Olen ollut reilusti yli vuoden naisen kanssa yhdessä ja pidän hänestä todella.
Suurin ongelma on kuitenkin se että hänellä on 25-26 vuotiaita lapsia joista etenkin toinen asuu naisystäväni luona tekemättä mitään siis ei työtä, opiskelua tai muutakaan. Tulevaisuuteen ei panosteta millään tavalla.
Valvomista, hengailua, tietokonepelejä ja velkojia perässä.
Tämän vuoksi olemme olleet paljon minun luonani. Tosin naisystäväni haluaisi olla enemmän kotonaan - tosin ilman minua koska hänen kohta 26v poika asuu siellä.
Tämä alkaa pikku hiljaa syömään minua. Ymmärrän että omia lapsia voi ja tulee auttaa mutta se ei voi olla vuosikausia kestävää jota kuulema tämäkin tapaus on ollut.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on?
Minua tämä jatkuva aikuisen "lapsen" hyysääminen alkaa rasittamaan pahasti.
Omat lapseni ovat nuorempia mutta jo aikuisiässä ja opiskelevat.
Pelkään että suhde tulee loppumaan tämän naistuttavani aikuisen pojan vuoksi koska minusta hänen paikkansa on muualla kuin äidin helmoissa.
Itse asuin 25-26v jo naisen kanssa, kävin töissä ja opiskelin sen aikaisen naiskumppanin kanssa työn ohessa.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on?
Naisen aikuiset lapset jotka asuvat kotona
35
3369
Vastaukset
- Maammo
Keskustele naisystäväsi kanssa tilanteesta ja kerro avoimesti tuntemuksesi. Älä ainakaan muuta samaan huusholliin missä naisystäväsi ja poika asuvat.
Itse menin aikoinaan yhteen miehen kanssa jolla oli kaksi teini-iän ylittänyttä poikaa. Asuimme yhdessä mutta tein selväksi että pojat yksi toisensa jälkeen lähtee omilleen asumaan ja ottaa vastuun omasta elämästään. Hänellä oli kaksi poikaa ja minulla yksi. Tiukkaahan se teki että sai äänensä kuuluville mutta olin jo nuorena päättänyt että jos ja kun minulla on lapsia he lähtevät omilleen kun perusopinnot on ohi. Sillä minullakin on oma elämä ja siihen ei kuulu saman katon alle aikuiset miehet siis muu kuin puoliso. Ja sitä paitsi on pojille hyväksi että joutuvat ottamaan vastuuta elämästään ja elannostaan.- Ap.viestittäjä
Olet aivan oikessa kommentissasi. Kiitos siitä.
Ei noin isojen aikuisten kuulu asua vanhemman luona, eikä se tietenkään johda siihen että yhteys aikuisiin lapsiin pitäisi menettää.
Tosiaan, olen alkanut miettiä että miten tärkeä minä muka sitten olenkaan naisystävälleni... sekin on hyvä kysymys. - Maammo
Ap.viestittäjä kirjoitti:
Olet aivan oikessa kommentissasi. Kiitos siitä.
Ei noin isojen aikuisten kuulu asua vanhemman luona, eikä se tietenkään johda siihen että yhteys aikuisiin lapsiin pitäisi menettää.
Tosiaan, olen alkanut miettiä että miten tärkeä minä muka sitten olenkaan naisystävälleni... sekin on hyvä kysymys.Onhan siinä se riski että naisystäväsi valitsee pojan, äidin sydän on niin kummallinen.
Me hankimme yhdessä pojille vuokra-asunnot ja teimme selväksi että kotiin saa aina tulla käymään ja avustamme sen minkä kykenemme. Muissakin käytännön asioissa avustimme. Jos mieheni olisi sitkeästi pitänyt kiinni siitä että poikansa asuvat kotona olisin ottanut oman vielä alaikäisen poikani ja lähtenyt omilleni asumaan. Siitäkin vaihtoehtona keskusteltiin.
Onhan se kipeä asia vanhemmale savustaa lapsi kotoa vastentahtoisesti. Uusperhekuvio ei ole helppo. - Anonyymi
Ap.viestittäjä kirjoitti:
Olet aivan oikessa kommentissasi. Kiitos siitä.
Ei noin isojen aikuisten kuulu asua vanhemman luona, eikä se tietenkään johda siihen että yhteys aikuisiin lapsiin pitäisi menettää.
Tosiaan, olen alkanut miettiä että miten tärkeä minä muka sitten olenkaan naisystävälleni... sekin on hyvä kysymys.Mitä ihmeellistä siinä on jos asuu äitillä.
Itse olen 40 työtön mies.
- Kaksipuutaerillään
Minua jäi mietityttämään, että miksi tämä poika siis ei opiskele tai käy töissä? Onko jo valmistunut ja töitä ei vain ole hausta huolimatta löytynyt?
Ajan tällä sitä, että jos olosuhteiden takia asuu kotona, vai onko lorvijatyyppiä.- Ap.nimim
Ei ole hakenut töitä vaikka on ammatti. Vippilainoja taakkana.
Sehän onkin ongelma. Ja nainen siis äiti vaan "passaa".
Ei voi olla hyvä yhtälö. Aloittajahan kertoi että valvomista, hengailua, tietokonepelejä, velkojia perässä. Korkea aika aika siis auttaa omilleen ja kantamaan vastuuta itse elämästään. Jos kotona on liian lokoisat oltavat, äiti maksaa kaiken, laittaa ruoat, mikäs sen lokoisampaa.
Työttömyys ei ole syy asua äidin kanssa. Työttömyyspäivärahalla eläjä saa tukia yhteiskunnalta mutta samalla poika voisi saada virkistysruiskeen kun joutuisi tekemään jotain itse asioiden eteen. Siinä se itseluottamus kasvaa ja usko huomiseen jos se on jo menetetty. Poika on syrjäytymisvaarassa jos ei ole jo syrjäytynyt.- JokkeAa
Samaa mieltä. Jos jo 25 vuotias niin pitäisi olla jonkinlainen suunta elämässä.
Äiti myös sysää miestä pois elämästään eli laittaa miehen etsimään uutta kumppania. - Kaksipuutaerillään
Hengailla ja valvoa voi, vaikka hakisikin ahkerasti työtä.
On niin erilaisia tarinoita, eikä aina kaikki ole sitä miltä näyttää. Itselläni eräs ystävä, jolla aikuinen nuori asuu kotona, mutta vain olosuhteiden pakosta. Töitä ei ole vielä löytynyt ja opiskelut vielä meneillään. Tilaa kun kotosalla on, niin taloudellisesti viisaampaa asua vielä kotona.
Tässä aloittajan tapauksessa kuitenkin näyttää olevan katon alla pieni laiskimus, joka ei pyrikkään tekemään mitään. Kannattaa ottaa rauhallinen keskusteluhetki niin kumppanin kuin tämän nuorenkin kanssa. Kaksipuutaerillään kirjoitti:
Hengailla ja valvoa voi, vaikka hakisikin ahkerasti työtä.
On niin erilaisia tarinoita, eikä aina kaikki ole sitä miltä näyttää. Itselläni eräs ystävä, jolla aikuinen nuori asuu kotona, mutta vain olosuhteiden pakosta. Töitä ei ole vielä löytynyt ja opiskelut vielä meneillään. Tilaa kun kotosalla on, niin taloudellisesti viisaampaa asua vielä kotona.
Tässä aloittajan tapauksessa kuitenkin näyttää olevan katon alla pieni laiskimus, joka ei pyrikkään tekemään mitään. Kannattaa ottaa rauhallinen keskusteluhetki niin kumppanin kuin tämän nuorenkin kanssa.Jos yöt valvoo ja päviåt nukkuu ei töitä taida löytyä. Tällainen käytös on aika tavallista . Minusta vanhempien tehtävä on siihen puuttua, asettaa rajat. Se rauhallinenkaan keskustelu ei ehkä ole tämän äidin uuden seurustelukumppanin tehtävä. Ainakaan tämän pojan kanssa.
- Kaksipuutaerillään
siilivain kirjoitti:
Jos yöt valvoo ja päviåt nukkuu ei töitä taida löytyä. Tällainen käytös on aika tavallista . Minusta vanhempien tehtävä on siihen puuttua, asettaa rajat. Se rauhallinenkaan keskustelu ei ehkä ole tämän äidin uuden seurustelukumppanin tehtävä. Ainakaan tämän pojan kanssa.
Kyllä tämän miehen on otettava asia esiin, koska perheen äiti ei ehkä huomaa itse ongelmaa. Jos kukaan ei puhu eikä selvitä mitään, niin kaikki pysyy ennallaan.
Rakentava keskustelu on parhain lähtökohta. Jos ei asia mene perille, niin sitten kovemmat keinot käyttöön.
Uskon ettei tuo tilanne ole äidillekkään helppo. Aina sitä toivoo parastaan omalle lapselle ja vaikka teet parhaasi, niin aina ei kuitenkaan mene hyvin. Varmasti tuo äitikin kärsii tilanteesta ja toivoisi varmasti, että poika "hoksaisi" tilanteen ja ottaisi itseään niskasta kiinni. Nuo pikavipit on jo huono merkki. Kaksipuutaerillään kirjoitti:
Kyllä tämän miehen on otettava asia esiin, koska perheen äiti ei ehkä huomaa itse ongelmaa. Jos kukaan ei puhu eikä selvitä mitään, niin kaikki pysyy ennallaan.
Rakentava keskustelu on parhain lähtökohta. Jos ei asia mene perille, niin sitten kovemmat keinot käyttöön.
Uskon ettei tuo tilanne ole äidillekkään helppo. Aina sitä toivoo parastaan omalle lapselle ja vaikka teet parhaasi, niin aina ei kuitenkaan mene hyvin. Varmasti tuo äitikin kärsii tilanteesta ja toivoisi varmasti, että poika "hoksaisi" tilanteen ja ottaisi itseään niskasta kiinni. Nuo pikavipit on jo huono merkki.Juu tottakai mutta tarkoitnkin sitä että aloittajan kannattaa jutella ensin äidin/naisystävänsä kanssa ennen kuin itsekseen menee pojan kanssa puhumaan. Aloittaja ei ole elänyt pojan kanssa eikä näinollen tiedä kulttuuria missä perhe ennen häntä on elänyt. Eli siis ensin keskustella ja varmaan on ehkä jo keskustellutkin äidin kanssa ja sitten kun hänen kanssaan ehkä ollaan samoilla linjoilla niin sitten yhdessä pojan kanssa. Jos aloittaja menee "keskustelemaan" pojan kanssa ohi äidin siitä ei välttämättä hyvä seuraa. Riippunee tietenkin myös aloittajan ja pojan kehittyneistä väleistä ja kanssakäymisestä. Uusi ihminen ei voi mennä muuttamaan vallalla olevia käytänteitä perheessä sanelemalla ulkopuolisena.
- Kannattas
ottaa se mimmi pöydän ääreen ja puhua asiat halki. Lapset ovat lapsia äideilleen hautaan asti. Jos äiti paapoo 25-vuotiasta kotona kuin yläaste-ikäistä niin onhan funktio viallinen. Tilapäinen asumisratkaisu on ihan ok, mutta se ettei kaverilla ole ilmeisesti edes aikomusta lähteä katsomaan mille elämä äidin läskisoosin ulottumattomissa maistuu ei kuulosta hyvälle huomiselle.
Suhteestanne ei tule mitään. Siinä vaiheessa kun alat voida pahoin suhteessasi ja kyselemään täältä vihjeitä, peli on pelattu.- Ap.goodbye
Joo, otin puheeksi ja siitä vasta sekasotku alkoi. Mutta tajusin että nainen joka etsii virheitä vain minusta mutta ei ymmärrä suhdekuviota sekä sitä että täysin laiska ja saamaton pikavipeistä ylivelkaantunut aikuinen poika on tärkeämpää kuin oma elämä ei ole minun kuvioni. Jos aito rakkaus ei kelpaa niin jääkööt ongelmiensa kanssa ikiajoiksi. Itse otan askeleen eteenpäin ja haen aikuista naista seurakseni. Sen verran pitää olla myös itserakkautta ettei naruta itseään loppuun.
Ap.goodbye kirjoitti:
Joo, otin puheeksi ja siitä vasta sekasotku alkoi. Mutta tajusin että nainen joka etsii virheitä vain minusta mutta ei ymmärrä suhdekuviota sekä sitä että täysin laiska ja saamaton pikavipeistä ylivelkaantunut aikuinen poika on tärkeämpää kuin oma elämä ei ole minun kuvioni. Jos aito rakkaus ei kelpaa niin jääkööt ongelmiensa kanssa ikiajoiksi. Itse otan askeleen eteenpäin ja haen aikuista naista seurakseni. Sen verran pitää olla myös itserakkautta ettei naruta itseään loppuun.
Varmaan hyvä ratkaisu jos tuolta näyttää. Kun omat lapset on jo aikuisia on oikeus elää aikuisen omannäköistä elämää. Jopa läydät kumppanin joka on kutakuinkin vatsaavassa elämäntilanteessa kuin sinä itse. Eli lapset aikuia ja omillaan.
- hytinäx1
Ap.goodbye kirjoitti:
Joo, otin puheeksi ja siitä vasta sekasotku alkoi. Mutta tajusin että nainen joka etsii virheitä vain minusta mutta ei ymmärrä suhdekuviota sekä sitä että täysin laiska ja saamaton pikavipeistä ylivelkaantunut aikuinen poika on tärkeämpää kuin oma elämä ei ole minun kuvioni. Jos aito rakkaus ei kelpaa niin jääkööt ongelmiensa kanssa ikiajoiksi. Itse otan askeleen eteenpäin ja haen aikuista naista seurakseni. Sen verran pitää olla myös itserakkautta ettei naruta itseään loppuun.
Jopa sinä nopeasti annoit periksi , meni vain vähän yli vuorokausi ja kuitenkin olitte olleet yhdessä jo vuoden verran ja sanojesi mukaan tykkäät naisesta paljon. Miten tässä näin kävi?
- hmp.f
Eipä ole sinun hommasi sanella milloin kumppanisi lasten tulisi muuttaa pois kotoa. Uusioperheissä ylipäänsä, pitäisi minun mielestä olla puuttumatta toisen lasten kasvatukseen. Tietty yhteistä linjaa seurata, mutta ei poiketa siitä linjasta.
Okei, nyt on kyse aikuisesta "lapsesta". Saattaa olla että olisi kaikille parasta jos hän muuttaisi omilleen, saattaa myös olla että äiti tuntee lapsensa paremmin kuin sinä, ja hän osaa paremmin arvioida milloin tämä H-hetki olisi.
Ei kuulosta siltä että pojan elämänpohja on kovin vakaalla pohjalla, ja ymmärrän naisystäväsi kannan. Poika taitaa olla tilanteessa jossa syrjäytyminen on käsillä.
Kun mietin pojan tilannetta, aloittajan kaipuu saada hänet pois kotoa tuntuu kovin itsekkäältä.- einytkaisentään
Minusta tätä ketjua lukiessa sinä tunnut taas jonkun ongelma "lapsen" vanhemmaksi.
Jos kyseessä on 26 v velkaantunut ja työtä vieroksuva "lapsi" niin ko. perheessä on jotain todella pahasti pielessä. Ja aikuisen lapsen isä on missä?
Tuollaiseen soppaan ei meistä normaaleista uuden suhteen hakijoista kukaan halua sotkeutua.
Sama asiahan koskee rikollisia ja narkkareita sidonnaisuuksia. - solemio
einytkaisentään kirjoitti:
Minusta tätä ketjua lukiessa sinä tunnut taas jonkun ongelma "lapsen" vanhemmaksi.
Jos kyseessä on 26 v velkaantunut ja työtä vieroksuva "lapsi" niin ko. perheessä on jotain todella pahasti pielessä. Ja aikuisen lapsen isä on missä?
Tuollaiseen soppaan ei meistä normaaleista uuden suhteen hakijoista kukaan halua sotkeutua.
Sama asiahan koskee rikollisia ja narkkareita sidonnaisuuksia.nämä uuden tuttavuuden jälkeläisten alkoholi, velka, huume ja muut ongelmat on nähty ihan silmästä silmään. tuollaiseen suhteeseen jossa on näitä ongelmia ei kannata mennä jos kyseiset lapset asuvat samoissa nurkissa. kohta katoaa lompakko, auton avaimet ja kuka ties mitä
- hmp.f
einytkaisentään kirjoitti:
Minusta tätä ketjua lukiessa sinä tunnut taas jonkun ongelma "lapsen" vanhemmaksi.
Jos kyseessä on 26 v velkaantunut ja työtä vieroksuva "lapsi" niin ko. perheessä on jotain todella pahasti pielessä. Ja aikuisen lapsen isä on missä?
Tuollaiseen soppaan ei meistä normaaleista uuden suhteen hakijoista kukaan halua sotkeutua.
Sama asiahan koskee rikollisia ja narkkareita sidonnaisuuksia.Vai olenko itse ongelmalapsi? Mitä se tähän kuuluu?
Olen perhekeskeinen. Lapset ovat vanhempien lapsia koko elämän. Perhe on perhe ja toisistaan tulee pitää huolta. Aika moni vanhuskin muistaa huonokuntoisena VASTA että ainiin, olihan minulla ipanoitakin jossain...
En katselisi hetkeäkään sellaista äijää, joka sanelee miten minun perhesuhteet pitää toimia. Voi tietenkin huomioita sivusta antaa, että oletko ajatellut.. mutta mun side lapsiin kukaan eikä mikään vie. Ei myöskään minun ikääntyneisiin vanhempiin. Hankkikoon sitten erakon itselleen.
Joka haluaa "normaalin" ja tasapaksuisen elämän, eläköön sitten sen mukaan. Mutta vaikeaa elämässä on mitään saada ellei itsestään anna. hmp.f kirjoitti:
Vai olenko itse ongelmalapsi? Mitä se tähän kuuluu?
Olen perhekeskeinen. Lapset ovat vanhempien lapsia koko elämän. Perhe on perhe ja toisistaan tulee pitää huolta. Aika moni vanhuskin muistaa huonokuntoisena VASTA että ainiin, olihan minulla ipanoitakin jossain...
En katselisi hetkeäkään sellaista äijää, joka sanelee miten minun perhesuhteet pitää toimia. Voi tietenkin huomioita sivusta antaa, että oletko ajatellut.. mutta mun side lapsiin kukaan eikä mikään vie. Ei myöskään minun ikääntyneisiin vanhempiin. Hankkikoon sitten erakon itselleen.
Joka haluaa "normaalin" ja tasapaksuisen elämän, eläköön sitten sen mukaan. Mutta vaikeaa elämässä on mitään saada ellei itsestään anna.No en tiedä tarviiko haluta erakkoa. Käsitin että aloittaja arvostaa naista ja haluaisi hänen kanssaan vakavamman suhteen. Siihen kuvioon ei kuulu kuitenkaan kotona asuva poika, jolla ei näy merkkejä itsenäistymisestä vaan paremmin syrjäytymisestä. Ihan oikein pohtia tässä vaiheessa mitä itse elämältään haluaa, millaisen elämän.
Minuata on paremminkin tervettä ajatella haluaako sitoutua naisystävän lisäksi samassa taloudessa asuvaan aikuiseen poikaan. Yksi vaihtoehtohan tietysti olisi se että seukkailisivat vaan eivätkä muuttaisi saman katon alle. Sillä muutoin ongelmia on tulossa. Ja isoja.
- hmp.f
siilivain kirjoitti:
No en tiedä tarviiko haluta erakkoa. Käsitin että aloittaja arvostaa naista ja haluaisi hänen kanssaan vakavamman suhteen. Siihen kuvioon ei kuulu kuitenkaan kotona asuva poika, jolla ei näy merkkejä itsenäistymisestä vaan paremmin syrjäytymisestä. Ihan oikein pohtia tässä vaiheessa mitä itse elämältään haluaa, millaisen elämän.
Mutta niin se vaan menee, että jos lapsi (aikuinenkin) voi hyvin, niin äitikin voi. Ei niitä voi erottaa toisistaan. Jos poika voi huonosti, sekin vaikuttaa ihan suoraviivaisesti aloittajaan.
Vanhemmuus ei minun mielestä ole mikään toiminto jonka voi kytkeä pois ja päälle. Kun saat lapsia, se seuraa mukana, ja kasvattaa ehkä enemmän kuin mitä itse kasvattaa lapsia. Aloittajakin on nimenomaan rakastunut Äitiin. Jos hänellä ei olisi lapsia, hän olisi aivan erilainen nainen.
Ja minusta outoa että melkein kaikki tässä ketjussa ovat kyseenalaistaneet äidin päätöksiä? Eiköhän hän ole se ainut asiantuntija tässä? Me ei tiedetä millä perusteella hän on päätöksensä tehnyt, sen perusteella vain kommentteja heitetty, mitä yksi mies yksipuolisesti heittelee?
Viimeiseksi. Olen samaa mieltä että poika on syrjäytymisen reunalla. Millä tavalla ajattelitte että pojan muuttaminen yksin asumaan, auttaisi syrjäytymästä lisää? Tiedän nuoria jotka ovat masentuneet entisestään kotoa muuttaessa, koska silloin ei ole se perhe ympärillä. hmp.f kirjoitti:
Mutta niin se vaan menee, että jos lapsi (aikuinenkin) voi hyvin, niin äitikin voi. Ei niitä voi erottaa toisistaan. Jos poika voi huonosti, sekin vaikuttaa ihan suoraviivaisesti aloittajaan.
Vanhemmuus ei minun mielestä ole mikään toiminto jonka voi kytkeä pois ja päälle. Kun saat lapsia, se seuraa mukana, ja kasvattaa ehkä enemmän kuin mitä itse kasvattaa lapsia. Aloittajakin on nimenomaan rakastunut Äitiin. Jos hänellä ei olisi lapsia, hän olisi aivan erilainen nainen.
Ja minusta outoa että melkein kaikki tässä ketjussa ovat kyseenalaistaneet äidin päätöksiä? Eiköhän hän ole se ainut asiantuntija tässä? Me ei tiedetä millä perusteella hän on päätöksensä tehnyt, sen perusteella vain kommentteja heitetty, mitä yksi mies yksipuolisesti heittelee?
Viimeiseksi. Olen samaa mieltä että poika on syrjäytymisen reunalla. Millä tavalla ajattelitte että pojan muuttaminen yksin asumaan, auttaisi syrjäytymästä lisää? Tiedän nuoria jotka ovat masentuneet entisestään kotoa muuttaessa, koska silloin ei ole se perhe ympärillä.Ei kai tässä ole ajatuskaan että äiin pitäisi hylätä poika vaan kuten viimeisessä kappaleessasi kirjoitat, pohtia niitä keinoja millä poikaa voitaisiin auttaa, Äidinkin pitää pohtia mitä on valmis satsaamaan parisuhteeseen koska sellaisen ilmeisestikin on aloittanut. Ei kai tätä kumppaniakaan voi ohittaa ja vaatia että sopeutuu äidin ja pojan suhteeseen täysin vaan hänelläkin on omat odotuksensa. Näiden palasten yhteensovittaminen ei ole aina helppoa.
Toisaalta taas olemma lukeneet täällä aloittajan ajatuksia aiheesta. Olisi mielenkiintoista lukea sekä äidin että pjan kokemukset ja ajatukset. Toisen lapsi ei ole koskaan oma, varsinkaan aikuinen onka kanssa et ole elänyt. Täytynee olla aika herkillä jos meinaa yhteiseloa miettiä. Kannattaako.....
- Rouvavaan
Ikävä homma. Hankalaa arvioida sivusta, mutta yritän kuitenkin.
Minusta äidin/ent.naisystäväsi asenteessa olisi korjaamista. Hän mahdollistaa lapsensa syrjäytymisen ja samalla syventää sitä. Se ei ihan ole vastuullista äidinrakkautta. Tämmöiseen tilanteeseen on äidillä saatavissa tukea/ vertaistukea jos vaan ymmärtää ongelman ja lähtee liikkeelle.
Itse olet ilmeisesti saanut lapsesi tavallisesti maailmalle, siitä onnittelut.
Ja onnittelut myös siitä, että otit tuon tilanteen suhteessanne reilusti puheeksi. Se ei tuottanut tulosta, ei minkäänlaista kompromissia...silloin on parasta lähteä kävelemään. Samaan pesään ei kaivata lisää läheisriippuvaisia.
Elämä ei ole helppoa, mutta taistelunsa kannattaa valita! - näiol
kyl munkin miäs asu 26v kotona äiteesä kaa.eikäpä siitä muuta.....?
- vastuuta_omasta_itsestä
Noh, johan on poika! Kyllä sitä tuossa iässä pitäisi olla jo sellainen himo naisiin, että katsoisi oman kodin ja ryhtyisi etsimään elämänkumppania.
Äiti vain sanoo pojalleen niin kuin jäniskin sanoi: Sinulla on yhtä suuret silmät kuin minulla, katso itse eteesi. - Revarevana
Opi jakamaan tai kuole nuorena vanhana. Näitä on nähty.
- LoppuhyvinKaikkiOk
Minulle kävi juuri näin äsken. Lähes sama vuosi jossa pari kertaa oltiin jo erossa jonkin aikaa. Myös tuo aikuisten lasten jatkuva pyöriminen ja heidän hyysäämisensä alkoi kyllästyttää.
Nainen oli muuttunut myös välinpitämättömäksi ja alkoi viettää ravintolailtoja kaveriensa kanssa. Parhaimmillaan 4 iltaa viikossa ja siihen vielä viikonlopun toinen ilta.
Suhtautuminen tuli välinpitämättömäksi. Kun hän lähti kavereidensa kannsa "ulos" niin aloin tehdä samoin. Siitä nainen tuli mustasulkaiseksi koska omissa tutuissani oli myös naisia. Hänen kaveripiiriänsä en tuntenut oikeastaan lainkaan.
Tunteista ja tulevaisuudesta ei saanut puhua. Nainen oli jo yli 50 vuotias kuten minäkin.
Hänen aikjisten lastensa asuessa hänen kotonaan emme juuri koskaan olleet siellä.
Koko homma lopahti luottamuspulaan ja lapselliseen teinikäytökseen.
Lopulta aloin olla kaverini siskon kanssa enemmän. Emme seksuaalisesti vaan nauteimme toistemme seurasta.
Ex-naiseni suhde minuun loppui syytöksiin koska en jaksanut enää sitä flekmaattista elämäntyyliä. Puhumista ei siis saanut harrastaa edes seksin aikana.- LoppuhyvinKaikkiOk
Ja puhumisella tarkoitin lämpimiä ja tunteellisia ilmauksia. Oli se kyllä uuvuttavaa seksiä.
- Omilleenvaan
Ja höpön höpö! Muksut pois kotoa makaamasta!
Itselläni on tytär, joka sai valita täysi-ikäisenä jatkaako koulun käyntiä ja saa tällöin asuu kotona niin pitkään kuin opiskelee, vai meneekö töihin / jää laiskottelemaan ja muuttaa omilleen. Hän yritti sitä, että pitää välivuotta ja on kotona makaamassa. Juuei!
Niinpä hän muutti omilleen laiskottelemaan. Tosin alkoi opiskella sitten parin vuoden päästä.
Miehelläni on poika , joka asui äitinsä helmoissa 26-vuotiaaksi saakka. Tosin hän opiskeli siinä parinkympin hujakoilla ja jäi sitten makaamaan saaden välillä lyhyiksi ajoiksi töitä. Kuulemma oli kivempaa, kun äiti passasi. Luulimme, että hän jää varmaan ikuisiksi ajoiksi peräkammarin pojaksi, mutta päätti vihdoin ihan oma-aloitteisesti muuttaa omilleen.
Nyt on molempien lasten kohdalla hyvä. Turha hyysääminen on kaikille pahasta. Lapsille jopa karhunpalvelus. - Anonyymi
Mä seuraan nyt kans sukulaisena seuraavaa kuviota. Yh-äippä. Lapset 4 kpl 25-30v. Opiskelupaikat on 100km päässä. Osa seurustelee. Silti budjataan äidin hellan ääressä kaikki pyhät ja useimmat arkipäivät. Harvoja öitä ollaan opiskeluboksissa. Äiti kantaa selkä vääränä ruokakasseja ja tekee ruokaa ja iltapalaa. Ennen on ollut vaan lapset, mutta nyt myös bonuslapset vävy ja miniät. Ai niin unohdin vielä kaikki koirat 5kpl. Kaikilla autot ja ne ei meinaa mahtua pihaan.
Ei käy kateeksi.
Kyllä napanuoran tulisi katketa. - Anonyymi
Tuon ikäiset jos asuu viellä kotona täyshoidosta,eivät lähde sietä mihinkään.Äidille sopii hyvin.maksaa puolet kuluista.Jos itse eivät ole työssä ne puolet kuluista tulee toimetulotukena.Ei vain kerro sinulle asiaa!Jos haluat itsenäisen suhteen? Varmasti löydät naisen jolla ei nurkissa aikuisia lapsia asu!
- Anonyymi
Mikä olisikaan ihanampi asia kuin kotona asuvat työssä käyvät lapset, ei haittaisi minua isänä yhtään, vaan ylensä ne kotona lorvailevat lapset ovat työttömiä. Parhaassa tapauksessa eivä edes ilmottaudu työttömyys kortistoon,niin kuin meidän perheessä on käynyt. Kaksi lapsistani ei edes yritä menestyä tai hakeutua elämässään mihinkään. ..... Mikä avuksi rakastaville vanhemmille.
- Anonyymi
Useimmat tarinat yhditstyy siihen : Äiti ja aikuiset lapset yksi tai useampi.Saavat koti asua tekmättä mitään täysi ikäisinä.Esimerkki Äiti ja lapsi 20v. Lapsi makanut koti peruskoulun loputtua. Äiti työtön .Puolet vuokrasta,sähköstä ja ravinosta tulee pojan osuus: Kelan kautta äidille. Eli se on tavalaan se aikuinen raha linko!Aina pärjää paremin 2 kun tuo rahaa,kuin 1. Tossa tapaus kaikki tulee kahdelle tukena.Jos lapsi lähtisi koti pois. Äiti joutuisi vaihtaa pienempi asunto.Asumistuet ei 1 asuvalle tipu 3h.k.Samoissa linjoissa sitten jatketaan Vanha äiti oli 75v tai 80v. ylikin. Koti yhä asuu 1 tai kaksi useampiki 55-65 v. aikuista vanhaa poikaa.Sama systeemi rahaa tulee tukina osuudet luseri jäkipolvesta äidille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 449301
- 785832
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus14810Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon414326- 583844
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella553556Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme313419- 472648
- 342182
- 401970