Nyt alkaa olla viimeiset hetket päättää, haluaako äänestää Liittovaltiokehityksen puolesta, vai Suomen puolesta. Tässä tapauksessa negatiivinen ja pessimistinen ajattelu kannattaa valjastaa hyötykäyttöön ja pohtia kaikkia niitä ei toivottuja asioita, joita Liittovaltion julistaminen saattaa aiheuttaa ja miettiä, onko valmis elämään sellaisessa järjestelmässä. Joillekin on tietenkin yhdentekevää, onko esim. suomalaista kansallista identiteettiä kohta enää olemassa, sillä he ovat valmiita vaihtamaan sen liittovaltioidentiteettiin. Heille on yhdentekevää, onko kohta enää suomalaisia, tai ruotsalaisia, tai unkarilaisia jne., koska he ihannoivat Liittovaltiokansalaisena olemista. Heille on yhdentekevää, aiheuttaako nykyisen linjan jatkuminen yhä enemmän köyhyyttä, ja ovat sokeita näkemään, että se on myös heidän elämänlaatunsa uhka. Nyt on paikka punnita asioita ja seurauksia. Mihin on valmis, onko valmis riskeeraamaan, mitä ei halua tapahtuvan.
Euroopan Unioni on suuri Euroopan laajuinen bisnesjärjestelmä, joka vielä imitoi valtiovaltaa, jossa jäsenmaissa on vielä hitusen itsenäisyyttä ja demokratiaa jäljellä, mutta Liittovaltion julistaminen merkitsee entistä syvempää ja voimakkaampaa valtiovallan ja bisneksen korruptioherkkää yhteenliittymää, jonka vaikutuksia on nähtävissä mm. Venäjällä.
Nyt on aikaa vielä hetki aikaa harkita, haluaako antaako äänensä Venäjä v2:lle vai Suomelle. Ja huom! Liittovaltio ei ole valinnainen asia, vaan tavoite, johon Eurooppaa sopeutetaan vähän kerrallaan.
Ollaan jännän äärellä, voittaako ryssänkopioaate vai Suomi.
6
<50
Vastaukset
- Ateistihumanisti
EU herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Syinä mielipideilmaston vahvalle polarisoitumiselle on näkemykseni mukaan se, että EU:n viestintä ja tiedonvälitys tökkivät pahasti. Yhtäältä jäsenmaiden EU-tiedonvälitys ontuu tai on liki olematonta. Toisaalta Bryssel ja EU:n jäsenvaltiot eivät ole onnistuneet myymään ”eurooppalaista identiteettiä” jäsenmaiden kansalaisille.
EU on vieras, outo ja kaukana tavallisen ihmisen arjesta. Brysseliä on helppo syyttää myös sellaisista sisäpoliittisista päätöksistä, joiden kanssa EU:lla ei ole mitään tekemistä. Jos ja kun sote menee reisille, syy on aivan sataprosenttisesti Brysselissä, vaikka sote on täysin sisäpoliittinen päätös, johon EU ei vaikuta mitenkään.
Osa EU-kanssalaisista Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa kokee EU:n yltiöbyrokraattisena ja epädemokraattisena monikansallisena organisaationa, joka syö kansallista suvereniteettia ja kansallisia resursseja. Esimerkiksi Britanniassa EU:n kallis byrokratiakoneisto oli eräs Brexit-äänestyksen kantavista teemoista.
Britanniassa työskentelee noin 400 000 virkamiestä 66 miljoonaa ihmistä kohden. EU:n palveluksessa virkamiehiä on noin 33 000 yli 500 miljoonaa ihmistä kohden. Toisaalta pädemokraattisena koetaan se, että osa EU:n korkeista virkamiehistä (mm. komissio) nimitetään virkaan suoran kansanäänestyksen sijaan. Toisaalta niin tehdään Suomessakin; emme me äänestä Kelan tai Verotoimiston pääjohtajia. Korkeidenkaan virkamiesten asemasta päättäminen ei edustuksellisessa demokratiassa kuulu kansanäänestykselle. Me äänestämme ne edustajat, jotka keskenään sopivat korkeiden virkojen jakamisesta.
Brexit-äänestys osoitti, kuinka huonosti EU tunnetaan ja kuinka helposti äänestäjät saadaan manipuloitua erilaisilla valheilla ja vääristelyillä.
Britanniassa Leave.EU-kampanja pelotteli äänestäjiä mm. sillä, että kun Turkista 2020 tulee EU-jäsen, sieltä vyöryy 20 miljoonaa turkkilaista halpatyöläistä Britanniaan. Jos britit olisivat tunteneet EU:n paremmin, he olisivat tienneet, että yksittäinen jäsenvaltio voi estää minkä tahansa uuden jäsenvaltion jäseneksi hyväksymisen. Uuden valtion hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenten yksimielisyyden. Useimmat sellaiset, joilla on edes alkeellisimmat tiedot kansainvälisestä politiikasta, tietävät myös, ettei Turkin jäsenyydelle ole kannatusta Euroopassa.
Karkeasti EU-mielipiteet voidaan kasata kuuteen koriin:
1. EU:n vastustajat (Suomessa n. 12 % haluaa erota EU:sta ja/tai eurosta)
2. Ei voisi vähempää kiinnostaa; ei selvää mielipidettä puolesta tai vastaan
3. EU on hyödyllinen Suomelle. 65 % suomalaisista kannattaa jäsenyyttä
4. EU:n päätöksentekoa tulisi tehostaa kansallisen päätöksenteon rinnalla
5. Federalistit eli Euroopan liittovaltion kannattajat; kannatus äärettömän vähäistä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
6. EU:n yhteismarkkinat ovat hyvä asia, mutta kansallista suvereniteettia pitää lisätä
” Jos EU-jäsenyydestä toteutettaisiin kansanäänestys huomenna, suurin osa EU-maiden vastaajista (64 %) äänestäisi maansa EU:hun jäämisen puolesta, kun taas 17 prosenttia vastaajista harkitsisi unionista eroamista.” Helsingin Uutiset, Eurobarometri 17.10.2018
EU:n liittovaltiokehitys nousee keskusteluun säännöllisesti sekä hyvässä että pahassa. Tähän keskusteluun liittyy valitettava väärinymmärrys EU:n todellisesta luonteesta.
Uskon, että harvat tiedostavat tätä. Puhun nyt todellisen EU-asiantuntijan suulla. Ken Mifsud Bonnici on Euroopan tuomioistuimen juristi, joka on työskennellyt 20 vuotta EU:ssa ja osallistunut EU:n perustamissopimusten ja direktiivien laatimiseen ja voittanut yli 200 oikeusjuttua Euroopan unionin tuomioistuimessa.
”Euroopan unionin tuomioistuin tulkitsee EU-lainsäädäntöä ja varmistaa, että sitä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Se myös ratkaisee EU-maiden ja EU-toimielinten välisiä riita-asioita.”
Olen vakuuttunut siitä, että Bonnicilla on kompetenssia puhua Euroopan lainsäädännöstä ja EU:n luonteesta asiantuntijana. Referoin ja kommentoin hänen Euroopan liittovaltiota käsittelevää vastaustaan.
Bonnicin mukaan perustava virhe keskusteluissa Euroopan liittovaltiokehityksestä syntyy siitä, etteivät useimmat keskustelijat ymmärrä EU:n tarkoitusta.
EU on nimittäin jo juridisesti ja poliittisesti liittovaltio.
EU on täysin uudentyyppinen liittovaltio: AVOIN LIITTOVALTIO. Suljettuja liittovaltioita ovat esimerkiksi Saksa, Belgia, Sveitsi ja USA. Liittovaltiona EU eroaa kaikista aikaisemmista liittovaltioista. Se on juridisesti ja poliittisesti täysin uudenlainen konsepti.
jatkuu- Ateistihumanisti
Suljetut liittovaltiot ovat suvereeneja valtioita, joiden osavaltioilla ei ole omaa ulko-, turvallisuus- tai talouspolitiikkaa, mutta sisäpoliittisesti niiden lainsäädäntö voi poiketa toisistaan.
Avoimessa liittovaltiossa monet asiat onyhteisen edun nimissä federalisoitu, mutta jäsenvaltiot säilyttävät esimerkiksi oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Bonnicin mukaan avoin liittovaltio on EU:n tavoite. Hän sanoo, että joitain yhteisesti tärkeitä asioita tullaan vielä federalisoimaan. Tämmöisiä vovati olla euromaiden talouspolitiikka ja yhteinen turvallisuuspolitiikka.
Bonnici kiistää vahvasti oletuksen, että EU olisi matkalla kohti suljettua liittovaltiota. Bonnicin mukaan suljetulle liittovaltiolle ei ole poliittista tahtoa missään ja toisaalta sellainen kehityssuunta edellyttäisi koko nykyisen järjestelmän uudelleen laatimista. Koska EU avoimena liittovaltiona on täysin uusi konsepti, myös eteen nousevat ongelmat ovat uusia. Niinpä EU pyrkii koko ajan korjaamaan valuvikojaan. Ne ovat lastentauteja.
Euroopan liittovaltiokehitys alkoi vuonna 1952, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö federalisoi hiilen ja teräksen tuotannon kuudessa alkuperäisessä jäsenmaassa. Pariisin sopimus 1953 sinetöi sopimuksen Hiili- ja teräsyhteisöstä, mutta keskustelun Euroopan Yhdysvaltojen tarpeellisuudesta käynnisti Winston Churchill jo vuonna 1948.
Eurooppa, joka on sotinut keskenään ja kolonialistisina suurvaltoina ympäri maailmaa jo historian aamuhämäristä alkaen, halusi lopettaa Euroopan sodat kahden tuhoisan maailmansodan jälkeen.
Rooman sopimuksessa 1959 sovittiin EEC:n perustamisesta. Rooman sopimukseen on selvästi kirjattu, että EEC:n tarkoituksena on jatkuvasti tiivistyvä demokraattisten ja YK:n ihmisoikeussopimuksia noudattavien valtioiden liitto, johon kaikki vastaaviin arvoihin uskovat eurooppalaiset valtiot ovat tervetulleita.
Monet populistit vetoavat siihen, että EEC oli puhdas talousliitto, jollaiseksi EU:n pitäisi palata. Se ei ole totta. EEC oli alusta asti Euroopan yhdentymiseen tähtäävä poliittinen järjestö – eräänlainen Euroopan unionin siemen.
EEC-maiden talous kasvoi nopeammin kuin Britannian talous, vaikka Britannia oli ennen maailmansotia maailmanlaajuinen supervalta ja sillä oli tiiviit siteet Kansainyhteisön maihin. Talouskasvun kohentamiseksi Britannia haki EEC-jäsenyyttä kahdesti 1960-luvulla, mutta Ranskan presidentti de Gaulle torppasi Britannian jäsenyyden, koska ei pitänyt brittejä yhteistyökykyisinä ja valmiina sitoutumaan yhteiseen eurooppalaiseen projektiin.
Britannia hyväksyttiin pitkin hampain EEC:n jäseneksi vasta 1973. Siitä alkaen Britannian talous on kasvanut, mutta se on vastustanut kaikin tavoin Euroopan yhdentymiskehitystä, kuten de Gaulle arvasi.
EU ymmärretään Bonnicin mukaan tarkoituksella tai tarkoituksetta väärin. Mikä EU on? Tarkoitetaanko EU:lla:
- Yhteismarkkinoita?
- Supervaltiota tai superaltion siementä?
- Saksan hallitsemaa imperiumia (ns. neljättä valtakuntaa)?
- Epädemokraattisen Brysselin byrokraattieliitin kulttuurimarxistista ja paneurooppalaista diktatuuria, jonka tarkoituksena on tuhota Euroopan kulttuurit?
Euroopan Hiili- ja teräsyhteisön, EEC:n, EY:n ja EU:n tärkein tavoite oli taata rauha Euroopassa sekä ylläpitää Euroopan demokraattista kehitystä, ihmisoikeuksia ja taloudellisia edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle. Näissä Eurooppa on onnistunut paremmin kuin hyvin. On totta, että korjattavaa on, mutta rauhalle ja demokratialle on vaikea määrittää hintaa.
Avoimen liittovaltion kehitys alkoi jo Hiili- ja teräsyhteisöstä 1952-1953. Hiilen ja teräksen tuotannon federalisointi johti EEC:n ja Euroopan unionin kehittymiseen. Tämä on alusta alkaen ollut hyvin selvää ja täsmällisesti perustamiskirjoihin kirjoitettu. Bonnicin mukaan Euroopan unionilla on kaikki liittovaltion toimielimet parlamentista, komissioon ja oikeuslaitokseen. EU:lla on yhteinen lainsädäntö ja eräissä federalisoiduissa asioissa jäsenvaltioiden lainsäädännön ylittävä luonne. Avoimessa liittovaltiossa jäsenvaltiot kuitenkin säilyttävät omat lakinsa ja sisä- ja ulkopolitiikkansa. Myös talous- ja turvallisuuspolitiikka on jäsenvaltioiden oman lainsäädännön alainen, mutta niiden federalisointi on todennäköistä muuttuvassa geopoliittisessa turvallisuusympäristössä.
Okei. Siinä vähän pureskeltavaa. En nyt jaksa yhteen putkeen käydä Bonnicin tekstiä kokonaisuudessaan läpi, koska se muuttuu huomattavasti lakiteknisemmäksi.
Pointti kuitenkin on se, että eurooppa on juridisesti ja faktuaalisesti avoin liittovaltio. Jotkin sen osat saatetaan vielä federalisoida (puolustus, talous), mutta EU:sta ei ainakaan Bonnicin mukaan ole tulossa suljettua liittovaltiota. Jäsenvaltioiden suvereniteetti halutaan säilyttää EU-mallissa korkeana, vaikka osa yhteisistä asioista onkin federalisoitu.
- Hieno-vastine
avauksen hölynpölylle. KIITOS!
"Pointti kuitenkin on se, että eurooppa on juridisesti ja faktuaalisesti avoin liittovaltio."
Tuosta voisi väitellä. Monet jäsenmaat kiistävät tuon toimillaan aivan avoimesti ja EU:lla on vähän paukkuja siihen puuttua.
" Jotkin sen osat saatetaan vielä federalisoida (puolustus, talous), mutta EU:sta ei ainakaan Bonnicin mukaan ole tulossa suljettua liittovaltiota. "
Kyllä nuo ovat kaukana. Yhteinen puolustus on juuri kiistetty mm. Münchenin kokouksessa.
Talouden kehittämisessäkin ovat mm. "Uusi Hansaliitto" ja Saksa eri linjoilla.
Lisäksi suurin liittovaltiointoilija eli presidentti Macron on sotkeutunut pahan kerran keltaliiveihinsä ja pannut suun suppuun.Myös Merkel on hyvin varovainen puheissaan vaalitappion jälkeen.
"Jäsenvaltioiden suvereniteetti halutaan säilyttää EU-mallissa korkeana, vaikka osa yhteisistä asioista onkin federalisoitu."
Aivan. Ja se juuri estää ainakin nopean liittovaltiokehityksen silloinkin, kun siitä olisi hyötyä.
Katsotaan nyt toukokuun vaalit. - UnionFan
EU-vihaaja. "Euroopan Unioni on suuri Euroopan laajuinen bisnesjärjestelmä, joka vielä imitoi valtiovaltaa, jossa jäsenmaissa on vielä hitusen itsenäisyyttä ja demokratiaa jäljellä, mutta Liittovaltion julistaminen merkitsee entistä syvempää ja voimakkaampaa valtiovallan ja bisneksen korruptioherkkää yhteenliittymää, jonka vaikutuksia on nähtävissä mm. Venäjällä. "
EU on demokraattisten maiden vapaaehtoinen valtioliitto, jonka jäsenvaltiot ovat itsenäisiä.
"Nyt on aikaa vielä hetki aikaa harkita, haluaako antaako äänensä Venäjä v2:lle vai Suomelle. Ja huom! "
Eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta ja EU-vaaleissa EU:n parlamentista.
Ne eivät ole vaihtoehtoisia.
"Liittovaltio ei ole valinnainen asia, vaan tavoite, johon Eurooppaa sopeutetaan vähän kerrallaan."
Liittovaltio on joidenkin poliitikkojen ja poliittisten suuntien tavoite, mutta kannatus ei riitä.- Suomi.vs.Venäjä.v.2
En vihaa EU:ta. En vain pidä sen luonnetta ja toimintatapaa ihmisarvolle sopivana, kuten en pidä Venäjänkään vastaavaa. "EU-vihaaja" on vain teikäläisiä kiihottava keksitty voimasana, kun asenteisiin kuuluu ylentää itsensä muiden yläpuolelle. Et sinä ole sen parempi ihminen kuin minäkään etkä minun yläpuolellani. Meillä on vain eri näkemykset ja eri mielipiteet.
"EU on demokraattisten maiden vapaaehtoinen valtioliitto, jonka jäsenvaltiot ovat itsenäisiä."
Miten tuo vastaa siihen mitä EU on ja miten se toimii ja mitkä on seuraukset, negativiiset ilmiöt jne.? Ei mitenkään. Muutama muukin EU-mielinen kommentoija vastaa aina täysin samalla tavalla, eli käytätkö myös Taas-naurattaa nikkiä?
Itsenäisyyden perusasioita on mm. itsemääräämisoikeus ja oma valuutta. Meiltä puuttuu nämäkin. Lisäksi itsenäisyys on kokemus. Se on kärsinyt monen suomalaisen mielestä EU:n myötä. He kokevat turvattomuutta ja luottamuspulaa.
"Vapaaehtoinen järjestelmä".... Voiko Suomi halutessaan irtautua EU:sta? Käytännössä ei voi, ja syynkin tiedät miksi, joten Suomelle se on käytännössä ei niin vapaaehtoinen.
"Eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta ja EU-vaaleissa EU:n parlamentista.
Ne eivät ole vaihtoehtoisia."
Et ymmärrä EU:n asemaa maan valtiovallassa ja politiikassa. Arkadianmäellä on selkeästi erottunut EU:lle persettään myyvä rintama. Kun äänestät eduskuntavaaleissa EU-mielistä ehdokasta/puoluetta, annat äänesi Liittovaltiokehitykselle. Vai olenko väärässä?
"Liittovaltio on joidenkin poliitikkojen ja poliittisten suuntien tavoite, mutta kannatus ei riitä."
Kannatus on eri asia kuin järjestelmän päätavoite. EU:n kehityslinjassa tämänhetkisillä mielipiteillä tai kannatuksilla ei ole merkitystä, sillä Liittovaltion julistaminen tuskin tulee olemaan kannatusperusteinen asia vaan väistämätön asia. Olen kyllä tyytyväinen, jos olen väärässä, mutta mitä muuta nykyinen suunta näyttää, kuin kohti Liittovaltiota? Suomi on jo ihan kypsä osavaltioksi.
- Taas-naurattaa
EU-vihaaja: "Itsenäisyyden perusasioita on mm. itsemääräämisoikeus ja oma valuutta. Meiltä puuttuu nämäkin. "
Meillä on täysi itsemääräämisoikeus. Sitä vain käytetään yhteistyössä muiden samanmielisten kanssa.
"Lisäksi itsenäisyys on kokemus. Se on kärsinyt monen suomalaisen mielestä EU:n myötä. He kokevat turvattomuutta ja luottamuspulaa. "
EU juuri lisää myös turvallisuutta. Suomalaiset siellä valvovat suomalaisten etuja.
#"Vapaaehtoinen järjestelmä".... Voiko Suomi halutessaan irtautua EU:sta? Käytännössä ei voi, ja syynkin tiedät miksi, joten Suomelle se on käytännössä ei niin vapaaehtoinen. #
EU:iin liityttiin vapaaehtoisesti omalla hakemuksella. Jos EU:sta joskus halutaan erota, on vain sovittva järjestelyistä. Suomi ei voisi hullumpaa ratkaisua tehdä, eikä tee. Teitä valekampanjalle alttiita on kovin vähän.
"Olen kyllä tyytyväinen, jos olen väärässä, mutta mitä muuta nykyinen suunta näyttää, kuin kohti Liittovaltiota?"
Tuolla edellä on selvitetty, ettei Suomi ole yleisesti haluamassa liittovaltiota,ei poliitikot, eikä kansa. Joku tietenkin aina on. Liittovaltiolla on nimittäin hyvätkin puolensa, kuten maailman lukuisat liittovaltiot osoittavat. EU:n yhteydessä siitä vain on tehty kirosana.
" Suomi on jo ihan kypsä osavaltioksi."
Ei ole.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381873Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431436Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61411- 151384
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11365Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71344Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21327Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11270Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51197