Käyttöjärjestelmä Linux Mint 19 Xfce 64-bit, ohjelmointi ympäristönä Lazarus 2.0.2 jossa lomakkeen Caption sisältää grafiikkaa otsakkeen molemmin puolin.
https://i.postimg.cc/PJbw85Jn/Words-Parser-157.png
PS: Tästä ette löydä tietoa muualta, joten vain oma kokemus on ainut apua.
https://i.postimg.cc/PJbw85Jn/Words-Parser-157.png
PS: Tästä ette löydä tietoa muualta, joten vain oma kokemus on ainut apua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miten muuten teit tuon?
😀 Caption ominaisuus, ottaa vastaa hymiöt, ja näyttää ne grafiikkana. Näin ollen jopa Memo1 näyttää sisällössään hymiöt grafiikkana. Katso kuva: https://i.postimg.cc/MTGqpmT1/Form1-159.png
Jäi sanomatta että Linux tiedostojärjestelmä tekee saman, joten tiedoston nimi ja kansionkin nimi voi sisältää hymiön, ja se näytetään graaffisena kuvana.
Riippuu Käyttöjärjestelmästä !
Linux: ei tietoakaan, miten linuxissa voi itse piirtää "caption bar" eli otsikkopalkkiin.
Windows:
määrittele (esim TForm :sta perityssä luokassa):
procedure WMNCPaint(var Message: TWMPaint); message WM_NCPAINT;
tuossa käsittelijässä WMNCPaint kutsu ensin:
DefWindowProc( ... ); // Tämä Huolehtii standardin windows -otsikkopalkin piirtämisestä.
sen jälkeen: piirrä omat lisäyksesi.
Esim. Jos olet ohjelmoimassa Suomi-Thai tai Suomi-Venäjä -sanakirjaa, niin ehkä haluat lisätä otsikkopalkkiin 2 nappia:
Toinen asettaa näppäimistön suomalaiseksi ja toinen thaimaalaiseksi / venäläiseksi.
windows -viesti on siis nimeltään WM_NCPAINT, mikä tulee sanoista: "Windows Message NonClient Paint".
hakukoneeseen: WM_NCPAINT msdn
niin löytyy lisätietoa tuosta viestistä.
Kuka puupää käyttää 2000-luvulla vielä jotain aataminaikuista pascalia?
Tämä palsta pitää lakkauttaa ja perustaa tilalle Python-palsta.
Eräs syy voi olla vaikkapa nopeus!
Pythonin nopeus perustuu muilla kielillä tehtyihin kirjastoihin (jos sitä silloinkaan voi kutsua nopeaksi).
Nopeutta jos kaipaa niin käytetään assembleria tai C/C :aa. Pythonin etu on että sillä saa nopeasti jotain aikaankin. Vaikka weppisivut Flaskilla, https://www.fullstackpython.com/flask.html
Jo aikanaan Borland (firman nimi on muuttunut)
kertoi että heidän delphi koodi on nopeampaa kuin heidän C koodi (Koska Delphissä ei ole sellaisia rajoitteita kuin C :ssa).
Netti ohjelmointiin voi käyttää myös pascalia. Jolloin lähdekoodi on pascalia mutta tällä hetkellä tuotoksena syntynyt koodi on
javascriptiä. Katso lisää http://wiki.freepascal.org/pas2js
Eli sama sovellus voi olla hitaanpana verkossa ( joka on siis tulkattu versio)
Haist paska, Pascal on edelleenkin hyvin käyttökelpoinen ja silti helppo kieli! Eikä tätä siis pidä lakkauttaa, jos haluat Python-palstan niin ehdota ylläpidolle eikä se ole sinulta pois jos joku haluaa ohjelmoida Pascalilla!!
Oikea kysymys: mitä järkeä on tehdä jotain noin jonninjoutavaa ja rassata sillä päätään.
Miksi käyttää mitään formeja? C Visual studio SFML voit laittaa mitä tahansa yläpalkkiin tai minne tahansa ikkunaan. Scrollaavaa tekstiä, kuvia, animaatioita.
Lomakkeiden ( http://wiki.freepascal.org/Form_Tutorial/fi ) eli formien käyttö on siinä mielessä perusteltua että ne tukee erilaisten teemojen
( http://wiki.freepascal.org/UserSuppliedSchemeSettings ) lisäksi erilaisia ikkunointijärjestelmiä ja käyttöjärjestelmiä samalla lähdekoodilla ( http://wiki.freepascal.org/Screenshots ).
Ollaanpas täällä kannustavia!
Mutta lisäänpä minäkin yhden mainoksen. Jos olet halukas opettelemaan uusia kieliä, ja varsinkin jos teet ohjelmia muutenkin kuin vain omaan käyttöön, niin kyllähän Microsoftin Visual Studio on suorastaan taivaallinen ympäristö. Löytyy kielet ja alustat moneen eri tarpeeseen, ja suora jakelukanava Windows Storeen! Tietenkään mitään aivan lelutasoisia ohjelmia ei ole tarkoitus lähetellä. Windows Store -sovellukset on helpointa tehdä C#:lla ja UWP:lla, mutta jos Windows Store-sovellukset eivät ole tähtäimessä, niin Windows-ympäristöön löytyy muitakin vaihtoehtoja (.NET, WPF, Windows Forms , kielinä lisäksi mm C , Visual Basic, F#, jne). Windows-ympäristön lisäksi löytyy mahdollisuudet web-, pilvi- ja mobiilikehitykseen. Jopa Linux-kehitykseen C :lla voidaan ladata oma ympäristönsä, ja saahan sinne sen QT;nkin. Ja kunnon välineillä! Visual Studion asennusohjelma kysyy, mitkä ympäristöt kielineen haluat asentaa. Kaikkea ei tietenkään tarvitse ladata heti, vaan uusia ympäristöjä voidaan lisätä missä vaiheessa tahansa tarpeen mukaan valinnasta Get Tools and Features.
Visual Studiota on kohtalaisen kookas ohjelma. Peruskokoonpanokin vie useita gigoja tilaa, joten millekään täynnä olevalle levylle sitä ei kannata ladata. Ja lataus- ja asennusaikaa kannattaa varata ihan reilusti, niinkuin käyttöjärjestelmän asennukseen konsanaan. Mutta kun se on tehty, niin ollaan ohjelmoijan taivaassa! Enää vain idea puuttuu!
Visual Studio 2019 (alasvetovalikosta vaihtoehto Community) ilmaiseksi täältä:
https://visualstudio.microsoft.com/vs/
"Miten tämä saadaan aikaan"
Linuxissa: Ei mitenkään, kun Linux ja sen monet GUI -ympäristöt (kuten GNOME ja KDE ja vastaavat) eivät tue tuollaista.
Windowsissa:
Helposti, kirjoitat vain oman viestikäsittelijän windows -viestille: "WM_NCPAINT"
Siis näin:
procedure WMNCPaint(var Message: TWMPaint); message WM_NCPAINT;
tuon laitat siis pääformin (esim. TMainForm) luokkaan metodiksi.
Kannattaa katsoa unitin Forms lähdekoodista (Forms.pas) miten esim. WM_PAINT -viestiä käsitellään ja ottaa siitä mallia.
Siltä osin, kun et itse käsittele viestiä, on syytä kutsua alkuperäistä (perittyä) käsittelijää ja antaa sen käsitellä ne tapaukset, joita et itse käsittele.
Windowsissa tuon siis saa aikaiseksi lisäämällä viestikäsittelijä
procedure WMNCPaint(var Message: TWMPaint); message WM_NCPAINT;
pääformin luokkaan.
Linuxissa ei todennäköisesti onnistu mitenkään, tai sitten joudut uudelleenkoodaamaan saman, mitä esim. GNOME:ssa tai KDE:ssä on tehty.
Tosin, olihan joskus muinoin GUI -ympäristö nimeltä XPde (koodattu Kylixillä).
Jos onnistut kaivamaan netin syövereistä kopion XPde:stä, niin ehkä sitä muokkaamalla onnistuisi.
Tosin, kun tuo on varmaan 20 vuotta vanha, niin sen yhteensopivuus nyky -linuxien kanssa voi osoittautua surkeaksi.
Linux -yhteisö kun koko ajan muuttaa koodia niin, että 20 vuotta vanha koodi ei todennäköisesti enää toimi.
Ja v*tut, Windows-koodarithan muuttaa koodia ja ympäristöä koko ajan niin ettei vanhat ohjelmat toimi uudessa ja toistepäin!