Miksi sateliittien ottamia kuvia koko Maapallosta on niin vähän, vaikka osa niistä kulkee sen verran etäällä, että se onnistuisi. Käsitykseni mukaan 2000km riittäisi tähän.
Miksi sateliitit eivät kuvaa Maapalloa
eikuvaa
26214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Maan litteys paljastuisi.
kiitos ei flatearht juttuja.
Esimerkiksi tuolla mm. Meteosattien ottamia kuvia: http://www.fvalk.com/day_image.htm
Kiitos! onko tietoa, kuinka kaukana ko. sateliitti on?
entä onko tietoa, miten kuvat on otettu; mosaiikki, teleobjektiivi.
Mitä väliä. Littumaa näkyy toisessa kuvassa yläpuolelta ja toisessa alapuolelta.
Näytti olevan 36000 kilometrissä. Laitan vaan linkin kun en noita mitenkään erikoisemmin tunne. Tuolta voi lueskella noista meteosateista, ja löytyy noista kai tietoa muualtakin. https://www.eumetsat.int/website/home/Satellites/CurrentSatellites/Meteosat/index.html
Koko maapallon näkee google mapsista, kun valitsee satellittikuvan samoin esim. maanmittauslaitoksen peruskartasta voi valita satelliitti kuvan.
Maapallo kuvattuna puolentoista miljoonan kilometrin etäisyydeltä kuunpimennyksen aikaan maaliskuussa 2016:
https://urly.fi/1auN
DSCOVR -satelliitti ottaa kokokuvia Maapallosta jatkuvasti. Kuinka paljon niitä kuvia sinun mielestäsi pitäisi olla, kun nämä eivät riitä?
Toi oli muuten auringonpimennys. Faktat haltuun, Kolliseni.
Tosiaan. Sori lapsus.
Onko Maapallo nyt sitten litteä erheeni vuoksi? ; )
tämä riittää mainiosti.kiitos.
Siksi ne satelliitit ei enää kuvaa maapalloa kun valokuvausfilmiä ei enää valmisteta.
"Siksi ne satelliitit ei enää kuvaa maapalloa kun valokuvausfilmiä ei enää valmisteta."
Kun ensimmäistä kertaa sain tietää että satelliitit pystyvät ottamaan valokuvia, kuvittelin aluksi että satelliitin ottamia valmiita paperikuvia satelisi taivaalta.
Ikää ei vielä paljon ollut silloin.
DSCOVR satelliitti ottaa kuvia joka päivä 1.5 miljoonan km päästä, myös japanilaisten Himawari satelliitti ottaa kuvia joka 10 minuutti. Ihmetyttää kyllä hieman miksi kuvat on aina niin erilaisia, riippuen että mikä satelliitti sen kuvan ottaa.
Venäläisten satelliittikuvassa värit on ihan erilaiset. Kumma miksi ne kuvat pitää aina ottaa jollain spektroelektrograafiprosessointiyhdistelmäkameralla, joka kuulemma selittää ne erilaisuudet. Luulisi että maapallosta pystyisi vaan ottaa normaalin kuvan normaalilla kameralla. Apollon kuva maapallosta taitaa siksi vieläkin olla ainoa normaali kuva normaalilla kameralla maapallosta.
Kameran vieminen kiertoradalle Maapalloa kuvaamaan kaikkine tarvittavineen on aika kallista. Siksi sinne viedään pääasiassa kameroita, joista on hyötyä. Yleiskamerasta hyötyä ei ole.
Valokuvataiteelliseen harrastukseen tarkoitettuja laajakulmaisempia objektiiveja harva haluaa viedä avaruuteen sillä hinnalla, minkä tavaran nostaminen maksaa. Sellainen kamera jonka kuvaan mahtuu kerralla koko Maapallo ei ole hyödyllinen kun sen resoluutio on niin huono eli yksi pikseli vastaa liian suurta pinta-alaa. Jotta koko Maapallo näkyisi kunnolla olisi kameran lisäksi oltava varsin korkealla radalla, joka vastaavasti lisäisi laukaisisun kustannuksia paljon.
Kuka tahansa voi toki lähettää oman Cubesat - tyyppisen satelliittinsa kuvaamaan Maapalloa matalalta radalta. Polaariradalle ammuttu satelliitti saa kameransa kuvaan koko Maapallon pinnan kun tarpeeksi odottelee. Satelliitin laukaisukustannukset itse satelliitin hinnan lisäksi ovat luokkaa 100000 euroa per 1U (1U on 10x10x10 cm paketti, maksimimassa 1 kg) ja satelliitti pysyy radallaan kolmesta kuuteentoista viikkoa olosuhteista riippuen. Sitten se putoaa takaisin ilmakehään ja palaa tuhkaksi. Pikkusatelliittiin ei oikein saa mahtumaan sellaista määrää tavaraa, että sillä pitäisi satelliitin pidempään radallaan.
Että "koko" maapallon saa kuvaan, siihen tarvii vaan tarpeeksi etäisyyttä. Mitä kameraa siihen käyttää tai onko se polaariradalla tai ei, sillä ei ole mitään väliä. Polaariradalta ei muuten taida olla yhtään videoo koko internetissä, joten epäilen että onko polaariradalla satelliitteja lainkaan, taitaa olla huijausta.
Kukaan tavallinen tallaaja ei voi lähettää satelliittia avaruuteen niin kauas että koko "maapallon" voisi nähdä. Maapallo heittomerkeissä, koska yhtä hyvin voi kyse olla että me näemme vain litteän maan kutistuneen horisontin NASAn kuvissa.
Tässä esimerkiksi yksi kaupallisen toimijan Pleiades -satelliitti, joka kuvaa Maapalloa keskikorkealla aurinkosynkronisella polaariradalla:
https://urly.fi/1avS
Muutoinkin: useimmat vakoilusatelliitit operoivat polaariradalla. Nämä nimenomaan kuvaavat ja kuuntelevat toimintaa Maapallolla. Videohan on vain peräkkäin otettujen valokuvien ketjuttamista.
Kumma vaan miten vuonna 2019 ei vielä ole yhtään videoo missä näkyy kun joku satelliitti kuvaa kun se menee polaariradalla yhden kierroksen maapallon ympäri. Meillähän kyllä on videoita joissa satelliitti kulkee jossain ekvaattorilla maapallon ympäri.
Voisihan sen tehdä laskemalla ruutu, jota sitten siirtää. Satelliiteissa on usein skannerityyppinen kamera, joka ottaa kerrallaan yhden viivan verran kuvaa. Sitten se siirtyy ja skannaa uuden viivan. Itse asiassa viivat ovat hiukan vinossa ja skannaus jatkuvaa ja satelliitin kierto radallaan aiheuttaa siirtymisen. Meteosat:ssa ainakin kaistaa on käytössä niin vähän, että kuvien tarkkuus on oikeastaan yllättävän hyvä. Jos n. 10 kHz taajuudella samplaamalla saa kuvan kaivettua lähetyksestä esiin, nimittäin.
Täytyy kameran olla todella kaukana että koko pallopinnan saa samaan kuvaan. Veikkaan, että joku hyperavaruus olisi sopiva sijainti.
No mutta onhan valokuvauksessakin termi kokovartalokuva, vaikkei siinäkään ihmistä näy kokonaan! :D
Lentokentän röntgenissä tuokin onnistuu.
Niin kauan kun satelliitteja on ollut olemassa nämä kaukokartoitussatelliitit ovat kuvanneet Maata.
Tiros-sääsatelliitit olivat aikoinaan 1960-luvulla ensimmäisiä. Landsat-projektiin kuuluvat satelliitit myös kuvasivat Maata ( 1960-luvulla ). MMS-satelliitteja lähetettiin sukkulalennoilla. Neuvostoliiton Saljut asemat kuvasivat Maata. Landsatelliittien kuvia on hyödynnetty maanviljelyksessä ja metsänhoidossa. Seasat-projektissa kuvattiin meriä sen virtauksia ja jäätiköitä. Seasat-projekti löysi el Nino / la Nina merivirrat. 1975 Exxon yhtymä alkoi käyttämään Seasatin lähettämiä kuvia Golf virrasta löytääkseen energiaa säästäviä merireittejä. Neuvostoliiton Kosmos ja Meteor satelliitit ovat auttaneet Arktisen alueen merenkulkua.
Explorer Applications B-tutkimussatelliitit antoivat 1980-luvulla tietoa Maapallon otsonikerroksen aukoista. ERTS-satelliitit antoivat tietoja vuoristojen ja maaperän vesivirtauksista.
Mitä tuo 2000 km tarkoittaa ? Luetteko te nykyteinit muutakin kuin Amerikkalaisia salaliittoteoriitikkojen huumehöyryisiä juttuja. Etteikö satelliitit ole muka kuvanneet Maata.
Mitähän hyötyä tuollaisesta kuvauksesta oikein olisi? Saavutettava resoluutio on aina huonompi kuin ilmakuvauksessa, kustannukset kuitenkin korkeammat.
Mutta jos asia tarpeeksi kiinnostaa, ei muuta kuin tarvittavaa rahoitusta keräämään halutun satelliitin rakentamiseksi ja avaruuteen saattamiseksi. Tietysti projektia pitää jatkuvasti tarkasti valvoa, ettei kukaan pääse vaihtamaan kameraan pallovääristymälinssiä tavallisen linssin asemasta.
Jos sattuu otsonikerroksessa olemaan aukko niin sitten siitä voi kuvata maan pinnalla tapahtuvaa ilmastonmuutosta.