Kuolinpesä voi olla ikuinen?

Siirtokulu on vähintään about sama kuin osakkeen arvo. Muuten tuo lahjoitusidea on ihan hyvä.

Hehe, jaa Nokia sota-ajalta? Jopas vitsin murjasit.

Aika selvästi se arvo näkyy täällä:

https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/NOKIA

Anonyymi kirjoitti:

Hehe, jaa Nokia sota-ajalta? Jopas vitsin murjasit.

Muotoili Lawetorder: Voi teitä tietämättömiä mi vaellatte onnenne ohi ja isäinne oli vain kiilto himokkaan papan silmissä.

Onko tuttu, Nokian gummitehdas?

Josta myöhemmin tuli Nokian jalkine ja rengasm edelleen pelkkä nokia, mutta osake joka ostettiin ennen sotia, säilyi koska firma oli sama edelleen.

Nokian gummitehdas on perustettu ennen sotia eli mitä laitettiin jalkaan ennen nokiaa? Tuohivirsut.

Anonyymi kirjoitti:

Muotoili Lawetorder: Voi teitä tietämättömiä mi vaellatte onnenne ohi ja isäinne oli vain kiilto himokkaan papan silmissä.

Onko tuttu, Nokian gummitehdas?

Josta myöhemmin tuli Nokian jalkine ja rengasm edelleen pelkkä nokia, mutta osake joka ostettiin ennen sotia, säilyi koska firma oli sama edelleen.

Nokian gummitehdas on perustettu ennen sotia eli mitä laitettiin jalkaan ennen nokiaa? Tuohivirsut.

Lue lisää

Lawetti korjaa: siis Suomen gummitehdas, myöhemmässä vaiheessa alettiin kutsuun nokian gummitehtaaksi.

Tuolta löytyy kiiltosilmäisille historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokia_Oyj:n_historia

Mitä noihin osakkeisiin tulee, riippuen siitä miltä vuosikymmeniltä on, nii arvoa saattaa olla ja osakkeeseen merkitty arvo on vain nimellisarvo, ei arvotushetken arvo joka voi olla plus taikka miinus merkkinen.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti korjaa: siis Suomen gummitehdas, myöhemmässä vaiheessa alettiin kutsuun nokian gummitehtaaksi.

Tuolta löytyy kiiltosilmäisille historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokia_Oyj:n_historia

Mitä noihin osakkeisiin tulee, riippuen siitä miltä vuosikymmeniltä on, nii arvoa saattaa olla ja osakkeeseen merkitty arvo on vain nimellisarvo, ei arvotushetken arvo joka voi olla plus taikka miinus merkkinen.

Lue lisää

Muotoili Lawetorder: Lisää historiaa oi te autuaan tietämättömät tosielämän idiootit.
"Ensimmäisen maailmansodan suhdanteiden ansiosta hankkimallaan varallisuudella Polónin omistama ja johtama Suomen Gummitehdas loi sen yhtymän, jota nykyisin kutsutaan Nokia Oyj:ksi. Polón osti vuonna 1918 Gummitehtaalle ensin Nokialla naapurissa toimivan puunjalostusta ja sähkövoiman tuotantoa harjoittavan Nokia Ab:n, jonka Fredrik Idestam oli perustanut 1860-luvulla. Sitten Gummitehdas osti vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n, jonka juuret ulottuivat Arvid Wikströmin vuonna 1912 perustamaan Suomen Punomotehtaaseen.

Johtaja Eduard Polón päätti vuosisadan alussa ottaa kumituotteiden nimeksi silloisen paikkakunnan mukaan Nokia, jotta tuotteet erottuisi selvästi venäläisistä kilpailijoistaan. Koko yritysrypästä ruvettiin vähitellen kutsumaan Nokiaksi emoyhtiön Suomen Gummitehtaan kumituotteiden mallin mukaan.

Vaikka näitä kolmea Polónin omistamaa yritystä ei muodollisesti yhdistetty, koska laki ei siihen aikaan sallinut sitä, syntyi Eduard Polónin sijoittaja-aivojen ja hänen tehtaansa kumituotteiden kaupallisen menestyksen ansiosta 1920-luvun alussa omistuksen yhdistämä kolmen suuryrityksen rypäs, "tosiasiallinen konserni", jonka "holding-yhtiön hallituksena" toimi Gummitehtaan johtokunta ja sen vahva toimitusjohtaja, omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Eduard Polón.

Kun yhtiöt virallisesti fuusioituivat Oy Nokia Ab:ksi, voidaan Eduard Polónia pitää sen todellisena perustajana."

Kiva historiikki. Se vaan, että ei niillä vanhoilla paperiosakkeilla ole enää kuin nostalgia-arvo. Tässä casessa kerrottiin olevan Nokian osakkeita, ja niiden arvo on selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiva historiikki. Se vaan, että ei niillä vanhoilla paperiosakkeilla ole enää kuin nostalgia-arvo. Tässä casessa kerrottiin olevan Nokian osakkeita, ja niiden arvo on selvä.

Lue lisää

Lawetorder jälleen ei reklamoi: Vastaus olikin henkilölle joka väitti ettei nokiaa ole ollut sotien aikana, ei siis mitään osakkeen nykyarvosta eikä mistään mooseksen perinnöstä ole kyse, oli osake vanha taikka uus, arvo mitataan osakearvon sen hetkisyyden mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hehe, jaa Nokia sota-ajalta? Jopas vitsin murjasit.

hehe tyhmää! mun mutsilla oli nokian osakkeita ennenkuin se ryhtyi elektroniikkahommiin. mutsi myi ku sai 3x mitä maksoi. oltais oltu miljonäärejä jos olis pitänyt pidempään, 2000 luvun alkuun.

No onneks olin sen verta fiksu nuorimies että tein itsestäni oikeen monikymmen miljonäärin sit myöhemmin. Muuten potuttais :D

Eikö kuolinpesälle tullut vuodenvaihteessa arvopaperiotetta sijoituksista? Siitä näkyisi, missä ovat.

Ei ole tullut, sen takia tulivat yllätyksenä. Tuskin näitä on edes perunkirjoitukseen merkitty.

Eikä ilmeisesti jakokirjaankaan?

Tehkää täydennysperukirjoitus ja myykää osakkeet. Meneehän siitä arvo-osuustilistä kulujakin jotain pari euroa kuussa, niin tuskin osakkeita kannattaa jättää olemaan.

Mitään jakokirjaa ei ole tehty eikä tehdä koska verottaja ei sitä vaadi. Miksi sen tekisin jos sitä kukaan ei vaadi?

T:Aloittaja

Ei jakokirjoja tehdä verottajaa varten.

Perinnönjako on oikeustoimi, jolla kuolinpesä lakkautetaan ja omaisuus saadaan perillisten nimiin. Jaosta tulee lain mukaan laatia määrämuotoinen jakokirja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei jakokirjoja tehdä verottajaa varten.

Perinnönjako on oikeustoimi, jolla kuolinpesä lakkautetaan ja omaisuus saadaan perillisten nimiin. Jaosta tulee lain mukaan laatia määrämuotoinen jakokirja.

Lue lisää

Kenelle se jakokirja laaditaan, kuka sitä vaatii, mitä seuraa jos sitä ei laadi? Verottaja sanoi että heidän puolestaan kuolinpesä on jaettu kun näistä kahdesta Nokian osakkeesta on päästy eroon. Silloin kuolinpesä lakkaa verottajan papereissa, se riittää minulle.

T:Aloittaja

Ei sitä jakokirjaan nollapesissä tarvitakaan. Sitä paitsi ei verottaja millään lailla kontrolloi tai ohjeista kuolinpesän hallinnossa tai jakotoimissa. Verottajan tehtävänä on verottaa, eikä olla mikään valvontaviranomainen.

Jakokirja eli sopimus perinnönjaosta tarvitaan sen selvittämiseksi kuka perinnönjaossa mitäkin saa. Kyllähän sen pitäisi olla selvää jokaiselle, joka osaa suomea.

"Ei sitä jakokirjaan nollapesissä tarvitakaan."

Ei nyt ihan nollapesä, kolme asunto-osaketta ja puolikas omakotitalo, kaikki pk-seudulla, ei velkaa.

"Jakokirja eli sopimus perinnönjaosta tarvitaan sen selvittämiseksi kuka perinnönjaossa mitäkin saa."

Asunnot myyty, rahat menneet kuolinpesän tilille, rahat jaettu minun ja siskon kesken, perintövero maksettu, kuolinpesän tili lakkautettu. Kyllä me tiedetään miten rahat on jaettu. Kenen muu pitäisi tietää, ei se verottajaa kiinnosta. Mitä siitä muka seuraa jos ei jakokirjaa tee?

T:Aloittaja

Kun kuolinpesä(n osakkaat) myi asunnot ja OK-puolikkaan, mahdollinen luovutusvoittovero määrättiin kuolinpesälle. Sen jälkeen osakkaat ovat keskenään jakaneet pesän irtaimen omaisuuden (rahat). Tämäkin perinnönjako olisi tullut tehdä PK:n muotosäännöksiä (kirjallinen, kaksi todistajaa) noudattaen. Suullinen - virheellinen - jakokin kuitenkin korjaantuu (pätevöityy), kun sitä ei ole 6 kk:ssa moitittu.

Sen jälkeen, kun pesällä ei ole omaisuutta, josta olisi/voisi olla tuloa, pesä ei todellakaan verottajaa kiinnosta. Muussa tapauksessa kuolinpesä pysyy verotusobjektina, kunnes sen jako ja lakkaaminen on perinnönjakosopimuksella verottajalle osoitettu.

"Tämäkin perinnönjako olisi tullut tehdä PK:n muotosäännöksiä (kirjallinen, kaksi todistajaa) noudattaen. Suullinen - virheellinen - jakokin kuitenkin korjaantuu (pätevöityy), kun sitä ei ole 6 kk:ssa moitittu."

Että oikein kaksi todistajaa, nyt alkaa jo naurattamaan. Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä.

"kunnes sen jako ja lakkaaminen on perinnönjakosopimuksella verottajalle osoitettu."

Olen tästä asiasta lukuisia kertoja verottajalta kysynyt, viimeksi eilen. Verottaja ei mitään perinnönjakosopimusta kaipaa sillä heille tulee automaattisesti tieto asuntojen ja osakkeiden myynnistä. Mitään jakokirjaa ei verottajalle tarvitse toimittaa.

Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

"Tämäkin perinnönjako olisi tullut tehdä PK:n muotosäännöksiä (kirjallinen, kaksi todistajaa) noudattaen. Suullinen - virheellinen - jakokin kuitenkin korjaantuu (pätevöityy), kun sitä ei ole 6 kk:ssa moitittu."

Että oikein kaksi todistajaa, nyt alkaa jo naurattamaan. Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä.

"kunnes sen jako ja lakkaaminen on perinnönjakosopimuksella verottajalle osoitettu."

Olen tästä asiasta lukuisia kertoja verottajalta kysynyt, viimeksi eilen. Verottaja ei mitään perinnönjakosopimusta kaipaa sillä heille tulee automaattisesti tieto asuntojen ja osakkeiden myynnistä. Mitään jakokirjaa ei verottajalle tarvitse toimittaa.

Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?

T:Aloittaja

Lue lisää

"Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?"

Osakkaiden oikeuksien turvaamiseen tarvitaan perinnönjakokirja.
Perinnönjakokirja on pakollinen eli lain mukaan se on laadittava kirjallisesti.

Perintökaari

9 §
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Pesänjakajan on viivytyksettä toimitettava kappale jakokirjaa kullekin osakkaalle.

Anonyymi kirjoitti:

"Tämäkin perinnönjako olisi tullut tehdä PK:n muotosäännöksiä (kirjallinen, kaksi todistajaa) noudattaen. Suullinen - virheellinen - jakokin kuitenkin korjaantuu (pätevöityy), kun sitä ei ole 6 kk:ssa moitittu."

Että oikein kaksi todistajaa, nyt alkaa jo naurattamaan. Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä.

"kunnes sen jako ja lakkaaminen on perinnönjakosopimuksella verottajalle osoitettu."

Olen tästä asiasta lukuisia kertoja verottajalta kysynyt, viimeksi eilen. Verottaja ei mitään perinnönjakosopimusta kaipaa sillä heille tulee automaattisesti tieto asuntojen ja osakkeiden myynnistä. Mitään jakokirjaa ei verottajalle tarvitse toimittaa.

Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?

T:Aloittaja

Lue lisää

Kommentistasi päätellen ymmärryksesi ei riitä juridiikkaan liittyviin kysymyksiin.

"Että oikein kaksi todistajaa, nyt alkaa jo naurattamaan. Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä."

Kysymys on siitä, mitä LAKI perinnönjaolta edellyttää. Jo aikaisemmin sait lain ao. säännöksen, tässä se nyt uudelleen:

PK 23:9
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23P9

"nyt alkaa jo naurattamaan"

Naura vain koko sydämestäsi. Mutta asian ymmärtävät nauravat sinulle.

"Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä."

Asia on siltä osin selvä - juuri niin kuin sinulle kerroin. Muodollisesti virheellinen jakonne on pätevöitynyt - kun sitä ei ole moitittu - 6 kk:ssa jaon tekemisestä.

PK 23:10.2
"Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa."

"Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?"

Lauseesi ei ole kysmys, mutta kysymysmerkki sen perässä osoittanee epävarmuuttasi, olisiko joku kuitenkin kertonut. No todellakin on! Minä olen kertonut, että tapauksessasi SUULLINEN JAKOSOPIMUS ON PÄTEVÖITYNYT, mikä merkitsee, että jakokirjaa ei tarvita mihinkään.

Ennen perinnönjakoa olisi mahdollisesti pitänyt toimittaa myös ositus, jos tämä perittävä oli naimisissa. Ja perinnönjakokirjasta tosiaan näkee sen, kuka sai mitä ja menikö jako oikein. Näitä asioita saatetaan joutua selvittelemään joskus myöhemmin, ja silloin eivät tekijät itse ole välttämättä itse enää kertomassa.

Sitä paitsi monesti kannattaa tehdä jako ensin ja myydä omaisuus vasta sitten. Liittyy verosuunnittelumahdollisuuksiin, joita kuolinpesillä harvemmin on.

Ja niin, jos tilille tulee suuria summia, niin pankki kysyy (tai ainakin sen pitäisi kysyä) varojen alkuperää. Selvitys rahojen alkuperästä olisi nimenomaan se jakokirja.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentistasi päätellen ymmärryksesi ei riitä juridiikkaan liittyviin kysymyksiin.

"Että oikein kaksi todistajaa, nyt alkaa jo naurattamaan. Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä."

Kysymys on siitä, mitä LAKI perinnönjaolta edellyttää. Jo aikaisemmin sait lain ao. säännöksen, tässä se nyt uudelleen:

PK 23:9
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23P9

"nyt alkaa jo naurattamaan"

Naura vain koko sydämestäsi. Mutta asian ymmärtävät nauravat sinulle.

"Jako on tehty yli vuosi sitten joten asia on siltä osin selvä."

Asia on siltä osin selvä - juuri niin kuin sinulle kerroin. Muodollisesti virheellinen jakonne on pätevöitynyt - kun sitä ei ole moitittu - 6 kk:ssa jaon tekemisestä.

PK 23:10.2
"Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa."

"Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?"

Lauseesi ei ole kysmys, mutta kysymysmerkki sen perässä osoittanee epävarmuuttasi, olisiko joku kuitenkin kertonut. No todellakin on! Minä olen kertonut, että tapauksessasi SUULLINEN JAKOSOPIMUS ON PÄTEVÖITYNYT, mikä merkitsee, että jakokirjaa ei tarvita mihinkään.

Lue lisää

Ap:lle

Kuka vaatii mitään paperia miltään oikeustoimelta. Myy, ota pantiksi tai vuokraa ilman mitään paperia mistään sovituista ehdoista, suullinen sitoo siinä missä mikä tahansa paperinpala, jos et nyt keksi käyttöä sille, ei sille varmaan ole. Tai sitten tee kuten on järkevää.

Ja sitten Anonyymi 14.36
Vaikka muissa tilanteissa voi muotovirhe pätevöityä ajankulumisella, on lakiin säädetty muotovaatimus syystä ja muodon täyden ohittamisen hyväksyminen on aika pitkälle menevä hyppäys. Ainakin kirjallisuudessa muodon ohittamista täysin ei olla hyväksytty, joten moiteaika ei kuluisi. Tosin onko mitään moitittavaa on sitten toinen asia.

Anonyymi kirjoitti:

Ap:lle

Kuka vaatii mitään paperia miltään oikeustoimelta. Myy, ota pantiksi tai vuokraa ilman mitään paperia mistään sovituista ehdoista, suullinen sitoo siinä missä mikä tahansa paperinpala, jos et nyt keksi käyttöä sille, ei sille varmaan ole. Tai sitten tee kuten on järkevää.

Ja sitten Anonyymi 14.36
Vaikka muissa tilanteissa voi muotovirhe pätevöityä ajankulumisella, on lakiin säädetty muotovaatimus syystä ja muodon täyden ohittamisen hyväksyminen on aika pitkälle menevä hyppäys. Ainakin kirjallisuudessa muodon ohittamista täysin ei olla hyväksytty, joten moiteaika ei kuluisi. Tosin onko mitään moitittavaa on sitten toinen asia.

Lue lisää

"Vaikka muissa tilanteissa voi muotovirhe pätevöityä ajankulumisella"

Mistähän "muista tilanteista" mahdat puhua? Muotovirhe korjaantuu eli oikeustoimi pätevöityy siten, ettei sitä muotovirheen perusteella voida moittia, kun 6 kk:n moiteaika on umpeutunut. Näin esimerkiksi todistajaton testamentti on pätevä, kun se on annettu tiedoksi perillisille, eikä moitekannetta ole nostettu 6 kk:ssa. Testamentti on tällöin pätevä muodon puolesta, mutta myös esimerkiksi aikuisen testaattorin oikeustoimikelpoisuuden osalta.

Aivan toinen asia on, ettei suullisen perinnönjaon perusteella voida antaa lainhuutoa, se vaatii kirjallisen muodon. Todistajatonkin kirjallinen jakosopimus käy, kunhan käräjäoikeuden todistuksella osoitetaan, ettei moitekannetta muotovirheestä ole 6 kk:ssa nostettu. Kiinteistön luovutuskirjan suhteen asia voi olla toisin eli julkisen kaupanvahvistajan todistus tarvitaan aina.

Anonyymi kirjoitti:

"Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?"

Osakkaiden oikeuksien turvaamiseen tarvitaan perinnönjakokirja.
Perinnönjakokirja on pakollinen eli lain mukaan se on laadittava kirjallisesti.

Perintökaari

9 §
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Pesänjakajan on viivytyksettä toimitettava kappale jakokirjaa kullekin osakkaalle.

Lue lisää

"Osakkaiden oikeuksien turvaamiseen tarvitaan perinnönjakokirja.
Perinnönjakokirja on pakollinen eli lain mukaan se on laadittava kirjallisesti."

Osakkaita on tasan tarkkaan kaksi, minä ja siskoni. Minulla kaksi aikuista lasta, siskolla ei lapsia ole eikä tule. Kyllä meistä kumpikin on oikeutensa turvannut ihan ilman mitään jakokirjaa, kaikki on mennyt puoliksi.

"Tosin onko mitään moitittavaa on sitten toinen asia."

Ei varmasti ole.

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

"Osakkaiden oikeuksien turvaamiseen tarvitaan perinnönjakokirja.
Perinnönjakokirja on pakollinen eli lain mukaan se on laadittava kirjallisesti."

Osakkaita on tasan tarkkaan kaksi, minä ja siskoni. Minulla kaksi aikuista lasta, siskolla ei lapsia ole eikä tule. Kyllä meistä kumpikin on oikeutensa turvannut ihan ilman mitään jakokirjaa, kaikki on mennyt puoliksi.

"Tosin onko mitään moitittavaa on sitten toinen asia."

Ei varmasti ole.

T:Aloittaja

Lue lisää

Teidän tapauksessa kyseeseen tulee laiton perinnönjako.

Jotta jako olisi laillinen tulee perinnöjakokirja laatia ja siinä tulee olla kaikkien osakkaiden allekirjoitus jos kyse on sopimusjaosta.

https://www.svahn.fi/laillinen-perinnonjako/

Hei aloittaja, mitäs jos siskosi alkaa sinun kuoltuasi väittää, että ei ole saanut mitään? Ja vaatii lapsiltasi varoja?

Tai jos Finanssivalvonta pyytää esittämään saantoasiakirjan ja todistamaan, että rahoilla on laillinen alkuperä?

Anonyymi kirjoitti:

"Kukaan ei ole vielä kertonut mihin jakokirjaa tarvitaan jos sitä ei edes verottaja vaadi?"

Osakkaiden oikeuksien turvaamiseen tarvitaan perinnönjakokirja.
Perinnönjakokirja on pakollinen eli lain mukaan se on laadittava kirjallisesti.

Perintökaari

9 §
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Pesänjakajan on viivytyksettä toimitettava kappale jakokirjaa kullekin osakkaalle.

Lue lisää

"Osakkaiden oikeuksien turvaamiseen tarvitaan perinnönjakokirja.
Perinnönjakokirja on pakollinen eli lain mukaan se on laadittava kirjallisesti."

Että oikein laki vaatii, kuka tätä valvoo ja mikä on rangaistus mikäli ei jakokirjaa laadi?

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Teidän tapauksessa kyseeseen tulee laiton perinnönjako.

Jotta jako olisi laillinen tulee perinnöjakokirja laatia ja siinä tulee olla kaikkien osakkaiden allekirjoitus jos kyse on sopimusjaosta.

https://www.svahn.fi/laillinen-perinnonjako/

Lue lisää

"Teidän tapauksessa kyseeseen tulee laiton perinnönjako."

Kamalaa, onko poliisi kohta oven takana, tuleeko montakin vuotta vankeutta, valtio takavarikoi koko perinnön?

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Hei aloittaja, mitäs jos siskosi alkaa sinun kuoltuasi väittää, että ei ole saanut mitään? Ja vaatii lapsiltasi varoja?

Tai jos Finanssivalvonta pyytää esittämään saantoasiakirjan ja todistamaan, että rahoilla on laillinen alkuperä?

Lue lisää

"Hei aloittaja, mitäs jos siskosi alkaa sinun kuoltuasi väittää, että ei ole saanut mitään? Ja vaatii lapsiltasi varoja?

Tai jos Finanssivalvonta pyytää esittämään saantoasiakirjan ja todistamaan, että rahoilla on laillinen alkuperä?"

Asunnot on myyty ja rahat menneet kuolinpesän tilille josta ne on jaettu puoliksi, kyllä ne on kirjoissa ja kansissa. Sisko saa aivan vapaasti yrittää, poikani vaativat häneltä oikeudenkäyntikulut koska hän häviää jutun. Finanssivalvonnalle näytetään perukirja, siitähän näkevät mitä on peritty. Verottajalta finanssivalvonta saa tiedon että perintövero on maksettu eli sitäkin kautta näkevät mistä rahat ovat tulleet. Empä ole kyllä kuullut että finanssivalvonta tuollaisia kyselisi, kyse ei kuitenkaan ole miljoonista.

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

"Hei aloittaja, mitäs jos siskosi alkaa sinun kuoltuasi väittää, että ei ole saanut mitään? Ja vaatii lapsiltasi varoja?

Tai jos Finanssivalvonta pyytää esittämään saantoasiakirjan ja todistamaan, että rahoilla on laillinen alkuperä?"

Asunnot on myyty ja rahat menneet kuolinpesän tilille josta ne on jaettu puoliksi, kyllä ne on kirjoissa ja kansissa. Sisko saa aivan vapaasti yrittää, poikani vaativat häneltä oikeudenkäyntikulut koska hän häviää jutun. Finanssivalvonnalle näytetään perukirja, siitähän näkevät mitä on peritty. Verottajalta finanssivalvonta saa tiedon että perintövero on maksettu eli sitäkin kautta näkevät mistä rahat ovat tulleet. Empä ole kyllä kuullut että finanssivalvonta tuollaisia kyselisi, kyse ei kuitenkaan ole miljoonista.

T:Aloittaja

Lue lisää

Joo mutta kuolinpesä on edelleen voimissaan kun perinnönjakoa ei ole suoritettu lain mukaan.

Ja kun kysyit että mihin tarvitaan perinnönjakokirjaa niin lueppas tämä

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48536/ositus_ja_perinnonjakosopimus_perintove/

kohdasta 2 eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä ilmeisesti jakokirjaankaan?

Tehkää täydennysperukirjoitus ja myykää osakkeet. Meneehän siitä arvo-osuustilistä kulujakin jotain pari euroa kuussa, niin tuskin osakkeita kannattaa jättää olemaan.

Lue lisää

"Meneehän siitä arvo-osuustilistä kulujakin jotain pari euroa kuussa, niin tuskin osakkeita kannattaa jättää olemaan."

Kumma kun mitään laskua ei ole tullut vaikka kuolemasta on kohta kolme vuotta.

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Ennen perinnönjakoa olisi mahdollisesti pitänyt toimittaa myös ositus, jos tämä perittävä oli naimisissa. Ja perinnönjakokirjasta tosiaan näkee sen, kuka sai mitä ja menikö jako oikein. Näitä asioita saatetaan joutua selvittelemään joskus myöhemmin, ja silloin eivät tekijät itse ole välttämättä itse enää kertomassa.

Sitä paitsi monesti kannattaa tehdä jako ensin ja myydä omaisuus vasta sitten. Liittyy verosuunnittelumahdollisuuksiin, joita kuolinpesillä harvemmin on.

Ja niin, jos tilille tulee suuria summia, niin pankki kysyy (tai ainakin sen pitäisi kysyä) varojen alkuperää. Selvitys rahojen alkuperästä olisi nimenomaan se jakokirja.

Lue lisää

"Ennen perinnönjakoa olisi mahdollisesti pitänyt toimittaa myös ositus, jos tämä perittävä oli naimisissa. "

Oli naimisissa mutta avioehto, mitään ositusta ei tehty. Sinänsä hupaisaa että vaikka leski ei mitään perinyt piti hänen antaa selvitys omaisuudestaan perukirjaan. Järjetöntä koska eihän hän mitään perinyt.

T:Aloittaja

Mitäs siinä avioehdossa luki? Ei tuo vielä kerro mitään. On siis sovittu "jotain".

Jos avioehtosopimuksella on sovittu, että avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, ei tehdäkään ositusta vaan omaisuuden erottelu. Se on sopimus, jonka tekemisen jälkeen on selvää, ettei kumpikaan osapuoli ole vaatinut osituksen sovittelua. Jos sopimusta omaisuuden erottelusta ei ole tehty, on (ainakin teoreettinen) mahdollisuus, että jompikumpi osapuoli tulee vaatimaan sitä tulevaisuudessa. Harvinaisiahan ne sovittelut ovat, mutta aina joskus joudutaan sitten kuitenkin esim. maksamaan tasinkoa. Se ei ole kivaa, jos perintörahat on jo hassattu.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei sitä jakokirjaan nollapesissä tarvitakaan."

Ei nyt ihan nollapesä, kolme asunto-osaketta ja puolikas omakotitalo, kaikki pk-seudulla, ei velkaa.

"Jakokirja eli sopimus perinnönjaosta tarvitaan sen selvittämiseksi kuka perinnönjaossa mitäkin saa."

Asunnot myyty, rahat menneet kuolinpesän tilille, rahat jaettu minun ja siskon kesken, perintövero maksettu, kuolinpesän tili lakkautettu. Kyllä me tiedetään miten rahat on jaettu. Kenen muu pitäisi tietää, ei se verottajaa kiinnosta. Mitä siitä muka seuraa jos ei jakokirjaa tee?

T:Aloittaja

Lue lisää

Kuolinpesä pysyy jakamattomana verottajan silmissä. Viimeistään sitten kuolinpesä on virallisesti jaettava, kun itsestänne aika jättää. seuraava sukupolvihan perii osuuden jakamattomaan kuolinpesään.
Eikö ole helpompaa tehdä se perinnönjakokirja, jos jako on jo tehty, ja lakkauttaa kuolinpesä laittamalla jakokirjasta jäljennös verottajalle?
Ei jää seuraavan polven riesoiksi selvitellä edellisen polven jakamattomiksi jättämiä pesiä.

"Ota vielä huomioon että perillisellä ei ole lain mukaan oikeutta siirtää perintöä itselleen kuolinpesän tililtä jollei asiasta tehdä ensin perinnönjakokirjaa."

Aina vain paranee. Rahat on yli vuosi sitten siirretty, ei pankissa mistään perinnönjakokirjasta puhuttu puolta sanaakaan.

"Lähtökohtaisesti kyseessä on kavallusrikos jos siirretään kuolinpesän rahoja perillisen tilille ilman laillisia perusteita."

Ahaa, minä ja siskoni kavalsimme kuolinpesän rahat. Hetkinen, muita kuin me ei kuolinpesän osakkaina ollut, rahat jaettiin puoliksi, kuka on rikoksen uhri, hänen pitää kiireesti tehdä rikosilmoitus törkeästä kavalluksesta!

Kenelle me se perinnönjakokirja tehdään, sinäkö sen tahdot nähdä?

T:Aloittaja

Ei kannata välittää näistä vänkääjistä.

Tosiasiassa perinnönjako tässä tapauksessa on laillisesti toimitettu, kun on jaettu pelkkää irtainta (rahaa) ja jaosta on osakkaiden kesken suullisesti sovittu. Alkuaan muotovirheellinen jako on korjaantunut sen kautta, että kukaan perillisistä ei ole sitä 6 kk:ssa jaosta moittinut käräjäoikeudessa. Kuten olen ylempänä kertonut.

Se ongelma tosin on, että jos perillinen väittää, että mitään ei ole sovittu eikä hän ole mitään saanutkaan, niin sopimuksen olemassa oloa voi olla vaikea todistaa. Kysymys on kuitenkin näytöstä, ei siitä, etteikö suullinen sopimus pätisi, jos se voidaan näyttää toteen.

"Tosiasiassa perinnönjako tässä tapauksessa on laillisesti toimitettu, kun on jaettu pelkkää irtainta (rahaa) ja jaosta on osakkaiden kesken suullisesti sovittu."

Juuri näin, mitään laittomuuksia ei ole tapahtunut vaikka jotkut höpisevät jopa kavalluksesta.

Aika vaikea kenenkään on väittää ettei ole mitään saanut kun kuolinpesän tililtä on rahat tulleet omalle tilille. Lisäksi nämä rahat on jo uudelleensijoitettu.

Tämä on kyllä ihan paras vitsi ap:n argumentoinnissa, joka nyt on aika naurettavaa muiltakin osin:

"Lisäksi nämä rahat on jo uudelleensijoitettu."

Jep. Vaikka kaikki asiat olisi hoidettu ihan persiilleen, niin asian voi korjata sijoittamalla rahat. Ei hyvää päivää...

"Kyseessä EI ole muotovirheellinen perinnönjako vaan laiton perinnönjako,ne ovat 2 eri asiaa,toisessa juoksee moiteaika ja toisessa ei."

Edellä olevan kommentoija on hakoteillä eikä ymmärrä lukemaansa.

Se nimittäin, että jakosopimuksen tulisi olla kirjallinen ja kahden todistajan allekirjoituksella varustettu, nimenomaan ON tyypillinen muotovaatimus. Sitä koskee aiemmin lainaamani perintökaaren säännös, jonka mukaan jakosopimuksen muotovirhettä on moitittava 6 kk:ssa jaon toimittamisesta. Jos ei ole tuossa ajassa moitittu, ei enää myöhemmin voida moittia - eli muotovirhe korjaantuu, sopimus pätevöityy. Sama koskee muotovirheellistä testamenttia, kuten myös olen kertonut.

"Asiassa pitää ratkaista ensin se kysymys että onko perillisellä oikeutta siirtää varoja ja millä mandaatilla,perinnönjakosopimus(useampi kuin 1 osakas) on käytännössä ja juridisessa mielessä se mandaatti jolla perintö siirtyy kuolinpesältä osakkaalle.Jos mandaattia EI ole on perinnönjako laiton."

Jaahas, että laiton jako. No, kuolinpesä on jo jaettu ja rahat sijoitettu, ei ole kukaan tämän "laittomuuden" perään kysellyt. Kuolinpesässä kaksi osakasta, kaikki meni puoliksi. Että oikein laiton jako, et sentään meitä törkeästä kavalluksesta syytä?

T:Aloittaja

"Terveisin lakimies"

Joo, pitäisi sinulle tai kollegallesi maksaa satoja euroja jostain jakokirjasta jota kukaan ei ole vaatinut. Hyvä yritys mutta ei mene läpi.

Mitä tulee rahanpesuun niin pankkiin on näytetty perukirja, se heille riitti, eivät lisäselvityksiä vaatineet. Luovutusvoittoa ei tullut, pesässä vain kaksi osakasta.

T:Aloittaja

"Kyllä sen perinnönjaon voi periaatteessa suullisestikin toimittaa, ihan laillinen se on,. Mutta ongelmaksi saattaa myöhemmin osoittautua ..... omaisuuden luovutusvoittoverotuksessa voi tulla ikäviä yllätyksiä"

Tuskinpa. Luovutusvoittoa harvemmin verotetaan muusta kuin kiinteästä omaisuudesta taikka arvopapereista, joiden osalta omistajanvaihdos edellyttää saannon rekisteröintiä ja sen myötä kirjallista jakosopimusta. Jos siten AP:n tavoin jaetaan vain rahaa (kun kuolinpesän muu omaisuus on sitä ennen kuolinpesän nimissä realisoitu), pelkoa luovutusvoitosta rahan osalta ei ole. Mahdolliset luovutusvoitot verotetaan kuolinpesältä.

Jos kuolinpesässä ei ole enää varoja, niin kyllä se vouti iskee perillisten tilille. Ja kyllä sitä veroa pitää maksaa ihan kaikesta, mitä voitolla myydään.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/luovutusvoitto/

Anonyymi kirjoitti:

Jos kuolinpesässä ei ole enää varoja, niin kyllä se vouti iskee perillisten tilille. Ja kyllä sitä veroa pitää maksaa ihan kaikesta, mitä voitolla myydään.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/luovutusvoitto/

Lue lisää

"Jos kuolinpesässä ei ole enää varoja, niin kyllä se vouti iskee perillisten tilille. Ja kyllä sitä veroa pitää maksaa ihan kaikesta, mitä voitolla myydään."

Mitään ei olla voitolla myyty, kuolinpesällä on pari tonnia tappiota jonka voisi vähentää jos olisi tuloja. Onhan niitä tuloja, kahdesta Nokian osakkeesta tuli 0,32 euroa osinkoja. Siitä ei tarvitse maksaa veroa koska on tappioita. En kyllä tiedä minne osingot ovat menneet koska kuolinpesän tili lakkautettu, kaikki muutkin tilit lakkautettu.

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Jos kuolinpesässä ei ole enää varoja, niin kyllä se vouti iskee perillisten tilille. Ja kyllä sitä veroa pitää maksaa ihan kaikesta, mitä voitolla myydään.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/luovutusvoitto/

Lue lisää

"Jos kuolinpesässä ei ole enää varoja, niin kyllä se vouti iskee perillisten tilille."

Kyllä. Mutta se vastuu on edelleen kuolinpesän vastuuta, josta - kokonaisuudessaan - vastaavat kuolinpesän osakkaat siinä tapauksessa, että pesä on jaettu kuolinpesän velkaa maksamatta. Senpä tähden juuri - jos kuolinpesä on omaisuutta myynyt - kuolinpesää jaettaessa jakamatta pitäisi jättää niin paljon, että se kattaa tulevat pesän verovelat. Jos siis pesässä on varoja, vouti perii luovutusvoittoveron pesältä - ei osakkailta.

Eihän tilisiirtojen tekemisen pitäisi edes olla mahdollista ennen perunkirjoitusta.

Ilman muuta kannattaa tehdä jakokirja.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tilisiirtojen tekemisen pitäisi edes olla mahdollista ennen perunkirjoitusta.

Ilman muuta kannattaa tehdä jakokirja.

"Eihän tilisiirtojen tekemisen pitäisi edes olla mahdollista ennen perunkirjoitusta.

Ilman muuta kannattaa tehdä jakokirja."

Totta kai perukirja on tehty, senhän verottaja vaatii ja sen mukaan perintövero maksetaan. Verottaja ei vaadi jakokirjaa, olen tätä monta kertaa kysynyt.

T:Aloittaja

Ja sinulle on monta kertaa selitetty, ettei jakokirja tehdäkään verottajaa varten. Ja perukirjakin on monta muuta tarkoitusta varten kuin verotusta.

Höpöä höpön perään!

Kun kaikki perilliset ovat sopineetkeskenään perinnönjaon, se on sopimus, olkoon kirjallinen tai suullinen.

Määrämuotoinen sopimus on silloin, kun laissa on määrätty esimerkiksi, että sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on oltava kaksi esteetöntä todistajaa. Nuo vaatimukset ovat muotovaatimuksia.

Kuten täällä olen jo useaan kertaan kertonut, muotovirheellinen (todistajat puuttuvat tai vaikkapa kirjallinen muoto puuttuu) sopimus korjaantuu eli pätevöityy, jollei sitä ole laissa säädetyssä ajassa moitittu. Niin käy suulliselle perinnönjakospimuksellekin - kuten käy jopa testamentille, josta todistajat puuttuvat.

Eri asia on alkuperäinen mitättömyys, joka ei millän menettelyin korjaannu. Jos vaikka testamentti on väärennös, se ei pätevöidy sillä, että se on annettu tiedoksi perillisille ja nämä eivät ole 6 kk:ssa nostaneet moitekannetta. Kanne voidaan nostaa milloin tahansa.

Mutta ken perilliset ovat keskenään perinnönjaon sopineet, on syntynyt sopimus, vaikka sopimukselle ei olisi todistajia. Kun 6 kk on kulunut, kukaan sopimuksen osapuolista ei voi nostaa moitekannetta sillä perusteella, että pätevää sopimusta ei olisi tehty, kun sopimusasiakirjaa ei ole eikä siinä todistajia. Muotovirheen perusteella perinnönjakosopimusta ei sitensaada kumotuksi.

Ongelma tietysti on se, milen sopimuksen sisältö todistetaan, jos siitä syntyy erimielisyyttä. Sen tähden useimmiten irtaimen omaisuudenkin kohdalla on syytä tehdä ainakin yksinkertainen kirjallinen sopimus:

Me NN:n perilliset olemme jakaneet kuolinpesän omaisuuden ja kukin saaneet osuutemme.
Paikka ja aika
AA, BB, CC
Todistavat
XX, YY"

Vänkääjille vaivaudun vihoviimeisenä palveluna lainaamaan teoksesta Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I (perintöoikeuden yliopistollinen oppikirja), seuraavan:

"Myös osakkaiden keskenään tekemä suullinen perinnönjako voi käydä päteväksi, jos sitä ei säädetyssä ajassa moitita. Kysymyksessä on tosin karkea muotovirhe, mutta sekin on korjauskelpoinen. Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, suullisesta jaosta on kuitenkin se haitallinen seuraus, ettei kiinteistön osalleen saanut voi saada siihen lainhuutoa. Ainoa keino umpikujasta pääsemiseksi on laatia jälkeenpäin jakokirja tai mikäli sitä ei saada aikaan, hankkia vahvistustuomio sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle."

Eli samaa, mitä olen koettanut palstan kovakalloisille jankuttaa: suullinen jakokin pätevöityy, jollei moitekannetta nosteta 6 kk:ssa jaosta. Jos ei yllä olevakaan mene perille, niin olkoon minun puolestani.

"Juridisesti sillä ei ole mitään eroa että siirretäänkö kuolinpesän varoja osakkaalle päivä kuoleman jälkeen tai 4kk kuoleman jälkeen jos osakkaalla ei ole oikeutta siirtää,kavallusrikos tulee silloin kyseeseen."

Jos näin todella olisi niin silloinhan pankki on ollut avunantajana törkeään kavallukseen koska se ei ole jakokirjaa vaatinut kun rahat on jaettu?

Kuolinpesän osakkaita on tasan tarkkaan kaksi, minä ja siskoni. Rahat on jaettu puoliksi meidän kesken. Kuka siis on kavaltanut ja keneltä?

Sinullekin "juurihan se Sanna Svahn selvitti" -vänkääjälle mm. parin professorin kirjoittamaa oikeaa tietoa vähän ylempänä.

Kenelle sen jakokirjan toimitan, kuka sen tahtoo nähdä? Verottaja ei sitä tahdo, se on saanut perintöveron aika päiviä sitten.

En minä ala mitään paperilappusta väsäämään ja todistajia etsimään kun sillä ei tee mitään.

T:Aloittaja

Mistä ihmeen lainhuudatuksista höpiset? Kuolinpesä myi kaikki asunnot, rahat kuolinpesän tilille, rahat jaettiin tasan pesän osakkaiden kesken joita oli kaksi.

T:Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Mistä ihmeen lainhuudatuksista höpiset? Kuolinpesä myi kaikki asunnot, rahat kuolinpesän tilille, rahat jaettiin tasan pesän osakkaiden kesken joita oli kaksi.

T:Aloittaja

Lue lisää

Höpöttäjä ei kommentoinut aloittajalle, vaan muulle eli minulle, joka kerroin, että suullinen perinnönjako pätevöityy, kun sitä ei ole 6 kk:ssa moitittu, mutta siihen liittyy se hankaluus - jolla ei ole tekemistä pätevyyden kanssa - että jos jaossa oli kiinteistö, lainhuudon saaminen edellyttää asiakirjaa.

"Jos suullinen sopimus pätevöityisi samalla tavalla kuin normaali niin osakas saisi lainhuudon kiinteistölle hakematta siihen oikeudelta vahvistusta.

Joten se ei pätevöidy kokonaan vaan osittain."

Kyllä se pätevöityy ihan kokonaan. Se, että lainhuudon saaminen edellyttää asiakirjaa, on toinen, käytännön juttu. Kun tuomioistuin antaa vahvistustuomion sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle, niin siinä sitten on se paperi, jolla lainhuutoa haetaan. Ei tuomioistuin voi vahvistustuomiota antaa, jollei suullinen perinnönjako olisi pätevä. Kun sille todistetaan, että näin on suullisesti sovittu, niin vahvistustuomio tuleel

"Moiteaika juoksee vasta kun sopimus on allekirjoitettu."

Rahat on jaettu puoliksi, mitä moittimista voisi olla? Huomaa että juristit tai sellaisina esiintyvät ovat saivartelun mestareita. Yksinkertaisesta asiasta pitäisi tehdä mahdollisimman monimutkainen.

T:Aloittaja

Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää, että sinulle on yritetty kertoa, että jos paperia jaosta ei ole, joku voi myöhemmin väittää, että jako on tekemättä tai että yksi osakkaista on rohmunnut kaiken omaisuuden itselleen. Ehkä sinä ja sisaresi ette ikinä riitele mistään, ja hyvä niin. Mutta emme tietenkään ole kuulleet vielä hänen näkemystään asiasta.

Ja kun maailma on täynnä taistelevia virtasia, niin hyvä yleisohje KAIKILLE on se, että hoitakaa ne paperit kuntoon!

Aloittaja ei selvästikään ole kertonut kaikkea. Hyvin omituiselta vaikuttaa nuo yllättäen "löytyneet" osakkeet, joista ei muka ollut mitään tietoa ja jotka ovat säilytyksessä jossain ilmaiseksi.

Ihan perusasia perunkirjoitusta tehtäessä on se, että perittävän veroilmoituksesta katsotaan, mitä varoja hänellä on. Samasta paperista näkyvät mahdolliset jäännösverot tai veronpalautus, jotka tulee kirjata perukirjaan. Kuka tuota perunkirjoitusta oikein on hoitanut, jos tuollaista perusasiaa ei ole osattu tehdä?!

Mutta tee-se-itse -miehille nyt sattuu kaikenlaista. Usein intoa on enemmän kuin taitoa ja sitten tullaan jonnekin nettipalstoille kyselemään apuja.

"Aloittaja ei selvästikään ole kertonut kaikkea. Hyvin omituiselta vaikuttaa nuo yllättäen "löytyneet" osakkeet, joista ei muka ollut mitään tietoa ja jotka ovat säilytyksessä jossain ilmaiseksi."

Verottaja niistä ilmoitti, kyseessä on kaksi (2) Nokian osaketta jotka saatu jonkun kampanjan aikana lahjaksi. Ilmaiseksi ovat olleet arvopaperikeskuksessa säilytyksessä mutta tänä vuonna ilmaistilit lakkautetaan, kaipa ne myyvät osakkeet pois. Hyvä vain jos myyvät, pääsee niistä eroon. Rahat saavat minun ja siskoni puolesta pitää.

"Kuka tuota perunkirjoitusta oikein on hoitanut, jos tuollaista perusasiaa ei ole osattu tehdä?!"

Perukirjan on tehnyt juristi, perintöverotkin jo aika päiviä sitten maksettu.

Mikä jako? Eihän jako, jota ei ole tehty, voi saada lainvoimaa. Ihan pöljä kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä jako? Eihän jako, jota ei ole tehty, voi saada lainvoimaa. Ihan pöljä kysymys.

Rahat on jo jaettu, kukaan ei ole jakokirjaa kysellyt. Ja jos kyselee sanon että kyllä sellainen tehtiin mutta naapurin koira söi sen.

Tämä Sanna Swanin ja minilexin lukija, lukemaansa ymmätämätön, se jaksaa yhä vain vängätä:

"Tässä kohtaa tuleekin esille se seikka että laiton perinnönjako EI pätevöidy jos sitä ei moitita 6kk kuluessa.Selkeästi perinnönjako on lainvastainen jos se tehdään pelkästään suullisesti."

Höpö höpö! Uskoisi nyt edes hänelle referoimaani, kahden alan professorin laatimaa yliopistollista oppikirjaa. Mutta ikivänkääjien tapaan vänkäys jatkuu niin kauan kuin henki pihisee. Tässä vielä aikaisemmin esittämäni:

""Vänkääjille vaivaudun vihoviimeisenä palveluna lainaamaan teoksesta Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I (perintöoikeuden yliopistollinen oppikirja), seuraavan:

"Myös osakkaiden keskenään tekemä =>suullinen perinnönjako voi käydä päteväksi, jos sitä ei säädetyssä ajassa moitita<=. Kysymyksessä on tosin karkea muotovirhe, mutta sekin on korjauskelpoinen. Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, suullisesta jaosta on kuitenkin se haitallinen seuraus, ettei kiinteistön osalleen saanut voi saada siihen lainhuutoa. Ainoa keino umpikujasta pääsemiseksi on laatia jälkeenpäin jakokirja tai mikäli sitä ei saada aikaan, hankkia vahvistustuomio sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle."

Eli samaa, mitä olen koettanut palstan kovakalloisille jankuttaa: suullinen jakokin pätevöityy, jollei moitekannetta nosteta 6 kk:ssa jaosta. Jos ei yllä olevakaan mene perille, niin olkoon minun puolestani.""

Anonyymi kirjoitti:

Tämä Sanna Swanin ja minilexin lukija, lukemaansa ymmätämätön, se jaksaa yhä vain vängätä:

"Tässä kohtaa tuleekin esille se seikka että laiton perinnönjako EI pätevöidy jos sitä ei moitita 6kk kuluessa.Selkeästi perinnönjako on lainvastainen jos se tehdään pelkästään suullisesti."

Höpö höpö! Uskoisi nyt edes hänelle referoimaani, kahden alan professorin laatimaa yliopistollista oppikirjaa. Mutta ikivänkääjien tapaan vänkäys jatkuu niin kauan kuin henki pihisee. Tässä vielä aikaisemmin esittämäni:

""Vänkääjille vaivaudun vihoviimeisenä palveluna lainaamaan teoksesta Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I (perintöoikeuden yliopistollinen oppikirja), seuraavan:

"Myös osakkaiden keskenään tekemä =>suullinen perinnönjako voi käydä päteväksi, jos sitä ei säädetyssä ajassa moitita<=. Kysymyksessä on tosin karkea muotovirhe, mutta sekin on korjauskelpoinen. Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, suullisesta jaosta on kuitenkin se haitallinen seuraus, ettei kiinteistön osalleen saanut voi saada siihen lainhuutoa. Ainoa keino umpikujasta pääsemiseksi on laatia jälkeenpäin jakokirja tai mikäli sitä ei saada aikaan, hankkia vahvistustuomio sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle."

Eli samaa, mitä olen koettanut palstan kovakalloisille jankuttaa: suullinen jakokin pätevöityy, jollei moitekannetta nosteta 6 kk:ssa jaosta. Jos ei yllä olevakaan mene perille, niin olkoon minun puolestani.""

Lue lisää

Se on aivan yhdentekevää että mitä kyseiset isot herrat ovat mieltä asiasta,perinnönjako EI voi pätevöityä koska moiteaika EI ole alkanut juoksemaan.

Moiteaika EI ala perinnönjaon toimitushetkestä vaan se alkaa lain mukaan perinnönjakokirjan allekirjoittamishetkestä.Tätä muotovaatimusta EI voida kiertää suullisella perinnönjaon toimituksella.
Toiseksi lain mukaan on pakollista että 2 todistajaa todistaa perinnönjakokirjan oikeaksi,tätäkään ei tapahdu jos se tehdään suullisesti.Kyseessä EI ole muotovirhe vaan lainvastainen toimi jos tämä jätetään tekemättä.

Selkeät lainvastaiset toimet eivät pätevöidy ja toiseksi kyseisillä isoilla herroilla EI ole mitään juridista pohjaa joka tukisi heidän asiaansa,eli asiasta EI ole oikeuskäytäntöä suhteessa suulliseen perinnönjakoon.
Kuten aikaisemmin totesin niin kaiva edes yksi oikeustapaus jossa suullinen perinnönjako olisi pätevöitynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä Sanna Swanin ja minilexin lukija, lukemaansa ymmätämätön, se jaksaa yhä vain vängätä:

"Tässä kohtaa tuleekin esille se seikka että laiton perinnönjako EI pätevöidy jos sitä ei moitita 6kk kuluessa.Selkeästi perinnönjako on lainvastainen jos se tehdään pelkästään suullisesti."

Höpö höpö! Uskoisi nyt edes hänelle referoimaani, kahden alan professorin laatimaa yliopistollista oppikirjaa. Mutta ikivänkääjien tapaan vänkäys jatkuu niin kauan kuin henki pihisee. Tässä vielä aikaisemmin esittämäni:

""Vänkääjille vaivaudun vihoviimeisenä palveluna lainaamaan teoksesta Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I (perintöoikeuden yliopistollinen oppikirja), seuraavan:

"Myös osakkaiden keskenään tekemä =>suullinen perinnönjako voi käydä päteväksi, jos sitä ei säädetyssä ajassa moitita<=. Kysymyksessä on tosin karkea muotovirhe, mutta sekin on korjauskelpoinen. Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, suullisesta jaosta on kuitenkin se haitallinen seuraus, ettei kiinteistön osalleen saanut voi saada siihen lainhuutoa. Ainoa keino umpikujasta pääsemiseksi on laatia jälkeenpäin jakokirja tai mikäli sitä ei saada aikaan, hankkia vahvistustuomio sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle."

Eli samaa, mitä olen koettanut palstan kovakalloisille jankuttaa: suullinen jakokin pätevöityy, jollei moitekannetta nosteta 6 kk:ssa jaosta. Jos ei yllä olevakaan mene perille, niin olkoon minun puolestani.""

Lue lisää

Lainaa nyt kunnolla sitä tekstiä:
"Myös osakkaiden keskenään tekemä suullinen perinnönjako voi käydä päteväksi, jos sitä ei säädetyssä ajassa moitita. Kyseessä tosin on karkea muotovirhe, mutta sekin on korjauskelpoinen. Toisaalta varsin vähäinen näyttö siitä, ettei suullista jakosopimusta ole syntynyt, riittää horjuttamaan väitettä, jonka mukaan perinnönjako on jo lainvoimaisesti suoritettu (Turun HO 26.2.2003 S 01/2424). Näytöksi suullisen perinnönjaon toimittamisesta ei riitä se, että perilliset ovat vapaamuotoisesti jakaneet kuolinpesän käteisvarat, mikäli muu omaisuus on jäänyt jakamatta (Helsingin HO 6.5.1999 S98/744). Näytöksi toimitetusta perinnönjaosta ei myöskään riitä pelkästään se, että jollakulla on hallinnassaan perittävälle omistajana kuulunutta irtainta omaisuutta. Hallinnan luoman omistusoikeusolettaman tueksi on kyettävä esittämään näyttöä siitä, että hallinta perustuu saantoon eli toimitettuun perinnönjakoon. Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, suullisesta jaosta on se haitallinen seuraus, ettei kiinteistön osalleen saanut voi saada siihen lainhuutoa. Ainoa keino umpikujasta pääsemiseksi on laatia jälkeenpäin jakokirja tai mikäli sitä ei saada aikaan, hankkia vahvistustuomio sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle."

Se joka väittää jaon tulleen tehdyksi joutuu todistamaan väitteensä. Ja kun lakisääteinen oletus on kirjallinen jakokirja ja sitä ei ole, millä näytät jaon tapahtuneen ja samalla moiteajan alkaneen kulua?

Anonyymi kirjoitti:

Lainaa nyt kunnolla sitä tekstiä:
"Myös osakkaiden keskenään tekemä suullinen perinnönjako voi käydä päteväksi, jos sitä ei säädetyssä ajassa moitita. Kyseessä tosin on karkea muotovirhe, mutta sekin on korjauskelpoinen. Toisaalta varsin vähäinen näyttö siitä, ettei suullista jakosopimusta ole syntynyt, riittää horjuttamaan väitettä, jonka mukaan perinnönjako on jo lainvoimaisesti suoritettu (Turun HO 26.2.2003 S 01/2424). Näytöksi suullisen perinnönjaon toimittamisesta ei riitä se, että perilliset ovat vapaamuotoisesti jakaneet kuolinpesän käteisvarat, mikäli muu omaisuus on jäänyt jakamatta (Helsingin HO 6.5.1999 S98/744). Näytöksi toimitetusta perinnönjaosta ei myöskään riitä pelkästään se, että jollakulla on hallinnassaan perittävälle omistajana kuulunutta irtainta omaisuutta. Hallinnan luoman omistusoikeusolettaman tueksi on kyettävä esittämään näyttöä siitä, että hallinta perustuu saantoon eli toimitettuun perinnönjakoon. Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, suullisesta jaosta on se haitallinen seuraus, ettei kiinteistön osalleen saanut voi saada siihen lainhuutoa. Ainoa keino umpikujasta pääsemiseksi on laatia jälkeenpäin jakokirja tai mikäli sitä ei saada aikaan, hankkia vahvistustuomio sille, että kiinteistö on jaossa tullut kantajalle."

Se joka väittää jaon tulleen tehdyksi joutuu todistamaan väitteensä. Ja kun lakisääteinen oletus on kirjallinen jakokirja ja sitä ei ole, millä näytät jaon tapahtuneen ja samalla moiteajan alkaneen kulua?

Lue lisää

Et ymmärrä oleellista.

Se, mitä NÄYTÖSTÄ esitetään, on näyttökysymys (onko sovittu ja mitä on sovittu), ei kysymys suullisen sopimuksen pätevyydestä, kun sopimusta ei ole säädetyssä ajassa (6 kk) moitittu. Näytön kannalta tietysti kirjallinen sopimus todistajineen on ehdottomasti suullista parempi. MUTTA jos suullinen sopimus ja sen sisältö (mikä ap:n tapauksessa käsitti vain rahan jakamisen, omaisuus kun oli kuolinpesän toimesta realisoitu) voidaan näyttää toteen, sitä ei =>muotovirheen<= perusteella (ja SIITÄHÄN nyt on ollut kysymys!) voida saada moitteella kumoon.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä oleellista.

Se, mitä NÄYTÖSTÄ esitetään, on näyttökysymys (onko sovittu ja mitä on sovittu), ei kysymys suullisen sopimuksen pätevyydestä, kun sopimusta ei ole säädetyssä ajassa (6 kk) moitittu. Näytön kannalta tietysti kirjallinen sopimus todistajineen on ehdottomasti suullista parempi. MUTTA jos suullinen sopimus ja sen sisältö (mikä ap:n tapauksessa käsitti vain rahan jakamisen, omaisuus kun oli kuolinpesän toimesta realisoitu) voidaan näyttää toteen, sitä ei =>muotovirheen<= perusteella (ja SIITÄHÄN nyt on ollut kysymys!) voida saada moitteella kumoon.

Lue lisää

Sä taas et ymmärrä myös oleellista,otetaan esimerkki..pesä on jakajan hallussa,jakaja päättää että perintö jaetaan ilman perinnönjakosopimusta,onko jako pätevä?
No ei tietenkään ole,tämähän on selvää. (Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.)

Päättyykö pesän selvittäminen siihen että pesänjakaja jakaa perinnön ilman perinnönjakosopimusta? NO ei pääty,tämähän on selvää kuin pässinliha.

Onko moiteaika juossut sen jälkeen kun pesänjakaja on jakanut pesän varat osakkaille suullisesti? NO eipä ole. JA kun ei ole niin jako ei myöskään voi pätevöityä
Sama pätee sovintojakoa,moiteaika ei juokse jos jako tehdään suullisesti.

Jotta laki olisi sama niin asiaa sovelletaan myös sovintojakoon perillisten kesken ja käytännössä jakoa ei saisi suorittaa ennenkuin on olemassa saantokirja joka oikeuttaa perillistä saamaan omaisuuden itselleen.Saantokirjan puuttuminen EI ole perinnönjaon muotovirhe vaan lainvastainen toimi ja jos perinnönjako suoritetaan ilman saantokirjaa on itse perinnönjako lainvastainen.

Jos perintö jaetaan ilman saantokirjaa niin silloin asia tulkitaan juridisesti niin että perillinen ei ole ollut osallisena perinnönjaossa ja hän voi vaatia perinnönjaon oikaisua 10 vuoden kuluessa ennenkuin oikeus perintöön vanhentuu.(Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.)Laki vaatii että perinnönjaosta tehdään kirjallinen jakokirja.
'
Ydinkysymys asiassa on se että milloin perillisen oikeus perintöön aktualisoituu ja mitä oikeuksia pesän osakkaalla on suhteessa siihen että milloin osakkaat voivat lain mukaan jakaa perinnön.

Laissa ei lue että pesänjakajan tulisi tehdä kirjallinen jakosopimus mutta eipä tarvitse,oikeuskäytäntö on se että kirjallinen jakosopimus tulee tehdä.

Pointti on lähinnä se että perintö pitää lain mukaan jakaa samoin perustein oli pesä jakajan hallussa tai ei.

Montako tapausta tiedät että pesänjakaja on jakanut suullisesti perinnön osakkaille?

Anonyymi kirjoitti:

Sä taas et ymmärrä myös oleellista,otetaan esimerkki..pesä on jakajan hallussa,jakaja päättää että perintö jaetaan ilman perinnönjakosopimusta,onko jako pätevä?
No ei tietenkään ole,tämähän on selvää. (Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.)

Päättyykö pesän selvittäminen siihen että pesänjakaja jakaa perinnön ilman perinnönjakosopimusta? NO ei pääty,tämähän on selvää kuin pässinliha.

Onko moiteaika juossut sen jälkeen kun pesänjakaja on jakanut pesän varat osakkaille suullisesti? NO eipä ole. JA kun ei ole niin jako ei myöskään voi pätevöityä
Sama pätee sovintojakoa,moiteaika ei juokse jos jako tehdään suullisesti.

Jotta laki olisi sama niin asiaa sovelletaan myös sovintojakoon perillisten kesken ja käytännössä jakoa ei saisi suorittaa ennenkuin on olemassa saantokirja joka oikeuttaa perillistä saamaan omaisuuden itselleen.Saantokirjan puuttuminen EI ole perinnönjaon muotovirhe vaan lainvastainen toimi ja jos perinnönjako suoritetaan ilman saantokirjaa on itse perinnönjako lainvastainen.

Jos perintö jaetaan ilman saantokirjaa niin silloin asia tulkitaan juridisesti niin että perillinen ei ole ollut osallisena perinnönjaossa ja hän voi vaatia perinnönjaon oikaisua 10 vuoden kuluessa ennenkuin oikeus perintöön vanhentuu.(Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.)Laki vaatii että perinnönjaosta tehdään kirjallinen jakokirja.
'
Ydinkysymys asiassa on se että milloin perillisen oikeus perintöön aktualisoituu ja mitä oikeuksia pesän osakkaalla on suhteessa siihen että milloin osakkaat voivat lain mukaan jakaa perinnön.

Laissa ei lue että pesänjakajan tulisi tehdä kirjallinen jakosopimus mutta eipä tarvitse,oikeuskäytäntö on se että kirjallinen jakosopimus tulee tehdä.

Pointti on lähinnä se että perintö pitää lain mukaan jakaa samoin perustein oli pesä jakajan hallussa tai ei.

Montako tapausta tiedät että pesänjakaja on jakanut suullisesti perinnön osakkaille?

Lue lisää

Lisäys vielä että perinnönjako ei ole täysin pätevä kun se ei anna osakkaalle oikeutta hakea lainhuutoa kiinteistölle jos jakosopimus puuttuu.
Täysin päteväksi se muuttuu vasta jos osakas hakee tuomioistuimelta vahvistusta saannolleen.

Kysymys on myös siitä että tuoko perinnönjako osakkaalle kaikki oikeudet saantoon vai ei.
Toinen seikka on myös se että entäs jos muut osakkaat ilmoittavat että kiinteistön saaneella osakkaalla ei ole oikeutta saantoon silloin kun osakas hakee vahvistusta saannolleen.
Hehän voivat väittää että perinnönjakoa ei ole suoritettu lain mukaan(perinnönjakokirja puuttuu)

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä oleellista.

Se, mitä NÄYTÖSTÄ esitetään, on näyttökysymys (onko sovittu ja mitä on sovittu), ei kysymys suullisen sopimuksen pätevyydestä, kun sopimusta ei ole säädetyssä ajassa (6 kk) moitittu. Näytön kannalta tietysti kirjallinen sopimus todistajineen on ehdottomasti suullista parempi. MUTTA jos suullinen sopimus ja sen sisältö (mikä ap:n tapauksessa käsitti vain rahan jakamisen, omaisuus kun oli kuolinpesän toimesta realisoitu) voidaan näyttää toteen, sitä ei =>muotovirheen<= perusteella (ja SIITÄHÄN nyt on ollut kysymys!) voida saada moitteella kumoon.

Lue lisää

Laillisen perinnönjaon edellytykset

Jotta perinnönjako olisi lainvoimainen, se tulee suorittaa kaikilta osin niin kuin
perintökaaressa on säädetty. Jako on laillinen, kun kaikki kuolinpesän osakkaat on
kutsuttu todisteellisesti paikalle jakotilaisuuteen. (Aarnio & Kangas 2009, 1326)
Jokaiselle perinnönjakoon osallistuvalle on lisäksi varattava tilaisuus tulla kuulluksi jakoperusteista. Kuulemistilaisuus tulee olla kutsuttu koolle kohtuullisessa
ajassa asianmukaisella tavalla. (Aarnio & Kangas 2009, 1327) Jotta perinnönjako
olisi lainvoimainen, edellytetään, että kaikki pesän tiedossa oleva omaisuus tulee
jaetuksi osakkaiden kesken. Lisäksi jaosta kirjatussa jakokirjasta tulee käydä ilmi
omaisuuden reaalinen jakaminen esinekohtaisiin murto-osajakoihin. Pelkkien arvomääräisten jako-osuuksien ilmoittaminen ei riitä. Mikäli jonkun pesän osakkaan
omaisuus on ulosmitattu, ei jakoa saa suorittaa, jos ulosottomieheltä ei ole saatu
siihen lupaa. Ilman ulosottomiehen lupaa suoritettu perinnönjako on laiton. (Aarnio & Kangas 2009, 1328)

Laiton perinnönjako ei pätevöidy moiteajan puitteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Laillisen perinnönjaon edellytykset

Jotta perinnönjako olisi lainvoimainen, se tulee suorittaa kaikilta osin niin kuin
perintökaaressa on säädetty. Jako on laillinen, kun kaikki kuolinpesän osakkaat on
kutsuttu todisteellisesti paikalle jakotilaisuuteen. (Aarnio & Kangas 2009, 1326)
Jokaiselle perinnönjakoon osallistuvalle on lisäksi varattava tilaisuus tulla kuulluksi jakoperusteista. Kuulemistilaisuus tulee olla kutsuttu koolle kohtuullisessa
ajassa asianmukaisella tavalla. (Aarnio & Kangas 2009, 1327) Jotta perinnönjako
olisi lainvoimainen, edellytetään, että kaikki pesän tiedossa oleva omaisuus tulee
jaetuksi osakkaiden kesken. Lisäksi jaosta kirjatussa jakokirjasta tulee käydä ilmi
omaisuuden reaalinen jakaminen esinekohtaisiin murto-osajakoihin. Pelkkien arvomääräisten jako-osuuksien ilmoittaminen ei riitä. Mikäli jonkun pesän osakkaan
omaisuus on ulosmitattu, ei jakoa saa suorittaa, jos ulosottomieheltä ei ole saatu
siihen lupaa. Ilman ulosottomiehen lupaa suoritettu perinnönjako on laiton. (Aarnio & Kangas 2009, 1328)

Laiton perinnönjako ei pätevöidy moiteajan puitteissa.

Lue lisää

Jokainen osakas voi halutessaan hakea muutosta laittomasti suoritettuun perinnönjakoon ja vaatia laillisen jaon toimeenpanoa. Uuden perinnönjaon vaatiminen
kohdistetaan pesänjakajalle, eikä vaatimuksen esittämiselle ole säädetty eritystä
määräaikaa. (Aarnio & Kangas 2009, 1328)

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen osakas voi halutessaan hakea muutosta laittomasti suoritettuun perinnönjakoon ja vaatia laillisen jaon toimeenpanoa. Uuden perinnönjaon vaatiminen
kohdistetaan pesänjakajalle, eikä vaatimuksen esittämiselle ole säädetty eritystä
määräaikaa. (Aarnio & Kangas 2009, 1328)

Lue lisää

Perinnönjakoprosessi voidaan jakaa kahteen eri osaan; jako-osuuden määrittämiseen ja reaaliseen jakotoimitukseen. Perillisen jako-osuus voidaan määritellä joko
suhteelliseen tai arvomääräiseen osuuteen. Suhteellinen osuus ilmaiseen murtoluvulla osuuden, jonka perijä saa muihin osakkaisiin verrattuna, esimerkiksi 1/2,
joka tarkoittaa, että perijä saa puolet koko jäämistöstä. Murtoluvun avulla määritellään se arvomääräinen, eli euromääräinen osuus, jonka osakas tulee saamaan.
Nämä jako-osuuden määrittämiset tulee suorittaa, ennen kuin voidaan suorittaa
reaalinen jakotoimitus (Aarnio & Kangas 2009, 1026)


Jos kaikki tehdään suullisesti niin reaalista jakoa ei voida suorittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Perinnönjakoprosessi voidaan jakaa kahteen eri osaan; jako-osuuden määrittämiseen ja reaaliseen jakotoimitukseen. Perillisen jako-osuus voidaan määritellä joko
suhteelliseen tai arvomääräiseen osuuteen. Suhteellinen osuus ilmaiseen murtoluvulla osuuden, jonka perijä saa muihin osakkaisiin verrattuna, esimerkiksi 1/2,
joka tarkoittaa, että perijä saa puolet koko jäämistöstä. Murtoluvun avulla määritellään se arvomääräinen, eli euromääräinen osuus, jonka osakas tulee saamaan.
Nämä jako-osuuden määrittämiset tulee suorittaa, ennen kuin voidaan suorittaa
reaalinen jakotoimitus (Aarnio & Kangas 2009, 1026)


Jos kaikki tehdään suullisesti niin reaalista jakoa ei voida suorittaa.

Lue lisää

Jotta perinnönjako olisi lainmukainen, tulee jäämistöstä suorittaa reaalinen jakotoimitus. Jakotoimitukseen kuuluu kaksi osaa. Ensimmäiseksi määritellään osakkaille tulevat oikeussubjektit. Tämä tarkoittaa, että tehdään päätös siitä, mitä
omaisuutta kukin osakkaista saa. Kun edellä mainittu osuus on suoritettu, jaetaan
osakkaille näille kuuluva omaisuus. (Aarnio & Kangas 2209, 1207)

Anonyymi kirjoitti:

Jotta perinnönjako olisi lainmukainen, tulee jäämistöstä suorittaa reaalinen jakotoimitus. Jakotoimitukseen kuuluu kaksi osaa. Ensimmäiseksi määritellään osakkaille tulevat oikeussubjektit. Tämä tarkoittaa, että tehdään päätös siitä, mitä
omaisuutta kukin osakkaista saa. Kun edellä mainittu osuus on suoritettu, jaetaan
osakkaille näille kuuluva omaisuus. (Aarnio & Kangas 2209, 1207)

Lue lisää

Jokaisesta perinnönjaosta tulee laatia jakokirja. Sen sisältövaatimuksia ei ole täsmennetty laissa. Jakokirjasta tulisi kuitenkin löytyä kaikkien asianosaisten nimet
ja peruste oikeudesta, jolla he ovat osallisia. Lisäksi jakokirjaan tulisi merkitä suhteelliset jako-osuudet, arvomääräisten perintöosien suuruudet sekä reaalinen perintöosuus, eli se osuus mitä kukin osakas on itselleen saanut. Edellä mainittujen
lisäksi jakokirjasta tulee löytyä maininta siitä, onko perinnön saajien aviopuolisoilla avio-oikeutta saatuun perintöön ja sen mahdolliseen tuottoon. (Aarnio &
Kangas 2009, 1330-1331) Myös osittaisesta perinnönjaosta tehdään perinnönjakokirja.

Anonyymi kirjoitti:

Sä taas et ymmärrä myös oleellista,otetaan esimerkki..pesä on jakajan hallussa,jakaja päättää että perintö jaetaan ilman perinnönjakosopimusta,onko jako pätevä?
No ei tietenkään ole,tämähän on selvää. (Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.)

Päättyykö pesän selvittäminen siihen että pesänjakaja jakaa perinnön ilman perinnönjakosopimusta? NO ei pääty,tämähän on selvää kuin pässinliha.

Onko moiteaika juossut sen jälkeen kun pesänjakaja on jakanut pesän varat osakkaille suullisesti? NO eipä ole. JA kun ei ole niin jako ei myöskään voi pätevöityä
Sama pätee sovintojakoa,moiteaika ei juokse jos jako tehdään suullisesti.

Jotta laki olisi sama niin asiaa sovelletaan myös sovintojakoon perillisten kesken ja käytännössä jakoa ei saisi suorittaa ennenkuin on olemassa saantokirja joka oikeuttaa perillistä saamaan omaisuuden itselleen.Saantokirjan puuttuminen EI ole perinnönjaon muotovirhe vaan lainvastainen toimi ja jos perinnönjako suoritetaan ilman saantokirjaa on itse perinnönjako lainvastainen.

Jos perintö jaetaan ilman saantokirjaa niin silloin asia tulkitaan juridisesti niin että perillinen ei ole ollut osallisena perinnönjaossa ja hän voi vaatia perinnönjaon oikaisua 10 vuoden kuluessa ennenkuin oikeus perintöön vanhentuu.(Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.)Laki vaatii että perinnönjaosta tehdään kirjallinen jakokirja.
'
Ydinkysymys asiassa on se että milloin perillisen oikeus perintöön aktualisoituu ja mitä oikeuksia pesän osakkaalla on suhteessa siihen että milloin osakkaat voivat lain mukaan jakaa perinnön.

Laissa ei lue että pesänjakajan tulisi tehdä kirjallinen jakosopimus mutta eipä tarvitse,oikeuskäytäntö on se että kirjallinen jakosopimus tulee tehdä.

Pointti on lähinnä se että perintö pitää lain mukaan jakaa samoin perustein oli pesä jakajan hallussa tai ei.

Montako tapausta tiedät että pesänjakaja on jakanut suullisesti perinnön osakkaille?

Lue lisää

"Sä taas et ymmärrä myös oleellista,otetaan esimerkki..pesä on jakajan hallussa,jakaja päättää että perintö jaetaan ilman perinnönjakosopimusta,onko jako pätevä?"

Rahat ovat olleet kuolinpesän tilillä eikä kummallakaan ole ollut siihen käyttöoikeutta, yhdessä olemme pankkiin menneet ja rahat jakaneet puoliksi sitä mukaan kun asunnot myyty. Kyllä tästä on pankissa kaikki paperilla.

T:Aloittaja

Kuolinpesä lakkasi jo. Jakokirjahan sen lakkauttaa.

Mutta koska verohallinto ei ole meedio, sinun pitää postittaa jakokirja heille tiedoksi. Sitten hekin tietävät lakkaamisesta.

Mutta niin kauan kuin kuolinpesällä on ollut jotain tapahtumia, veroilmoitus pitää tehdä. Luitko mitä asioita siihen veroilmoitukseen oli kirjattu?

Anonyymi kirjoitti:

Kuolinpesä lakkasi jo. Jakokirjahan sen lakkauttaa.

Mutta koska verohallinto ei ole meedio, sinun pitää postittaa jakokirja heille tiedoksi. Sitten hekin tietävät lakkaamisesta.

Mutta niin kauan kuin kuolinpesällä on ollut jotain tapahtumia, veroilmoitus pitää tehdä. Luitko mitä asioita siihen veroilmoitukseen oli kirjattu?

Lue lisää

"Mutta koska verohallinto ei ole meedio, sinun pitää postittaa jakokirja heille tiedoksi. Sitten hekin tietävät lakkaamisesta."

Mutta koska verohallinto ei jakokirjaa vaadi ei sitä tarvitse heille toimittaa. Asiasta on kysytty lukuisia kertoja. Verottaja kyllä näkee että asunnot myyty eikä niistä tullut luovutusvoittoa, muutenhan niistä olisi joutunut maksamaan veroja. Verottaja ei jakokirjaa kaipaa.

Ja saattaahan käydä niinkin, että toinen asianosaisista dementoituu ja hänelle määrätään edunvalvoja, joka alkaa sitten selvitellä jakoa. Jollei mitään dokumenttia jaosta löydy homma voi mennä vaikeaksi.

Ja jos toinen osapuolista eroaa, saattaa hänen tuleva exänsä väittää, että kuolinpesä on vielä jakamatta ja vaatia, että kuolinpesäosuus otetaan huomioon osituslaskelmassa.

Joo, 30 vuoden kuluttua kun rahat on hassattu ja perijätkin kuolleet varattomina heidän perilliset vaativat varojen palauttamista kuolinpesään, ei taida oikein onnistua...

Vasta viime kesänä tuli eteen tilanne, jossa osituspaperit tekemättä ja nyt 30 vuotta myöhemmin alettiin tekemään kun avioparin perilliset eivät olleetkaan täysin samat.

Ei ole tietoa tekivätkö osituksen silloin mutta kun ei ole papereita.

Anonyymi kirjoitti:

Vasta viime kesänä tuli eteen tilanne, jossa osituspaperit tekemättä ja nyt 30 vuotta myöhemmin alettiin tekemään kun avioparin perilliset eivät olleetkaan täysin samat.

Ei ole tietoa tekivätkö osituksen silloin mutta kun ei ole papereita.

Lue lisää

Kenelle niitä osituspapereita tehtiin, kuka niitä vaati?

Kyse oli leskenä kuolleesta henkilöstä. Leskellä olikin osin eri perilliset kuin ensiksi kuolleella ja ensiksi kuolleen pesä oli jäänyt lesken hallintaan. Mitään ei tietenkään missään kirjallisesti mutta taloja ja arvopapereita oli ostettu ja myyty, moneen kertaan lesken toimesta, kaikki tietenkin hänen nimissään. Perillinenkin oli aikalailla vaurastunut väliaikana, kai se oli voinut olla työn ansiosta mutta tapauksessa kovasti on syytä epäillä.

Käteistä liikkunut paljon kuten monella iäkkäämmällä mutta milläs senkin näytät mihin se on päätynyt. Ensiksi kuolleen perillinen halusi, että lesken pesän on näytettävä ositus- tai perinnönjakopaperit, sillä hän ei kertomansa mukaan ole sellaista allekirjoittanut tai tiennyt asiasta mitään.

Lisätään vielä, että ensin kuolleen perukirja löytyi mutta sieltähän ei mitään asiaan vaikuttavaa löytynyt.

Jos toinen riitauttaa jaon kannattaa itsekin jako riitauttaa ja väittää ettei ole saanut euroakaan. Hyökkäys on paras puolustus! Niin ja tekee vielä tutkintapyynnön poliisille.

Juurin näin, hyvin todennäköisesti tuomio on ehdotonta vankeutta koska kyseessä suuret summat. Lisäksi on korvausvelvollinen kuolinpesällä jonne rahat pitää korkojen kera palauttaa.

T: Varatuomari