Terve!
On taas aika kysyä raadin mielipiteitä seuraavasta. Ajatukseni oli:
1. viikko kesälomasta kuluisi siirtymiseen kavereiden kanssa Helsinki - Tukholma väli. Tämän jälkeen kaverit laivalla kotiin ja perhe tilalle, jonka kanssa olisi tarkoitus jatkaa eteenpäin.
Katsoin etäisyyksiä ja melko pitkiä päiviä tulee, mikäli viikossa Tukholmaan meinaa ehtiä. Ja varsinkin jos tuuli on kuten voisi kuvitella melko pitkälti vastaista.
Onko kokemuksia vastaavasta?
Ja sitten seuraavaa ajatus, joka olisi mennä Tukholmasta - Visbyhyn perheen kanssa. Mitä hyvä satamia matkalla kannattaisi käydä? Mistä olisi hyvä lähteä kohti Visbytä jne.
Emme oli koskaan olleet Maarianhaminaa lännempänä, joten siitä eteenpäin olen kartta- ja satamakirjojen varassa, mitä satamiin tulee. Eli Tukholmaa lähestyttäessä olisi myös kiva saada vinkkejä satamista.
Olemme liikkeellä jo kesäkuussa, joten tilaa luulisi satamissa olevan.
Visbyn/Gotlannin jälkeen olisi tarkoitus jatkaa Ventspilsiin/Latviaan jne ja palailla Viron rannikkoa pitkin Tallinnaan asti, josta yli Helsinkiin.
Aikaa kaikkinensa on noin 5 viikkoa.
Mutta mikäli tulee mieleen jotain, joka voisi auttaa matkan suunnittelussa ja hahmottelussa, niin kirjoittele ihmeessä :)
Kiitos
Kesälomasuunnitelma ja reitit, Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia.
45
519
Vastaukset
- Micce52__
Menettekö veneellä Tukholmaan asti? Tai sitten Dalarö tai Nynäshamn saaristossa, molemmat tavoittaa bussilla Tukholmasta. Jos on kiire, itse Tukholma on vähän sivussa reitiltä...
Nynäsham tai Öjan saari etelämpänä hyviä paikkoja lähteä kohti Gotlantia. Nopeudesta riippuen Visby on yhden pitkän päivämatkan päässä. Kesäyö on suht valoisa Gotlanninkin korkeudella.
Visbyn kaupungissa on katsottavaa ainakin päiväksi. Toinen päivä Gotlannin-kierrokseen vuokra-autolla. Meistä se oli järkevä vaihtoehto, sillä ehti nopeasti kiertää koko saaren. Ainakin eteläkärjessä kannattaa pistäytyä.
Monet paikat ovat sellaisia, että niissä pysähtyy max tunniksi, joten siinä mielessä joka pikkukyllään ei kannata mennä omalla veneellä. Toki jos ehdottomasti haluaa veneellä kierrellä, mutta itse olimme tyytyväisi kun vene odotti Visbyssä.
Slite on hyvä paikka jatkaa kohti Latviaa. Taas sellainen pitkä päivämatkan ylitys. Vetspilsissä sataman lähellä on museorautatie - lapislle ja lapsenmielisille must kohde.
Seuraavaksi Saarenmaalle. Kuressaareen. Tai mutka Ruhnun saaren kautta. Me olemme Ruhnussa käyneet kahdesti, erikoinen pieni paikka keskellä ei mitään. Sitten Viron saarten ja mantereen välistä pohjoiseen. Haapsalussa ainakin kannattaa poiketa. Me vähän vierastimme, kun satamakirjoissa kerrottiin väylän olevan matala. Ei ongelmia, mutta Väinämerellä kannattaa pysyä väylällä jos ympärillä on matalaa..
Hyvä satamakirjoja Ruotsiin Arholma-Landsort (sis. Gotlanti) ja Baltian puolelle saksalainen Hafenhandbuch Ostsee II. Ehkä myös Estonian Cruising Guide.
Paperikartoiksi normi ruotsalaiset, tarvitset Stockholm Norra, Mellersta ja Södra -sarjat. Viroon on omat karttansa, osat 1, 2 ja 3. Latviaan/Liettua/Puola on olemassa saksalainen karttasarja. "NV. Atlas Serie 6 Polen - Litauen - Lettland".
Sähköisistä kartoista en osaa neuvoa, me kun olemme liikkuneet paperikarttojen varassa. Joku toinen osaa auttaa paremmin siinä.
Muista, että Gotlannissa ja Baltiassa on Suomen saaristoon verrattuna avoimet vedet. Jos tuulee kovaa, niin ei ole mukava liikkua. Kesälläkin pitää varautua siihen, että joutuu joskus muutaman päivän odottamaan, ainakin perhemiehistöllä. Sääennusteet on kyllä ihan hyvä nykyään, joten yllätyksiä tuskin tulee.
Nettiä varten suosittelen Telian liittymiä, joissa monissa on Baltiassa ja Pohjoismaissa rajaton data. Saunalahdella on myös prepaid-liittymään tilattavissa oleva kk:n rajaton nopea data Pohjoismaat & Baltia, jotain 30 e/kk luokkaa.- Janbene
Ei ole tarkoitus mennä välttämättä ihan Tukholmaan asti. Ne lähialueen satamat kun ovat tosiaan ihan hakusessa. Satamakirjat minulla on sinne, mutta tässä ketjussa on tullutkin jo ihan hyviä vinkkejä Tukholman vaihtoehdoiksi.
Janbene kirjoitti:
Ei ole tarkoitus mennä välttämättä ihan Tukholmaan asti. Ne lähialueen satamat kun ovat tosiaan ihan hakusessa. Satamakirjat minulla on sinne, mutta tässä ketjussa on tullutkin jo ihan hyviä vinkkejä Tukholman vaihtoehdoiksi.
Norrtälje on kaunis paikka, kuin Naantali. Sieltä pääsee bussilla kätevästi Tukholmaan ja säästää päivämatkan purjehduksen, kun ei tarvitse ajaa Tukholman ränniä loppuun asti.
- Tukholma
Helsinki- Tukholma välin pääset helposti 4 päivässä, yöt satamissa.
Me vedimme välin kolmeen päivään viime kesänä, mutta ensimmäinen legi Hki-Ahvenanmaa vedettiin pysähtymättä. Kesti hieman yli vuorokauden, sitten kaksi lyhyempää päivää Tuhkolmaan.
Ruotsin puolella rännissä kohti Tukholmaan on paljon satamia ja luonnonsatamia. Tälläkin keskustelupalstalla on paljon vinkkejä paikoista. - Joakim1
Et kertononut mitään veneestä tai tavastanne liikkua sillä. Viikossa purjehtii mukavasti Helsingistä Tukholmaan vähänkään nopeammalla veneellä. Meillä on yleensä mennyt 7 tai 8 vrk, mutta silloin ollaan lomailtu perheen kanssa ja oltu rauhassa satamissa, joskus kaksikin yötä samassa.
Viime kesänä purjehdin tyttäreni kanssa kahdestaan 7 vrk. Keli ei ollut suotuisa, vaan kryssiä oli paljon ja suurin osa matkasta varsin reipasta (pahimmillaan 16 m/s keskituuli Russarössä, kun kryssimme sen vierestä). Reitti oli Älgö Rödjan, Högsåra, Sottunga, Maarianhamina, Lidö Österhamn, Waxholm, Wasahamnen. Kaikissa satamissa ehdittiin hyvin syödä illallinen ja aamiainen, kävellä luontopolut, uida tai käydä kaupungilla syömässä.
Takasin tultiin miesporukalla hieman nopeammin: Björkskär (Nassan saaristossa), Utö, Örö, Barösund. Eka päivä kryssittiin kevyessä tuulessa, loppupätkä ajettiin reilusti yli puolet koneella aivan pläkässä. Tuolloinkin ehdittiin kierrellä saarta/luontopolkua uida jne.
Viikossa Tukholmaan ei edellytä kovinkaan pitkiä päiviä. Eihän tuo ole kuin reilut 30 M/päivä. Sen sijaan Virossa ja Latviassa on syytä varautua pitkiin päivämatkoihin. Satamia on harvassa ja luonnonsatamia ei lainkaan. Useissa kohdin tulee väkisin 50 M ja ylikin matkoja.
Virossa satamafasiliteetit ovat viimeisen päälle EU-rahalla laitettuja, mutta moni satamaympäristöistä on ankea lauttasatama. Jos noita haluaa välttää, tulee päivämatkoista vielä pidempiä. Riika ja Kuressaare ovat hienoja, mutta "pahimpia" pitkiä päivämatkoja ajatellen. Pärnussa ja Haapsalussa pääsee käymään lyhyemmillä päivämatkoilla.- ex-hoopo
Virossa ei tosiaankaan ole liiemmälti luonnonsatamia, jos sillä tarkoitetaan että veneen saa rantaan kiinni. Mutta sen sijaan sopiva ankkurointisyvyys on joka paikassa, paitsi keskellä Riianlahtea. Helpottaa mukavasti päivämatkojen suunnittelussa.
- Ex-Santtu31
Sopiva ankkurointisyvyys löytyy toki miltei kaikkialta, mutta jos haluaa nukkua aallokolta suojaisessa ankkuripoukamassa tai saarten välissä mihin Suomen saariston purjehtija on tottunut, niin paikkoja on jälleen tosi harvassa. Jos tuuli pysyy varmuudella koko yön samasta suunnasta saattaa joku suojainen kohta löytyäkin.
Vastaavasti ihan pienimmät satamat Riianlahdella saattavat olla sellaisessa paikassa että isompi rantaa kohti murtuva aalto tekee satamaan ajosta mahdotonta tai ainakin vaikeaa. -> Niiden varaan ei pitkällä legillä voi laskea - Nössöpurjehtija
Tulee tuollaisesta HKi-Tukholma -reissustakin aikamoisia päivämatkoja perhepurjehtijalle, Helsinki - Rödjan ja Högsåra - Sottunga ovat linnuntietä 50 NM, väyliä pitkin varmaan lähemmäs 70 NM. Eipä oma perheeni suostuisi moiseen.
Onko yleistä, että perheen kanssa purjehditaan 10-12 h päiviä ja maissa käydään vain syömässä ja nukkumassa ? Meillä sopiva päivittäinen purjehdusaika on jotain 4-5 h, loput vietetään kokkaillen, paikkoihin tutustuen, saunoen jne... - Joakim1
Nössöpurjehtija kirjoitti:
Tulee tuollaisesta HKi-Tukholma -reissustakin aikamoisia päivämatkoja perhepurjehtijalle, Helsinki - Rödjan ja Högsåra - Sottunga ovat linnuntietä 50 NM, väyliä pitkin varmaan lähemmäs 70 NM. Eipä oma perheeni suostuisi moiseen.
Onko yleistä, että perheen kanssa purjehditaan 10-12 h päiviä ja maissa käydään vain syömässä ja nukkumassa ? Meillä sopiva päivittäinen purjehdusaika on jotain 4-5 h, loput vietetään kokkaillen, paikkoihin tutustuen, saunoen jne...Lauttasaari Rödjan on 54 M väyliä pitkin. Me lähdimme jonkin verran lännenpää, jolloin matka jäi aika tarkasti 50 M. Rödjaniin tultiin myöhään (kevyt tuuli), mutta aamulla kierrettiin luontopolku ja käytiin uimassa ennen lähtöä. Tuolta Högsåraan on väyliä pitkin 41 M. Kryssiessä tietysti tuli paljon enemmän lokiin.
Högsårassa oli kaikki kiinni (elokuun loppupuoli), mutta grillattiin illalla sekä aamulla pyöräiltiin satamasta toiseen ja uimarannalle. Sottungaan on väyliä pitkin 57 M. Alkunmatka mentiin vauhdilla sivuvastaisia tuulia, mutta Kihdin yli piti taas kryssiä. Perille tultiin juuri pimeän tullessa. Satamassa kaikki kiinni. Grillattiin illalla. Aamulla käveltiin luontopolkua ja hiukan eksyttiin opasteiden ollessa kuluneita. Tultiin takaisin veneelle, ajettiin pyörillä kaupalle ja siitä vielä tuulimyllylle. Sieltä käveltiin luontopolkua korkeille kalliloille, joista komeat näköalat.
Sitten illaksi Maarianhaminaan, jonne 35 M. Ehdittiin niukasti saunaan. Aamulla uudestaan saunaan ja kaupungilla kävelylle, kauppaan ja lounaalle. Illaksi Lidööseen, jonne oli 34 M matka. Tuolla oli ranta täynnä grillauskieltokylttejä kuivan kesän takia, joten oli tyydyttävä muuhun ruokaan.
Tuolta 35 M Waxholmiin, jossa käytiin kävelyllä illalla ja aamulla oltiin pari tuntia tutustumassa linnoitukseen. Iltapäivällä loppupyrähdys 10 M Wasahamneniin kesti kyllä yli neljä tuntia, kun krsysittiin 1-3 m/s tuulessa.
Tuossa oli siis 57 M, 50 M, 41 M, 3 kpl 34-35 M ja 10 M legit. Yhteensä n. 260 M, josta tasaisia legejä tulisi 7:llä päivälle 37 M/päivä. Yhdellä reilummalla legillä (vaikkapa Utö-Sandhamn 80 M), päivämatkat saa pysymään 30 M paikkeilla viikon matkalla.
Hyvällä tuurilla 37 M kestää vain 5 tuntia, koneella reilut 6, kryssien veneestä riippuen 7-10 tuntia. - munchausen
Joakim1 kirjoitti:
Lauttasaari Rödjan on 54 M väyliä pitkin. Me lähdimme jonkin verran lännenpää, jolloin matka jäi aika tarkasti 50 M. Rödjaniin tultiin myöhään (kevyt tuuli), mutta aamulla kierrettiin luontopolku ja käytiin uimassa ennen lähtöä. Tuolta Högsåraan on väyliä pitkin 41 M. Kryssiessä tietysti tuli paljon enemmän lokiin.
Högsårassa oli kaikki kiinni (elokuun loppupuoli), mutta grillattiin illalla sekä aamulla pyöräiltiin satamasta toiseen ja uimarannalle. Sottungaan on väyliä pitkin 57 M. Alkunmatka mentiin vauhdilla sivuvastaisia tuulia, mutta Kihdin yli piti taas kryssiä. Perille tultiin juuri pimeän tullessa. Satamassa kaikki kiinni. Grillattiin illalla. Aamulla käveltiin luontopolkua ja hiukan eksyttiin opasteiden ollessa kuluneita. Tultiin takaisin veneelle, ajettiin pyörillä kaupalle ja siitä vielä tuulimyllylle. Sieltä käveltiin luontopolkua korkeille kalliloille, joista komeat näköalat.
Sitten illaksi Maarianhaminaan, jonne 35 M. Ehdittiin niukasti saunaan. Aamulla uudestaan saunaan ja kaupungilla kävelylle, kauppaan ja lounaalle. Illaksi Lidööseen, jonne oli 34 M matka. Tuolla oli ranta täynnä grillauskieltokylttejä kuivan kesän takia, joten oli tyydyttävä muuhun ruokaan.
Tuolta 35 M Waxholmiin, jossa käytiin kävelyllä illalla ja aamulla oltiin pari tuntia tutustumassa linnoitukseen. Iltapäivällä loppupyrähdys 10 M Wasahamneniin kesti kyllä yli neljä tuntia, kun krsysittiin 1-3 m/s tuulessa.
Tuossa oli siis 57 M, 50 M, 41 M, 3 kpl 34-35 M ja 10 M legit. Yhteensä n. 260 M, josta tasaisia legejä tulisi 7:llä päivälle 37 M/päivä. Yhdellä reilummalla legillä (vaikkapa Utö-Sandhamn 80 M), päivämatkat saa pysymään 30 M paikkeilla viikon matkalla.
Hyvällä tuurilla 37 M kestää vain 5 tuntia, koneella reilut 6, kryssien veneestä riippuen 7-10 tuntia.En epäile ettetkö olisi tehnyt kuten kerrot, mutta 3.5 - 5.3 solmua vmg:tä 7-10 tuntia yhteen menoon on mahdoton suoritus tavalliselta perhemiehistöltä, veneestä ja kelistä riippumatta. Samoin, perhemiehistö ei lähde satamasta edes myötäiselle jos tuulee puuskissa 16 m/s, puhumattakaan että luovisi keskituulen ollessa 16 m/s.
munchausen kirjoitti:
En epäile ettetkö olisi tehnyt kuten kerrot, mutta 3.5 - 5.3 solmua vmg:tä 7-10 tuntia yhteen menoon on mahdoton suoritus tavalliselta perhemiehistöltä, veneestä ja kelistä riippumatta. Samoin, perhemiehistö ei lähde satamasta edes myötäiselle jos tuulee puuskissa 16 m/s, puhumattakaan että luovisi keskituulen ollessa 16 m/s.
Vaikka olen perusasiasta aivan samaa mieltä eli vain harva perhemiehistö suostuu seilaamaan jatkuvia pitkiä legejä tai lähtemään yli 10 m/s tuuleen ainakaan kryssille, niin tekstisi alku vähän näytti oudolta. Ehkä tarkoitit kryssiä tms? Väittäisin, että ei ole mikään mahdottomuus perhemiehistön vetää 10 tuntia 5-7 solmun keskivauhdilla, kunhan tuuli on sopivasta suunnasta. Toisin sanoen ei tarvitse heitellä vendoja vartin välein tai tiheämpään.
- munchausen
10-14 kirjoitti:
Vaikka olen perusasiasta aivan samaa mieltä eli vain harva perhemiehistö suostuu seilaamaan jatkuvia pitkiä legejä tai lähtemään yli 10 m/s tuuleen ainakaan kryssille, niin tekstisi alku vähän näytti oudolta. Ehkä tarkoitit kryssiä tms? Väittäisin, että ei ole mikään mahdottomuus perhemiehistön vetää 10 tuntia 5-7 solmun keskivauhdilla, kunhan tuuli on sopivasta suunnasta. Toisin sanoen ei tarvitse heitellä vendoja vartin välein tai tiheämpään.
Viittasin Joakimin viimeiseen lauseeseen, josta ymmärsin että reitin alku- ja loppupisteen välimatka olisi 37 NM, ja matka luovittaisiin. Tällöin matka-aikaa arvioitaessa on oleellinen tieto kuinka nopeasti vene etenee suoraan vastatuuleen (termi VMG). Jos matka taitetaan 7 tunnissa, vmg on noin 5.3 solmua ja venevauhti noin 7.5 solmua. Siis keskimäärin 7 tunnin aikana, mikä edellyttäisi että huiput olisivat huomattavasti suurempia. Mahdollisia lukemia, mutta edellyttää hyvää venettä, taitoa, voimia ja motivaatiota, joista aina jokin puuttuu normi perhemiehistöltä. Matkan ajaminen moottorillakin 6 tunnissa vaatii varsin päättäväistä asennetta.
munchausen kirjoitti:
Viittasin Joakimin viimeiseen lauseeseen, josta ymmärsin että reitin alku- ja loppupisteen välimatka olisi 37 NM, ja matka luovittaisiin. Tällöin matka-aikaa arvioitaessa on oleellinen tieto kuinka nopeasti vene etenee suoraan vastatuuleen (termi VMG). Jos matka taitetaan 7 tunnissa, vmg on noin 5.3 solmua ja venevauhti noin 7.5 solmua. Siis keskimäärin 7 tunnin aikana, mikä edellyttäisi että huiput olisivat huomattavasti suurempia. Mahdollisia lukemia, mutta edellyttää hyvää venettä, taitoa, voimia ja motivaatiota, joista aina jokin puuttuu normi perhemiehistöltä. Matkan ajaminen moottorillakin 6 tunnissa vaatii varsin päättäväistä asennetta.
Okei, perustelu kuultu ja hyväksytty :) 37 mpk koneajo kuudessa tunnissa ei kevyessä tuulessa ole mikään temppu, mutta eri juttu on ajaa sellaisissa oloissa, joissa samaan yleissuuntaan luoviva saa veneen kulkemaan 7,5 solmua.
Eli varmaankin se Joakimin virkkeen aloitus "hyvällä tuurilla" pitää kohdentaa myös koneajoon :)
Mutta joo, taidamme olla suurin piirtein samaa mieltä yleiskuvasta :)- Joakim1
munchausen kirjoitti:
Viittasin Joakimin viimeiseen lauseeseen, josta ymmärsin että reitin alku- ja loppupisteen välimatka olisi 37 NM, ja matka luovittaisiin. Tällöin matka-aikaa arvioitaessa on oleellinen tieto kuinka nopeasti vene etenee suoraan vastatuuleen (termi VMG). Jos matka taitetaan 7 tunnissa, vmg on noin 5.3 solmua ja venevauhti noin 7.5 solmua. Siis keskimäärin 7 tunnin aikana, mikä edellyttäisi että huiput olisivat huomattavasti suurempia. Mahdollisia lukemia, mutta edellyttää hyvää venettä, taitoa, voimia ja motivaatiota, joista aina jokin puuttuu normi perhemiehistöltä. Matkan ajaminen moottorillakin 6 tunnissa vaatii varsin päättäväistä asennetta.
Harvemmin aivan koko matkaa joutuu kryssimään ja vähintäänkin kryssi on vinoa merkittävän osan matkasta. Molemmissa tapauksissa vauhti on huomattavasti parempi kuin suoran kryssin VMG.
Oma veneeni ei kyllä läheskään 7,5 solmua kulje kryssillä, mutta pystyy 5,0 solmun VMG:hen. 12 solmun tuulessa 6,4 solmua 40 asteeseen, VMG 4,9 ja 20 solmun tuulessa 6,6 solmua 40 asteeseen, VMG 5,0. Yhdellä halssilla mentävät legit siis menävät tuolla 6,4-6,6 solmun vauhtia ja 10 astetta alemmaksi ajettaessa vauhtia on sitten jo yli 7 solmua.
Vaikkapa syväkölinen First 40.7:lla vastaavat luvut ovat 6,9, 38 astetta ja 5,4 12 solmussa ja 7,1, 38 astetta ja 5,6 20 solmussa. Suomessa on lomapurjehdukseen(kin) käytettyjä veneitä, joilla VMG menee yli 6 solmun, joten 5,3 solmua menee jo leppoisasti.
Vastaavasti alaraja 3,7 solmua onnistuisi Avance 24:lta suoraan vastatuuleen jo 10 solmun tuulessa. 14-20 solmun tuulessa tuolla pääsee 4,0 solmun VMG:hen. Avance 24 alkaa jo olla harvinaisen hidas esimerkki matkapurjehdukseen Suomessa käytetyistä veneistä. Hitaimmat tyypilliset veneet ovat jo 10% nopeampia.
Annoin tarkoituksella tuohon suuren haarukan 7-10 tuntia, joka sisältää jo varsin erilaisia veneitä ja purjehdustaitoja sekä myös suoran kryssin osuutta koko matkasta. - Sarastie
Yksi Joakim1:n kultaisista periaatteista on se, että se ei toivo, se laskee.
- Janbene
Vene on vanhempi Beneteau 39 , jolla mennään perheen kanssa yöt satamassa meiningillä.
Purjehdimme kohtuullisesti mukavuus edellä, mutta ollaan perheen kanssa tultu ihan reippaissa tuulissa myötäistä monestikin. Mutta mieluummin mennään alle 10m/s tuulissa, jos perheeltä kysytään :D
Kavereiden kanssa voisi onnistua pidemmätkin legit riippuen vähän millainen sakki saadaan kasaan tai sitten ei.
- Ex-Santtu31
Eniten toteutettavuus riippuu päivämatkojen pituudesta. Melko vastaavalla kaavalla toissa kesänä purjehdimme pojan kanssa 7 päivässä osin non-stop Kööpenhaminaan, jonne loppu perhe lensi. Seuraavan 4 viikon etapit olivat Lyypekki-Bornholm-Christiansö-Kalmar-Visby-Nynäshamn-Kapellskär-Maris-Utö-Hanko-Tallinna-Hki.
Pitkillä päivämatkoilla ja parillakin yöpurjehduksella jää paljon aikaa oleskella satamissa ja kaupungeissa. - eyhtryn
Matkapurjehdus lyhyillä päivämatkoilla on älytöntä. Loppujen lopuksi tuntuu ihan samalta, onko kertaveto 50 mailia vai 250 mailia. Suosittelen pitkiä vetoja, edellä mainittu 5x50 vai 250. Jälkimmäisessä on pitkiä rauhallisia aikoja satamassa.
Tukholma ei ole suosikkikohteeni veneellä. Eksotiikka vähissä ja Wasa satama rauhaton vesibussiliikenteen aallokon johdosta.
Itse veisin veneen kaveriporukalla hki-visby-gdansk. Wizzairilla miehistö Turkuun ja perhe tilalle. Sieltä sitten vallitsevien länsituulten avulla leppoisasti Suomeen. Maileja Gdanskiin Helsingistä vain vajaa 500 Visbyn kautta.- Joakim1
Riippuu tietysti miehistöstä ja kelistä, mutta perhepurjehduksena tai kaksistaan 50 M on vielä ihan mukava päivämatka kun taas 250 M on yleensä kaksi yötä merellä ja aika rankka.
Mielestäni ne eivät siis tunnu alkuunkaan samalta. Neljällä tai useammalla vastuullisella miehistönjäsenellä tietysti 250 M ei ole lainkaan rankkaa, kun puolet ajasta voi nukkua tms.
Se on tietysti totta, että matka sujuu aivan erilailla noin. Mekin olemme perhepurjehtineet monesti suoraan Visbyseen tai takaisin. Mutta ei sieltä olisi oikein jaksanutkaan lähteä ilman vähintään kahta yötä satamassa. Säästyyhän tuossa viikko rantoja pitkin etenemiseen nähden.
En ole kokenut Wasahamnenia mitenkään huonoksi satamaksi. Kunhan ei jää uloimpiin laitureihin, vesibusseista ei ole häiriötä. Nuoriso kaipaa välillä kaupunkiympäristöön ja itsekin viihdyn siellä ihan OK muutaman päivän pyöräretkiä tehden ja ravintoloissa syöden. - Nössöpurjehtija
Itse en saisi perhettä mukaan veneeseen jos päivittäiset purjehdukset olisivat jatkuvasti 10-12 tuntisia. Kerran-kaksi viikossa noin menee, mutta muuten 4-5 h on sopiva. Pitkät ylitykset sitten erikseen, 1-2 kpl loman aikana. Halutaan nukkua lomalla aamulla pitkään ja syödä aamupala rauhassa. Lounas syödään vauhdissa, ja perille halutaan päästä 4-5:n maissa. Silloin ehtii tutustua kohteeseen, uida, grillata, saunoa. Ottaa vähän punaviiniä auringonlaskuun jne.
Suomen ja Ruotsin rannikolla/saaristoissa on hienoja paikkoja 5-10 mailin välein, joten pitkiin päivittäisiin päivämatkoihin ei ole mitään pakottavaa syytä. - ffzhnzfhnfzn
Joakim1 kirjoitti:
Riippuu tietysti miehistöstä ja kelistä, mutta perhepurjehduksena tai kaksistaan 50 M on vielä ihan mukava päivämatka kun taas 250 M on yleensä kaksi yötä merellä ja aika rankka.
Mielestäni ne eivät siis tunnu alkuunkaan samalta. Neljällä tai useammalla vastuullisella miehistönjäsenellä tietysti 250 M ei ole lainkaan rankkaa, kun puolet ajasta voi nukkua tms.
Se on tietysti totta, että matka sujuu aivan erilailla noin. Mekin olemme perhepurjehtineet monesti suoraan Visbyseen tai takaisin. Mutta ei sieltä olisi oikein jaksanutkaan lähteä ilman vähintään kahta yötä satamassa. Säästyyhän tuossa viikko rantoja pitkin etenemiseen nähden.
En ole kokenut Wasahamnenia mitenkään huonoksi satamaksi. Kunhan ei jää uloimpiin laitureihin, vesibusseista ei ole häiriötä. Nuoriso kaipaa välillä kaupunkiympäristöön ja itsekin viihdyn siellä ihan OK muutaman päivän pyöräretkiä tehden ja ravintoloissa syöden.Minulla on autopilotti, ajan sillä. Koskaan ei veneessä ole ollut ketään muuta kuin vaimo ja tyttäriä, jotka ei osaa. Lähden yleensä illalla, perhe nukkuu, pidän vahtia ja teen aamiaisen. Perhe tulee aamiaiselle ja minä menen neljäksi tunniksi nukkumaan. Voi olla, että otan vielä iltapäivällä tirsat, jos keli hyvä. Sama seuraavana yönä, mutta aamulla ollaankin Visbyssä. Keskimäärin lasken vrk taipaleeksi 165 mailia. En viitsi lähteä kryssimään, nautin mieluummin satamassa. Näin taittuu suotuisan tuulen aikana avomeriosuudet mukavasti, eikä perhe protestoi.
Aivan järkyttävän raskasta olisi lähteä samalla lailla rantoja pitkin hkistä uton kautta visbyseen. Minun systeemillä ei tarvitse kuin pitää laivavahtia ja herättää iskä, kun vauhti tippuu. Olen ihan yhtä väsynyt hki tallinna legillä kuin hki visby. Yhdet unet ja tilanne on sama riippumatta maileista.
Visbyn vedon jälkeen kaikki legit o n Itämerellä lyhyempiä ja ne tuntuvat puolet lyhyemmiltä. Merijalat syntyy ekalla legillä. Merijalat ei synny eikä pääkoppa sopeudu 50 mailin matkoilla. Siihen tarvitaan pidempi tyhjennysharjoitus. Tuulitiedot pitää tutkia tarkkaan ja suunnitella reitti ja lepotauko sen mukaan. Tämä systeemi toimii ja on käytössä matkapurjehtijoilla maailmalla (yöllä lähtö harvinaisempaa, harvalla on perhe ja lapset, lapset nukkuu maksimaalisesti yölähdöllä).
Luuletteko, että Tapio Lehtinen, jos sillä olisi siedettävä vauhti, tuntee vastustamatonta väsymystä yli 50 mailin päiväpurjehduksen jälkeen. Ei tunne, menemiseen rutinoituu. Toinen asia on, että henkisellä puolella merten ylityksessä on aika ajoin angstinen olo ja non stop maailmanympäripurhjehduksella sen olon sietäjä ja selättäjä on eittämättä sankari.
Kesäloma ei tietenkään saa olla suorittamista. Mutta kun saaristo on nähty ja kyllästyttää, niin ei ole temppu eikä mikään laajentaa reviiriä Itämeren eteläosiin parilla hyvän tuulen vedolla. Etelä-Itämerellä on halpaa ja eksootisia Hansakaupunkeja; visby, wissmar, lybeck, rostock, stralsund. Muuta eksotiikkaakin riittää sassnitz, warnemunde, fillarimatkan päässä uskomaton prora ja keskityleirikin: Stutthoff.
Liettuassa ja Latviassa voi vielä aistia pikantin ryssänvallan ajan hengen. Eu on sitä tuhonnut melko lailla, mutta onneksi jälkipolville jää fiilikseen pääsemiseksi Kaliningrad, jossa en o!e vielä käynyt.
- SielläItsekinKäynyt
Yllättävän hyviä vastauksia on tullut tähän ketjuun, jopa aprillipäivänkin aikana! Hyvä niin, tässä tulee toivottavasti lisää.
Tänään saapuneessa Vene-lehdessä on viittaus EU:n osittain rahoittamaan Viron ja Latvian vierassatamien tietopankkiin. Saimme siitä paperiversion matkamessuilta (vai venemessuilta, nyt muisti pätkii) ja se vaikutti varsin asialliselta. Opas on ladattavissa osoitteesta eastbaltic.eu ja sitä jaetaan ilmeisesti paperiversiona myös satamissa.
Sellainen kokemus ei ole vielä tullut esille, että Ruotsin ja Baltian maiden välillä laivaliikenne on toisinaan varsin vilkasta ja alusten nopeudet kovin vaihtelevia. Jos veneessä ei vielä ole AIS-vastaanotinta ja sellaisen hankintaa muutenkin harkitsee, siitä on tuolla suunnalla enemmän hyötyä kuin Suomenlahdella. - Eteenpäin-pois-suomesta
Olen purjehtia vasta haaveissani ja niissäkin liitän purjehduksen eteenpäin vievään mielikuvaan. Muutaman viikon edestakainen seiluu takaisin kotisatamaan ei ole juttuni.
Voisiko työuran aikainen purjehdusharrastus toimia siten, että niputtaisi koko vuoden vapaat aina yhteen ja purjehtisi paikkoihin tutustuen tämän 6-8vk jakson joka kerta eteenpäin? Pois Suomesta. siis.
Vene pitäisi tietysti jättää lomakausien ajaksi aina eri paikkaan. Veteen tai telakoida. Omat siirtymät tietysti lentäen.
Onko tällaisesta purjehdusmuodosta kokemuksia, blogia, tms?- oma.aloitus
Kehittelet vaan ajatusta ja sinusta tulee hyvä purjehtia ja se on sun juttu.
- seppomartti
Toimii se niinkin. Olen harrastanut purjehtimista paikasta toiseen n30v tuomatta välillä venettä Suomeen. Ei ole pakko purjehtia kaikkea irtoavaa loma- aikaa kerralla. Pikemminkin 2-3 viikkoa on sopiva. Paras purjehdusaika Välimerellä on lokakuun alkupuoli, kun meillä vihmoo loskaa. Karibialla talvi tietenkin. Sesonkia voi venyttää. Haittapuoli on kustannukset. Karkeasti 1000/ kk marinoissa ja nosto/ lasku 500. Monta viikkoa vuodessa teet todellista "etätyötä" veneellä tai maksat esim kylkien vahaus 400-500 ja pohjan maalaus 2000- 3000. Ison miehistön lennot ja autovuokrat tietenkin lisäksi. Mutta mielenkiintoista on ollut eikä tarvise samoja kiviä kierrrellä jos ei kiinnosta.
- Luuppiketsi
Viime kesänä samantapainen kierros myötäpäivään. Espoo-Tallinna-Dirhami-Ventspils-Gotlanti (Fårösund)-Udden (luonnonsatama)-Nynäshamn-Ornö (luonnonlaguuni)-Tjockö (luonnonsatama)-Degerö jne..
Oli hyvä keli niin menin pitkän legin yön yli Dirhami-Ventspils. Pari päivää jumissa Ventspilsissä kovan pohjoistuulen vuoksi. Karu satama mutta kaupungilla viihtyy pari päivää. Fårösundista bussilla Visbyhyn, satamaan ei olisi mahtunut, oli menossa ruåttalaisten versio euro-areenasta. Udden oli eka mesta Gotlannin jälkeen mihin pääsi ankkuriin nukkumaan. Sit ap Nynashamniin, junalla käynti Tukholmassa, juna lähtee aivan sataman vierestä. Ornö tosi viihtyisä, aika monta venettä ankkurissa. Suomen puolella eka stoppi Degerössä, ja sieltä lautta-bussi Maarianhaminaan. Ja niin edelleen.. - SähköSeilori
Kiitos vinkistä.
Tuo eastbaltic.eu on näköjään todella hyvä opas! - Bianchi2
Olemme menneet viimeiset yli 10 vuotta joka kesä lomapurjehdukselle aina Ruotsiin. Joitain kertoja ollaan menty suoraan Hanko - Gotlanti joskus Hanko - öölanti ja pyöritty silloin eteläisemässä Ruotsissa. Useimmiten olemme menneet ahvenanmaan kautta Tukholman saaristoon ja sieltä sitten johonkin suuntaan. Aikaa on aina ollut 4 viikkoa.
Kesän 2018 lomareissu alkoi juhannuksesta. Meitä oli minä ja rouva nuoriso joka ilmoitti jo aiemmin, että jaksavat olla mukana vain ensimmäiset kaksi viikkoa. Päätettiin, että mennään Ruotsiin ja katsotaan missä ollaan kahden viikon kuluttua ja sitten järjestetään nuoriso kotiin jostain ja jollain.
Lähdimme liikkeelle Helsingistä ja jäimme Inkoon saaristoon viettämään juhannuksen. Siitä Hankoon jossa yksi yö ja kaupassa käynti. Sen jälkeen mukava lyhyt päivämatka Hanko - Vänö jossa yksi yö. Seuraavaksi Vänö - Kökar jossa 1 yö. Kökarista - Maarianhaminan länsisatamaan jossa olimme kaksi yötä, että pääsimme satamamaksuun kuuluvalle päiväristeilylle nuorison toivomuksesta. Maarianhaminasta jatkoimme yli Ruotsiin ja jäimme Furusundiin. Siitä jatkoimme muutaman luonnonsataman ja Sandhamnin kautta Dalaröhön. Olimme kaikissa paikoissa yhden yön. Dalaröstä menimme Nynäshamniin joka oli nuorison päätepysäkki ja aikaa oli kulunut päivää vaille kaksi viikkoa. Siellä varasimme nuorille liput Viikkarille Helsinkiin ja saatoimme heidät junalla Tukholmaan laivalle. Palasimme illalla veneelle Nynäshamniin ja mietimme, että lähdetään aamulla klo 4:00 kohti Visbytä koska tuuliennuste näytti mukavasti 4-6 m/s luoteesta.
Nynäshamn - Visby väli kesti tuolloin muistaakseni 12 tuntia. Vanhassa tutussa ja mukavassa Visbyssä olimme kolme yötä. Vuokrasimme auton ja kiertelimme sillä saarta ja vietimme muuten vain aikaa kaupungilla ja satamassa. Tässä kohdin totesimme, että tämä on nyt kääntöpisteemme ja matka kohti kotia alkaa. Tuuliennusteet näyttivät pohjoisenpuoleisia tuulia niin pitkälle kuin ennusteet vain menivät ja hylkäsimme ajatuksen mikä meillä oli aiemmin eli Visby - Utö. Päätimme kiertää Gotlannin pohjoiskautta ja suunnata Baltian kautta kotiin.
Lähdimme Visbystä ja suunnitelma oli mennä Fårösundiin. Muutaman tunnin märän ja hakkaavan kryssin jälkeen kyllästyimme ja jäimme matkan varrelle Lickershamniin yöksi. Lähdimme aamulla jatkamaan matkaa ja suunnitelma oli mennä Gotlannin ja Fårön välistä ja jatkaa siitä Saarenmaan kuressaareen. Saarenmaalla olimme seuraavana iltapäivänä ja matka oli muistaakseni n. 160 mailia. Kuressaressa olimme kaksi yötä ja täälläkin vuokrasimme auton jolla kiertelimme saaren nähtävyyksiä.
Kuressaaresta jatkoimme Kuivastu - Haapsalu - Jussarö - Barösund -Porkkala -Helsinki. Kotona olimme neljän viikon jälkeen viimeisenä vapaapäivänä sunnuntaina. - Better_Than_Life
Pahoittelut etukäteen että kysyn täällä purjehdus-osastolla aiheesta moottoriveneilijänä, mutta mikä mahtaa olla polttoaineen saanti nykyään Fårösundissa? Entäpä sama juttu Ventspilsissä, saako siellä rannasta dieseliä?
Meinaan että tulee legi hieman pitkäksi jos pitää ajaa Visbystä Kuressaareen yhdellä tankillisella. Teoriassa riittää kyllä hyvinkin, mutta reserviä ei liikaa jää, eikä viitsisi ottaa hirveästi kanistereita mukaan.
Joku mainitsi joskus että ylitys Gotlannista Saarenmaalle tai Latvian rannikolle saattaa olla kelin puolesta ongelmallista. Mihin tämä väite mahtaa perustua?- Micce52__
2016 ei Ventspilsissä ollut polttoainetta ainakaan ihan vierassatamassa. Vähän etelämpänä on Pavilosta -niminen 1000 asukkaan kylä, jossa polttoainetta varmasti saa. Jos menet yli itään kohti Latviaa, tuo Pavilosta on muutenkin ihan kiva välietappi ennen isompaa Ventspilsiä.
- seppomartti
" Mihin väite perustuu?". Perustuu siihen, että ajatusmaailma ei ole vaihtunut moottoriveneilijästä purjehtijaksi jos matkaa mitataan dieselmäärillä. Kyllä Itämeren yli pääsee joka suuntaan ilman, että dieselmäärä olisi huolen aihe. 40 litrallakin pääsi, varaknisteri taisi olla 10 L ja hyvin riitti.
- Tark
Onko vastauksesi ymmärrettävä siten, että paheksut tuon moottoriveneilijän kysymystä?
Kysyjä vielä esittää pahoittelunsa tuon asian tiimoilta. Nyt haluisin kuulla selvän kantasi tässä asiassa. - Better_Than_Life
Voisikohan joku seppomarttia älykkäämpi, terveen itsetunnon omaava veneilijä vastata tähän?
Kysymyksellä viittasin muistikuvaan jossa joku mainitsi tuon Gotlannin itäpuolisen vesialueen olevan kelien puolesta hankala ylitykseen. - seppomartti
Better_Than_Life kirjoitti:
Voisikohan joku seppomarttia älykkäämpi, terveen itsetunnon omaava veneilijä vastata tähän?
Kysymyksellä viittasin muistikuvaan jossa joku mainitsi tuon Gotlannin itäpuolisen vesialueen olevan kelien puolesta hankala ylitykseen.Itämeren poikittaissuuntaan olen ylittänyt vain neljä kertaa, useammin pituussuuntaan. Poikittain polttoaineen kulutus on yhteensä 0 litraa kun ei ole sattunut tuuletonta, pikemmin aina liikaa. Se taas noin lyhyellä legillä selviää sääennusteesta.
Pyydän anteeksi jos sanavalinta tuntui loukkaavalta. Olin aivan tosissani. Purjeveneessä en ole tottunut ajattekemaan etäisyyksi dieseli määrässä. - Better_Than_Life
Minä en tuossa, enkä missään muussakaan yhteydessä viitannut polttoaineenkulutuksen vaan keliolosuhteisiin Gotlannin itäpuolella. Joku joskus mainitsi että sinne tuppaa muodostumaan hankalaa keliä. Johtuuko tuo sitten rannikon madaltumisesta, virtauksista vai tuulen suunnista, niin en muista mitä tuolloin puhuttiin.
Siksi kysyin. - seppomartti
Better_Than_Life kirjoitti:
Minä en tuossa, enkä missään muussakaan yhteydessä viitannut polttoaineenkulutuksen vaan keliolosuhteisiin Gotlannin itäpuolella. Joku joskus mainitsi että sinne tuppaa muodostumaan hankalaa keliä. Johtuuko tuo sitten rannikon madaltumisesta, virtauksista vai tuulen suunnista, niin en muista mitä tuolloin puhuttiin.
Siksi kysyin." jos pitää ajaa Visbystä Kuresaareen yhdellä tankillisella" .
Paikallinen vaikea kelialue on myytti. Toinen paikka pn Haböbukten " Pohjolan Biskaja". Ei niissä voi olla mitään muuta Itämerta ihmeellisempää paikallisilmastoa, vaan joku on sattunut väärään aikaan väärään paikkaan ja levittänyt kauhutietoa. Parin vuorokuden sääennustuksen saa luotettavasti ja voi valita keli- ikkunan. Biskajankin kesämyrskyn riski on parin prosentin luokkaa. - Jrkfkl
Luulin, että ”Better than life” on moottoriveneilijä, jollaiseksi itsensä alussa esitteli, ja että hän oli huolissaan, riittääkö polttoaine, jos sitä ei saa Fårösundista. ”Tulee legi hieman pitkäksi jos pitää ajaa Visbystä Kuressaareen yhdellä tankillisella. ”
Vihjeeksi ei silloin oikein käy purjehtiminen polttoaineen säästämiseksi. - osaan.arvata
Better_Than_Life kirjoitti:
Minä en tuossa, enkä missään muussakaan yhteydessä viitannut polttoaineenkulutuksen vaan keliolosuhteisiin Gotlannin itäpuolella. Joku joskus mainitsi että sinne tuppaa muodostumaan hankalaa keliä. Johtuuko tuo sitten rannikon madaltumisesta, virtauksista vai tuulen suunnista, niin en muista mitä tuolloin puhuttiin.
Siksi kysyin.Jos kysyy "mihin väite perustuu", se pitäisi ymmärtää esittää väitteen esittäneelle.
- Better_Than_Life
seppomartti kirjoitti:
" jos pitää ajaa Visbystä Kuresaareen yhdellä tankillisella" .
Paikallinen vaikea kelialue on myytti. Toinen paikka pn Haböbukten " Pohjolan Biskaja". Ei niissä voi olla mitään muuta Itämerta ihmeellisempää paikallisilmastoa, vaan joku on sattunut väärään aikaan väärään paikkaan ja levittänyt kauhutietoa. Parin vuorokuden sääennustuksen saa luotettavasti ja voi valita keli- ikkunan. Biskajankin kesämyrskyn riski on parin prosentin luokkaa.Kiitokset asiallisesta vastauksesta.
Ja pahoittelut hieman tylystä reaktiosta viestiisi. - Better_Than_Life
Jrkfkl kirjoitti:
Luulin, että ”Better than life” on moottoriveneilijä, jollaiseksi itsensä alussa esitteli, ja että hän oli huolissaan, riittääkö polttoaine, jos sitä ei saa Fårösundista. ”Tulee legi hieman pitkäksi jos pitää ajaa Visbystä Kuressaareen yhdellä tankillisella. ”
Vihjeeksi ei silloin oikein käy purjehtiminen polttoaineen säästämiseksi.Juuri näin.
Aiheeseen liittyen, onko siellä Fårösundissa edelleen tankkausmahdollisuutta?
- Luuppiketsi
Ventspilsin satamasta ei saa dieseliä, parin kilsan matka lähimmälle huoltsikalle. Kylän suurin ostari on huoltsikan vieressä..
- SielläItsekinKäynyt
Vuosikymmenen alussa noista kolmesta Latvian läntisestä satamasta ainoastaan Pavilosta oli sellainen, jossa tankkaus suoraan veneeseen oli helppoa. Siitä aikaisemmin viittaamastani oppaasta saattaa selvitä nykytilanne.
- xgjgx
Minulla on kokoonpantva fillari, yosemite. 25l muovikanistei tarakalla ja hihnalla kiinni vielä satulan putkessa. Menee hyvin, neljällä hakukerralla saa siis 100 l puhdasta dieseliä. Faarösundissakin on bensis ihna sataman lähellä, kuten tavallista.
- Better_Than_Life
OK, kiitos tiedosta. Eli saa tankattua suoraan veneeseen?
- Meriveikko
Itse vietäisiin yön ennen Visbyä, Landsortin saaressa. Saaressa on tutustumisen arvoista nähtävää. Myöskin matka Visbyyn menee hyvässä kelissä, pitkän päiväpurjehduksen aikana. Muistaakseni se oli jotain 75 mailia. Suosittelen, lisäksi autonvuokraus kannattaa Gotlannin saarella, niinkuin joku jo sanoikin. Vuokrahinnat ovat kohtuullisen halpoja.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 449191
- 785692
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus14800Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon404199- 583704
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella543442Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme293327- 452530
- 342122
- 381871