Millaiset teemat kuuluvat kielipolitiikkapalstalle?

Millaiset teemat kuuluvat kielipolitiikkapalstalle?

23

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Palstalle kuuluvat aivan ehdottomasti pakkoruotsin ongelmat ja koko kaksikielisyysjärjestelyn tarkastelu. Tähän tulee mukaan erilaista historiakäsitystä ja identiteettityötä.

    • Palstalle kuuluvat myös erilaisten oppilaiden/oppijoiden ongelmat kielten opiskelussa sekä haasteet oman taitoprofiilin ja vahvuuksien toteuttamisessa opiskelussa yleensä. Kielitietoisuus koulutuksessa.

    • Kielitietoisuuteen liittyy myös maahanmuuttajataustaisten kotoutumiseen ja mahdollisimman hyvään kaksikielisyyteen yhdistelmällä kotikieli suomi liittyvät asiat. Myös haasteet kotoutumisessa ja kielitaidossa kuuluvat tänne.

    • Tänne kuuluvat myös erilaisten vanhempien kielivähemmistöjen omat näkemykset siitä, mitkä kielipoliittiset kieliratkaisut toimivat heidän kohdallaan ja mitkä eivät toimi.

      • Anonyymi

        Missä ovat saamenkielisten kommentit? Miten me suomalaiset kohtelimme saamenkielisiä lapsia 1960-luvulla?


    • Myös vieraiden kielten opetus yleensä kuuluu palstalle.

      Tänne kuuluvat EU:n selvitykset, joissa todetaan, ettei muualla lueta pieniä kieliä kuin Suomessa ja Islannissa ja islannissakin luetaan skandikieliä islanninkielisten palvelujen täydentämiseksi eikä muitten palvelemiseksi.

      Tänne kuuluvat Euroopan neuvoston nootit, joita ruotsinkieliset ovat tilanneet, joilla halutaan suitsia englannin kielen varhaista opetusta, jottei ruotsin kielen osaaminen vaarannu.

      • Anonyymi

        "Tänne kuuluvat Euroopan neuvoston nootit, joita ruotsinkieliset ovat tilanneet, joilla halutaan suitsia englannin kielen varhaista opetusta, jottei ruotsin kielen osaaminen vaarannu."

        Englannin kieli ei vaarannu siitä, että joku aloittaa 1. kielenään vaikkapa ranskalla. Päinvastoin. Tämä takaa sen, että lapsi oppii pelkän englannin sijaan kaksi kieltä hyvin. Tätä me tavoittelemme nyt Suomessa, koska englannin osaajia meillä on jo riittävästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tänne kuuluvat Euroopan neuvoston nootit, joita ruotsinkieliset ovat tilanneet, joilla halutaan suitsia englannin kielen varhaista opetusta, jottei ruotsin kielen osaaminen vaarannu."

        Englannin kieli ei vaarannu siitä, että joku aloittaa 1. kielenään vaikkapa ranskalla. Päinvastoin. Tämä takaa sen, että lapsi oppii pelkän englannin sijaan kaksi kieltä hyvin. Tätä me tavoittelemme nyt Suomessa, koska englannin osaajia meillä on jo riittävästi.

        Englantia ei opiskella maan vaan yksilön oman edun tähden. Siksi englannin osaajia ei voi olla tarpeeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englantia ei opiskella maan vaan yksilön oman edun tähden. Siksi englannin osaajia ei voi olla tarpeeksi.

        Kaikki kieltenopetus kaikissa maissa tähtää aina maan kilpailukyvyn säilyttämiseen. Meillä on sattuneesta syystä luettu englanti 50 vuotta, 10 vuoden putkena, joten englannin osaajia on yli tarpeenkin. Nyt tarvitaan muiden kielten osaajia. Mutta tästä tärkeästä asiasta te kieliaktiivit ette ole tietenkään huolissanne. Teidän tavoitteenne on vain painaa ruotsi alas. Muusta viis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki kieltenopetus kaikissa maissa tähtää aina maan kilpailukyvyn säilyttämiseen. Meillä on sattuneesta syystä luettu englanti 50 vuotta, 10 vuoden putkena, joten englannin osaajia on yli tarpeenkin. Nyt tarvitaan muiden kielten osaajia. Mutta tästä tärkeästä asiasta te kieliaktiivit ette ole tietenkään huolissanne. Teidän tavoitteenne on vain painaa ruotsi alas. Muusta viis.

        Kaikki opetus tähtää...

        Mutta ensisijaisena on lapsen ja nuoren oma etu, erityisesti kielissä.

        Englantia luetaan oman edun vuoksi.

        Vähemmistöt lukevat suomea, maan pääkieltä oman etunsa vuoksi.

        Ruotsia luetaan palveluvelvoitteen vuoksi.

        Vain kaksi ensimmäistä myös kohottavat kilpailukykyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki opetus tähtää...

        Mutta ensisijaisena on lapsen ja nuoren oma etu, erityisesti kielissä.

        Englantia luetaan oman edun vuoksi.

        Vähemmistöt lukevat suomea, maan pääkieltä oman etunsa vuoksi.

        Ruotsia luetaan palveluvelvoitteen vuoksi.

        Vain kaksi ensimmäistä myös kohottavat kilpailukykyä.

        Oma etu/yhteiskunnan on sama asia tässä tapauksessa. On turhaa jaaritella siitä, onko jokin oppiaine "oma etu". Tämä on täysin turhanpäiväistä keskustelua. Peruskoulu on oppivelvollisuuskoulu, jonka kaikki käyvät, riippumatta siitä, onko esim. kotitalous tai maantiede "oma etu".


    • Tänne kielipolitiikkapalstalle kuuluvat arviot kielistrategioista, kokeiluhankkeista, kielipoliittisen ohjelman laadinnasta jne.

      • Anonyymi

        Entäpä pakkoruotsi? Täällä taisi olla aiheesta enemmänkin, mutta ne poistettiin. Onko aihe tabu kieliaktiiveille? Eikä siitä saakaan keskustella?


      • Anonyymi

        Pakon kriitikon keskustelun pakkoruotsista voi tiivistää yhteen lauseeseen: "Miksi 5%:n vähemmistö pakottaa enemmistön lukemaan pakkoruotsia?" Mitään muuta sisältöä ei keskustelulla ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakon kriitikon keskustelun pakkoruotsista voi tiivistää yhteen lauseeseen: "Miksi 5%:n vähemmistö pakottaa enemmistön lukemaan pakkoruotsia?" Mitään muuta sisältöä ei keskustelulla ole.

        Nyt odotetaan vastausta kysymykseen "Miksi?" ja myös "Miten selittää kohtuuttoman tilanteen itselleen?"


      • Anonyymi

        Jos jonkun mielestä alle viiden prosentin vähemmistön pieni vähemmistökieli pakollisena kaikille muille (yli 95%) alakoulusta yliopistoon palvelujen järjestämiseksi on kohtuullista, on selvää, että sanan "kohtuullinen" tulkinta on jäänyt heille vieraaksi. Sanakirja voisi auttaa.


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      13
      1970
    2. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      183
      1514
    3. Parrakkaat miehet ovat inhottavia ja vastenmielisiä

      Ennen Suomi ja koko maailma oli täynnä kasvonsa hyvinhoitavia miehiä. Tänä päivänä lähes kaikki miehet ovat kuin jotain
      Maailman menoa
      144
      1284
    4. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      96
      1273
    5. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      38
      1168
    6. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      84
      908
    7. Naiseni on todellinen seksipeto

      Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu
      Ikävä
      44
      830
    8. Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."

      Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks
      Suomalaiset julkkikset
      13
      797
    9. Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.

      Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      138
      793
    10. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      123
      763
    Aihe