Jätehuollosta vääntäminen on vain sen silmänlumetta

HäSa

Mielipide: Vanhat synnit lankeavat maksuun Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä
3.5.2019 08:15

Hämeen Sanomien otsikko: Sairaanhoitopiirin tilinpäätös ongelmissa (HäSa 1.5.) (tilaajille). Jutun erikoiset lausunnot kaipaavat tarkennuksia.

Tilanne on seuraus ainakin kaksi vuosikymmentä kestäneestä jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin lyhytnäköisestä taloudenpidosta.

Käsillä on kaksi kysymystä: 1.) voidaanko Ahveniston sairaalakiinteistöistä tehdä arvonalennus, ja 2.) voidaanko syntyvä tappio kattaa kuntayhtymän peruspääomasta. Jos ei, se tulee jäsenkuntien katettavaksi – aivan kuten suunnitelman mukaiset poistotkin tulevat.

Vastaus kysymykseen 1 on kyllä, tappiohan realisoituu joka tapauksessa kiinteistön myynnin yhteydessä. Vastaus kysymykseen 2 on myös kyllä, mutta vain tiettyihin tase-eriin liittyvien edellytysten täyttyessä. Tässä tapauksessa nämä edellytykset eivät täyty ainakaan koko summalle.

Päinvastoin kuin sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta kommentoi, peruspääoman alentamista koskeva sääntely ei ole epäselvää, eikä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston puheenjohtajan Pasi Leppäsen muistio ole pelkkä yksittäisen virkamiehen hatustaan vetämä näkemys.

Peruspääoman alentamisen edellytykset löytyvät kuntalain perusteluista sekä kuntajaoksen lausunnosta 77/2006.

Talousjohtaja Tero Pitkämäen perustelu sairaalan korkeasta tasearvosta vuonna 1997 on myös outo ja ammattilaisen suuhun laitetun makuinen, sillä mainitusta arvosta on vuoden 1997 jälkeen poistettu jo ainakin yli puolet, ja pääosa rakennusten nykyarvosta muodostuu sittemmin tehdyistä investoinneista.

Ongelman juurisyy on, että luodakseen talouksiinsa keinotekoista liikkumavaraa, kunnat ja kuntayhtymät ovat kirjanneet rakennuksistaan niiden kulumiseen nähden liian pienet poistot.

Kiinteistöjen hoidosta ja peruskorjauksista on tingitty, seurauksena massiivinen korjausvelka. Lisäksi sairaanhoitopiiriä kuristettiin vuosikaudet liian pienillä kuntamaksuilla, kerryttäen sinne alijäämää.

Ollessani sairaanhoitopiirin hallituksessa 2013–2016, yritin monesti jäähdyttää uuden sairaalan rakennuskiimaa kysymällä, miten jäsenkunnat selviävät vanhan kiinteistön kymmenien miljoonien alaskirjauksesta, josta on väistämättä tulosvaikutuksia jäsenkunnille.

Olisihan todella erikoista, että ensin tulosta parannellaan keinotekoisesti alimittaisilla poistoilla yli 20 vuotta, ja sitten yhtäkkiä kuitataan kaikki kikkavitosella ilman tulosvaikutusta jäsenkunnille. Yhtä hyvin voi nostaa itsensä niskasta ilmaan.

Hallituksessa työskentely oli outoa, koska tyhmimmät ideat tulivat sinne aina jostain muualta valmiina, eikä niihin purreet mitkään perustelut.

No, nyt tuloksena jäsenkunnille on soten kaaduttua lankeamassa kaksi jättilaskua: vanhan sairaalan tolkuton jäännösarvo ja uuden sairaalan valtava rakennuslasku. On siinä väestökatomaakunnalle maksamista.

Kari Ilkkala

KHSHP:n hallituksen jäsen 2013–2016

Tampere

HäSa

Mielipide: Kanta-Häme tarvitsee päivystävän akuuttisairaalan
4.5.2019 09:15

Kiitos Kari Ilkkalalle (HäSa 3.5.) tärkeiden näkökulmien nostamisesta sairaanhoitopiirin taloutta ja Assi-sairaalaa koskevaan keskusteluun. Joitakin näkökohtia haluaisin Ilkkalan tekstin pohjalta kommentoida.

Nykyisten sairaalarakennusten korkeat tasearvot ovat todellakin seurausta takavuosikymmenten alimitoitetuista poistoista.

Korjausvelkaa ei ole kuitenkaan tietoisesti kerrytetty, vaan samalla tavalla kuin useissa muissa aikakautensa rakennuksissa sairaalan kunto rakennusteknisten arvioiden mukaan on sellainen, että tarvittaisiin keskeisimpien rakennusosien purku rungolle ja perusteellinen “putkiremontti”.

Tällaista peruskorjausvelkaa ei voi ennaltaehkäistä.

Nykyisellään viemäritukoksia on osastoilla kuukausittain eikä ole kauan siitä, kun viemäriputken sisältö vuoti miljoonan euron PET-kameran päälle, ja viime kesän helteillä happiputkistoon pääsi kertymään vettä. Kaikki ovat esimerkkejä kiireellisestä peruskorjaustarpeesta.

Rakennukset olisi mahdollista korjata, mutta korjausprojekti vaatisi viisi eri väistövaihetta ja matalan kerroskorkeuden vuoksi tarvittavaa modernia tekniikkaa olisi erittäin vaikeaa tai mahdotonta saada mahtumaan vanhaan rakennukseen, eikä moderneja toimintaprosesseja voitaisi moninkaan osin ottaa käyttöön.

Näistä syistä uudisrakennus osoittautui huolellisessa analyysissä kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi.

Oleellinen kysymys on, minkälainen sairaala Kanta-Hämeeseen tarvitaan?

Nyt on suunniteltu palvelutarjonnaltaan nykyisen kaltaista 24/7 päivystävää akuuttisairaalaa. Vanheneva väestö hyötyy päivystävästä akuuttisairaalasta.

Palvelutarve alkaa kasvaa noin 55 ikävuodesta lähtien eikä kyse tällöin ole “kerran elämässä” -tyyppisestä toiminnasta, vaan päivystystä tarvitaan toistuvasti.

Tällöin kantahämäläiselle ihmiselle ei ole aivan sama, onko päivystävä sairaala maakunnassa vai ns. laajan päivystyksen sairaaloissa toisissa maakunnissa.

Oma akuuttisairaala tuo työpaikkana, koulutus- ja tutkimusorganisaationa elinvoimaa koko maakunnalle.

Toistaiseksi poliittisessa päätöksenteossa näitä näkökulmia on painotettu, ja me virkamiehet toteutamme tätä näkemystä.

Samalla on tärkeää huomata, että taloudellisia resursseja tulisi riittää myös peruspalveluiden kehittämiseen, digitaalisten palveluiden käyttöönottoon ja kaikkiin muihin kuntien toimintoihin, joilla usein voi olla suurempi merkitys terveyden edistäjänä kuin sairaaloilla. Keskustelu resurssien käytöstä on siten oleellista.

On silti samalla syytä muistaa, että suunniteltu noin 320 miljoonan euron sairaalainvestointi vastaa noin puolentoista vuoden käyttökuluja, ja jos uusi rakennus on sekä merkittävästi energiatehokkaampi ja mahdollistaa tuotantoprosessien tehostamisen, investointi on mahdollista maksaa takaisin melko nopeasti.

Vaihtoehtona olisi sairaalan pienentäminen, joka tarkoittaisi luopumista joistakin päivystävän akuuttisairaalan toiminnoista: synnytyksistä, tehohoidosta ja merkittävästä osasta kirurgista toimintaa. Päivystyksestä merkittävä osa hankittaisiin sen jälkeen pohjoisesta Tampereelta tai etelästä HUS:n sairaaloista.

Lopuksi kysymys kuntien sairaanhoitopiiriin sijoittaman peruspääoman käytöstä kiinteistöjen tasearvojen alentamisen kattamiseen on mielenkiintoinen.

Olemme keskustelleet useamman tilintarkastusyhteisön kanssa, eikä asia näytä yksiselitteiseltä. Neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen otti asiaan kantaa yksittäisenä virkamiehenä.

Kannanotto on toki merkittävä ja sen vuoksi sairaanhoitopiiri tarkastelee tilinpäätöksensä oikaisemista.

Näkisin kuitenkin, että asiaan tarvitaan periaatteellisempi kanta. Kyse on osittain myös kunnallisen itsehallinnon ja valtion keskushallinnon välisestä näkemyserosta.

Seppo Ranta

sairaanhoitopiirin johtaja

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Aaumuposti

PAIKALLISET

29.4.2019 19.05

Assi-sairaala voi nakertaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen rahoitusta

Riihimäen seudun terveyskeskusyhtymässä pelätään, että kallis Assi-sairaala vie kuntien mahdollisuudet vahvistaa perusterveyden palveluita. Ari Peltonen
– Riskinä on, että sairaanhoitopiirin sairaalahanke imee kuntien mahdollisuudet lisätä perusterveydenhuollon rahoitusta, sanoo Riihimäen seudun terveyskeskusyhtymän yhtymäjohtaja Jussi Savola.

Hänestä ei voida olettaa, että perusterveydenhuollossa pystyttäisiin jatkamaan nykyisellä kustannustasolla.

– Palveluiden kysyntä kasvaa, kun väestö vanhenee, Savola muistuttaa.


Ennen vaaleja keskusteluissa nousi esiin vahva näkemys tarpeesta vahvistaa perusterveydenhuoltoa, mutta Savolan mukaan yhtymässä on aito huoli siitä, ettei niin käy.

Kunnissa terveydenhuollon rahoitus nähdään joka tapauksessa yhtenä kokonaisuutena, eivätkä kuntien talouden raamit ole aiemmasta parantuneet.

Yhtymä edellyttää, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri pitää uuden Assi-sairaalan 400 miljoonan euron investointikustannukset kurissa ja tehostaa samalla muuta toimintaa, jotta kustannukset eivät ainakaan nouse.

Osin mittavan sairaalainvestoinnin vuoksi Riihimäki on selvittämässä, kannattaisiko kaupungin vaihtaa sairaanhoitopiiriä ja maakuntaa vai ei.

– Tässä on nyt monta palloa ilmassa, tuumaa Savola tilanteesta.

Yhtymäjohtaja esitteli yhtymän näkemyksiä lausunnossaan sairaanhoitopiirin ensi vuoden talousarviosta ja lähivuosien taloussuunnitelmasta.

Siinä hän nostaa esiin myös muutamia parannusehdotuksia terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin toiminnan sujuvoittamiseksi.

Esimerkiksi monissa tapauksissa osastopotilaiden kontrolli- ja konsultaatiot voitaisiin hoitaa terveyskeskussairaalassa tai Riihimäen sairaalan poliklinikalla, jolloin vältyttäisiin turhilta kuljetuksilta sairaaloiden välillä.

Samaten olisi järkevää, mikäli terveyskeskuksen yleislääkäri voisi erikoislääkärin arviota tarvitessaan varata tälle suoraan ajan ilman lähetteen tekemistä.

– Tästä on käyty jo alustavia keskusteluja. Ainakin asiassa voisi toteuttaa aluksi pilottikokeilun, Savola näkee.

Muutos edellyttää muun muassa teknisiä järjestelyjä ja rahoitusliikenteestä sopimista.

Lausunnossa puututaan myös hammashoitopalvelujen vaikeaan saatavuuteen sairaanhoitopiiristä.

Terveyskeskuksen keskisuuri suun terveydenhuolto tarvitsisi päivittäin suu- ja leukakirurgin tukea, mutta palvelua ei ole saatavissa joka päivä. Niin ollen apua joudutaan hakemaan Tampereelta.

Toiveena on myös lainsäädännön muuttuminen niin, että anestesiahammashoito palautuisi perushoitoon erikoissairaanhoidolta.

Nykyisellään perushoidosta eteenpäin lähetetty potilas ei pääsekään ajoissa hoitoon ja joutuukin hakemaan ensin apua päivystyksestä.

Muutos vapauttaisi samalla leikkaussaleja takaisin varsinaiseen leikkaustoimintaan.