Puoluekentän rakennemuutos?

Kun jutun vääntämisen kamraatteja ei näy siunautuvan, niin jatkan omaa tuumiskeluani. Saattaa käydä niin, että tulevaisuuden Suomen poliittisen historian laatijoitten yhdeksi kiinnekohdakesi asettuu huhtikuun 2019 eduskuntavaalien tuloksessa Perussuomalaisten paluu siihen samaan vahvuuteen, johon puolue nousi Timo Soinin johdolla v.2011 ja uudelleen v.2015. Kokoomuksen ja Keskustan masinoiman hajoitusoperaation jälkeen Perussuomalaiset tosiaan ylsivät jälleen tuohon samaan suuruusluokkaan jo kolmannen kerran ja nyt Jussi Halla-ahon puheenjohdolla. Erästä riimittelysanoitusta toiseen malliin muokaten voimme todeta Perussuomalaisten asemasta: "Puolue on vankka, kätyrlauma sankka".

Sitten hiukan analyyssiä. Jo nyt suomalaiset politiikan kommentaattorit ja tutkijat ovat havainneet, että Jussi Halla-ahon johtamana Perussuomalaiset puolueena saivat uutta kannatusta jopa Helsingin vauraimman väen asuttamassa Etelä-Helsingissä. Kaiken kaikkiaan puolue pärjäsi ylipäätään tasavallassa laajalti joka suunnalla kaikissa vaalipiireissä. Samaan aikaan toisaalta esim. Keskusta puolueena jäi kokonaan vaille kansanedustajaa Helsingissä, vaikka ehdokkaana oli itse ministeri Tiilikainen. Kun katselemme Keskustan omien piirijärjestöjen tilannetta, nin puolue jäi ilman paikkaa mm. Kymenlaaksossa ja Kainuussa.

Jos tulevaisuudessa maamme poliittista historiaa kirjoittavat tutkijat päätyisivät toteamaan, että jo kolmissa eduskuntavaaliessa vakiintunut Perussuomalaiset aloittivat seuraavien vaalien kannatuksen eskaloitumisen ajanjakson eli vuosien 2023 ja 2027 ja 2031 eduskuntavaalien voimakkaan nousun, niin enpä ainakaan minä tuosta herkeäisi hämmästymään tämän toukokuun 2019 perspektiivistä asoita tuumailevana tarkkailijana.

Suomen poliittisen kentän dramaattisin muutos on samanlainen kuin muissakin länsimaissa. Sehän on perinteisen oikeistopuolueemme Kokoomuksen siirtäminen selvästi vasemalle aatteellisessa kentässä!

Kokoomuksen johto on solutettu ns. vasemmistoliberaaleilla eli kulttuurimarxisteilla Kataisen tultua johtoon ja sen jälkeen. Ei suinkaan ole sattumaa, että RKP-säätiö maksoi Kokoomuksen suuren puoluevelan pois tuolloin!

Tuo suuren ja ainoan oikeistopuolueen katoaminen puoluekentästä on Suomelle ja monelle muullekin länsimaalle kohtalokasta. Koska vasemmiston vastuuttomalle maailmanparannus-aatteelle ei löydy enää tervejärkistä vastavoimaa.

Siksi on Suomessa ja muuallakin noussut "populistisia" puoleita esiin. Siten omasta maasta, kansasta, kulttuurista ja uskosta välittävät kansalaiset yrittävät korvata tuon isänmaallisen puolueen poistumisen.

Mutta se on vaikeaa! Koska suomalaisvastainen valtaeliitti ja sen media pyrkivät kaikin tavoin boikotoimaan Perussuomalaisia ja panna sen pysyvästi poliittiseen paitsioon. Kuten mm. "mallimaassamme" Ruotsissa on jo tapahtunut.

Tulevina vuosina on kiinnostavaa seurata, jatkaako Yleisradio eli lähinnä yle-tv Perussuomalaisiin puolueena kohdistuvaan loskanheittoon osallistumistaan. Pätevänä perusteluna moiseen operointiin yle-taholla varmaan nähtäneen ennen muuta Perussuomalaisten EU-kriittisyys, johon kytkeytyy myös vuoden 2015 tapahtuneeseen maahantulijoitten tulvaan liittyvä asetelma. Kun puhutaan "arvopohjasta", niin yle-toimitus ei ole sitä käsitettä juurta jaksain avannut syntyjä syviä myöten. Fraasina arvopohja-termiä on helppoa heitellä ja käyttää. Kuviossa on mukana hyvän journalistisen toimintatavan noudattaminen.

Äskeiset eduskuntavaalit huhtikuussa kertovat vankkaa faktaa puolueitten voimasuhteista, mikä sekin teema on jäänyt yle-toimitukselta tarkemmin tarkastelematta. Otetaanpa vertailuun Keskustan ja Perussuomalaisten kannatukselliset tilanteet eri vaalipiireissä. Kun katsotaan Helsingin, Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirejä eli tasavallan kehittyneimmäksi luokiteltua laajaa osaa, niin Perussuomalaiset menestyivät tällä "mahti-Suomen" alueella suorastaan erinomaisesti Keskustaan verrattuna. Jos ja kenties kun tämä sama trendi jatkuu seuraavissa vaaleissa, niin siinä prosessissa myös Kokoomus kohtaa Perussuomalaisissa kovan kilpakumppanin. Porvarileirin hegemoniasta tulee olemaan kysymys. Jotain viitettä saamme tietoomme tämän toukokuun europarlamentin vaaleissa.

Tulos on nähtävillä: Nukkuneet (Keltaliivit) 28% antamattomia ääniä.
Kieltämättä tämä on pakko ottaa huomioon,tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Näyttäisi siltä että nukkuvat ovat nyt PS ajatusmaaliman kannalla.
SDP neuvottelu saataa hyvinkin ja varsinkin tulevaisuus jatkosta riipua
paljoltikin PS:laisista.Vappusataset /hoitajamitoitukset/Toinenaste eivät nyt taida auttaa.
Maamme tilanne vaatii suurta rakenne muutosta, itsestään selvää on että sosiaaliturvassa asuvien määrää ei voida lisätä.Tämä tulee näkymään eri kunnissa eri tavoin,jolloin tällä on kauaksi kantavat seuraukset.Seuraavien kahden vuoden aikana maamme sosiaaliturvanpiiriin kuluu 250.000 tukea saavaa eri muodossa.Äänestä Tähtiliikettä,
EU vaaleissa.Rakenne muutos täytyy lähteä sieltä.

Orpo ja Sipilä toi persujen äänivoiton.

Kun kirjottelin maanantaina 6. päivänä tätä toukokuuta tuota edellä olevaa tuumailuani, niin silloin ei vielä ollut tiedossa samana päivänä julkistettua uusinta mielipidemittausta, jossa Perussuomalaiset olivat nousseet suosituimmaksi puolueeksi sen mittauksen vastaajien joukossa. Ja demarit olivat vajoneet alas päin kolmanneksi. Keskustan suosion väheneminen oli yhä vain jatkunut. Se siitä. Vaalitulos pätee joka tapauksessa mm. nyt käytävien hallitustunnustelujen pohjana, vaikka gallupointien tulokset osoittaisivatkin kannatuslukemien heilahteluja.

Paavo Väyrysen johtamalle Tähtiliikkeelle ei kertynyt edes Uudellamaalla sitä määrää kannatusta, jotta ennen muuta Väyrys-Paavo itse olisi eduskuntaan päässyt. Sen sijaan Harry "Hjallis" Harkimo onnistui omalta osaltaan. On tosiaankin mielenkiintosta nähdä, mahtavatko europarlamentin vaalit tuottaa suosiollisemman tuloksen Tähtiliikkeelle. Yle-tv jatkaa tiettävästi edelleen niin Tähtiliikkeen kuin Liike Nyt -ryhmän syrkintää vaaliohjelmissa. Minä nyt en mieltäni pahoittaisi, vaikka Paavo Väyrynen pärjäisi erovaaleissa siinä kuin Perussuomalaisetkin. Ja samaten Liike nyt.

Kun Antti Rinne julkistanee lupauksensa mukaisesti huomenna keskiviikkona 8. toukokuuta kuvionsa, joissa raameissa hän ryhtyy yrittämään hallitusneuvotteluja, niin siitä muutama tuumailu näin sopivasti etukäteen. Tämän illan (tiistai 7.5.19) yle-haastatelussa kiinnitti erityistä huomiota Vihreitten Satu Hassin happaman makuinen kommentointi hallitusneuvotteluja koskien. Lieneekö Antti Rinne järkevänä miehenä pitänyt jalat maassa ja osoittanut Vihreitten huuhailuille kaapin paikkaa eli olisivatko Vihreät puolueena joutumassa hallitusneuvottelujen sivuraiteelle? Huomenna senkin tiedämme. Kiinnostavan lausuman antoi myös Perussuomalaisten Leena Meri, kun hän epäili Antti Rinteen hallituksen muodostamishankkeen onnistumista ja siitä mahdollisesta kariutumisesta emme tiedä vielä huomenna vaan myöhemmässä vaihessa.

Keskustan lähteminen mukaan hallitusneuvotteluihin on jonkinmoinen yllätys, vaikka onhan siihen osallistumiseen tiettyjä perusteitakin. Niitä perusteita on mm. politiikan jatkuvuus ja se perspektiivi liittyy ainakin Suomen EU-puheenjohtajuuteen heinäkuun alusta vuoden loppuun kestävänä ajanjaksona. Vuoden vaihteen jälkeen sitten se peruste poistuu vaikuttamasta. Edelleen Keskustalla on aivan aiheellinen huoli oman ydinkannattajakuntansa etujen huomioonottamisesta. Kun vihervasemmistolaiset ilmastopäsmärit ovat alkaneet syyllistää lihaa ja maitoa, niin se tarkoittaa, että Suomen koko karjatalous saattaisi joutua "vapaaksi riistaksi" eli lahtipenkkiin teuraaksi. Karjatalouden puolustaminen onnistuu parhaiten hallituksesta käsin. Ilmastonmuutoksen tuoksinaan liittyy myös energia ja kerta kaikkisen uhkaavalta kuulostaa polttomoottoriautojen kieltämisen ideointi ja kampanjointi, jota teemaa on vihervasemmiston taholla väläytelty ilmeisesti aivan vakavissaan. Autoliikenteen poistaminen suomalaisesta todellisuudesta on ideana kyllä täyttä huuhaata.

Antti Rinteellä ja sosialidemokraateilla kävi suoranainen moukantuuri, kun eduskuntavaalien ajankohta osui sen verran varhaiselle huhtikuulle, että Perussuomalaisten suosion kasvu ei ehtinyt vielä kohota tasolle, jossa puolue on Suomen suurin ja suosituin puolue. Tuoreimmat mielipidetiedustelut kertovat siitä asetelmasta. Lisäksi vielä myös Kokoomus on HS-gallupin mukaan sosialidemokraatteja suositumpi puolue eli demarit ovat tipahtaneet listalla vasta kolmanneksi. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, niin ehkäpä Antti Rinne ei olisikaan hallitusneuvotteluja vetämässä, vaan sitä tehtävää hoitaisi kenties Jussi Halla-aho. Aika näyttää, lisääntyykö sekä Perussuomalaisten että Kokoomuksen suosio oppositiossa, minkä tilanteen taustana on olettamus, että Antti Rinteen viherpunamultahallitus tosiaan syntyy ja alkaa tasavaltaa hallitsemaan.