Jos palkkaa muurarin tekemään kuoritakan, johon tulee villa väliin, niin lämpeneekö se paremmin kuin Tiileri? Onko Tiilerin kuoritakoissa jotain erilaista kuin muissa kuoritakoissa?
Vai ovatko nämä kuoritakat vain nykyajan villitys, joka toimii kaikin tavoin toteutettuna huonona lämmittäjänä?
Ovatko kuoritakoista vain Tiilerit huonoja lämmittäjiä?
Anonyymi
68
3369
Vastaukset
- Anonyymi
Takka kannattaa miettiä tarpeeseen sopivaksi.
Jos takka on tarkoitus olla päälämmönlähde huonosti eristetyssä talossa ja sitä on joku lämmittämässä aamulla ja illalla, silloin ehkä tiilerin kuoritakka on huono kuten muutkin kuoritakat.
("pönttöuunit" on tehokkaampia jos halutaan maksimoida lämmöntuotto)
Omat kokemukset tiileristä lisälämmönlähteenä on äärimmäisen positiiviset.
Tasaista lämpöä korkealla hyötysuhteella.
-raksaaja(sh)- Anonyymi
Normaalin kuorellisen tiilitakan 1-3kW tuotto pitäisi vastata hyvin normaalin ja hyvin eristetyn talon energiantarvetta (per 100m2), varmaankin 11/12 osaa vuodesta.
Jos enemmän tarvitsee tehoa niin tiilitakkaan kannattaa rakentaa avattava kiertoilmakanava, sillä saanee 1kW lisätehoa.
"pönttöuunien" teho on käsittääkseni kaksinkertainen.
-raksaaja(sh) - Anonyymi
Kuoritakat ovat markkinamiesten luoma nykyajan villitys. Kuoritakkoja tehdään siksi, että niiden ulkonäöstä on mahdollista tehdä nykysisustukseen sopiva.
Idea on hyvä, mutta se ei toimi, koska lämpö karkaa takan kuumista sisäosista hormiin eikä ulos takasta. Ohut rei'itetty pelti ei paljon pitele. Jotta kuoritakka toimisi, täytyisi hormin yläpäähän tai vielä mieluummin katonrajaan käydä viemässä jokaisen lämmityskerran jälkeen paksu eriste.
Kuoritakan hyötysuhdetta voitaisiin jonkin verran parantaa, jos se liitettäisiin aina massiivipiippuun ja kahteen tiiviiseen peltiin, jotka ovat eri kerroksissa. Mutta tämänhän viranomainen kieltää.
Minulla oli ennen mökillä 3,5 tonnin kuorellinen leivinuuni. Se sopi hyvin leipomiseen ja ruoanvalmistukseen, mutta lämmittäjäksi siitä ei ollut. Nyt sen tilalla 2 tonnin painoinen vuolukiviuuni. Se lämpenee pinnaltaan voimakkaasti, mutta silti pysyy selvästi lämpimänä vähintään 12 tuntia. Kun siinä polttaa tarpeen mukaan pesällisen aamuin ja illoin, niin mökki säilyy lämpimänä.
Lämpötilaa säädetään puun määrällä eikä kuorella.
Tietenkään tuollainen tehokas vuolukivitakka ei sovi hyvin pieneen tilaan. Itselläni on tupakeittiö, jossa on neliöitä yhteensä reilut 40. Siihen suuren tehon antava pistemäinen lämmönlähde sopii, koska lämpö leviää nopeasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuoritakat ovat markkinamiesten luoma nykyajan villitys. Kuoritakkoja tehdään siksi, että niiden ulkonäöstä on mahdollista tehdä nykysisustukseen sopiva.
Idea on hyvä, mutta se ei toimi, koska lämpö karkaa takan kuumista sisäosista hormiin eikä ulos takasta. Ohut rei'itetty pelti ei paljon pitele. Jotta kuoritakka toimisi, täytyisi hormin yläpäähän tai vielä mieluummin katonrajaan käydä viemässä jokaisen lämmityskerran jälkeen paksu eriste.
Kuoritakan hyötysuhdetta voitaisiin jonkin verran parantaa, jos se liitettäisiin aina massiivipiippuun ja kahteen tiiviiseen peltiin, jotka ovat eri kerroksissa. Mutta tämänhän viranomainen kieltää.
Minulla oli ennen mökillä 3,5 tonnin kuorellinen leivinuuni. Se sopi hyvin leipomiseen ja ruoanvalmistukseen, mutta lämmittäjäksi siitä ei ollut. Nyt sen tilalla 2 tonnin painoinen vuolukiviuuni. Se lämpenee pinnaltaan voimakkaasti, mutta silti pysyy selvästi lämpimänä vähintään 12 tuntia. Kun siinä polttaa tarpeen mukaan pesällisen aamuin ja illoin, niin mökki säilyy lämpimänä.
Lämpötilaa säädetään puun määrällä eikä kuorella.
Tietenkään tuollainen tehokas vuolukivitakka ei sovi hyvin pieneen tilaan. Itselläni on tupakeittiö, jossa on neliöitä yhteensä reilut 40. Siihen suuren tehon antava pistemäinen lämmönlähde sopii, koska lämpö leviää nopeasti.Niin. Ei kuoritakat ole ulospäin mitenkään erilaisia, kuin jos ne villat sieltä välistä jättää pois. Joten voisitko kertoa lisää noista muotisisustuksista?
Varmaankin tällä 40m2 tarkoitat nyt jotain kesämökkiä, tai harvaa latoa. Ei tuohon neliömäärään nyt vain tarvita paljoakaan tehoja omakotitalossa.
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuoritakat ovat markkinamiesten luoma nykyajan villitys. Kuoritakkoja tehdään siksi, että niiden ulkonäöstä on mahdollista tehdä nykysisustukseen sopiva.
Idea on hyvä, mutta se ei toimi, koska lämpö karkaa takan kuumista sisäosista hormiin eikä ulos takasta. Ohut rei'itetty pelti ei paljon pitele. Jotta kuoritakka toimisi, täytyisi hormin yläpäähän tai vielä mieluummin katonrajaan käydä viemässä jokaisen lämmityskerran jälkeen paksu eriste.
Kuoritakan hyötysuhdetta voitaisiin jonkin verran parantaa, jos se liitettäisiin aina massiivipiippuun ja kahteen tiiviiseen peltiin, jotka ovat eri kerroksissa. Mutta tämänhän viranomainen kieltää.
Minulla oli ennen mökillä 3,5 tonnin kuorellinen leivinuuni. Se sopi hyvin leipomiseen ja ruoanvalmistukseen, mutta lämmittäjäksi siitä ei ollut. Nyt sen tilalla 2 tonnin painoinen vuolukiviuuni. Se lämpenee pinnaltaan voimakkaasti, mutta silti pysyy selvästi lämpimänä vähintään 12 tuntia. Kun siinä polttaa tarpeen mukaan pesällisen aamuin ja illoin, niin mökki säilyy lämpimänä.
Lämpötilaa säädetään puun määrällä eikä kuorella.
Tietenkään tuollainen tehokas vuolukivitakka ei sovi hyvin pieneen tilaan. Itselläni on tupakeittiö, jossa on neliöitä yhteensä reilut 40. Siihen suuren tehon antava pistemäinen lämmönlähde sopii, koska lämpö leviää nopeasti."Idea on hyvä, mutta se ei toimi, koska lämpö karkaa takan kuumista sisäosista hormiin eikä ulos takasta."
Höps. Hyvin toimii.
Meillä ei tosin ole reikiä pellissä ja peltejä on kaksi per hormi.
Olen seurannut hormin lämpöä takan lämmityksen jälkeen, jos lämpö karkaisi hormiin pitäisi hormi olla huomattavan kuuma, kuitenkaan yli 26 asteen lämpöä en hormista saanut mitattua.
En ole kokeillut taloa kuitenkaan pelkillä tulisijoilla lämpimänä pitää, lähinnä siksi että maalämpö on taloudellisesti paljon edullisempi käyttää. Eli ruuan laittoon, mukavuuslämpönä, varalämpönä ja loskavaatteiden kuivaukseen meillä tulisijoja käytellään (molemmissa tiilereissä on tosin myös kiertoilmaboostaus).
-raksaaja(sh)
- Anonyymi
Minä ajoin ennen töihin hevosella ja talvella hiihdin pöllimetsään järven yli. Menneet ovat menneitä ja nykyisyys on nykyisyyttä. Jätetään menneiden muistelut toiseen ketjuun.
- Anonyymi
Sama juttu. Ei kukaan enää kasaa 3,5 tonnia tiiliä kasaan ja laita kuraa väliin. Nykyisin autot ja takat ovat tehdastekoisia.
- Anonyymi
Jos takalla on tarkoitus lämmittää eikä tunnelmoida, niin kyllä sen on syytä antaa ulos niin paljon tehoa, että kämppä pysyy lämpimänä.
Jos vielä lämmittää ostopuulla, niin kyllä ovat kuoritakan kilowattitunnit kalliita tunteja, koska niin surkea on kuorellisten takkojen hyötysuhde. - Anonyymi
Kyllä se on niin, että Tiileri on menneisyydestä. Vaimo sanoi, että takka täytyy olla, mutta koska se on olohuoneen keskipiste, sen pitää olla näyttävän näköinen. Tiilistä muurattu takka on auttamatta ruma. Jos siihen tiilien päälle hinkkaa hiertopinnan, on se edelleen ruma ja vaalea hiertopinta likaantuu helposti.
- Anonyymi
Kauniitahan kuorelliset takat ovat. Koska niiden pinta ei lämpene, niihin saa lähes minkä tahansa pinnoitteen.
Ongelma on vain tuo lämpenemättömyys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kauniitahan kuorelliset takat ovat. Koska niiden pinta ei lämpene, niihin saa lähes minkä tahansa pinnoitteen.
Ongelma on vain tuo lämpenemättömyys.Meillä on kuoritakka, villaa on takana ja päällä, ja lisäksi luukun yläpuolella pieni pala. Kun takka on lämmitetty, se pitää tasaista lämpöä 24 tuntia, ja sitten pieni poltto uudestaan. Lämpöä ei mene hormiin kun se kerran ei lämpene polton jälkeen, pelti tietysti suljettuna.
- Anonyymi
Kyllä nykyaikainen talo pysyy lämpimänä kuoritakallakin.
- Anonyymi
Sellaistahan täälläkin on jutskattu että joissain vakio-tiilereissä voi yläpalotila olla liian matala. Meilläkin on 2 tiilen korotus silläkohdin, ehkäpä sellainen olisi syytä olla "vakiona".
Tiilitakoissa on ainakin se mukavuus että ne voi tuunata mieleisekseen, ei tarvitse tyytyä tehtaan valmiiseen malliin. Jopa lämmitystehon voi rakentaa säädettäväksi ja itselle sopivaksi.
Arveleisin että tiilitakat myös järjestään kestävänpiä kuin tehdastekoiset, tiilitulisijoja on satavuotiaita edelleen käytössä.
(hopeloimuja, balladeja, yms. joutuu korjaileen 5v välein?)
-raksaaja(sh) - Anonyymi
Niin. Näissä takkapuheissa kannattaisi ottaa huomioon talon tehontarve. Nykyaikaisessa talossa puhutaan jostain maks 25W/m2 tarpeesta -20 asteen pakkasilla. Uusissa taloissa painutaan alle 20W/m2 lukemiin.
Jos takka pukkaa ulos vaikka 5kW, niin tuo riittää 200m2 kokoisen talon lämmittämiseen. Aika harvalla vain 200m2 on yhtä isoa avaraa tilaa. Jos sitten vaikka olohuone, keittiö, ruokailutila ym. on yhtenäistä tilaa ja kooltaan vaikka 70m2, niin tähän riittää vajaa 2kW. Ylimääräinen teho nostaa kyseisten tilojen lämpötilan liian korkealle.
Eli jos tarvetta on isomalle teholle, niin huomattavasti parempi ratkaisu on rakentaa useampi tulisija. Näin lämpö jakautuu tasaisesti, eikä mistään tilasta muodostu saunaa.
Mitä hormin kautta karkaavaan lämpöön tulee, niin itsekkin noita hormin lämpötiloja joskus mittaillut. Ei sen pellin jälkeen (Schiedelin vakio savupelti) ole hormin lämpötilat mitenkään koholla. Yli 30 astetta ei nouse edes heti polttamisen jälkeen. Sen jäkeen hormin lämpötila alkaa laskea, kun savukaasuja sinne ei enää pellin ja suuluukkujen sulkemisen jälkeen karkaa. Se, että hormin kautta karkaa takan lämmöt ulos on aivan tuubaa.
Jos tehontarve on isompi, eli esim. mökillä, jonka eristykset ovat 100 vuoden takaa olevissa lukemissa, niin tilanne on aivan eri. Ja varsinkin, jos mökki on kylmillään ennen sinne menoa, niin ainoa vaihtoehto on kamina, josta saa riittävästi tehoja ulos ja sen lisäksi sitten muita tulisijoja joilla voidaan ylläpitää kaminalla nostettu lämpö ilman, että tarvitsee kipinää harrastaa.
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Omien kokemusteni perusteella minulla ei ole syytä uskoa, että lämpö ei karkaisi hormin kautta. Perustelen tätä sillä, että oma kuoritakkani jäähtyy todella nopeasti, jos siinä ei polta jatkuvasti puuta.
Ensin monen tonnin tiilikasan lämmittäminen kestää kauan. Sitä ei saa lämpimäksi yhdellä lämmityskerralla. Sen jälkeen se kuitenkin jäähtyy nopeasti.
Tuossa on poltettu Tiilerissä maksimimäärä puuta valmistajan ohjeiden mukaan. Kun saavutetut korkeimmat lämpötilat ovat tuollaisia ja silti takka jäähtyy nopeasti, niin ei paljon muita vaihtoehtoja jää kuin vuotava hormi.
https://lampopumput.info/foorumi/attachments/pintalämpötilat-jpg.21810/- Anonyymi
Sinulle tuo on siis uskon asia, silloinpa sinun kanssa ei järkipuhe auta.
9kg puuta (ison tiilerin maksimipanos) tuottaa hieman yli 30kWh.
Jos olettaa että se tulee ulos 24h kuluessa, lämmön tuotto olisi keskimäärin 1,25kW.
-> kun polttaa pesällisen per päivä, tuotto varmaan on tuon suuruinen.
Mielestäni on ymmärrettävää ettei takan pinta ole tulikuuma tuollaisella puumäärällä, ellei takka ole kevytrakenteinen.
Takkasi pintalämpötilat vastaa samoja joita omastani olen mitannut. Sen lisäksi takan takana minulla on 1m2 säteilypinta (kiertoilmakanavassa) joka on 80 asteinen yhden pesällisen jälkeen.
Mittaamalla hormin lämpöjä huomaa jos lämpöä karkaa hormiin, mutta niinkuin sanottua, kuulemma joissain tiilereissä on ollut turhan pieni yläpalotila -> puun energiasta jää poltossa osa hyödyntämättä.
-raksaaja(sh) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulle tuo on siis uskon asia, silloinpa sinun kanssa ei järkipuhe auta.
9kg puuta (ison tiilerin maksimipanos) tuottaa hieman yli 30kWh.
Jos olettaa että se tulee ulos 24h kuluessa, lämmön tuotto olisi keskimäärin 1,25kW.
-> kun polttaa pesällisen per päivä, tuotto varmaan on tuon suuruinen.
Mielestäni on ymmärrettävää ettei takan pinta ole tulikuuma tuollaisella puumäärällä, ellei takka ole kevytrakenteinen.
Takkasi pintalämpötilat vastaa samoja joita omastani olen mitannut. Sen lisäksi takan takana minulla on 1m2 säteilypinta (kiertoilmakanavassa) joka on 80 asteinen yhden pesällisen jälkeen.
Mittaamalla hormin lämpöjä huomaa jos lämpöä karkaa hormiin, mutta niinkuin sanottua, kuulemma joissain tiilereissä on ollut turhan pieni yläpalotila -> puun energiasta jää poltossa osa hyödyntämättä.
-raksaaja(sh)Tuo kuvan takka on pikku-lauri. Sinänsä pienempi kuin omani (Lauri korotettuna).
Jos lämpö ei sisälle tule, niin kuten Raksaaja kirjoitaa, niin mittaisin hormin lämpötilan. Voihan takka olla väärin tehty, eli esim. kesäliitos aina auki tjms. Mutta hormin lämpötila mittaamallahan tuo selviää.
Niin. Ja eivät oman takkani pintalämpötilat ole tuon kummempia. Ja hyvä niin.
Vertailun vuoksi mökin leivinuuni, jossa ei villoja, tulee pinnaltaan niin kuumaksi, että kättä ei kärsi pidellä. Vaadittavat lämpötehot tuolla aivan eri luokkaa kuin kotosalla.
OnnellinenSipokki
- Anonyymi
"Jos lämpö ei sisälle tule, niin kuten Raksaaja kirjoitaa, niin mittaisin hormin lämpötilan"
En ole mittarilla mittaillut, mutta käynyt katolla vuorokausi pellin sulkemisen jälkeen. Silloin nykyaikaisesta rei'itetyllä pellillä varustetusta hormista tulee vielä selvästi lämmintä ilmaa ulos.
Jossain lämpöpumput.netin keskustelussa joku kuoritakkaansa harmistunut oli käynyt mittailemassakin hormin päästä tulevia lämpöjä. Muistaakseni ne olivat 40 astetta, mutta tästä en ole varma. Täytyisi jaksaa kaivaa keskustelu esiin ja tarkastaa.
No, joka tapauksessa, kun vielä vuorokausi pellin sulkemisen jälkeen hormi vuotaa lämmintä niin että sen kädellä tuntee, niin karkaavan energiamäärän täytyy olla suuri.
Jos ostaisin vielä kuorellisen tiilitakan, niin se tulisi kaksikerroksiseen taloon, jonka massiivitiilihormissa olisi viranomaisen määräysten vastaisesti kaksi tiivistä peltiä. Toinen alakerrassa ja toinen yläkerrassa.
Kun kyselin kunnan palotarkastajalta, mitä sanot, jos suljen pellin reiän, niin hän väitti, että nykytakkojen luukut ovat niin tiiviitä, että ei hormissa mitään merkittävää virtausta tapahdu. Eivätpä ne vain tiiviitä ole ja silloinkin kun ovat, virtausta pääsee tapahtumaan yläkautta.
Kun kaksi tiivistä peltiä ja massiivipiippu on hylätty, niin samalla on menetetty varaavien takkojen suurimmat hyödyt. - Anonyymi
Lisään vielä edelliseen, että ette te missään keskuslämmitysoloissa pääse näppituntumalla selville takkojen ominaisuuksista. Ne paljastuvat silloin, kun tukena ei ole muuta lämmitystä.
Massiivinen kuorellinen takka ei pidä lämpimänä kovemmilla pakkasilla edes pientä hirsitupaa, vaikka annettujen tietojen perusteella sen pitäisi riittää siihen varmasti.- Anonyymi
Jos katsoo pikku-laurin mainostekstit:
-Hyötysuhde: 86 % (ei kamalan korkea)
-Lämmöntuotto: 45 kWh
-> Vastaa siis parhaimmillaan 1,9kW lämpöpatteria, mikäli ilma pääsee virtaamaan ympäri tulisijan ja puuta poltetaan maksimimäärät ((45kwh/0,86)/4kWh/kg=13kg per päivä.
(edellyttää ehkä kolmea panospolttoa per päivä, muutoin hyötysuhde kärsii lisää)
-raksaaja(sh) - Anonyymi
No. Kyllä kahdella villallisella takalla piti pikkupakkasilla 300m2 lämpimänä 10v vanhassa talossa. Kun lämmityksen sai toimimaan, niin eipä ole sen jälkeen tarvinnut urheilla asialla.
On se mielenkiintoista, kun luukkujen ympärillä on tiivistenauhat ja luukut menevät tiiviisti kiinni ja lisäksi löytyy se savupelti, niin silti tuosta puskee läpi kymmeniä litroja sekunissa. Menisiköhän ilmavirta tiilien läpi. Kun takkaa ei käytä ja hormi on kylmä, niin luulisi tuolta tulevan kaikki talon korvausilma sisään. Näin nyt ei kuitenkaan vaan tapahdu.
Hatarassa hirsituvassa ei varmasti toimi. Itsellä yli 100 vuotias 100m2 hirsitalo mökkinä ja kolmessa tulipesässä saa olla valkeat, että talvella tarkenee. Kyseistä rakennusta ei voi kyllä mitenkään verrata nykyaikaiseen omakotitaloon.
Olisikohan tässä nyt sama jankkaaja, kuin aina välillä innostuu näitä kuoritakkoja mollaamaan?
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos katsoo pikku-laurin mainostekstit:
-Hyötysuhde: 86 % (ei kamalan korkea)
-Lämmöntuotto: 45 kWh
-> Vastaa siis parhaimmillaan 1,9kW lämpöpatteria, mikäli ilma pääsee virtaamaan ympäri tulisijan ja puuta poltetaan maksimimäärät ((45kwh/0,86)/4kWh/kg=13kg per päivä.
(edellyttää ehkä kolmea panospolttoa per päivä, muutoin hyötysuhde kärsii lisää)
-raksaaja(sh)( 1,9kW pitäisi lämmittää noin 50m2 normieristetyn mökin oulun korkeudella, kovimmillakin pakkasilla )
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos katsoo pikku-laurin mainostekstit:
-Hyötysuhde: 86 % (ei kamalan korkea)
-Lämmöntuotto: 45 kWh
-> Vastaa siis parhaimmillaan 1,9kW lämpöpatteria, mikäli ilma pääsee virtaamaan ympäri tulisijan ja puuta poltetaan maksimimäärät ((45kwh/0,86)/4kWh/kg=13kg per päivä.
(edellyttää ehkä kolmea panospolttoa per päivä, muutoin hyötysuhde kärsii lisää)
-raksaaja(sh)45kwh/0,86)/4kWh/kg=13kg per päivä.
(edellyttää ehkä kolmea panospolttoa per päivä, muutoin hyötysuhde kärsii lisää)......
No ei 13kg vielä kolmea vaadi. Siinä on jo monta alku ja loppu hommaa jolloin menee myös harakoille lämpö. Sivukanavat pysyy puhtaampana kun lämmittää kerralla vähän enemmän, ja varsinkin tiilipiipulla niin loppulämpö jää sinne jos takka ei enään lämmön tähsen ota kunnolla vastaan.
2000a - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
45kwh/0,86)/4kWh/kg=13kg per päivä.
(edellyttää ehkä kolmea panospolttoa per päivä, muutoin hyötysuhde kärsii lisää)......
No ei 13kg vielä kolmea vaadi. Siinä on jo monta alku ja loppu hommaa jolloin menee myös harakoille lämpö. Sivukanavat pysyy puhtaampana kun lämmittää kerralla vähän enemmän, ja varsinkin tiilipiipulla niin loppulämpö jää sinne jos takka ei enään lämmön tähsen ota kunnolla vastaan.
2000aKuten kirjoitat, niin tavallasi polttaa saa lämmitettyä hormin. Ja tämä tietenkin on oiva tapa heikentää takan hyötysuhdetta..
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
45kwh/0,86)/4kWh/kg=13kg per päivä.
(edellyttää ehkä kolmea panospolttoa per päivä, muutoin hyötysuhde kärsii lisää)......
No ei 13kg vielä kolmea vaadi. Siinä on jo monta alku ja loppu hommaa jolloin menee myös harakoille lämpö. Sivukanavat pysyy puhtaampana kun lämmittää kerralla vähän enemmän, ja varsinkin tiilipiipulla niin loppulämpö jää sinne jos takka ei enään lämmön tähsen ota kunnolla vastaan.
2000aKun kirjoittelette mainostajien ilmoittamista hyötysuhteista, pitää ymmärtää, ettei se tarkoita sitä, kuinka paljon puun lämpöenergiasta saadaan huoneistoon lämmityskäytössä. Joku 86% ilmoitettu hyötysuhde tarkoittaa käytännössä n. 25 -35% villatakassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kirjoittelette mainostajien ilmoittamista hyötysuhteista, pitää ymmärtää, ettei se tarkoita sitä, kuinka paljon puun lämpöenergiasta saadaan huoneistoon lämmityskäytössä. Joku 86% ilmoitettu hyötysuhde tarkoittaa käytännössä n. 25 -35% villatakassa.
Voi hyvää päivää. Noitahan mittaavat ja tutkivat Tekes, VTT ja muut vastaavat tahot, jotka eivät ilmeisesti mitään ymmärrä hyötysuhteista.
Pitäisiköhän teikäläisen ottaa tämä mittaus aivan omiin nimiin ja haltuun noilta tahoilta, kun eivät mitään tiedä? Triplapellit ja villat kainaloihin.
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi hyvää päivää. Noitahan mittaavat ja tutkivat Tekes, VTT ja muut vastaavat tahot, jotka eivät ilmeisesti mitään ymmärrä hyötysuhteista.
Pitäisiköhän teikäläisen ottaa tämä mittaus aivan omiin nimiin ja haltuun noilta tahoilta, kun eivät mitään tiedä? Triplapellit ja villat kainaloihin.
OnnellinenSipokkiYmmärryksesi on lapsen tasolla näissä asioissa. Ei nykyinen takan hyötysuhteen mittaustapa kerro sitä, paljonko takka luovuttaa huoneistoon lämpöenergiaa poltetusta puusta vuorokaudessa. Se ei kerro oikeastaan mitään takan lämmitysominaisuuksista.
Verrainnollisesti aivan sama, kun kertoisit auton kulutuksen sadalla kilometrillä, ilmoittamalla moottorin hyötysuhteen. Alkaisit vielä inttämään, että tekes, vtt, yms. yms. ovat sen mitanneet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärryksesi on lapsen tasolla näissä asioissa. Ei nykyinen takan hyötysuhteen mittaustapa kerro sitä, paljonko takka luovuttaa huoneistoon lämpöenergiaa poltetusta puusta vuorokaudessa. Se ei kerro oikeastaan mitään takan lämmitysominaisuuksista.
Verrainnollisesti aivan sama, kun kertoisit auton kulutuksen sadalla kilometrillä, ilmoittamalla moottorin hyötysuhteen. Alkaisit vielä inttämään, että tekes, vtt, yms. yms. ovat sen mitanneet.Ai takan hyötysuhde ei tarkoita takan hyötysuhdetta. Selvä.
Autovertauksesi "hieman" onnahtava. Moottorin hyötysuhde ilmoittaa sen kuinka paljon moottori saa polttoaineesta hyödyksi. Moottorin hyötysuhteesta ei voi päätellä sitä kuinka paljon auto kuluttaa. Aivan sama kuin takan hyötysuhteesta ei saada selville sitä kuinka paljion talo kuluttaa.
Näemmä turha jatkaa. Ei muuta kuin jatka laput silmillä vain.
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai takan hyötysuhde ei tarkoita takan hyötysuhdetta. Selvä.
Autovertauksesi "hieman" onnahtava. Moottorin hyötysuhde ilmoittaa sen kuinka paljon moottori saa polttoaineesta hyödyksi. Moottorin hyötysuhteesta ei voi päätellä sitä kuinka paljon auto kuluttaa. Aivan sama kuin takan hyötysuhteesta ei saada selville sitä kuinka paljion talo kuluttaa.
Näemmä turha jatkaa. Ei muuta kuin jatka laput silmillä vain.
OnnellinenSipokkiNo nyt tuli selväksi, sinä sovellat naisen logiikkaa. Tyhmyydellesi ei voi kuin nauraa :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kirjoittelette mainostajien ilmoittamista hyötysuhteista, pitää ymmärtää, ettei se tarkoita sitä, kuinka paljon puun lämpöenergiasta saadaan huoneistoon lämmityskäytössä. Joku 86% ilmoitettu hyötysuhde tarkoittaa käytännössä n. 25 -35% villatakassa.
Taas on mennyt vellit ja puurot sekaisin. Jos takka luovuttaa lämpöä hitaasti ei se tarkoita huonoa hyöysuhdetta vaan käyttäjän kannalta parempaa tuotetta.
- Anonyymi
Kun takka luovuttaa hitaasti lämpöä, se tarkoittaa käytännössä sitä, että lämpö menee hormista ulos. Ei se sisään jää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas on mennyt vellit ja puurot sekaisin. Jos takka luovuttaa lämpöä hitaasti ei se tarkoita huonoa hyöysuhdetta vaan käyttäjän kannalta parempaa tuotetta.
Jos takka luovuttaa lämpöä hitaasti huoneeseen, kuuma sisus vuotaa sitä vastaavasti enemmän ulos hormin kautta ilmavuotoina ja hormin kautta johtumalla, savupelti on sekin huono eristys. Tämä tarkoittaa aina huonompaa hyötysuhdetta, vaikka tulisijan laskettu hyötysuhde olisi mitä tahansa.
Se tarkoittaa tietysti myös huonompaa tuotetta käyttäjän kannalta, kun lämpöä ei voi säätää, se on aina haalea, tai kylmä.
Kunnollisen takan pintalämpöä voi säätää lämmitystarpeen mukaan.
Toiseksi, haaleapintainen villalla eristetty takka ei lämmitä riittävästi kovilla pakkasilla, vaikka takan laskennallinen hyötysuhde olisi 100%, silloin joudutaan käyttämään sähköä, tai öljyä lisänä lämmön tuottamiseen. Mikä tarkoittaa taas huonoa hyötysuhdetta takan kannalta kokonaisuutena lämmityksessä, tämä on ainut merkitsevä hyötysuhde talon omistajalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos takka luovuttaa lämpöä hitaasti huoneeseen, kuuma sisus vuotaa sitä vastaavasti enemmän ulos hormin kautta ilmavuotoina ja hormin kautta johtumalla, savupelti on sekin huono eristys. Tämä tarkoittaa aina huonompaa hyötysuhdetta, vaikka tulisijan laskettu hyötysuhde olisi mitä tahansa.
Se tarkoittaa tietysti myös huonompaa tuotetta käyttäjän kannalta, kun lämpöä ei voi säätää, se on aina haalea, tai kylmä.
Kunnollisen takan pintalämpöä voi säätää lämmitystarpeen mukaan.
Toiseksi, haaleapintainen villalla eristetty takka ei lämmitä riittävästi kovilla pakkasilla, vaikka takan laskennallinen hyötysuhde olisi 100%, silloin joudutaan käyttämään sähköä, tai öljyä lisänä lämmön tuottamiseen. Mikä tarkoittaa taas huonoa hyötysuhdetta takan kannalta kokonaisuutena lämmityksessä, tämä on ainut merkitsevä hyötysuhde talon omistajalle.Tää on varmaan joku 15v amislainen provolemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää on varmaan joku 15v amislainen provolemassa.
Kun käsityskykysi on pienen lapsen tasoilla, niin on helppo muidenkin ymmärtää, että kirjaimet vaikuttaa sinusta harakanvarpailta ja maailma on täynnä pelkkiä provoja. Kaikki aikuiset vaan yrittää valehdella sinulle, pienelle lapselle.....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää on varmaan joku 15v amislainen provolemassa.
Tiilerin omistajasuku täällä satuilee vielä, kun voi. Missäs Tiilerin tilinpäätös, tilikausi loppui jo 30.4.19, mutta jostain syystä tilinpäätöstä eivät vielä julkaisseet..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos takka luovuttaa lämpöä hitaasti huoneeseen, kuuma sisus vuotaa sitä vastaavasti enemmän ulos hormin kautta ilmavuotoina ja hormin kautta johtumalla, savupelti on sekin huono eristys. Tämä tarkoittaa aina huonompaa hyötysuhdetta, vaikka tulisijan laskettu hyötysuhde olisi mitä tahansa.
Se tarkoittaa tietysti myös huonompaa tuotetta käyttäjän kannalta, kun lämpöä ei voi säätää, se on aina haalea, tai kylmä.
Kunnollisen takan pintalämpöä voi säätää lämmitystarpeen mukaan.
Toiseksi, haaleapintainen villalla eristetty takka ei lämmitä riittävästi kovilla pakkasilla, vaikka takan laskennallinen hyötysuhde olisi 100%, silloin joudutaan käyttämään sähköä, tai öljyä lisänä lämmön tuottamiseen. Mikä tarkoittaa taas huonoa hyötysuhdetta takan kannalta kokonaisuutena lämmityksessä, tämä on ainut merkitsevä hyötysuhde talon omistajalle.Kuoritakan pintalämpö säädetään myös puumäärällä. Jos poltat vähän enemmän, se luovuttaa myös enemmän ja pitkään tasaisesti.
- Anonyymi
Mä en käytä takkaa varsinaisesti lämmitykseen, mutta noin neljän tonnin paikalleen muurattu villallinen leivinuuni on ruoanlaittoon ja leipomiseen.
Uuni on lämmin koko talven, mutta kylki on vain haalea. Uunissa pidetään koko ajan haudutuslämpötilaa, josta nostetaan tarvittaessa. Peruslämpö pysyy yllä pienellä puumäärällä.
Sitä oon kuitenkin ihmetelly, että kun uunia myöshäissyksyllä rupeaa lämmittämään, niin menee monta päivää ennen kuin lämmitys tuntuu kyljissä. Mihin kaikki sillä aikaa poltetun puun energia menee?
Pitäiskö tuossa polttaa ihan vain muutaman kilon panoksia monta päivää peräkkäin, kun alottaa lämmityksen?- Anonyymi
Polttaisin ensin max puolikkaan pesällisen 4...5kg.
Sitten 6-12tunnin päästä täysi pesällinen 9kg.
"menee monta päivää ennen kuin lämmitys tuntuu kyljissä."
Aika erikoinen uuni moinen kyllä olisi (jonkinlainen kesäpelti auki??).
Lämmitystavassa on jotain hassua tai savupelti auki 24h/7.
(eräällä tuttavalla ei ollut lainkaan häkäpeltiä, sekään ei kovin optimi homma lämmön pysymisen suhteen, mutta hänen mammutissaan ihan sama)
Oma <3500kg leivinuuni lämpiää yhdellä pesällisellä haudutuslämpöön.
1.5 pesällistä tuottaa paistolämmön.
Syksyllä aloitan aina puolikkaalla.
-raksaaja(sh)
- Anonyymi
Aloittaja ei tajua että takka on sitä parempi mitä pitemmän ajan se luovuttaa lämpöään. Jos haluaa nopeaa lämmitystä niin saunan kiuas on siihen paras. Nykytaloissa takan (oikeammin takkauunin) huonoin ominaisuus on että se luovuttaa lämpönsä liian nopeasti. Tämän estämiseksi takkaa pitäisi lämmittää pienillä puumäärillä monta kertaa päivässä.
- Anonyymi
Jotkut vaan tykkää enemmän tulisijasta joka antaa heti kovaa lämpöä esimerkkinä vuolukivestä tehdyt tulisijat. Itsellä iso takka paistouunilla ja erillisellä eristetyllä kuorella, enkä tykkää yhtään. s**atanasti saa puuta polttaa ennenkun antaa ulospäin mitään. Ja sitten kun antaa niin on jo sisältä niin kuuma että hukkaa lämpöä hormia pitkin vintille,on tupla pellit ja menee kiinni,mutta eihän ne mitkään kaasutiivit ole ja iso tiilipiippu johtaa lämpöä kylmälle vintille.
Takan toisella puolella on muurin takana sauna. Lämpö ei mene sinnekkään asti vaan menee kyllä muurin läpi mutta nousee koolinkien välisestä ilmatilasta tiiliseinän ja alumiinipaperin välistä taas vintille. Eli ainoa joka ei saa lämpöä kunnolla on kaksi huonetta jota sen takan tulisi lämmittää.
Toisessa päässä taloa on yksi pönttöuuni joka hoitaa koko lämmityksen kolmasosalla siitä puu määrästä mitä tuo takka nielee per vuorokausi. Eli tässä tullaan lopuksi siihen että tulisijan väärä sijoitus on känyt myös. Eli lämpöä ei voida ottaa tehokkaasti huoneilmaan vaan hukataan kylmiin rakenteisiin. Tuollainen takka tulisi olla isossa tilassa keskellä taloa sijaitsevassa piipussa, eikä reunassa niinkuin nyt. Näin on!- Anonyymi
Minulla taas tiilerin pikkulauri noin 4metriä talon päästä ja hormi kahden makuhuoneen välissä. Asteen verran on mh viileempi eikä muuta lämmitystä siinä päässä taloa. Kyllä hyvin pelittää.
2000a - Anonyymi
Nykyään moni panee sinne koolinkien väliin eristettä niin lämpö ei häviä. Onko sulla lato asuntona?
- Anonyymi
Eikös se ole aika hyvä syy muurata kuorellisia takkoja leivinuuneja,siis sisustuksellinen ja pinnan kestävyys?
Kilowatteja pönttöuunista joo;
mitataan 2 vuorokauden kuluttua lämmityksestä se ja tiilitakka,vaikka kuorella,ne kilowatit,
Mitenköhän mahtaisi käydä kisassa? - Anonyymi
Pönttöuuni on vanha hyvä lämmitysmuoto. Nyt vaan ajatellaan että pitää olla uutta ja komiaa.
- Anonyymi
Pönttöuunit kielletään 1.1.2022, kun Saksan päästörajojen vaatimustaso tulee voimaan Suomessakin. Uunimallin testaus maksaa 10.000€ tulipesältä, joten suuri osa uunivalmistajia lopettaa toimintansa. Esim, tunnetuin tunnetuin pönttöuunivalmistaja (Pohjanmaan Tiilirakenne) on menettänyt koko oman pääomansa (omavaraisuus -62%) ja on vain ajan kysymys, milloin harjanvarsi laitetaan oven eteen:
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/pohjanmaan-tiilirakenne-oy/07933700/taloustiedot - Anonyymi
Aika kummallista, jos pönttöuunit kielletään, koska nykyaikaisilla arinallisilla pönttöuuneilla päästään parempaan hyötysuhteeseen ja puhtaampaan palamiseen kuin millään takoilla.
Ja takkahan se pönttöuunikin on. Ihan samanlainen rakenteeltaan kuin varaava takka.- Anonyymi
Onkos tuossa toisiopalotila jo nykyään? Aikaisemmin ei ollut = palaminen ei todellakaan puhdasta. Tuossa pienessä känämallissa nyt ei pysty toisiopalotilaa olemaan, mutta pidempään sellainen mahtuisi, mutta eri asia löytyykö sellainen. Onko tietoa?
OnnellinenSipokki - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkos tuossa toisiopalotila jo nykyään? Aikaisemmin ei ollut = palaminen ei todellakaan puhdasta. Tuossa pienessä känämallissa nyt ei pysty toisiopalotilaa olemaan, mutta pidempään sellainen mahtuisi, mutta eri asia löytyykö sellainen. Onko tietoa?
OnnellinenSipokkiToisiopalotilan hyödyntäminen vaatii niin kovalla vedolla polttamista, että lämpö karkaa piipusta ulos. Kun kaikki lämpö otetaan puusta rahallisella poltolla, savupellillä veto sopivaksi säätäen, liekki ei edes veny yli metrinmittaiseksi pyörteeksi toisiopalotilaan, se on tavallaan suunnitteluvirhe käyttöä ajatellen.
- Anonyymi
Pönttöuuni ei ole takka mutta varaava takka on toiminnaltaan uuni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisiopalotilan hyödyntäminen vaatii niin kovalla vedolla polttamista, että lämpö karkaa piipusta ulos. Kun kaikki lämpö otetaan puusta rahallisella poltolla, savupellillä veto sopivaksi säätäen, liekki ei edes veny yli metrinmittaiseksi pyörteeksi toisiopalotilaan, se on tavallaan suunnitteluvirhe käyttöä ajatellen.
Oletko tutkinut savukaasujen lämpötilaa savuhormissa?
Mikäli kitupolttaa puuta pienellä liekillä:
-kaikki kaasuuntunut puu ei leimahda (lämpö ei riitä, liekki ei tavoita)
-polttotapahtuma kestää pidempään, lämpöä virtaa savupiipun kautta hukkaan pidempään
-lisääntynyt hukka on suurempi kuin lämmön hormiin karkaamisen vähentyminen
-vaatinee jatkuvan liekin seurannan ja ilman säädön (alailma yläilma)
Yläpalotilan/toisiopalotilan tapauksessa :
-sytytys syytä saada onnistumaan tehokkaasti/nopeasti (tietenkin päältä)
-puukaasu joka ei leimahda puun päällä, sekoituu hapen kanssa ja palaa yläpalotilassa
(liekin pituus oltava noin 40cm jotta kaasut "varmuudella" palaa yläpalotilassa)
-panospoltossa helppoa saavuttaa hyvä polttotulos
-savukaasuissa ei mitattavaa määrää karkaa lämpöä enemmän vs pönttöuuni
-toiminta hieman kuin katalysaattoriautoissa (alussa polttaa kuten pönttöuuni ja 15min kuluttua puhtaammin)
-ilmavirtausta tarvitsee säätää vasta hiillosvaiheessa (toisioilma kiinni/minimille ja alailma minimille)
Entisaikojen pönttöuuni ei ollut kummoisen tuotekehityksen tulos, parempia ei vain osattu vielä tehdä. Jos nykyisissä pöntöissä ei ole toisiopalotilaa, se johtuu vain kehitystyön laiminlyönnistä. Ainakin tiilitulisijoissa nähdään että reilun kokoisella toisiopalotilalla saadaan hyötysuhdetta kasvatettua.
-raksaaja(sh)
ps. meidän uunilla on nimipäivä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko tutkinut savukaasujen lämpötilaa savuhormissa?
Mikäli kitupolttaa puuta pienellä liekillä:
-kaikki kaasuuntunut puu ei leimahda (lämpö ei riitä, liekki ei tavoita)
-polttotapahtuma kestää pidempään, lämpöä virtaa savupiipun kautta hukkaan pidempään
-lisääntynyt hukka on suurempi kuin lämmön hormiin karkaamisen vähentyminen
-vaatinee jatkuvan liekin seurannan ja ilman säädön (alailma yläilma)
Yläpalotilan/toisiopalotilan tapauksessa :
-sytytys syytä saada onnistumaan tehokkaasti/nopeasti (tietenkin päältä)
-puukaasu joka ei leimahda puun päällä, sekoituu hapen kanssa ja palaa yläpalotilassa
(liekin pituus oltava noin 40cm jotta kaasut "varmuudella" palaa yläpalotilassa)
-panospoltossa helppoa saavuttaa hyvä polttotulos
-savukaasuissa ei mitattavaa määrää karkaa lämpöä enemmän vs pönttöuuni
-toiminta hieman kuin katalysaattoriautoissa (alussa polttaa kuten pönttöuuni ja 15min kuluttua puhtaammin)
-ilmavirtausta tarvitsee säätää vasta hiillosvaiheessa (toisioilma kiinni/minimille ja alailma minimille)
Entisaikojen pönttöuuni ei ollut kummoisen tuotekehityksen tulos, parempia ei vain osattu vielä tehdä. Jos nykyisissä pöntöissä ei ole toisiopalotilaa, se johtuu vain kehitystyön laiminlyönnistä. Ainakin tiilitulisijoissa nähdään että reilun kokoisella toisiopalotilalla saadaan hyötysuhdetta kasvatettua.
-raksaaja(sh)
ps. meidän uunilla on nimipäiväTiedätkö mitä on kitupoltto? Se on juuri tuota, mitä kerrot tekeväsi, eli ilman kuristaminen "ylä ja alailma".
Tulisijaan pitää antaa ilmaa kuristamatta, vetoa jarrutetaan savupelleillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedätkö mitä on kitupoltto? Se on juuri tuota, mitä kerrot tekeväsi, eli ilman kuristaminen "ylä ja alailma".
Tulisijaan pitää antaa ilmaa kuristamatta, vetoa jarrutetaan savupelleillä.Tämähän oli varmaankin vitsi?
Ilmamäärä ratkaisee. Savupellillä ilman jarruttaminen ei vain ole kovinkaan fiksua. Tällä tavalla saadaan vain riski siihen, että saadaan savut sisään. Mitään hyötyä savupellin käyttämisestä ei ole, jos takasta löytyy kunnon säädettävät luukut, kuten siitä tulisi löytyä.
Alailmaa arinan alta sen verran auki, että arina ei pala ja palo saa hieman happea tuota kautta ja puu kaasuuntuu. Pääilma tulee yläkautta, eli aika tyypillisesti takan luukun kautta, joka ohjautuu liekkeihin, eikä hiillokseen. Näin palaminen on niin hallittua mitä se nyt yläpalotapahtumassa voi olla.
Eli savupelti täysin auki ja ilmamäärän säätö ala- ja yläluukulla niin, että palo saa tarpeeksi happea, mutta ei liikaa. Jos Ilma tulee pelkäåstään arinan kautta, niin palokaasut karkaavat hormiin palamattomina. Jos taasen yläluukun kautta tulee liikaa, niin palotapahtuma ei ole tarpeeksi kuuma (että häkä palaa hiilidioksidiksi) ja samaten palokaasut karkaavat hormiin palamattomina. Luukut taasen liian pienellä eivät anna tarpeeksi happea paloon (palokaasut hapen puutteesta eivät yksinkertaisessti pala) ja taas palokaasut karkaavat hormiin palamattomina.
Liekkien tulisi palaa tasaisesti ilman, että ne "hapuilevat" palaessaan kohti pesän yläosaa (liian vähän happea), mutta toisaalta ilmansaanti niin pienellä, että palo ei tapahdu kohisten, jolloin palotapahtuma jää liian viileäksi. Liian viileässä tapauksessa sekä häkä ei pala hiilidioksidiksi, että turha ilma vain jäähdyttää takkaa.
Alakautta ilmasta tulisi tulla luokkaa neljännes ja loput 3/4 yläkautta. Näin siis palon aikana. Sytyttäessä luukut enemmän auki ja taasen kun vain kekäleitä jäljellä, niin yläluukku täysin kiinni ja alaluukku niin pienelle kuin sen saa, kuten Raksaaja kirjoittaa.
OnnellinenSipokki
- Anonyymi
Tuli muuten rakennusaikana testattua (tiileri) leivinuunin tehoa ilman kuorta.
Varoen piti poltella, muuten 115m2 yläkerta lämpesi yli työskentelymukavuuden (~28 asteeseen, talvikelissä).
Eli mikäli sitä tehoa haluaa paljon, sitä voi tiili tulisijaa rakentaessa todellakin säätää tehokkaasti.
(esim: ei villaa kuporen alle tai kiertoilmakanava johonkin kohtaan)
-raksaaja(sh) - Anonyymi
Lämmityksen alkeellisimpia asioita on se että energiaa tulee sitä enemmän mitä enemmän puuta poltetaan. Tämän voi hallita sillä että ei polta liikaa.
- Anonyymi
Lämmitys on tärkeää
- Anonyymi
Lueskelin näitä juttuja missä haukutaan tiilerin takat huonoiksi. Ensinnäkin Tiilerin takata ovat VARAAVIA takkoja . Se ei tarkoita sitä että takka on vartin päästä kuuma kun pesään on laitettu tuli. Tiilerin takassa ei saa olla (sitä uusavuttomile takoitettua)reikäpeltiä koska silloin lämpö karkaa seuraavan vuorokauden aikana piippuun ja harakoille. Itsellä on nyt ollut 2kk käytössä tiileri pikku-lauri. Takan lämmittäminen on mennyt muurarin OHJEIDEN mukaan. eli jos haluat että sinula on jatkuvasti lämmin takka, pitää ensin lämmittää 2-3 pesällistä n 5-10 klapia per pesällinen niin että ensimmäinene kovemmalla vedolla toine ja kolmas niin että vain suuluukun ventiilit auki. Näin ollen veto pysyy riittävän pienellä. Sen jälkeen kun hillos on sammunut (tarkistaa ihan sekoittamalla pesänä tuhkaa ettei löyty hiilosta niin savupelti melkein kiinn n 1-2cm auki , siitä tunnnin sisällä lopullisesti kiinni.
Seuraavn 12h aikana takka alkaa luovuttamana lämpöä, itsellä mittasin ulkokuoren lämpötila seuraavan aamuna , lämmöt oon n 45-50 astetta lähes joka puolelta . Seuraavana päivänä ei tarvitse kuin yhden -kaksi pesällistä polttaa niin takka pysyy noissa lämpötiloissa koko ajan. Puolen metrin päästä tuntee takan lämmön hyvin. Takka ei siis sovellu ns mökkikäyttöön missä tarvitaan tunnin sisällä lämpö vaan taloon missä ennakoidaan tulevat pakkaset jne ja ei ole päälämmönlähde.- Anonyymi
ja sen verran että tämä ei ole ns sisäänajolämmitys van normaalikäyttö.
- Anonyymi
Tiilitakat on parhaita.
- Anonyymi
Isellä oli entisessä asunnossa tiilerin pikku lauri. Nykyisessä on kermansaven takka. Usean vuoden kokemuksella sanon, että Tiileri oli selväst parempi.
- Anonyymi
En liity kuvaan millä tavalla, mutta laitan sen esimerkiksi hyvin lämmittävästä tiiliuunista. Se ei tietenkään varaa lämpöä samalla tavalla kuin kuorellinen tulisija, mutta on kuitenkin puolivaraava, siis ei jäähdy heti.
Näitä kannattaisi rakentaa mökeille. Niillä saisi tuvan nopeasti lämpimäksi, ja jos edes vähän eristeitä on, pärjäilee aamuunkin. Aamulla sitten uusi lämmitys.
Kun tuollaista muutaman kerran päivän aikana polttelee, säilyy tuvassa kunnon lämpö.
Jos on kaksikerroksinen talo, kaksi peltia ilman reikiä ja päälämmityksenä on jokin muu kuin puu, niin tokihan kuoritakka on paras.
Kuoritakka on kuitenkin vihonviimeinen valinta silloin, kun ainoa lämmönlähde on puu.
http://www.stubb.fi/images/uunit/tiiliuunit/vesanen.jpg- Anonyymi
Joo.
Ei sitten yksikään viesti ole täysin asiaa.
Voisi myös ajatella että ne on kirjoittanut yksi ja sama.
Villatakka,reikäpelti...
Ha ha.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo.
Ei sitten yksikään viesti ole täysin asiaa.
Voisi myös ajatella että ne on kirjoittanut yksi ja sama.
Villatakka,reikäpelti...
Ha ha..Meidän perheessä kauniimman sukupuolen edustaja sanoi, ettei tiilitakkaa meille tule. Tulee kuulemma navetan seinä mieleen, kun tiiltä ja kuraa ladotaan päällekäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän perheessä kauniimman sukupuolen edustaja sanoi, ettei tiilitakkaa meille tule. Tulee kuulemma navetan seinä mieleen, kun tiiltä ja kuraa ladotaan päällekäin.
Karua on sinunkin elämä jonkun feministin alaisuudessa.
- Anonyymi
Tiilitakka on kestävä, kauniisti pinnoitettavissa sekä hyvin lämmittävä.
En vaihtais pois sitä enkä leivinuunia.- Anonyymi
Mieluimmin ostan takan, mikä on tehty ja pinnoitettu tehtaassa. En minä autoakaan osta paloina ja laita naapurin Masaa kasaamaan sitä ja sitten itse pensselillä sudi maalia auton pintaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieluimmin ostan takan, mikä on tehty ja pinnoitettu tehtaassa. En minä autoakaan osta paloina ja laita naapurin Masaa kasaamaan sitä ja sitten itse pensselillä sudi maalia auton pintaan.
Et taida ymmärtää, että elementeistä kootut takat ovat ns. kertakäyttötakkoja, niitä saat uusia moneen kertaan talon eliniän aikana. Isot elementit säröilee ja tulee alas, silloin on erittäin ikävä purku, jätteen poisvienti ja uuden hankinta ja asennus edessä. Kallista, pölyistä ja typerää.
- Anonyymi
Pönttöuunin voittanutta ei ole. Uuden sellaisen siis. Sisustukseen sopiva pinta, joka lämpiää kunnolla kuumaksi. Kaikki lämpö tulee asuntoon. Mökille mentiin typeryyksissämme laittamaan tuollainen kuoritakka ja nyt se mökki on oikeastaan käyttökelvoton, kun ei takan lämmitys riitä 25 neliön puolitoista kerroksiseen mökkiin, kun lämpö karkaan jonnekin noiden perhaman eristeiden vuoksi. Ei tule talvella ollenkaan lämpimäksi tila ja syksyllä ja keväälläkin pitäisi koko ajan polttaa, jotta olisi edes siedettävä kunnon lämpö. Säästämme uuteen takkaan, mikä se sitten onkaan. Pönttöuuni tai hella.
- Anonyymi
Kuoriuuni kestää kauan saada lämpimäksi eikä siltikään tule tavallisen uunin kaltaiseksi. Aina vähän kylmäkylki. Vihoviimeinen keksintö mökille.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Theermannilla kulkee!
Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän1017031- 474786
Esivaihdevuodet, menopaussi
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa552656Tänään taas tuli pari-kolme juttua
Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän52178Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101128Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j1811123Olen jälleen pahoillani
Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell921033Oot vaan niin hellä
Ja lämmin luonteeltasi, että rakastan sitä yli kaiken. Oot ehkä tietämättäsi auttanut mua todella paljon. Auttaisit tämä30856Ukraina sai luvan vastata ohjuksin Venäjän lueelle
Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan iskeä pitkän kantaman ohjuksilla Venäjälle. Ylen kirjeenvai242853Miksi putin ei valinnut ensimmäiseksi kohteekseen Suomea?
Olisiko ollut sittenkin helpompi kohde?179783