ihmiset eivät olisi koskaan valinneet pakkoruotsia!
Poliittinen lehmänkauppa eduskunnassa ei ole kansan valinta
Anonyymi
22
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Menneisyydelle ei voi mitään, mutta tulevaisuus pitää rakentaa terveelle pohjalle:
Ei enää säätiörahan lobbaamaa pakkoruotsitusta!- Anonyymi
Vaalirahakatto olisi hyvä vaihtoehto. Ei enää rahalla eduskuntaan.
- Anonyymi
Neuvostoliiton miljoonat (markat) panivat suomalaisen politiikan vuosiksi ja vuosikymmeniksi sekaisin. Mikäköhän muu ryhmä tekee politiikkaa vanhalla rahalla...
- Anonyymi
Ruotsinkielisten edunvalvonta sumuttaa omiaan kuvittelemaan, että enemmistö on valinnut pakkoruotsin. Pakkoruotsilla ei ole ollut päivääkään enemmistön kannatusta takanaan. Kyse on pelkästä lehmänkaupasta, jota jatketaan vaalikaudesta toiseen. Edes poliitikot eivät ole pakkoruotsin takana, mutta he joutuvat myötäilemään johtajia, jotka kauppaa käyvät...
- Anonyymi
Ettette turhia harhoja demokratiasta elättelisi, tässä kielipolitiikkamme pähkinänkuoressa:
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 50-luvulla, jolloin suomenkieliset pedagogit ja opetustoimen ylin johto ehdotti kaikille englantia pakolliseksi kieleksi. Ruotsinkielisellä puolella lähdettiin vastustamaan kehitystä ja asetettiin tavoitteeksi suomenkielisille pakollinen ruotsi ja mahdollisimman varhain.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 60-luvulla, mutta RKP hoiteli peruskouluun lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kaikille.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 70-luvulla, mutta ruotsinkielisten edunvalvonta hoiteli jokaiseen yliopistotutkintoon pakkovirkaruotsin, DDR:n pakkovenäjä mallina. Missään muualla ei tällaista ole, no enää ei ole DDR:kään.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 80- ja 90-luvuilla, jolloin ruotsinkielinen edunvalvonta sai pakkovirkaruotsin jokaiseen uuteen ammattikorkeakoulun tutkintoon ja kaatoi silloisen opetusministeri Uosukaisen yrityksen purkaa pakkoruotsi.
Aika oli erityisen kypsä valinnaiselle ruotsille 2000-luvun alussa, jolloin onnistuttiinkin tekemään lukioruotsin yo-kokeesta valinnainen, koska haluttiin vähentää reppuja, lyhentää opiskeluaikoja, tukea ammattikoulureittiä tutkintoon tulevia JA vähentää tutkinnon kielipainotusta. - RKP&folktinget väittävät edelleenkin, että tavoitteena oli kielten lisääminen ja väittää siksi valinnaisuuden epäonnistuneen, kun kielten kirjoittaminen ei tietenkään lisääntynyt!
Tämä yo-ruotsin takaisku sai ruotsinkielisten edunvalvonnan hälytystilaan, folktinget tilasi jo ennen 2011 vaaleja tulevan hallitusohjelman kielipoliittisen osion (Ahtisaaripaperi) ja sen pohjalta laadittiin ns. kansalliskielistrategia. Näillä eväillä folktinget on sitonut päättäjiä eri tasoilla koko 2010-luvun:
- vastoin asiantuntijanäkemyksiä pakkoruotsi varhaistettiin alakouluun,
- kunnissa nostettiin pakkoruotsin tuntimääriä,
- yliopistojen kielikeskusten pyyntö pakkovirkaruotsin purkamisesta ohitettiin,
- kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi käännettiin eduskunnassa kielikokeiluksi, joka sitten vesitettiin...
RKP&folktinget ajaa taas pakkoruotsin yo-koetta pakolliseksi. Esimerkiksi Vasemmistoliitto ilmoittaa HBL:ssä olevansa täysin samaa mieltä ja Vihreät harkitsee... Edessä voi olla ankeita aikoja.
Nyt, kun pääkaupunkiseudulla neljännes koulun aloittajista on vieraskielisiä, pakkoruotsi on erityisen ongelmallinen. Erityisopetusresurssit eivät tahdo muutenkaan riittää, perustaidot jäävät monella huteriksi, ruotsiin panostaminen vie resursseja kaikelta muulta, mutta yhtään ei pakosta jousteta.
Tämä absurdi "kaksikielisyysnäytelmä" voisi jo jäädä historiaan.- Anonyymi
Kaksi kieltä olisi hyvä olla yo:ssa pakollisia ihan senkin vuoksi, että kaksi pakollista kieltä tulee meillä olemaan jatkossakin, riippumatta ruotsin pakollisuudesta. Yo:lla taataan kielen osaamisen tietty taso, mitä nyt ei ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaksi kieltä olisi hyvä olla yo:ssa pakollisia ihan senkin vuoksi, että kaksi pakollista kieltä tulee meillä olemaan jatkossakin, riippumatta ruotsin pakollisuudesta. Yo:lla taataan kielen osaamisen tietty taso, mitä nyt ei ole.
Kaksi kieltä: äidinkieli ja lingua franca eli englanti :)
Useimmat jo kirjoittavat nämä.
- Anonyymi
Monenko sadan vuoden kokemus tähän tarvitaan?
- Anonyymi
Pakon puolustajat voivat pyyhkiä kriitikkojen kirjoitukset tältä palstalta, muttei ole mitään keinoa pyyhkiä todellisuutta kansan muistista. Eikä hävittää tietoa siitä, miten pakkoruotsi on ajettu läpi ja millä keinoin sitä edelleen rakennetaan.
- Anonyymi
Taitaa kansalla sitten olla aika heikko "muisti". Kielialoite sai vaivaiset 2000 nimeä. Kansa alkaa unohtaa....
- Anonyymi
Harvalla ihmisellä on tiedossa tai muistissa pakkoruotsin alkamisajankohta ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisiä ei kiinnosta tällainen. Puhumattakaan "lehmänkaupoista". Keskenään voivat kieliaktiivit näitä asioita paisutella ja dramatisoida, mutta ei näistä saa kiinntostavia millään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harvalla ihmisellä on tiedossa tai muistissa pakkoruotsin alkamisajankohta ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisiä ei kiinnosta tällainen. Puhumattakaan "lehmänkaupoista". Keskenään voivat kieliaktiivit näitä asioita paisutella ja dramatisoida, mutta ei näistä saa kiinntostavia millään.
Sensuroijan selitys: ei ketään kiinnosta.
- Anonyymi
Media on lakannut hoitamasta tehtäväänsä. Lehmänkauppahistorian paljastaminen olisi demokratiassa median ykköstehtävä.
- Anonyymi
Mutta ihmiset säilyttävät muistot pakkoruotsin epäoikeudenmukaisuudesta ja säätiövarallisuuden vaikutuksesta sen taustalla. Jonkun vuoden päästä pakkoruotsin historia kirjoitetaan juuri niin tylynä kuin se on ollutkin.
- Anonyymi
Erikoista, että joku puhuu 'lehmänkaupoista' tilanteessa, jossa ruotsin jatkuminen pakollisena oppiaineena vain varmistettiin. Ruotsia on aina opiskeltu Suomessa, pakollisena aineena - paitsi kansakoulussa, jossa ei kieliä opiskeltu muutenkaan. Nyt jotkut ilmeisesti haikailevat tätä kansakouluvaihetta takaisin.... (?)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erikoista, että joku puhuu 'lehmänkaupoista' tilanteessa, jossa ruotsin jatkuminen pakollisena oppiaineena vain varmistettiin. Ruotsia on aina opiskeltu Suomessa, pakollisena aineena - paitsi kansakoulussa, jossa ei kieliä opiskeltu muutenkaan. Nyt jotkut ilmeisesti haikailevat tätä kansakouluvaihetta takaisin.... (?)
Erikoista, että 1800-tilannetta käytetään perusteena nykyiselle tilanteelle.
Tuore selvitys kieltenopetuksesta EU:ssa, kertoo, ettei mitään pakkoruotsiin verrattavaa ole muualla: Englanti on useimmissa maissa pakollinen --- Ranska ja saksa ovat pakollisia maissa, joissa ne ovat virallisia --- ja HUOM! Kielet, jotka eivät ole laajalti puhuttuja, ovat harvoin pakollisia. Vain Suomessa ja Islannissa on pakollisena pohjoismainen kieli "historiallisista tai poliittisista syistä".
Islannin pakkotanska ei ole enää niin pakko kuin aiemmin. Lukioista pakko on jo poistunut ja peruskoulussa vaihtoehtona on jokin toinen skandikieli, mikäli siihen on jo siteitä. Perusteena pakolle ei ole palvelut vaan se, että noin suomenruotsalaisten kokoinen joukko islantilaisia ei kykene tarjoamaan eri aloille kattavia opintoja tai verkostoja, joten ne on haettu lähinnä entisestä emämaasta. Ne olisi haettu USA:sta, mutta kun tähän asti opiskelu siellä on ollut huomattavasti kalliimpaa. Nyt englanti on ykkösasemassa myös Islannissa.
On korkea aika päästä 1800-luvulta myös Suomessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erikoista, että 1800-tilannetta käytetään perusteena nykyiselle tilanteelle.
Tuore selvitys kieltenopetuksesta EU:ssa, kertoo, ettei mitään pakkoruotsiin verrattavaa ole muualla: Englanti on useimmissa maissa pakollinen --- Ranska ja saksa ovat pakollisia maissa, joissa ne ovat virallisia --- ja HUOM! Kielet, jotka eivät ole laajalti puhuttuja, ovat harvoin pakollisia. Vain Suomessa ja Islannissa on pakollisena pohjoismainen kieli "historiallisista tai poliittisista syistä".
Islannin pakkotanska ei ole enää niin pakko kuin aiemmin. Lukioista pakko on jo poistunut ja peruskoulussa vaihtoehtona on jokin toinen skandikieli, mikäli siihen on jo siteitä. Perusteena pakolle ei ole palvelut vaan se, että noin suomenruotsalaisten kokoinen joukko islantilaisia ei kykene tarjoamaan eri aloille kattavia opintoja tai verkostoja, joten ne on haettu lähinnä entisestä emämaasta. Ne olisi haettu USA:sta, mutta kun tähän asti opiskelu siellä on ollut huomattavasti kalliimpaa. Nyt englanti on ykkösasemassa myös Islannissa.
On korkea aika päästä 1800-luvulta myös Suomessa.Sinähän se yrität taannuttaa Suomea vaiheeseen, jossa kieliä ei opiskelut koulussa lainkaan.
Kielten opetuksessa Suomessa on menty koko ajan eteenpäin. Ensin tuli oppikoulu, jossa opiskeltiin runsaasti kieliä. Sitten päätettiin tarjota tämä hieno mahdollisuus kaikille, ja tuli peruskoulu. Ja nyt peruskoulun kielten opetus on uudistettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja tilannetta.
Voisiko asiat paremmin olla! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinähän se yrität taannuttaa Suomea vaiheeseen, jossa kieliä ei opiskelut koulussa lainkaan.
Kielten opetuksessa Suomessa on menty koko ajan eteenpäin. Ensin tuli oppikoulu, jossa opiskeltiin runsaasti kieliä. Sitten päätettiin tarjota tämä hieno mahdollisuus kaikille, ja tuli peruskoulu. Ja nyt peruskoulun kielten opetus on uudistettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja tilannetta.
Voisiko asiat paremmin olla!1800-luvulla säätyläiset eivät muuta tehneetkään kuin harrastivat kieliä ja pianonsoittoa ja muuta syötäväksi kelpaamatonta - tätä vanhaa sivistysihannetta olisi nyt aika päivittää tekniseen ja taidolliseen osaamiseen, ajankohtaiseen asiantuntijuuteen ja ennen kaikkea ajattelun taitoihin. Ennen kaikkea tarvitaan kunnioitusta erilaisia yksilöitä ja erilaisia taitoprofiileja kohtaan. Meillä on niin vähän nuoria, että heidän kouluttautumisensa ja hyvä itsetuntonsa ovat kansakunnan ydinkysymyksiä. Ei lyödä kielillä päähän vaan annetaan mahdollisuus panostaa eri alueisiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1800-luvulla säätyläiset eivät muuta tehneetkään kuin harrastivat kieliä ja pianonsoittoa ja muuta syötäväksi kelpaamatonta - tätä vanhaa sivistysihannetta olisi nyt aika päivittää tekniseen ja taidolliseen osaamiseen, ajankohtaiseen asiantuntijuuteen ja ennen kaikkea ajattelun taitoihin. Ennen kaikkea tarvitaan kunnioitusta erilaisia yksilöitä ja erilaisia taitoprofiileja kohtaan. Meillä on niin vähän nuoria, että heidän kouluttautumisensa ja hyvä itsetuntonsa ovat kansakunnan ydinkysymyksiä. Ei lyödä kielillä päähän vaan annetaan mahdollisuus panostaa eri alueisiin.
Kun kouluissamme vähennettiin kielipainotteisuutta (ruotsin yo poistettiin),niin oletettiin, että kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin kasvaisi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan kiinnostus sekä kieliin että em. aineisiin on laskenut, ja tämän lisäksi on entistä vähemmän kiinnostusta suorittaa korkeakouluopinnot.
Ja tämä se vasta huolestuttavaa on, kun mikään ei oikein kiinnosta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kouluissamme vähennettiin kielipainotteisuutta (ruotsin yo poistettiin),niin oletettiin, että kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin kasvaisi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan kiinnostus sekä kieliin että em. aineisiin on laskenut, ja tämän lisäksi on entistä vähemmän kiinnostusta suorittaa korkeakouluopinnot.
Ja tämä se vasta huolestuttavaa on, kun mikään ei oikein kiinnosta!Ei vaan ainereaalin merkitys on kasvanut.
Nyt hakujen vaatimukset ovat muuttuneet. Yliopistot eivät halua karsia opiskelijoita kielillä, koska kieliosaaminen ei korreloi yliopisto-opinnoissa menestymisen kanssa.
Mitään hyvää ei saavutettaisi yo-ruotsin palauttamisella. Jos karsia täytyy, se on tehtävä matematiikalla ja fysiikalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kouluissamme vähennettiin kielipainotteisuutta (ruotsin yo poistettiin),niin oletettiin, että kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin kasvaisi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan kiinnostus sekä kieliin että em. aineisiin on laskenut, ja tämän lisäksi on entistä vähemmän kiinnostusta suorittaa korkeakouluopinnot.
Ja tämä se vasta huolestuttavaa on, kun mikään ei oikein kiinnosta!Korkeakoulu- ja yliopistopaikoista taistellaan suomenkielisellä puolella verisesti.
Ei kiinnostus jatko-opintoihin ole mihinkään kadonnut, päinvastoin!
- Anonyymi
Rinne lunastaa lupaamalla lehmänkaupalla Vaasan sairaalan päivystyksen säilymisen ja varmistaa samalla ruottalaisten pysymisen hallituksessa.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial11598Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1061553- 121328
Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221051Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2211038- 124871
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2816Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29797Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks43776- 9770