Polaarien lukeminen

Ookoo, kiitos!

Kryssikulman ja lenssikulmien määritelmät, jolla polaarit on laskettu kuitenkin vaihtelevat polaarista toiseen, jos käytetyt lähteetkin vaihtelevat. Kaikki venevalmistajat ja venesuunnittelijat eivät siis suinkaan käytä keskenään samoja määritelmiä.
Kaikissa tapauksissa kyse on kahden vektorin välisestä kulmasta, joista toinen on tuulivektori (joko todellinen tai suhteellinen), ja toinen liittyy joko veneen nopeuden suuntaan tai sitten keulan suuntaan. Yhteensä polaareissa voi siis esiintyä 4 mahdollista kryssikulman määritelmää, ja toiset neljä lenssikulmalle, eli jo tuosta syystä saadaan samallekin veneelle eri polaareita. Lenssillä sorron vaikutus on niin pieni ettei sillä ole väliä, mutta kryssillä se voi olla jo hyvin merkittävä ja siten tuottaa olennaisesti erilaiset polaarit. Tosituulen ja suhteellisen tuulen käyttäminen taas muuttaa polaaria vieläkin enemmän, ja sekä lenssillä että kryssillä.

Joissakin polaareissa siis esitetään se beat angle, joka veneen lokiin kytketyn tuulimittarin näutössä tulisi olla joko apparentti tai tosituulen kulmana vastaiseen pyrittäessä, ja toisissa taas se kulma mikä saadaan GPS:n trackistä verrattaessa sitä tosi- tai suhteellisentuulen suuntaan.

Lisäksi tietysti tulee eri polaari eri tuulille ja eri purjekombinaatioille, mutta usein jälkimmäisistä esitetään vain se jolla saadaan paras nopeus tavoitteeseen.

se.totuus kirjoitti:

Kryssikulman ja lenssikulmien määritelmät, jolla polaarit on laskettu kuitenkin vaihtelevat polaarista toiseen, jos käytetyt lähteetkin vaihtelevat. Kaikki venevalmistajat ja venesuunnittelijat eivät siis suinkaan käytä keskenään samoja määritelmiä.
Kaikissa tapauksissa kyse on kahden vektorin välisestä kulmasta, joista toinen on tuulivektori (joko todellinen tai suhteellinen), ja toinen liittyy joko veneen nopeuden suuntaan tai sitten keulan suuntaan. Yhteensä polaareissa voi siis esiintyä 4 mahdollista kryssikulman määritelmää, ja toiset neljä lenssikulmalle, eli jo tuosta syystä saadaan samallekin veneelle eri polaareita. Lenssillä sorron vaikutus on niin pieni ettei sillä ole väliä, mutta kryssillä se voi olla jo hyvin merkittävä ja siten tuottaa olennaisesti erilaiset polaarit. Tosituulen ja suhteellisen tuulen käyttäminen taas muuttaa polaaria vieläkin enemmän, ja sekä lenssillä että kryssillä.

Joissakin polaareissa siis esitetään se beat angle, joka veneen lokiin kytketyn tuulimittarin näutössä tulisi olla joko apparentti tai tosituulen kulmana vastaiseen pyrittäessä, ja toisissa taas se kulma mikä saadaan GPS:n trackistä verrattaessa sitä tosi- tai suhteellisentuulen suuntaan.

Lisäksi tietysti tulee eri polaari eri tuulille ja eri purjekombinaatioille, mutta usein jälkimmäisistä esitetään vain se jolla saadaan paras nopeus tavoitteeseen.

Lue lisää

On kai niitä sellaisiakin polaareita, jotka näyttävät kölilinjan suhteen. VPP:t, joista suurin osa polaareista tulee, laskee kuitenkin lähes poikkeuksetta kryssikulman veneen etenemisvektoriin eli ottaa sorron mukaan.

Joakim1 kirjoitti:

On kai niitä sellaisiakin polaareita, jotka näyttävät kölilinjan suhteen. VPP:t, joista suurin osa polaareista tulee, laskee kuitenkin lähes poikkeuksetta kryssikulman veneen etenemisvektoriin eli ottaa sorron mukaan.

Lue lisää

Hetken tuntui selvältä mutta lisäselitysten jälkeen lakkasin ymmärtämästä mitään :(

Siis käyrät on ideaalisuorituksia ideaalipurjeilla ja ideaalipurjehtijoilla, niinkö?

Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg. Mutta lisäselitysten jälkeen olen ihan pihalla, terv. lumiukko.

Pahoittelut, aikaisempi vastaus oli tuuliyksiköiden osalta epätäydellinen.
Yleensä mittakirjassa ja polaareissa määreinä käytetään:
- tuulen voimakkuuden osalta TWS eli tuulen todellinen nopeus solmuina
- tuulikulmien osalta TWA eli tosituulen suuntaa. Huom tämä on siis eri kuin mitä windex näyttää. Windex näyttää suhteelista tuulikulmaa.
- beat angle on se TWA jolla saavutetaan maksimi VMG vastatuuleen
- run angle on se TWA jolla saavuttetaan maksimi VMG myötätuuleen

Beat angle on tyypillisesti TWA 40 tuntumassa. Sitä vastaava AWA (suhteellinen tuulikulma) on laskettavissa ja jossain 30 asteen hujakoilla. Vastaava boat speed (siis nopeus mitä loki näyttää) on myös laskettavissa ja se on yleensä tarkin ja nopein seurata ja siksi usea kilpakuski seuraakin kryssillä ensisijaisesti lokia (ja tietysti purjelankoja). Tyylieroja tietenkin on.

Polaarit on ennustettu ideaalisuorituskyky tietylle veneelle, tietyllä purjesetillä ja eri tuulen voimakkuuksilla. Jos kaikki on tiptop, miehistö taitava ja olosuhteet hyvät on ennusteesta mahdollista mennä yli. Vastaavasti on tekijöitä jotka aiheuttaa sen, että tavoitesuorituskykyyn ei ole mahdollista päästä. Tällaisia tekijöitä on mm huonot purjeet, taitamaton miehistö, likainen tai huono pohja, huonon muotoinen köli ja/tai peräsin jne. Ennusteeseen on sitä vaikeampi päästä mitä pahempi allokko tai epävakaampi tuuliolosuhde on.

spkoo kirjoitti:

Pahoittelut, aikaisempi vastaus oli tuuliyksiköiden osalta epätäydellinen.
Yleensä mittakirjassa ja polaareissa määreinä käytetään:
- tuulen voimakkuuden osalta TWS eli tuulen todellinen nopeus solmuina
- tuulikulmien osalta TWA eli tosituulen suuntaa. Huom tämä on siis eri kuin mitä windex näyttää. Windex näyttää suhteelista tuulikulmaa.
- beat angle on se TWA jolla saavutetaan maksimi VMG vastatuuleen
- run angle on se TWA jolla saavuttetaan maksimi VMG myötätuuleen

Beat angle on tyypillisesti TWA 40 tuntumassa. Sitä vastaava AWA (suhteellinen tuulikulma) on laskettavissa ja jossain 30 asteen hujakoilla. Vastaava boat speed (siis nopeus mitä loki näyttää) on myös laskettavissa ja se on yleensä tarkin ja nopein seurata ja siksi usea kilpakuski seuraakin kryssillä ensisijaisesti lokia (ja tietysti purjelankoja). Tyylieroja tietenkin on.

Polaarit on ennustettu ideaalisuorituskyky tietylle veneelle, tietyllä purjesetillä ja eri tuulen voimakkuuksilla. Jos kaikki on tiptop, miehistö taitava ja olosuhteet hyvät on ennusteesta mahdollista mennä yli. Vastaavasti on tekijöitä jotka aiheuttaa sen, että tavoitesuorituskykyyn ei ole mahdollista päästä. Tällaisia tekijöitä on mm huonot purjeet, taitamaton miehistö, likainen tai huono pohja, huonon muotoinen köli ja/tai peräsin jne. Ennusteeseen on sitä vaikeampi päästä mitä pahempi allokko tai epävakaampi tuuliolosuhde on.

Lue lisää

Hyvä kommentti, kiitos!

Harvoin vene niin vakiokunnossa on, että se voisi hyödyntaa jostan valmiiksi laskettuja polaareita. No, saahan siitä hypoteettisen tavoitenopeuden, jota ei yleensä pysty saavuttamaan.

Yritin kerran laskea venekohtaisen polaaridatan ikäänkuin historiaan perustuvaksi piiskuriksi. Suoritusdataa oli kyllä kerättynä eri kilpailujen ajalta melko runsaasti, mutta ei sittenkään riittävästi, eikä mittausdatan laatu ollut riittävää. Epäonnistuin surkeasti.

Enevpk1 kirjoitti:

Hyvä kommentti, kiitos!

Harvoin vene niin vakiokunnossa on, että se voisi hyödyntaa jostan valmiiksi laskettuja polaareita. No, saahan siitä hypoteettisen tavoitenopeuden, jota ei yleensä pysty saavuttamaan.

Yritin kerran laskea venekohtaisen polaaridatan ikäänkuin historiaan perustuvaksi piiskuriksi. Suoritusdataa oli kyllä kerättynä eri kilpailujen ajalta melko runsaasti, mutta ei sittenkään riittävästi, eikä mittausdatan laatu ollut riittävää. Epäonnistuin surkeasti.

Lue lisää

Minulla on kohtuullisen hyvät purjeet ja kohtuullisen sileä pohja. Ei siis kumpikaan tekijä mitenkään parasta racer-tasoa. Mutta kyllä niillä ihan hyvin voi hyöydyntää veneelle (one-off ja ORCi-mittakirja) laskettuja polaareja. Osaan antaa anteeksi itselleni huolimattomuutta ja veneelle epäideaalisia olosuhteita. Joskus kuitenkin menee ihan polaarienkin mukaan.

Ennen polaarien hankkimista ORC:lta harkitsin kyllä omien polaarien laatimista omien mittausten pohjalta, mutta jo ennen aloittamista totesin muuttujia ja epätarkkuuksia olevan liikaa ja dataa lopulta kuitenkin liian vähän. Kaikki tuulensuunnat kaikilla tuulenvoimakkuuksilla on aika mahdoton rasti mitattavaksi.

Aloittaja_ketjun_oon kirjoitti:

Hetken tuntui selvältä mutta lisäselitysten jälkeen lakkasin ymmärtämästä mitään :(

Siis käyrät on ideaalisuorituksia ideaalipurjeilla ja ideaalipurjehtijoilla, niinkö?

Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg. Mutta lisäselitysten jälkeen olen ihan pihalla, terv. lumiukko.

Lue lisää

"Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg."

Aika vaikea uskoa, että suhteellisen tuulen kulma mittarissa tulisi olla veneelläsi 40 astetta. Niin hitaat veneet ovat todella harvinaisia.
Oletkohan varma että ymmärrät oikein mikä ero on suhteellisella ja todellisella tuulella?
Mikäli et, kannattaisi aloittaa siitä ennen kuin murehdit polaareja.

Aloittaja_ketjun_oon kirjoitti:

Hetken tuntui selvältä mutta lisäselitysten jälkeen lakkasin ymmärtämästä mitään :(

Siis käyrät on ideaalisuorituksia ideaalipurjeilla ja ideaalipurjehtijoilla, niinkö?

Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg. Mutta lisäselitysten jälkeen olen ihan pihalla, terv. lumiukko.

Lue lisää

Kun seuraavan kerran purjehdit, laita joku kirjaamaan ylös ennen ja jälkeen vendan sekä keulan suunta kompassista, että GPS:n (tai plotterin) ilmoittama tosikulkusuunta (bearing), molemmat samoihin aikoihin, ennen ja jälkeen vendan.
Vertaa montako astetta ne muuttuivat vendassa. Huomaat että bearing muuttui enemmän, sen muutos sisältää kaksinkertaisen sortokulman ja on niiden summan verran isompi.
Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?
Kumpikin muutos on yleensä huomattavasti suurempi kuin apparenttikulma tuulimittarissa, varsinkiin kevyessä tasaisessa kelissä ilman hidastavaa aallokkoa.

Polaareissa esiintyy kaikkia vaihtoehtoja beat anglelle, vaikka GPS:n bearingin mukaan määritellyn muutoksen puolikas on niissä tavallisin.

Sen jälkeen alat ymmärtämään asiasta jo jotain, kunhan ymmärrät myös suhteellisen ja todellisen tuulen eron.

neuvoja kirjoitti:

Kun seuraavan kerran purjehdit, laita joku kirjaamaan ylös ennen ja jälkeen vendan sekä keulan suunta kompassista, että GPS:n (tai plotterin) ilmoittama tosikulkusuunta (bearing), molemmat samoihin aikoihin, ennen ja jälkeen vendan.
Vertaa montako astetta ne muuttuivat vendassa. Huomaat että bearing muuttui enemmän, sen muutos sisältää kaksinkertaisen sortokulman ja on niiden summan verran isompi.
Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?
Kumpikin muutos on yleensä huomattavasti suurempi kuin apparenttikulma tuulimittarissa, varsinkiin kevyessä tasaisessa kelissä ilman hidastavaa aallokkoa.

Polaareissa esiintyy kaikkia vaihtoehtoja beat anglelle, vaikka GPS:n bearingin mukaan määritellyn muutoksen puolikas on niissä tavallisin.

Sen jälkeen alat ymmärtämään asiasta jo jotain, kunhan ymmärrät myös suhteellisen ja todellisen tuulen eron.

Lue lisää

"Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?"

Olen aina luullut, että nousukulmalla tarkoitetaan tuulimittarin osoittamaa kulmaa, ei kompassisuuntien tai tosisuuntien kulmaa tuulensuuntaan. Olenko siis ymmärtänyt väärin?

NytMeniVaikeaksi kirjoitti:

"Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?"

Olen aina luullut, että nousukulmalla tarkoitetaan tuulimittarin osoittamaa kulmaa, ei kompassisuuntien tai tosisuuntien kulmaa tuulensuuntaan. Olenko siis ymmärtänyt väärin?

Lue lisää

Molemmat. Tosin se tuulimittarin suhteellinen tuulikulma ei kerro käytännön kannalta oikein mitään. Se, millä on käytännön merkitystä, on tosisuuntien (COG) mukaan laskettu, jossa on siis sorto mukana.

Beat angle on joskus (ja ehkä jopa useimmiten) TWA sorto, muttei todellakaan aina.

Joskus run angle on kevyelle myötäiselle < 90 astetta, jolloin on aika helppo päätellä että se on laskettu joko AWA sorto tai sitten pelkkä AWA. Silloin myös beat angle on AWA:n mukaan laskettu, ja < 30 astetta eikä todellakaan tarkoita että TWA pitäisi nostaa niin pieneksi.

Toisinaan taas beat ngle on laskettu ilman sortoa, jolloin se käy suoraan vertailutiedoksi tuulimittarin näyttöön. Näin varsinkin silloiin jos polaarit on veneesä tehtyjen mittausten tulosta.
Aika harvassa veneessä tuulimittari näyttää tosituulen kulmaa suhteessa todelliseen kulkusuuntaan sorto huomioiden, mutta kyllähän sellainenkin nykyään voi löytyä, koska se on muista anturitiedoista laskettavissa, kunhan laskenta saa tiedon sekä GPS:n nopeusvektorista että keulan suunnasta. Yleensä kuitenkaan keulan suunnan tietoa (hyrrä- tai magneettikompanssista) ei laskennalle anneta, jolloin tuulianturin AWA on suhteessa veneen keskilinjaan kunhan se on asennettu oikein, eikä sitä voida korjata suhteessa kulkusuntaan.

Ei TWA ole mitenkään yleisesti juuri tosituulen kulma suhteessa veneen keskilinjaan. Polaareissa TWA on lähes aina suhteessa liikevektoriin ja "Beat Angle" on vain se TWA, jolla tulee paras VMG.

Mittaristoissa TWA:n merkitys on merkkikohtaista ja riippuu myös veneessä olevista antureista ja mittariston asetuksista.

Perusmittareissa (Raymarine ST30-70, Navman, jne.) sortoa ei koskaan lasketa, mutta ei myöskään korjata tuulimittarin virheitä kaalistuksen ja upwashin suhteen. Nämä ovat yleensä erimerkkisiä, joten korjaamaton TWA saattaa olla lähempänä kulmaa liikevektoriin kuin kölilinjaan. Näin ainakin mun ST60:ssa on.

Hienommissa mittareissa sitten AWA- ja TWA-laskentaa korjataan. Sorto arvioidaan kallistumasta tai jopa mitataan. Korjattu liikevektorin mukainen kulma on useimmissa TWA, joissain voi olla muita termejä.

Jotta TWA ja VMG olisivat tarkkoja, pitää mittaristo olla todella hyvin kalibroitu. Tuurilla voi tietysti saada oikeat arvot jossain kelissä muutenkin.

Suomessa onneksi virrat ovat vähäisiä, joten SOG ja COG toimivat hyvin vertailuissa polaareihin. Muutaman vendan jälkeen voit trackista mitata TWA:n muutaman asteen tarkkuudella, jos tuuli on kohtuu stabiili. Nopeudenkin voit mitata trackista, mutta siinä kalibroitu loki on kyllä parempi. Pitää myös muistaa, että polaarit ovat aina veden suhteen. Suomessakin on helposti puolen solmun virtoja, joilla on jo suuri vaikutus loki vs. SOG.

Trackistä voi tietysti myös mitata VMG:n arvoioituun tosituuleen ja verrata sitä polaarien arvoihin. Polaarit eivät anna armoa vendoista, joten VMG jää helposti reilusti alle polaarien.

Jaa. Jos tuulimittari mittaa tuulen suuntaa anturilla, joka referoi veneen keskilinjaan, ja sitä korjataan veneen nopeudella, jota mitataan lokilla, joka mittaa veneen keskilijan suuntaista nopeutta, ja näistä lasketaan TWA, niin miten se saadaan veneen kulkusuunnassa (course)? Voitko selittää?

Sen ymmärrän, että tuuliaturi, joka mittaa AWSää ja AWAa, näkee tietenkin myös sorron. En jaksa laskea, miten paljon 4 asteen sorto muuttaa AWA tai AWS lukemia, mutta mutuna väitän, ettei paljoa. Saa osoittaa toisin.

Mitä tulee kommentteihinS upwashista ja kallistuksen vaikutuksesta, nuo on ihan ilmaan heitettyjä stetsonvakioita, niillä ei ole mitään todistusvoimaa.

Kyllä TWA lasketaan GPS:n avulla . Omien polaarien mittaaliseen olen käyttänyt iregatta ohjelmaa.

Joakim1 kirjoitti:

Ei TWA ole mitenkään yleisesti juuri tosituulen kulma suhteessa veneen keskilinjaan. Polaareissa TWA on lähes aina suhteessa liikevektoriin ja "Beat Angle" on vain se TWA, jolla tulee paras VMG.

Mittaristoissa TWA:n merkitys on merkkikohtaista ja riippuu myös veneessä olevista antureista ja mittariston asetuksista.

Perusmittareissa (Raymarine ST30-70, Navman, jne.) sortoa ei koskaan lasketa, mutta ei myöskään korjata tuulimittarin virheitä kaalistuksen ja upwashin suhteen. Nämä ovat yleensä erimerkkisiä, joten korjaamaton TWA saattaa olla lähempänä kulmaa liikevektoriin kuin kölilinjaan. Näin ainakin mun ST60:ssa on.

Hienommissa mittareissa sitten AWA- ja TWA-laskentaa korjataan. Sorto arvioidaan kallistumasta tai jopa mitataan. Korjattu liikevektorin mukainen kulma on useimmissa TWA, joissain voi olla muita termejä.

Jotta TWA ja VMG olisivat tarkkoja, pitää mittaristo olla todella hyvin kalibroitu. Tuurilla voi tietysti saada oikeat arvot jossain kelissä muutenkin.

Suomessa onneksi virrat ovat vähäisiä, joten SOG ja COG toimivat hyvin vertailuissa polaareihin. Muutaman vendan jälkeen voit trackista mitata TWA:n muutaman asteen tarkkuudella, jos tuuli on kohtuu stabiili. Nopeudenkin voit mitata trackista, mutta siinä kalibroitu loki on kyllä parempi. Pitää myös muistaa, että polaarit ovat aina veden suhteen. Suomessakin on helposti puolen solmun virtoja, joilla on jo suuri vaikutus loki vs. SOG.

Trackistä voi tietysti myös mitata VMG:n arvoioituun tosituuleen ja verrata sitä polaarien arvoihin. Polaarit eivät anna armoa vendoista, joten VMG jää helposti reilusti alle polaarien.

Lue lisää

Just tuonne ylemmäs hämmästelin, että olen aina luullut nousukulmasta puhuttaessa tarkoitettavan tuulimittarin osoittamaa suhteellisen tuulen kulmaa. Nyt tässä jo useampikin sanoo, että se olisi jotain muuta.
Tosituulen kulmahan on yleensä isompi kuin apparentti, koska veneen oma vauhti eteenpäin vaikuttaa jälkimmäiseen, eikö? Mun havaintojen mukaan ero on 10-15 astetta, kun olen vaihtanut tuulimittarissa asetusta True/Apparent. Jos polaari ilmoittaa TWA:ksi n. 40-45 astetta, niin voiko siitä sitten päätellä, että n. 30 asteeseen suhteellista pitäisi pyrkiä? Tuntuu aika jyrkältä.

NytMeniVaikeaksi kirjoitti:

Just tuonne ylemmäs hämmästelin, että olen aina luullut nousukulmasta puhuttaessa tarkoitettavan tuulimittarin osoittamaa suhteellisen tuulen kulmaa. Nyt tässä jo useampikin sanoo, että se olisi jotain muuta.
Tosituulen kulmahan on yleensä isompi kuin apparentti, koska veneen oma vauhti eteenpäin vaikuttaa jälkimmäiseen, eikö? Mun havaintojen mukaan ero on 10-15 astetta, kun olen vaihtanut tuulimittarissa asetusta True/Apparent. Jos polaari ilmoittaa TWA:ksi n. 40-45 astetta, niin voiko siitä sitten päätellä, että n. 30 asteeseen suhteellista pitäisi pyrkiä? Tuntuu aika jyrkältä.

Lue lisää

Kyllä. Tyypillisesti TWA n 45 ja AWA n 30 astetta.
Tuulikulman mittauksessa ja havainnoinnissa on epätarkkuutta jonka takia yleensä ajetaan langoilla ja seurataan lokista venevauhtia. Jos vauhti jää selvästi tavoitteesta löysätään vähän skuutteja ja ajetaan vastaavasti lankojen opastamana hiukan alemmas. Vastaavasti jos vauhtia riittää voidaan kiristää ja nostaa kurssia.
Ensin vauhti ja sitten vasta nousu. Ei siis kannata vendan jälkeen nostaa suoraan AWA 30:een vaan hakea venevauhti ensin alemmalla kurssilla.

NytMeniVaikeaksi kirjoitti:

Just tuonne ylemmäs hämmästelin, että olen aina luullut nousukulmasta puhuttaessa tarkoitettavan tuulimittarin osoittamaa suhteellisen tuulen kulmaa. Nyt tässä jo useampikin sanoo, että se olisi jotain muuta.
Tosituulen kulmahan on yleensä isompi kuin apparentti, koska veneen oma vauhti eteenpäin vaikuttaa jälkimmäiseen, eikö? Mun havaintojen mukaan ero on 10-15 astetta, kun olen vaihtanut tuulimittarissa asetusta True/Apparent. Jos polaari ilmoittaa TWA:ksi n. 40-45 astetta, niin voiko siitä sitten päätellä, että n. 30 asteeseen suhteellista pitäisi pyrkiä? Tuntuu aika jyrkältä.

Lue lisää

Piti oikein kaivaa muistin virkistykseksi kuva omasta mittaripanelista ja katsoa mihin apparentkulmaan mennään kun perstuntumalla kryssii hyvin. Kyllä se selvästi alle 30 astetta on, ehkä jotain 27. Sileässä vedessä allekin.

Judde kirjoitti:

Piti oikein kaivaa muistin virkistykseksi kuva omasta mittaripanelista ja katsoa mihin apparentkulmaan mennään kun perstuntumalla kryssii hyvin. Kyllä se selvästi alle 30 astetta on, ehkä jotain 27. Sileässä vedessä allekin.

Lue lisää

"Kyllä se selvästi alle 30 astetta on, " Tuulimittarista mutta veneen kulkusuunnassa yli 30*, pikemmin 40 * jos on aallokkoa.

Sortaa kirjoitti:

Jaa. Jos tuulimittari mittaa tuulen suuntaa anturilla, joka referoi veneen keskilinjaan, ja sitä korjataan veneen nopeudella, jota mitataan lokilla, joka mittaa veneen keskilijan suuntaista nopeutta, ja näistä lasketaan TWA, niin miten se saadaan veneen kulkusuunnassa (course)? Voitko selittää?

Sen ymmärrän, että tuuliaturi, joka mittaa AWSää ja AWAa, näkee tietenkin myös sorron. En jaksa laskea, miten paljon 4 asteen sorto muuttaa AWA tai AWS lukemia, mutta mutuna väitän, ettei paljoa. Saa osoittaa toisin.

Mitä tulee kommentteihinS upwashista ja kallistuksen vaikutuksesta, nuo on ihan ilmaan heitettyjä stetsonvakioita, niillä ei ole mitään todistusvoimaa.

Lue lisää

Tuulimittarin AWA-asteikkolla nollakohta on veneen kölilinjalla, mutta toisaalta tuulimittari liikkuu veneen kulkusuuntaan, ei kölilinjan suuntaan. Jos on sortoa, ei siis laskettu TWA ja TWS päde sen paremmin kölilinjalle kuin kulkusuunnallekaan.

Esimerkki:

12 solmun tuuli, 6 solmun venevauhti ja 40 asteen TWA (kulkusuunta, ko. lukuihin pystyy esim. Inferno 31). Tuossa vektorilaskenta antaa AWS 17,03 solmua ja AWA 26,9 astetta, jolloin AWA on siis kulkusuuntaan ei kölilinjaan nähden. Oletetaan sorroksi 4 astetta ja laitetaan AWA kölilinjan suhteen. Nyt siis tuulimittari mittaa 4 astetaa pienemmän AWA:n eli 22,9 astetta. Tuosta se sitten laskee TWA:ksi 34,4 astetta ja TWS:ksi 11,75 solmua. Eli ei tullut 12 solmua eikä 36 astetta, joka olisi ollut kölinlinjalta tosituuleen.

Kulkusuunnan mukainen TWA menee täysin oikein, jos AWAa korjaa sorrolla. Muuta ei tarvitse tehdä, JOS AWA on oikein.

Valitettavasti AWA ei ole oikein. Suurin syy tähän on purjeet, jotka muuttavat virtauskenttää tuulimittarin kohdalla. Tuulimittari on upwash-alueella, jossa suhteellinen tuulikulma on suurempi kuin vapaassa virtauksessa. Upwash siis tekee AWAan "korjauksen", joka on samaan suuntaan kuin tuo sorron vaatima korjaus olisi, jos tavoitteena on saada TWA kulkusuunnan suhteen. Myös suuruusluokka on sama, mutta riippuu purjeista, niiden trimmauksesta ja tuulianturin sijainnista.

Kisaveneissä on usein korkea (1 m tai enemmän) pystysuora jalka tuulianturilla, jotta purjeiden vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Tavallisissa tuuliantureissa tuulimittari on aivan liian lähellä purjeita.

Upwashin vaikutuksen näkee tuulimittarissa ehkä selkeiten siinä, että kovalla tuulella reivatuilla ja latistetuilla purjeilla ajettaessa TWA menee epätodellisen pieneksi. Tuossa esimerkissäni upwashin häviäminen sai mittarin näyttämään 34 asteen TWA:ta, kun todellinen oli 40.

Ko. ilmiö on hyvin selkeä veneissä, joissa on tavallinen tuulianturi eikä mittaristossa ole upwash-korjausta. Näyttää melko OK kevyessä ja keskituulessa, mutta kovassa TWA on aivan liian pieni.