiheiden jälkeen. Hän oli myös yrittäjä, liikennöitsijä/toimitusjohtaja ja paljon muuta. Sai elää pitkän elämän, reilusti yli 90 vuotta vaikutti täällä maan päällä.

Olisi kyllä oikea henkilö Eero Marttinen kirjoittamaan kirjan Iijoki-sarjan kiinnostavimmista henkilöistä. Pari-kolmekymmentä pienoiselämäkertaa, kyllä tulisi luettua se kirja ilman taukoja samoilla silmillä... ja tosiaan etumatkalta pääsisi sen tekemään.

Anonyymi kirjoitti:

Tikkas-Villellä oli erittäin mielenkiintoinen elämä, rengistä kansanedustajaksi erinäisten vaiheiden jälkeen. Hän oli myös yrittäjä, liikennöitsijä/toimitusjohtaja ja paljon muuta. Sai elää pitkän elämän, reilusti yli 90 vuotta vaikutti täällä maan päällä.

Olisi kyllä oikea henkilö Eero Marttinen kirjoittamaan kirjan Iijoki-sarjan kiinnostavimmista henkilöistä. Pari-kolmekymmentä pienoiselämäkertaa, kyllä tulisi luettua se kirja ilman taukoja samoilla silmillä... ja tosiaan etumatkalta pääsisi sen tekemään.

Lue lisää

Kirjoitin jälleen hieman väärin...Tikkas Villestä jonkin verran Kalle kertoi Iijoki-sarjassa ennen sota aikaa...sodan jälkeen lähes ei mitään. Ainoastaan taisi kysellä joiltakin...onko Tikkas Villeä näkynyt / kuulunut. Liekö Hän sitten sota aikana Villeä nähnyt...mutta jossain oli tieto, jotta vasta 1968 he oli tavanneet Kajaanissa. Kalle oli kyllä lukenut lehdestä, jotta aivan saman niminen oli valittu kansanedustajaksi.
Kirjoitit marraskuussa hyvin pitkälti oikein Helvistä ( Laina ), kyllä hän oli oikein tiitterä kotitalouden touhuissa, kuten muissakin töissä. Oletan hänen tempperamenttinen ja naisasia nainen luonteensa...olisi ainakin minun mieleeni olleet. Oliko sitten Kallessa sen verran Hermannia, jotta jutut ei läheskään riittävasti sattuneet yhteen. Helvi oli melko pitkään vähemmän minun mieleeni, kun Kalle taisi kirjoittaa hänen osansa...oliko siinä sitten katkeruutta tai jotain takana. Kallen kirjoittaman mukaan hänellä sujui jutut hyvin yhteen Helvin veljen vaimon ( Pirkon ) kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitin jälleen hieman väärin...Tikkas Villestä jonkin verran Kalle kertoi Iijoki-sarjassa ennen sota aikaa...sodan jälkeen lähes ei mitään. Ainoastaan taisi kysellä joiltakin...onko Tikkas Villeä näkynyt / kuulunut. Liekö Hän sitten sota aikana Villeä nähnyt...mutta jossain oli tieto, jotta vasta 1968 he oli tavanneet Kajaanissa. Kalle oli kyllä lukenut lehdestä, jotta aivan saman niminen oli valittu kansanedustajaksi.
Kirjoitit marraskuussa hyvin pitkälti oikein Helvistä ( Laina ), kyllä hän oli oikein tiitterä kotitalouden touhuissa, kuten muissakin töissä. Oletan hänen tempperamenttinen ja naisasia nainen luonteensa...olisi ainakin minun mieleeni olleet. Oliko sitten Kallessa sen verran Hermannia, jotta jutut ei läheskään riittävasti sattuneet yhteen. Helvi oli melko pitkään vähemmän minun mieleeni, kun Kalle taisi kirjoittaa hänen osansa...oliko siinä sitten katkeruutta tai jotain takana. Kallen kirjoittaman mukaan hänellä sujui jutut hyvin yhteen Helvin veljen vaimon ( Pirkon ) kanssa.

Lue lisää

Mitä tulee Päätalon teoksissa esiintyviin henkilöihin, on kiuruvetinen Raimo Jokisalmi kirjoittanut heistä kaksikin teosta:"Jokijärven rannalta : Tuokiokuvia Päätalon Iijoki-sarjan vaiheilta". Myllylahti, Suomussalmi 2005, sekä "Ihmisiä Iijokisarjassa". Kirjakenno, Helsinki 2015.

Tikkas-Villestäkin on paljon haastattelutekstiä, sillä niin Ville kuin Raimo Jokisalmikin ovat olleet innokkaista hanuristeja. Jokisalmi oli jopa ammattimuusikko.

Kallen Manne veljen kuolemaan johtaneesta puukotuksesta, sekä sitä edeltäneistä tapahtumista on Jokisalmen uudemmassa kirjassa yksityiskohtainen kuvaus.

Ei ole tietoa, saako teoksia kuinka hyvin maamme kirjastoista, mutta ainakin Kiuruveden kirjastosta niitä on lainattavissa ja kaukolainoina sieltä kaiketikin ympäri Suomen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tulee Päätalon teoksissa esiintyviin henkilöihin, on kiuruvetinen Raimo Jokisalmi kirjoittanut heistä kaksikin teosta:"Jokijärven rannalta : Tuokiokuvia Päätalon Iijoki-sarjan vaiheilta". Myllylahti, Suomussalmi 2005, sekä "Ihmisiä Iijokisarjassa". Kirjakenno, Helsinki 2015.

Tikkas-Villestäkin on paljon haastattelutekstiä, sillä niin Ville kuin Raimo Jokisalmikin ovat olleet innokkaista hanuristeja. Jokisalmi oli jopa ammattimuusikko.

Kallen Manne veljen kuolemaan johtaneesta puukotuksesta, sekä sitä edeltäneistä tapahtumista on Jokisalmen uudemmassa kirjassa yksityiskohtainen kuvaus.

Ei ole tietoa, saako teoksia kuinka hyvin maamme kirjastoista, mutta ainakin Kiuruveden kirjastosta niitä on lainattavissa ja kaukolainoina sieltä kaiketikin ympäri Suomen.

Lue lisää

En ole Jokisalmea maininnut, koska ei ole mieleeni. Yli 10 vuotta sitten Veijo Jussila kertoi, jotta täältä päin olisi Iisalmesta Raimo Jokisalmi...muusikko. Olen ne kirjat läpi käynyt...viimeisimmässä kertoi ummet ja lammet Kallen Vesijärven lehtolapsesta, joka ei kiinnostanut yhtään. Kyllä ne kirjastoista löytyy.
Oletko sitten Kiuruvedeltä ???
Minulla on Massey rattori Kiuruvedeltä haettu...ja messeschmitt (Mercedes ) ex-taxi, jolla pörräsin 1990 luvun.
Sitten oli yksi koulutoveri Veikko, joka taisi menehtyä alle 20 ikäisenä 1985.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tulee Päätalon teoksissa esiintyviin henkilöihin, on kiuruvetinen Raimo Jokisalmi kirjoittanut heistä kaksikin teosta:"Jokijärven rannalta : Tuokiokuvia Päätalon Iijoki-sarjan vaiheilta". Myllylahti, Suomussalmi 2005, sekä "Ihmisiä Iijokisarjassa". Kirjakenno, Helsinki 2015.

Tikkas-Villestäkin on paljon haastattelutekstiä, sillä niin Ville kuin Raimo Jokisalmikin ovat olleet innokkaista hanuristeja. Jokisalmi oli jopa ammattimuusikko.

Kallen Manne veljen kuolemaan johtaneesta puukotuksesta, sekä sitä edeltäneistä tapahtumista on Jokisalmen uudemmassa kirjassa yksityiskohtainen kuvaus.

Ei ole tietoa, saako teoksia kuinka hyvin maamme kirjastoista, mutta ainakin Kiuruveden kirjastosta niitä on lainattavissa ja kaukolainoina sieltä kaiketikin ympäri Suomen.

Lue lisää

Siellä taisi mennä papu sieraimeen, kun arvostelin Jokisalmea ? ! ...ja arvostelen vieläkin luettuani uudelleen nuo kaksi nidettä. Ensimmäinen olikin nidottu, josta johtui, etten sitä hankkinut. 2015 ilmestynyt kirjan hankinta tyssäsi Seppo T...liian tarkkaan kaiveluun. Tuon kaivelu olisi enemmän kuulunut juorulehtien kastiin...johon ihme kyllä eivät tarttuneet...ja hyvä niin mielestäni. Kylläpä Laina ( Helvi ) tarinoi hieman erilailla, mm. Kuusisilla asumista...ja miten kiirus Kallella oli vieraisiin. Myös Kuusisen lapsukaiset on tuoneet esille, kuinka Kalle kirjoitti heidän isästään...rakennusurakoitsijasta.
Kummun Kalle oli kyllä saamaton vätys, kun ei saanut edes Kumpua jäämään kasvatti tyttärelleen !!!

Heh heh...tai ihan suorastaan repesin, kun luin viestiäsi. Arvostan hyvää kirjoitustyyliä ja ironia on aina paikallaan sopivassa tilanteessa.

Tykkään kissoista ja niitä oli lapsuusperheessäni muutamia, aina tosin yksi kerrallaan. Ja Pekka Töpöhäntä, tuo fiksu katti, jonka hännän rotta oli puraissut poikki - on yksi mielikissoistani ollut ihan lapsesta asti.

Gösta Knutsson aloitti kirjoittaa Pekka-kotikissasta vuonna 1939 - siis noin 80 vuotta sitten - mutta Kalle Päätalo Iijoki-sarjaa 1971 eli noin 32 vuotta myöhemmin. Yhteistä heille on se, että molemmat herrat ovat luoneet jotakin todella merkittävää, ainutlaatuista ja pysyvää meille hyvän kirjallisuuden ystäville.