Pahoittelen jo valmiiksi, että tämä kysymys saattaa kuulostaa tyhmälle: Miksi buggia opetetaan kahdella eri tavalla? Itseäni aloittelijana hämää tämä hirveästi, kun yksi opettaa yhdellä ja toinen toisella tavalla, enkä tiedä, kumpiko tapa on oikein. Vai onko buggissa oikeaa ja väärää tapaa tanssia? Kursseilla, joilla on ollut parinvaihto, oon päässyt tanssimaan, mutta miehet sielläkin tanssivat silleen kuin ovat oppineet, eikä kuten opettaja opettaa. Hämmästyttää, kummastuttaa.
Buggin perusaskel
Aloitteleva_buggaaja
291808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jaa, niitä opetettuja tapoja taitaa olla jopa enemmän kuin kaksi. Ymmärrän huolesi. Jos buggia on tanssinut enemmän kuin 15 vuotta, niin oppimisen lisäksi on saanut opetella poisoppimista, mikä ei ole se helpoin osuus. Buggin opetus lienee edelleenkin kirjavaa ja toisistaan poikkeavaa.
Luultavasti kaikissa tanssilajeissa parinvaihdossa saa kokea kuinka läheskään kaikki eivät tunnu tanssivan opetuksen mukaisesti. Tilanne voi olla sama vielä kurssien jälkeenkin. Tanssiin tulee lähes jokaiselle jotain yksilöllistä edes tiedostamatta sitä, "oikeaa tai väärää". Erityisesti massaopetuksessa.
Voitko kuvailla nuo kaksi opetettua (perusaskeleen) eri tapaa.
Noo siis mä tarkoitin kysymykselläni ja perusaskeleella sitä, että liikutaan joko toisiaan vastaan eli kumpikin astuu eteen (taakse) tai sitten niin, että jos mies astuu eteen, nainen astuu taakse ja päinvastoin. Mutta joo, ehkä on parempi vaan alistua siihen miehen vientiin ja olla kiukuttelematta, että on oppinut jotenkin muuten.
Kiitos kaikille hauskoista kommenteistanne. Lähdenkin tästä, hmmm. bugille. :)
Vasta-askeltaminen on kaiketi sitä vanhaa koulukuntaa ja myötäaskeltaminen uudemman bugin aikakautta. Myötäaskellus tuntuu viejänä silleen mukavammalta, mutta sitten voi käyttää vasta-askellusta mausteena tanssin lomassa. Liikkuvassa bugissa tuota ei sen kummemmin mieti, siinä askellus tukee seuraavaa vientiä ja suunta vaihtelee sen mukaisesti.
Kyllä ne ovat yksi ja sama tapa nimittäin myötä- tai vastoinkäymistä edeltää ja jäljestää aina vastoin- tai myötäkäyminen riippumatta siitä kummalla tavalla on silloin vievinään tai seuraavinaan. Eli myötäkäymisessä vastoinkäyminen on merkki siitä, että joko seuraajan tai viejän mielestä pitäisi tulla jotain muuta seuraavaksi. Ja vastoinkäymisessä päinvastoin.
Bugin tanssimisen ja etenkin sen opettamisen (ja opettelemisen) suurimpia ongelmia sen lisäksi, että yritetään erottaa myötä- ja vastoinkäyminen toisistaan tai selittää niitten olemus 125-osaisella bugin alkeiskurssilla 125 erillisessä osassa, vaikka kysymyksessä on neljällä jaollisesta viennistä ja seuraamisesta, on se, että todella harva bugin opettajistakaan tunnistaa bugin tanssimiseen soveltuvan musiikin. Näinpä ollen etenkin alkeiskurssin oppilaista tuntuu sekä alkeiskurssilla että sen jälkeen jotenkin järjenvastaiselta yrittää väkisin vetää bugia baunssilla täysin flättiin musiikkiin, jota siis pääasiassa bug-musiikkina sekä tanssipaikoilla että tanssikursseilla soitetaan ainoastaan siitä syystä, että bugissa pitää olla baunssi, koska se opetettiin niin kaikissa mahdollisissa ja aivan mahdottomissakin bug-musiikeissa.
Harvinaisen hyvin kiteytetty totuus.
Miehellä ei ole bugissa määrättyjä askeleita.
http://www.salonseuratanssiklubi.com/tanssitietoa-mainmenu-50/tanssilajit/88-bugg
Toiset tanssivat niiaamalla ja toiset askeltavat ilman niiausta. Nämä kaksi tapaa ovat kai selvemmät erot. Muutenhan siinä vaan askelletaan rytmiin.
Hyvin helppo tanssi mielestäni jonka opin heti. Tosi olin fuskannut jo ja kuviot ovat bukassa suunnilleen samoja. Kaikki riippuu miehen viennistä.
Älä ajattele askeleita vaan tanssi rytmiin jonka mies ja kiva musa tarjoavat sinulle.
Jos sinua häiritsee opettajien eri tyylit niin käytä vain toista opea jonka opetus on selkeämpää. voisi olla sinulle helpompaa ja käy ennenkaikkea tanssimassa. Näin opit parhaiten.
Tuo niiaus, jos siis tarkoitat sillä askeleen baunssia, on viejän kannalta helpottavaa ja tuntuu lisäksi tosi hyvältä, joten suosittelen sen harjoittelua. Se myös lyhentää sopivasti naisen askellusta, jolloin tanssimisesta ei tule humppahölkkää. Ja bugissa naisen pitää tanssia itse aktiivisesti eikä odottaa miehen vievän joka askelta. Yksinkertainen tanssi juu, mutta sitä voi varioida kaikkeen musiikkiin ja erilaisiin nopeuksiin. Tykkään vaikka en osaa.
Välillä täytyy myös viittoilla toisella kädellä, elbailla.
Aivan, bugissa pitää näkyä ja tuntua se musiikinmukainen baunssi, syke. Jos tanssia ajattelee pelkkinä askelina, niin buggia voi sanoa yksinkertaiseksi. Naisenkin täytyy tietää ja osata ne bugin perusasiat, ei se ole yksistään viejästä kiinni kuten täällä usein naiset väittävät. Yksi oleellinen asia on oikea-aikainen vientitekniikka, johon naisen on reagoitava vasteellaan. Monilla naisilla tässä on parannettavaa ja opittavaa. Suurin osa naisista tuntuu osaavan fuskua, mutta aika harvojen 50 naisten kanssa pääsee bugista kunnolla nauttimaan. Monet asiat ovat yksinkertaisia kuvitelmia omassa päässä, kunnes niitä alkaa oikeasti ymmärtää. Ylivoimaisesti helpoin lavatansseista on perusfoksi (hhnn), sellaisena kun sitä enimmäkseen tanssitaan.
Mutta voi perustellusti väittää, että perusfoksi ei ole varsinaisesti tanssia, joten helpoin tapa oppia oikeasti tanssimaan on opetella buggia.
Bugg = rytmikkääseen musiikkiin tanssittu kevyt, hauska tanssi
Bukka = suomalainen versio aiheesta, tanssitaan linkkaamalla kuten olisi ammuttu toiseen jalkaan
Päästä bugille = päästä tanssimaan
Päästä pukille = onnistunut ilta muuten
Joskus muinoi eräs huippubändi spiikkasi bugit, että nyt kaikki pääsee pukille.
Hieno ihminen, osasi ottaa myös muut ihmiset huomioon mainostamatta itseään.
Se on pääasia kun, vuorotellen talloo oikealla ja vasemmalla jalalla. Ruotsista tänne levinnyt yksinkertainen tanssi. Sitä kyllä oppii heikompikin oppilas. Jotkut eivät muuta osaakaan kuin buggia.
Noinhan se on mennäkseen, kun ehkä yksi pari sadasta menee nätisti buggia, loppujen sitten tosiaan tallatessa. Sanoisin, että ehkä huonoiten meillä opittu tanssilaji tuosta helppoudestaan huolimatta.
Miten siis...?
Helppo ja yksinkertainen...
https://www.youtube.com/watch?v=s6zj7z2sgYs
Oho mitä kundeja videolla. Jalkatyö aivan mahtavaa ... kiva katsella. Pärjäisivät varmaan jalkapallo areenoillakin kun pikkusen viitsivät perehtyä lajiin. Huippua!
Ei tämä ole tyhmä kysymys vaan menee suoraan tanssin ytimeen.
Jos harrastat mitä tahansa lajia syvemmälle, opit että lajissa kuin lajissa on erilaisia koulukuntia. Bugg ei eroa muuten kuin siinä, että ne erot tulevat esiin jo alkeissa.
Kun menee vielä syvemmälle, joskus päällisin puolin isolta vaikuttavat erot eivät olekaan tosiassa kuin eroja siinä miten asioita opetetaan, tai toisinaan tyyliseikkoja. Todellisuudessa opettajat eivät aina ole asioista eri mieltä.
Buggissa ei näin kuitenkaan ole. Sen voi nähdä koska tahansa katsomalla tanssijoita.
Yleisesti ottaen kannattaa aluksi valita yksi opettaja, jonka opetus sopii itselle. Sitten opettelet tanssimaan hänen tavallaan. Myöhemmin kun tuntuu siltä, voit käydä muiden opettajien tunneilla ja ehkä oppia miksi kukakin opettaa sillä tavalla kuin opettaa.
Hyvän opettajan valitseminen on tärkeää, mutta hankalaa aloittelijana. Voit katsoa hänen tanssiaan lattialla ja hänen oppilaidensa tanssia. Näyttääkö se sellaiselta jolta haluaisit itse näyttää?
Jotkut opettajat tanssivat yksityistunteja ottavien oppilaiden kanssa myös sosiaalitanssitilanteissa, jolloin saat kokemusta. Tämä taitaa kuitenkin olla aika harvinaista suosituimpien opettajien keskuudessa.
Nyt oma mielipiteeni:
Suomessa monien vanhempien opettajien opettama bugg muisuttaa joko enemmän humppaa, jota ylempänä kuvailtiin nilkutukseksi. Tai se näyttää myös edestakaisin menevältä tamppaamiselta, jossa käsiä heilutellaan välillä sivuille. Molemmat näyttävät hirveältä.
Itse suosittelen opettelemaan ruotsalaisen åhej-tyylin buggin. Bugg on peräisin Ruotsista, joten heidän tapansa on "aidompaa", vaikka ei sillä ole sinänsä Suomessa merkitystä. Se kuitenkin näyttää selvästi paremmalta kuin Suomi-buggi. Sitä opetellaan tanssimaan heti alusta pitäen musiikkiin. Siinä kaikki turha on jätetty pois ja miehen askellus on vapaa -- mies vaan jammailee -- ja naisellakin on vastuuta yhteisen tanssin synnyttämisestä, joten se on miehelle ylivoimaisen helppo.
Paras tapa oppia åhej-tyylistä buggia on Kalle Palon viikonloppukurssit. Hän käväisee Suomessa aina muutaman kerran vuodessa. Muutaman kerran kun käyt kurssin, niin todennäköisesti osaat jo tanssia buggia. Perinteisillä bugg-kursseilla opetetaan niin paljon ylimääräistä, että voit käydä kuukausia tunneilla etkä välttämättä opi vielä tanssimaan .
Helppoo on ja menee vain syvemmälle . Siinä se.
"ja naisellakin on vastuuta yhteisen tanssin synnyttämisestä, joten se on miehelle ylivoimaisen helppo."
Voi sen sanoa näinkin kauniisti ja kohteliaasti. Eli kun nainen hallitsee osuutensa, silloin miehellä on paljon helpompaa ja mahdollisuus oikeasti toteuttaa tanssia. Nainen voi myös loistaa omalla tekemisellään olessaan irti otteesta. Kalle Palo on varmaankin hyvä viittaus tavoiteltaessa nautittavaa ja näyttävää buggia.
Tuossa videolla parit menivät aivan eri tahtiin. Keskityttiin vaan omaan tekemiseen välittämättä musiikin rytmistä. Tällaistahan se buggi on usein lavoillakin. Helppoa kuin heinän teko.
Nykyään varmasti onkin yhä useammin, mutta toistaiseksi tanssilavoilla käy jonkin verran enemmän porukkaa kuin tuollaisissa reeneissä, joten ihan vielä ei ole noin paljon tilaa tanssilavoilla tanssia tuolla periaatteella bugiakaan. Mutta pidän sitä jo lähitulevaisuudessa täysin mahdollisena, minkä takia yritin videoilta laskea viejän askelikoita, mutta yhtään en onnistunut laskemaan. Pääsikö kukaan jyvälle?
Tämä on mielestäni hyvin tärkeä kysymys, koska parin vuoden kuluessa liika porukka tanssilavoilta haihtuu siinä määrin, että silloin tulee mahdolliseksi mennä bugiakin juuri noin ja mikäli joku laskisi videoilta meille viejän askelikoita, voisimme olla silloin bugin viejien etunenässä!
Tila toki ei ole haitaksi tanssittaessa. Kilpailuissa tilaa on enemmän, mutta varmasti nämä samat parit pystyisivät sopeutumaan paljon ahtaampiinkin paikkoihin. Bugg lienee tanssi, jonka taidoissa lavoilla olisi eniten oppimista. Mutta aika pieni porukka osaa muitakaan lajeja kiitettävästi tai edes hyvin.
Mitähän noilla askelikoilla tarkoitetaan? Miehen ei tarvitse astua joka iskulle, se saattaa antaa vaikutelman eritahtisuudesta. Kannattanee enemmän seurata vartalon liikkeitä ja sykkeitä. Bugg on hetkellisiä vientejä (niitä ei ehkä videoista helposti huomaa), niiden välissä saa toimia aika vapaasti. Tietääköhän joku mistä tuo åhej nimitys tulee? Kuvaako tavallaan sitä valmistaumista oikeahetkiseen vientiin ja sen tunnistamiseen? Vähän sama kuin hii-op huuto, kun yhdessä pyritään saamaan samanaikainen voimaimpulssi kaikilta. Tietenkään ei pidä tulkita niin, että bugissa tarvittaisiin tarpeettomasti voimaa, ajoitus se ydinasia.
Monissa muissa tanssilajeissa vienti enemmän jatkuvaa kuin hetkellisiä impulsseja.
Tähän suuntaan olen asioita tulkinnut.
Ei ole jatkuvaa vienti ainakaan niissä muissa lajeissa, joita minä olen kokeillut. Ja vaikka pitäisi olla niin aina ei em lajeissa ole vastekaan, johon ilmeisesti viennin tuossa sekoitit, jatkuvaa ollut. Jatkuva vienti olisi hinaamista eikä tanssia niinkään.
Niin, kyllä. Kuitenkin jatkuva on aika paljon erilaista kuin "enemmän jatkuva kuin hetkellinen impulssi". Mielestäni fuskun vienti on enemmän jatkuvaa kuin esim. WCS:ssä tai BW:ssa. Ja salsassa (casinossa), ainakin joidenkin opettajien kuvauksissa. Kai se viennin kesto ajassa on likimain sama asia kuin merkittävän tai voimakkaimman vasteen aika. Tai miten kukin asian ajattelee ja tulkitsee. Poikkeavuutta voi olla erikoisempien kuvioiden suorittamisessa.
"Yleisesti ottaen kannattaa aluksi valita yksi opettaja, jonka opetus sopii itselle. Sitten opettelet tanssimaan hänen tavallaan. "
Tässä aloittajalle todella hyvä neuvo.
Sitten kun tanssi alkaa rullaamaan, niin vedät vain omalla rakkaalla tyylilläsi!
Innostus on tärkein! https://www.youtube.com/watch?v=ojpmTbNQAPo