Raamatun mukaan sielu on sydämessä. Nykytietämyksen valossa olisi järkevämpää väittää sielun olevan aivoissa. Raamatun myyttien (kuten muidenkin myyttien) kirjoittajat antoivat selityksiä sille mitä näkivät. He selittivät asioita funktionaalisesti.
Eläimen teurastuksen tai ihmisen tappamisen yhteydessä pää sisälsi mitään sanomatonta vaaleaa hyytelöä, mutta jos uhrin rintakehän repi auki, saattoi nähdä sykkivän sydämen, vaikka uhri oli tajuton ja näytti kuolleelta. Sydän on ainoa elin, joka liikkuu tahdosta riippumatta vaikka eliö olisi tajuton. Onko tästä syntynyt harhaluulo, että sydämessä on jokin ruumiista erillinen jumalallinen voima?
Raamatun luomismyytti ei määritä sielua pelkästään ihmiselle vaan sielu itseasiassa mainitaan ensimmäisen kerran kun meressä vilistävät olennot luodaan. Luomismyytin mukaan kaloillakin on sielu. Liittyykö harhaluulo sydämeen, joka on ainoa näkyvästi ja tahdosta riippumattomasti liikkuva elin?
Eläimen teurastuksen tai ihmisen tappamisen yhteydessä pää sisälsi mitään sanomatonta vaaleaa hyytelöä, mutta jos uhrin rintakehän repi auki, saattoi nähdä sykkivän sydämen, vaikka uhri oli tajuton ja näytti kuolleelta. Sydän on ainoa elin, joka liikkuu tahdosta riippumatta vaikka eliö olisi tajuton. Onko tästä syntynyt harhaluulo, että sydämessä on jokin ruumiista erillinen jumalallinen voima?
Raamatun luomismyytti ei määritä sielua pelkästään ihmiselle vaan sielu itseasiassa mainitaan ensimmäisen kerran kun meressä vilistävät olennot luodaan. Luomismyytin mukaan kaloillakin on sielu. Liittyykö harhaluulo sydämeen, joka on ainoa näkyvästi ja tahdosta riippumattomasti liikkuva elin?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sydämellä voidaan tarkoittaa muutakin kuin verta pumppaava elin.
Kun Raamatussa puhutaan sydämestä sillä lähes aina tarkoitetaan omaatuntoa, tai sitä osaa ihmisessä joka tuntee.
Sydämellä on oikeastaan 2 eri merkitystä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
”Kun Raamatussa puhutaan sydämestä sillä lähes aina tarkoitetaan omaatuntoa,”
No ei tarkoiteta. Raamatun mukaan omatunto on munaskuissa eli munuaisissa.
Kun sanotaan että joku ihminen on hyväsydäminen, niin kumpaa se mielestäsi tarkoittaa:
1) Hänellä on hyvä verta pumppaava elin
2) Hän on hyväntahtoinen, lempeä, suopea, ystävällinen?
Tahto ja luonne eivät ole sydämessä, vaikka tuo sanonta juuri sitä tarkoittaa. Muinaiset harhauskomukset elävät vieläkin kielikuvissa Raamatun vuoksi.
Kuten sanoin, Raamatun myyttien kirjoittajat selittivät ilmiöitä funktionaalisesti eli niin kuin he näkivät ilmiöt. Raamatun myytit eivät puhu vertauskuvallisesti. Ne vain tuntuvat vertauskuvallisilta koska niiden kirjoittamisesta on valtava harppaus ajallisesti, tiedollisesti ja maailmankuvan näkökulmasta.
Halal ja kosher teurastus tukee tätä harhauskoa. Verisuonet poikki niin, ettei hermoja katkaista niin sielu lähtee eläimestä oikein (sydän pumppaa veren ulos eläimen eläessä).
> Raamatun mukaan sielu on sydämessä
Antaisitko sen Raamatunkohdan, jossa asia on todettu?
Ps. 112:7
Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan
Hesekiel 11:19
Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen...
1Tim. 1:5
Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
Psalmit 139:23
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
2.Korinttolaiskirje 9:7
Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa
Psalmit:
90:12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.
Psalm 51:17
The sacrifices of God are a broken spirit; a broken and contrite heart, O God, you will not despise. (tämä on käännetty ihan erilaiseksi Suomen kielisessä raamattussa. Siksi Eng.)
Eli missä sielu on? Sydämessä vai toisaalla? Jos toisaalla, mitä ominaisuuksia sielulla on, jos kaikki ominaisuudet on sydämessä? Onko silloin sielu itsessään vain vegetatiivinen energia tai voima? Miten sielu tuntee rohkeutta? Pelkoa? Vihaa? Rakkautta? Ottaako se sopivan annoksen kutakin tietyissä tilanteissa ja sijoittaa ne mihin?
"Antaisitko sen Raamatunkohdan, jossa asia on todettu? "
Vanhassa Testamentissa sielu, sydän ja henki ovat hieman epäselvästi määritelty ja tarkoittavat usein samoja asioita, elävää olentoa, sen elämäänvoimaa, tahtoa, luonnetta ja mieltä. Esimerkiksi linkissä olevan Sananlaskujen kirjan jakeen sielu (nephesh) on käännetty eri versioissa sydämeksi, sieluksi, elämäksi ja mieleksi. [1]
Tunnustan olevani aloituksen suhteen väärässä. Vanhasta Testamentista ei löydy aineettoman ja ikuisen sielun käsitettä. Se löytyy juutalaisuudesta vasta pakkosiirtolaisuuden jälkeiseltä ajalta ja kehittyi kreikkalaisten ja persialaisten filosofioiden vaikutuksesta. [2]
Linkit:
[1] http://chatbible.com/proverbs/31-6.asp
[2] https://en.wikipedia.org/wiki/Soul_in_the_Bible
> Sydämessä vai toisaalla?
No, minulla ei ole oikein syytä arvailla. Mutta itse olen kyllä ymmärtänyt tuon niin, että sydämellä ei tarkoiteta lihasta, vaan ihmisen sisintä, mieltä, mielestähän esim. ihmisten ajatukset tulevat.
"Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät
todistukset, jumalanpilkkaamiset."
Matt. 15:19
”sydämellä ei tarkoiteta lihasta, vaan ihmisen sisintä, mieltä, mielestähän esim. ihmisten ajatukset tulevat.”
Totta kai sydämellä on tarkoitettu tahdosta riippumatonta lihasta, joka liikkuu näkyvästi. Et kai itsekään usko, etteivät vuohipaimenet olisi koskaan sydäntä nähneet? Pointti on se, että kun se on ainoa elin, joka näyttää liikkuvan itsenäisesti niin siinä uskottiin olevan mieli ja sielu.
Sisin on syytä pitää erillään sydänkeskustelusta. Raamatun mukaan ihmisen sisin on selkeästi munaskuissa eli munuaisissa.
Luehan tuosta että mikä se sielu on suomen kieliopin mukaan?
"7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
1. Moos:2
Siis kysymys kuuluu että mikä se sielu on?
Ja kun kukaan ei kuitenkaan tajua kun ennakkoajattelu estää ymmärtämisen niin autan hiukan: Saarn 12: kertoo että mitä tapahtuu kun ihminen kuolee :" 7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin."
---Siis menikö se sielu taivaaseen vaiko joku muu?
Se menee tieteessä ja Raamatussa ihan samalla tavalla, eli että kun pysytään tiukasti siinä mitä tiede todella tietää ja että mitä Raamattu oikeasti sanoo, niin silloin ollaan oikean maailmankuvan äärellä. Eikä kukaan pääse petkuttamaan sinua millään uskonlahkolla, ei edes evouskonnolla.
Nikkivoroilmoitus.
"Siis kysymys kuuluu että mikä se sielu on? "
Tuossa käytetään täsmälleen samaa ilmaisua kuin kaloja luotaessa. Hyväksytän, että elävä sielu on sielu kun samalla hyväksytään, että esimerkiksi kaloilla, äyriäisillä ja nilviäisillä on myös sielu.
7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu (nephesh).
20 Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja (nephesh), ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla.
Aivan totta puhut. Raamatun mukaan kaikki elävät olennot ovat sieluja.
Ei missään Raamatussa sanota että ihmisen kuollessaa hänen sielunsa jäisi eloon vaan päivastoin: " Ja vielä te kysytte: 'Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava."
Kuitenkin sana sielu tarkoittaa myös elämää yleensä ja on sillä muitakin kuvaannollisia merkityksiä, mutta niin se on ettei ihmisellä ole mitään erillistä sielua vaan tuo ajatut tuli kirkon opiksi vasta keskiajalla samalla kun helvetintulioppi omaksuttiin aasiassa käyneiden löytöretkeilijämunkkien matkatuliaisina. http://damienmarieathope.com/2017/04/buddhism-is-not-just-a-philosophy-why-does-it-have-a-punishing-hell/
Suhteessa naskut kääntyy seurattavan suuntaan. Valintojen myötä ihminen vahingoittaa yksin itseään ja toivottavasti vain itseänsä.