Millaiset teemat kuuluvat kielipolitiikkapalstalle?

Millaiset teemat kuuluvat kielipolitiikkapalstalle?

23

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Palstalle kuuluvat aivan ehdottomasti pakkoruotsin ongelmat ja koko kaksikielisyysjärjestelyn tarkastelu. Tähän tulee mukaan erilaista historiakäsitystä ja identiteettityötä.

    • Palstalle kuuluvat myös erilaisten oppilaiden/oppijoiden ongelmat kielten opiskelussa sekä haasteet oman taitoprofiilin ja vahvuuksien toteuttamisessa opiskelussa yleensä. Kielitietoisuus koulutuksessa.

    • Kielitietoisuuteen liittyy myös maahanmuuttajataustaisten kotoutumiseen ja mahdollisimman hyvään kaksikielisyyteen yhdistelmällä kotikieli suomi liittyvät asiat. Myös haasteet kotoutumisessa ja kielitaidossa kuuluvat tänne.

    • Tänne kuuluvat myös erilaisten vanhempien kielivähemmistöjen omat näkemykset siitä, mitkä kielipoliittiset kieliratkaisut toimivat heidän kohdallaan ja mitkä eivät toimi.

      • Anonyymi

        Missä ovat saamenkielisten kommentit? Miten me suomalaiset kohtelimme saamenkielisiä lapsia 1960-luvulla?


    • Myös vieraiden kielten opetus yleensä kuuluu palstalle.

      Tänne kuuluvat EU:n selvitykset, joissa todetaan, ettei muualla lueta pieniä kieliä kuin Suomessa ja Islannissa ja islannissakin luetaan skandikieliä islanninkielisten palvelujen täydentämiseksi eikä muitten palvelemiseksi.

      Tänne kuuluvat Euroopan neuvoston nootit, joita ruotsinkieliset ovat tilanneet, joilla halutaan suitsia englannin kielen varhaista opetusta, jottei ruotsin kielen osaaminen vaarannu.

      • Anonyymi

        "Tänne kuuluvat Euroopan neuvoston nootit, joita ruotsinkieliset ovat tilanneet, joilla halutaan suitsia englannin kielen varhaista opetusta, jottei ruotsin kielen osaaminen vaarannu."

        Englannin kieli ei vaarannu siitä, että joku aloittaa 1. kielenään vaikkapa ranskalla. Päinvastoin. Tämä takaa sen, että lapsi oppii pelkän englannin sijaan kaksi kieltä hyvin. Tätä me tavoittelemme nyt Suomessa, koska englannin osaajia meillä on jo riittävästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tänne kuuluvat Euroopan neuvoston nootit, joita ruotsinkieliset ovat tilanneet, joilla halutaan suitsia englannin kielen varhaista opetusta, jottei ruotsin kielen osaaminen vaarannu."

        Englannin kieli ei vaarannu siitä, että joku aloittaa 1. kielenään vaikkapa ranskalla. Päinvastoin. Tämä takaa sen, että lapsi oppii pelkän englannin sijaan kaksi kieltä hyvin. Tätä me tavoittelemme nyt Suomessa, koska englannin osaajia meillä on jo riittävästi.

        Englantia ei opiskella maan vaan yksilön oman edun tähden. Siksi englannin osaajia ei voi olla tarpeeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englantia ei opiskella maan vaan yksilön oman edun tähden. Siksi englannin osaajia ei voi olla tarpeeksi.

        Kaikki kieltenopetus kaikissa maissa tähtää aina maan kilpailukyvyn säilyttämiseen. Meillä on sattuneesta syystä luettu englanti 50 vuotta, 10 vuoden putkena, joten englannin osaajia on yli tarpeenkin. Nyt tarvitaan muiden kielten osaajia. Mutta tästä tärkeästä asiasta te kieliaktiivit ette ole tietenkään huolissanne. Teidän tavoitteenne on vain painaa ruotsi alas. Muusta viis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki kieltenopetus kaikissa maissa tähtää aina maan kilpailukyvyn säilyttämiseen. Meillä on sattuneesta syystä luettu englanti 50 vuotta, 10 vuoden putkena, joten englannin osaajia on yli tarpeenkin. Nyt tarvitaan muiden kielten osaajia. Mutta tästä tärkeästä asiasta te kieliaktiivit ette ole tietenkään huolissanne. Teidän tavoitteenne on vain painaa ruotsi alas. Muusta viis.

        Kaikki opetus tähtää...

        Mutta ensisijaisena on lapsen ja nuoren oma etu, erityisesti kielissä.

        Englantia luetaan oman edun vuoksi.

        Vähemmistöt lukevat suomea, maan pääkieltä oman etunsa vuoksi.

        Ruotsia luetaan palveluvelvoitteen vuoksi.

        Vain kaksi ensimmäistä myös kohottavat kilpailukykyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki opetus tähtää...

        Mutta ensisijaisena on lapsen ja nuoren oma etu, erityisesti kielissä.

        Englantia luetaan oman edun vuoksi.

        Vähemmistöt lukevat suomea, maan pääkieltä oman etunsa vuoksi.

        Ruotsia luetaan palveluvelvoitteen vuoksi.

        Vain kaksi ensimmäistä myös kohottavat kilpailukykyä.

        Oma etu/yhteiskunnan on sama asia tässä tapauksessa. On turhaa jaaritella siitä, onko jokin oppiaine "oma etu". Tämä on täysin turhanpäiväistä keskustelua. Peruskoulu on oppivelvollisuuskoulu, jonka kaikki käyvät, riippumatta siitä, onko esim. kotitalous tai maantiede "oma etu".


    • Tänne kielipolitiikkapalstalle kuuluvat arviot kielistrategioista, kokeiluhankkeista, kielipoliittisen ohjelman laadinnasta jne.

      • Anonyymi

        Entäpä pakkoruotsi? Täällä taisi olla aiheesta enemmänkin, mutta ne poistettiin. Onko aihe tabu kieliaktiiveille? Eikä siitä saakaan keskustella?


      • Anonyymi

        Pakon kriitikon keskustelun pakkoruotsista voi tiivistää yhteen lauseeseen: "Miksi 5%:n vähemmistö pakottaa enemmistön lukemaan pakkoruotsia?" Mitään muuta sisältöä ei keskustelulla ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakon kriitikon keskustelun pakkoruotsista voi tiivistää yhteen lauseeseen: "Miksi 5%:n vähemmistö pakottaa enemmistön lukemaan pakkoruotsia?" Mitään muuta sisältöä ei keskustelulla ole.

        Nyt odotetaan vastausta kysymykseen "Miksi?" ja myös "Miten selittää kohtuuttoman tilanteen itselleen?"


      • Anonyymi

        Jos jonkun mielestä alle viiden prosentin vähemmistön pieni vähemmistökieli pakollisena kaikille muille (yli 95%) alakoulusta yliopistoon palvelujen järjestämiseksi on kohtuullista, on selvää, että sanan "kohtuullinen" tulkinta on jäänyt heille vieraaksi. Sanakirja voisi auttaa.


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      119
      2725
    2. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      215
      1129
    3. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      70
      1121
    4. Mitä piirteitä rakastat

      Eniten kaivatussasi?
      Ikävä
      40
      1035
    5. Ruumis ojassa

      Kukahan lie ollu, mistä lie löydetty. No ikävä tataus.
      Oulainen
      6
      1021
    6. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      38
      951
    7. 36
      926
    8. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      914
    9. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      123
      883
    10. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      36
      837
    Aihe