Ollaan tekemässä ositusta ja perinnönjakoa noin 10 vuotta sitten kuolleen henkilön jälkeen. Niin kuolinpesän kuin leskenkin omaisuudessa on tapahtunut muutoksia. Leski on ilmeisesti sijoitellut varojaan hyvinkin tuottoisasti. Onko leskellä velvollisuus selvittää perillisille mitä hänen omaisuudelleen on tapahtunut? Perukirjan mukaan leski olisi saamassa tasinkoa, mutta kuolinpesän nimissä ollut osuus omakotitalosta oli arvioitu hyvinkin yläkanttiin eli siitä ei ikinä tulla saamaan sellaista kauppahintaa. Pitääkö tasinko silti maksaa? Ja miten se ihan konkreettisesti lasketaan?
Onko leski tilivelvollinen?
Anonyymi
31
425
Vastaukset
- Anonyymi
Kysymys 1. oliko avioehtoa ja jos oli niin millainen, tavallinen avioehto sulkee pois ainoastaan avio-oikeuden=(perustuslain omaisuuden turvan kanssa ristiriidassa) alaisen eli mitä on ollut ennen aviliittoa tai mitä on saanut toinen avioliiton aikana, avioliiton aikainen omaisuus ja se mitä on hankittu yhdessä, on yhteistä?
Jos pesä on ositettu, mitä kysymys osoittaa ettei ole, mikä on paha virhe, koska kannattaa aina osittaa heti ja jakaa, näin pysyy omaisuuserät sitten erillään, eikä synny epäselvyyksiä.
Tässä on kysymykseesi lesken vaurastumisesta: " 4 §
Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä".
Sijoitushan/sijoittaminen ei tavallaan ole ansiotyötä, että en tiedä mihin kategoriaan sellainen vaurastuminen luokitellaan, mutta tuossa ilmaistaan, että se pitää huomioida pesän vaurastumisena, ei lesken ja vaurastuminen tulee lukea eloon jääneen puolison perillisten hyväksi, eli silloin kun eloon jäänyt kuolee.
Mutta miten se nyt luokitellaan jos leski on vielä elossa, niin vaikea sanoa koska pesän ositusta ja jakoa ei ole tehty aiemmin,
Miten voidaan pesänosuus omakotitalosta arvioida yläkanttiin, onko kuolinpesä selvitetty vaiko ei, onko kuolinpesä jaettu vaiko ei?
Laissa on selkeästi, että perilliset hallinnoivat pesää yhdessä ja se asunto, missä edesmennyt ja leski ovat asuneet yhdessä jää jakamattomana lesken hallintaan.
Hiukka epäselvä kysymys, että olisiko mahdollista saada hieman tarkemmin, kysyä voi mitkä asiat on tarpeellisia tietää.- Anonyymi
Ei ole avioehtosopimusta.
Leski ei ole saanut mitään uusia varoja vaan ilmeisesti vain sijoittanut omaisuuttaan niin, että sen arvo on noussut.
Leski ei asu tässä omakotitalossa vaan itse omistamassaan asunnossa, jonka senkin arvo on ilmeisesti noussut. Omakotitalo on muuttotappioalueella ja rakennuksesta löytyi pahoja kosteusvaurioita pari vuotta sitten. Ja arvo oli perukirjassa alun alkaenkin ihan huikean korkea.
Ap. - Anonyymi
Täyttä soopaa vastaus, joka alkaa "Kysymys 1".
Lainattu lainkohta ei sovellu lainkaan tapaukseen, eihän leski ole kuollut. Oleellinen tieto olisi ollut, periko leski puolisonsa (jolloin jaettavana olisi lesken pesä - mutta vasta lesken kuoltua) vai jäikö puolisolta jälkeläinen. Jos leski oli puolisonsa perinyt, mitään ositusta ei olisi voitu tehdä - ei heti eikä myöhemminkään.
Avioehdosta tinkaaminen hölmöä! Lähdettävä siitä, ettei sellaista ole, kun siitä ei mainita.
Varmaan taas Lowe...........:n sepustuksia, vaikkei enää kehtaa itseään esiin tuoda; touhotus on samaa.
- Anonyymi
Leski on tilivelvollinen kuolinpesälle, eli perukirjan tiedot pitää päivittää omaisuuden arvonnousun myötä. Ositus tehdään jakohetken omaisuuden arvostuksen mukaisena. Omakotitalon osuus arvioidaan sekin jakohetken mukaisena.
Huomattava on kuitenkin, että avio-oikeuden alaista omaisuutta ei ole lesken ansiona saama omaisuus (palkka, eläke yms.).- Anonyymi
Perilliset ovat perineet ensiksi kuolleen jo silloin 10 vuotta sitten, joten lainattu PK 3:4 ei sovellu tähän, vaikka kuolinpesän varallisuus olisi jäänyt lesken hallintaan.
Osituksessa molempien omaisuudet arvostetaan ositushetkeen ja lasketaan mahdollinen tasinko ja mahdolliset vastikkeet yms. Jos laskelman lopputulos olisi, että lesken tulee maksaa tasinkoa, hänellä on oikeus kieltäytyä siitä. (Ymmärsin että leski on vielä elossa). - Anonyymi
Menikin väärän kommentin perään. Edellä oleva oli siis Lowen tekeleeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perilliset ovat perineet ensiksi kuolleen jo silloin 10 vuotta sitten, joten lainattu PK 3:4 ei sovellu tähän, vaikka kuolinpesän varallisuus olisi jäänyt lesken hallintaan.
Osituksessa molempien omaisuudet arvostetaan ositushetkeen ja lasketaan mahdollinen tasinko ja mahdolliset vastikkeet yms. Jos laskelman lopputulos olisi, että lesken tulee maksaa tasinkoa, hänellä on oikeus kieltäytyä siitä. (Ymmärsin että leski on vielä elossa).Sanooko tämä aloituksesta lainattu niiku mitää? "Ollaan tekemässä ositusta ja perinnönjakoa noin 10 vuotta sitten kuolleen henkilön jälkeen. "
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanooko tämä aloituksesta lainattu niiku mitää? "Ollaan tekemässä ositusta ja perinnönjakoa noin 10 vuotta sitten kuolleen henkilön jälkeen. "
Tuo sanoo vain sen, että tappelua on luvassa, joten varaudu:D , Ei tietenkään leski omasta varallisuudestaan ole tilivelvollinen eläissään, kai se nyt on ihan selvää. Kyllä se tasinko voidaan maksaa kaikesta huolimatta, jos leskirukka on saamapuolella. Ps. turhan pitkään menee kuolinpesin jaot, kuten meilläkin..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo sanoo vain sen, että tappelua on luvassa, joten varaudu:D , Ei tietenkään leski omasta varallisuudestaan ole tilivelvollinen eläissään, kai se nyt on ihan selvää. Kyllä se tasinko voidaan maksaa kaikesta huolimatta, jos leskirukka on saamapuolella. Ps. turhan pitkään menee kuolinpesin jaot, kuten meilläkin..
Onhan se jo laissakin määrätty, että leski on tilivelvollinen! Tottakai hänen pitää tilitys tehdä. Miten muuten pystyttäisiin tekemään osituslaskelma?!
Ei kannattaisi vastailla, jollei ole tietoa asioista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan se jo laissakin määrätty, että leski on tilivelvollinen! Tottakai hänen pitää tilitys tehdä. Miten muuten pystyttäisiin tekemään osituslaskelma?!
Ei kannattaisi vastailla, jollei ole tietoa asioista.Missä tämmöinen pykälä löytyy? Eihän lesken varallisuus kuulu muille , kuin leskelle ja perillisilleen(joille on ykshailee, vaikka leski hassaa omaan hyvin vointiinsa/kaikkeen kivaan), Uuusioperheissähän leski on aina altavastaavaja(tilivelvollinen) ja jokatapauksessa, vaikka ei olisi syytäkään, ja syitähän riittää, tietää jokainen, joka on ollut ko. casessa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä tämmöinen pykälä löytyy? Eihän lesken varallisuus kuulu muille , kuin leskelle ja perillisilleen(joille on ykshailee, vaikka leski hassaa omaan hyvin vointiinsa/kaikkeen kivaan), Uuusioperheissähän leski on aina altavastaavaja(tilivelvollinen) ja jokatapauksessa, vaikka ei olisi syytäkään, ja syitähän riittää, tietää jokainen, joka on ollut ko. casessa...
Avioliittolain 86.2 viimeinen lause.
Tosin tuo koskee vain avio-oikeuden alaista omsisuutta mutta todellisuudessa kunnon selvitys vaatii kaikki tiedot.
Ajan kuluessa tasinkovelvollinen voi aina muuttua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan se jo laissakin määrätty, että leski on tilivelvollinen! Tottakai hänen pitää tilitys tehdä. Miten muuten pystyttäisiin tekemään osituslaskelma?!
Ei kannattaisi vastailla, jollei ole tietoa asioista.Eikös se lesken tilivelvollisuus liity tilanteeseen, kun on hallinnut edesmenneen omaisuutta. Ositusperustehan on vainajan kuolinhetki? Mitä siihen lesken oma sittemmin kartutettu omaisuus kuuluu? Hänhän on ollut aviossa tasan tarkkaan puolisonsa kuolemaan asti, joten sen jälkeen kartutettu lesken oman omaisuuden osa ei voi kuulua ositettavaan varallisuuteen.
Vai olenko ihan hakotiellä? Jos pulisoilla oli ensimmäisen kuollessa oravannahkoja edesmenneellä 15 ja leskellä itsellään 10, lopputulema ilman avioehtoasioita on että leski saisi osituksessa 2,5 oravannahkaa. Sillä, että lesken 10 oravannahkaa tuottivat esimerkiksi 5 neulaa, seitsemän nappia ja pikilankaa 50 metriä lisukkeiksi, olemalla vuokralla sille joka halusi ihailla oravannahkoja- ei ole mitään tekemistä avio-oikeuden alaisen omaisuuden osituksen kanssa.
Avioliitto kun on päättynyt, puolison kuolemaan.
lesken sitten aikanaan, kun hän kuolee, perivät hänen perillisensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös se lesken tilivelvollisuus liity tilanteeseen, kun on hallinnut edesmenneen omaisuutta. Ositusperustehan on vainajan kuolinhetki? Mitä siihen lesken oma sittemmin kartutettu omaisuus kuuluu? Hänhän on ollut aviossa tasan tarkkaan puolisonsa kuolemaan asti, joten sen jälkeen kartutettu lesken oman omaisuuden osa ei voi kuulua ositettavaan varallisuuteen.
Vai olenko ihan hakotiellä? Jos pulisoilla oli ensimmäisen kuollessa oravannahkoja edesmenneellä 15 ja leskellä itsellään 10, lopputulema ilman avioehtoasioita on että leski saisi osituksessa 2,5 oravannahkaa. Sillä, että lesken 10 oravannahkaa tuottivat esimerkiksi 5 neulaa, seitsemän nappia ja pikilankaa 50 metriä lisukkeiksi, olemalla vuokralla sille joka halusi ihailla oravannahkoja- ei ole mitään tekemistä avio-oikeuden alaisen omaisuuden osituksen kanssa.
Avioliitto kun on päättynyt, puolison kuolemaan.
lesken sitten aikanaan, kun hän kuolee, perivät hänen perillisensä.Se että hallitsee kuolinpesän varallisuutta aiheuttaa tietenkin tilivelvollisuuden, kuten on aina kun hallinnoidaan toisen omaisuutta on myös tilivelvollisuus.
AL 86.2
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan >omaisuuttaan<. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta.
---------
Koko ajan siis leski omasta omaisuudestaan.
AL 90§
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;
2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.
-------
Eli noihin ei ole avio-oikeutta kuolinpesällä. Esimerkkisi mukaan nuo omaisuuden tuotot olisi avio-oikeuden alaista. Jos leski menee töihin ja ansaitsee pari klapia, niihin ei ole oikeutta.
- Anonyymi
Perilliset voivat myös sopia lesken kanssa että ositusta ei toimiteta.
- Anonyymi
Miksi ihmeessä niin sovittaisiin???
Ap.
- Anonyymi
Jotta perilliset eivät mahdollisesti joudu maksamaan tasinkoa leskelle,sikäli jos leskellä on jo tarpeeks fyffee perstaskussa.
- Anonyymi
Se tuo tasinko vaatimus oo aika hullu lisäys siinä mielessä kun siinä ei ole mitään siitä, että jos leski onki varakkaampi, mutta jos omaisuus, taikka on kuolinhetkellä ollu köyhempi ja sijoittanut rikastuen ja ne varat ei näy leskellä, niin silti voi vaatia tasinkoo.
Lisäksi tuo tasinko juttu ei ihan mee perustuslain kanssa yks yhteen.
Perukirja tehty tuolloin 10v sitten, omaisuuden arvo on laskenut tuossa ajassa.
Omaisuuden arvo niin kuin sanottiin jo, lasketaan jakohetken mukaan, sitä ennen pesänselvitys tietty.
Miten niin lesken omistama osakehuoneisto?
Millä varoilla leski on sen ostanut?
Jos se on ostanut vainajan ja hänen yhteisellä tilillä olleilla varoilla, niin pesä omistaa siitäkin puolet.
Eli millain ostanut, onko vainajan tili kuolinpesän haltuun ottajan hallussa, kuka ottanu vainajan omaisuuden hallintaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se tuo tasinko vaatimus oo aika hullu lisäys siinä mielessä kun siinä ei ole mitään siitä, että jos leski onki varakkaampi, mutta jos omaisuus, taikka on kuolinhetkellä ollu köyhempi ja sijoittanut rikastuen ja ne varat ei näy leskellä, niin silti voi vaatia tasinkoo.
Lisäksi tuo tasinko juttu ei ihan mee perustuslain kanssa yks yhteen.
Perukirja tehty tuolloin 10v sitten, omaisuuden arvo on laskenut tuossa ajassa.
Omaisuuden arvo niin kuin sanottiin jo, lasketaan jakohetken mukaan, sitä ennen pesänselvitys tietty.
Miten niin lesken omistama osakehuoneisto?
Millä varoilla leski on sen ostanut?
Jos se on ostanut vainajan ja hänen yhteisellä tilillä olleilla varoilla, niin pesä omistaa siitäkin puolet.
Eli millain ostanut, onko vainajan tili kuolinpesän haltuun ottajan hallussa, kuka ottanu vainajan omaisuuden hallintaan?Lisään, kun ei ole ollut avioehtoa, niin silloin voi kuvitteelliseti olla, että fifti-fiftijako, niin leskellä ei voi tavallaan olla omia varoja kuin silloin jos se pyytää muilta kuolinpesän osakkailta luvan käyttää varallisuutta.
Se perukirja ei oikeuta mihinkään, se on ainoastaan verottajaa varten, sitten vasta kun todellinen ositus ja jako tehty, silloin voi leski tehdä mitä lystää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisään, kun ei ole ollut avioehtoa, niin silloin voi kuvitteelliseti olla, että fifti-fiftijako, niin leskellä ei voi tavallaan olla omia varoja kuin silloin jos se pyytää muilta kuolinpesän osakkailta luvan käyttää varallisuutta.
Se perukirja ei oikeuta mihinkään, se on ainoastaan verottajaa varten, sitten vasta kun todellinen ositus ja jako tehty, silloin voi leski tehdä mitä lystää."Lisään, kun ei ole ollut avioehtoa, niin silloin voi kuvitteelliseti olla, että fifti-fiftijako, niin leskellä ei voi tavallaan olla omia varoja kuin silloin jos se pyytää muilta kuolinpesän osakkailta luvan käyttää varallisuutta."
Löwe----höpö jatkaa tunarointiaan. Lesken varat ovat lesken OMIA varoja, joiden käyttämiseen leski ei kenenkään lupaa tarvitse. Ainoa poikkeus on puolisoiden yhteisenä kotina toiminut asunto (vaikka se olisi ollut lesken yksin omistama) sekä asuntoirtaimisto, joiden luovuttamiseen leski tarvitsee puolisovainajan perillisten suostumuksen.
AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lisään, kun ei ole ollut avioehtoa, niin silloin voi kuvitteelliseti olla, että fifti-fiftijako, niin leskellä ei voi tavallaan olla omia varoja kuin silloin jos se pyytää muilta kuolinpesän osakkailta luvan käyttää varallisuutta."
Löwe----höpö jatkaa tunarointiaan. Lesken varat ovat lesken OMIA varoja, joiden käyttämiseen leski ei kenenkään lupaa tarvitse. Ainoa poikkeus on puolisoiden yhteisenä kotina toiminut asunto (vaikka se olisi ollut lesken yksin omistama) sekä asuntoirtaimisto, joiden luovuttamiseen leski tarvitsee puolisovainajan perillisten suostumuksen.
AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.""Ainoa poikkeus on puolisoiden yhteisenä kotina toiminut asunto"
Ei ole ainoa poikkeus.
Avioliittolain 39 §:ssä säädetään puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä eikä sellaista irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten ei myöskään saa luovuttaa ilman toisen puolison suostumusta.
Olkaapa tarkkana! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ainoa poikkeus on puolisoiden yhteisenä kotina toiminut asunto"
Ei ole ainoa poikkeus.
Avioliittolain 39 §:ssä säädetään puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä eikä sellaista irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten ei myöskään saa luovuttaa ilman toisen puolison suostumusta.
Olkaapa tarkkana!Kun lainaat, niin lainaa edes oikein (jätit pois asuntoirtaimiston)! Ja koeta myös lukemasi ymmärtää oikein.
Kysymys oli ap:n (lesken) OMIEN varojen käytön rajoituksesta. Kun puoliso oli kuollut 10 vuotta sitten, lesken omistamat puolison käytettävät työvälineet eivät kuulu rajoitukseen (puoliso mullan alla työvälineitä tuskin käyttää). Lapsistakaan ei mainintaa ole ollut, joten tuskin lesken hallinnassa lasten käyttöön tarkoitettuja tavaroitakaan on.
Innokas "oikaisija" oli siis väärässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun lainaat, niin lainaa edes oikein (jätit pois asuntoirtaimiston)! Ja koeta myös lukemasi ymmärtää oikein.
Kysymys oli ap:n (lesken) OMIEN varojen käytön rajoituksesta. Kun puoliso oli kuollut 10 vuotta sitten, lesken omistamat puolison käytettävät työvälineet eivät kuulu rajoitukseen (puoliso mullan alla työvälineitä tuskin käyttää). Lapsistakaan ei mainintaa ole ollut, joten tuskin lesken hallinnassa lasten käyttöön tarkoitettuja tavaroitakaan on.
Innokas "oikaisija" oli siis väärässä.Jos tehdään ositus niin kyllä kuolleella on lapsia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun lainaat, niin lainaa edes oikein (jätit pois asuntoirtaimiston)! Ja koeta myös lukemasi ymmärtää oikein.
Kysymys oli ap:n (lesken) OMIEN varojen käytön rajoituksesta. Kun puoliso oli kuollut 10 vuotta sitten, lesken omistamat puolison käytettävät työvälineet eivät kuulu rajoitukseen (puoliso mullan alla työvälineitä tuskin käyttää). Lapsistakaan ei mainintaa ole ollut, joten tuskin lesken hallinnassa lasten käyttöön tarkoitettuja tavaroitakaan on.
Innokas "oikaisija" oli siis väärässä.Nyt on kommentoija kovasti väärässä.
Toki jos leski omisti vainajan käytössä olleita työvälineitä, niiden käyttöön tarvitaan edelleen kuolintapauksesta huolimatta kuolinpesän osakkaiden lupa. Ei vallintarajoitukset lakkaa tällaisessa tilanteessa. Kysymys ei ole siitä, tarvitseeko vainaja niitä (vastaan ei varmaankaan!), vaan siitä, että kuolinpesää suojataan lesken toimenpiteiltä koskien lesken omaa omaisuutta, koska kaikki toimen voivat vaikuttaa omaisuuden ositukseen kuolinpesän ja lesken välillä.
Lapsi voi hyvin olla tapauksessa. Et voi noin vain todeta, ettei niitä nyt sitten ole olemassa. Kyllä tämä oli karkea virhe kirjoittaessasi "ainoasta poikkeuksesta".
Opetan mielelläni kyllä lisääkin, jos tarvetta on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lisään, kun ei ole ollut avioehtoa, niin silloin voi kuvitteelliseti olla, että fifti-fiftijako, niin leskellä ei voi tavallaan olla omia varoja kuin silloin jos se pyytää muilta kuolinpesän osakkailta luvan käyttää varallisuutta."
Löwe----höpö jatkaa tunarointiaan. Lesken varat ovat lesken OMIA varoja, joiden käyttämiseen leski ei kenenkään lupaa tarvitse. Ainoa poikkeus on puolisoiden yhteisenä kotina toiminut asunto (vaikka se olisi ollut lesken yksin omistama) sekä asuntoirtaimisto, joiden luovuttamiseen leski tarvitsee puolisovainajan perillisten suostumuksen.
AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."Voi voi, joidenki kompurointi lisääntyy, kun ei edes aloitusta malteta lukea, tässä lainaus "Ollaan tekemässä ositusta ja perinnönjakoa noin 10 vuotta sitten kuolleen henkilön jälkeen."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi voi, joidenki kompurointi lisääntyy, kun ei edes aloitusta malteta lukea, tässä lainaus "Ollaan tekemässä ositusta ja perinnönjakoa noin 10 vuotta sitten kuolleen henkilön jälkeen."
"Lapsistakaan ei mainintaa ole ollut, joten tuskin lesken hallinnassa lasten käyttöön tarkoitettuja tavaroitakaan on."
Jos ositusta ollaan tekemässä niin tokihan siinä on 2 puolta,kuolleen perilliset ja leski,tarkoittaa käytännössä että lapsi tai lapsia on olemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lisään, kun ei ole ollut avioehtoa, niin silloin voi kuvitteelliseti olla, että fifti-fiftijako, niin leskellä ei voi tavallaan olla omia varoja kuin silloin jos se pyytää muilta kuolinpesän osakkailta luvan käyttää varallisuutta."
Löwe----höpö jatkaa tunarointiaan. Lesken varat ovat lesken OMIA varoja, joiden käyttämiseen leski ei kenenkään lupaa tarvitse. Ainoa poikkeus on puolisoiden yhteisenä kotina toiminut asunto (vaikka se olisi ollut lesken yksin omistama) sekä asuntoirtaimisto, joiden luovuttamiseen leski tarvitsee puolisovainajan perillisten suostumuksen.
AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."Voitko kertoa millä kohtaa LESKEN omat varat ilmenee aloitus kysymyksessä?
Pesä ollut osittamatta 10v eli joka tarkoittaa sitä, että lesken "varat", että kuolinpesän varat sekaisin, niin osaatko kertoa millä lailla lesken varat on lisääntynyt ja mitä varallisuutta hän on käyttänyt?
Ahaam et osaa, ilmaiset kai että sehän on lesken oma asia, kun en minäkään osaa sanoa millä keinoin leski on saanut varallisuutensa kasvamaan, mahdollisesti sijoittanut vainajallekkin kuulunutta varallisuutta ja sitähän sinä et tiedä.
Olikos sinulla muuta yhtä "viisasta" esittää? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt on kommentoija kovasti väärässä.
Toki jos leski omisti vainajan käytössä olleita työvälineitä, niiden käyttöön tarvitaan edelleen kuolintapauksesta huolimatta kuolinpesän osakkaiden lupa. Ei vallintarajoitukset lakkaa tällaisessa tilanteessa. Kysymys ei ole siitä, tarvitseeko vainaja niitä (vastaan ei varmaankaan!), vaan siitä, että kuolinpesää suojataan lesken toimenpiteiltä koskien lesken omaa omaisuutta, koska kaikki toimen voivat vaikuttaa omaisuuden ositukseen kuolinpesän ja lesken välillä.
Lapsi voi hyvin olla tapauksessa. Et voi noin vain todeta, ettei niitä nyt sitten ole olemassa. Kyllä tämä oli karkea virhe kirjoittaessasi "ainoasta poikkeuksesta".
Opetan mielelläni kyllä lisääkin, jos tarvetta on.Ilmisesti Lowe...............höpö jälleen asialla, kun tänne kovin omaperäisiä tulkintoja täysin selvästä säännöksestä esiin pukkaa.
"Toki jos leski omisti vainajan käytössä olleita työvälineitä, niiden käyttöön tarvitaan edelleen kuolintapauksesta huolimatta kuolinpesän osakkaiden lupa. Ei vallintarajoitukset lakkaa tällaisessa tilanteessa. Kysymys ei ole siitä, tarvitseeko vainaja niitä (vastaan ei varmaankaan!),"
Lähtökohtahan on, että sen, mitä leski omistaa, sitä hän myös vallitsee. Poikkeus säännöstä on tehty vain ja ainoastaan elossa olevan puolison eduksi, jotta tämän mahdollisuus ansaita elantonsa sanottuja työvälineitä käyttämällä ei vaarantuisi.
Vallintarajoitusta EI ole säädetty työvälineitä käyttäneen puolison perillisten hyväksi. Jos vallintarjoitus olisi tehty perillisten hyväksi, niin miksi ihmeessä se koskisi käytettyjä työkaluja, joiden arvo ei kovin kummoinen saata olla, kun se EI koske esimerkiksi lesken omistamia kiinteistöjä ja asunto-osakkeita muulta osin kuin yhteisen asunnon osalta.
Kysymys siten nimenomaan ON siitä, että kun vainaja ei sanottuja työvälineitä tarvitse, vallintarajoitus on lakannut. Vainajan perillisten hyväksi vallintarjoitus ei ole voimassa.
Sama pätee lesken omistamiin tavaroihin, jotka hän on antanut puolisonsa eläessä tämän henbkilökohtaiseen käyttöön. Kun sanottu henkilökohtaista käyttäjää ei ole, vallintarajoitus on lakannut. Leski saa näilläkin omistamillaan tavaroilla tehdä mitä haluaa.
Opettajaksi haluava Lowe............ voisi tiedustella Hölmölän alkeiskoulusta, olisiko hänen mahdollista päästä sinne toivomaansa tehtävään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmisesti Lowe...............höpö jälleen asialla, kun tänne kovin omaperäisiä tulkintoja täysin selvästä säännöksestä esiin pukkaa.
"Toki jos leski omisti vainajan käytössä olleita työvälineitä, niiden käyttöön tarvitaan edelleen kuolintapauksesta huolimatta kuolinpesän osakkaiden lupa. Ei vallintarajoitukset lakkaa tällaisessa tilanteessa. Kysymys ei ole siitä, tarvitseeko vainaja niitä (vastaan ei varmaankaan!),"
Lähtökohtahan on, että sen, mitä leski omistaa, sitä hän myös vallitsee. Poikkeus säännöstä on tehty vain ja ainoastaan elossa olevan puolison eduksi, jotta tämän mahdollisuus ansaita elantonsa sanottuja työvälineitä käyttämällä ei vaarantuisi.
Vallintarajoitusta EI ole säädetty työvälineitä käyttäneen puolison perillisten hyväksi. Jos vallintarjoitus olisi tehty perillisten hyväksi, niin miksi ihmeessä se koskisi käytettyjä työkaluja, joiden arvo ei kovin kummoinen saata olla, kun se EI koske esimerkiksi lesken omistamia kiinteistöjä ja asunto-osakkeita muulta osin kuin yhteisen asunnon osalta.
Kysymys siten nimenomaan ON siitä, että kun vainaja ei sanottuja työvälineitä tarvitse, vallintarajoitus on lakannut. Vainajan perillisten hyväksi vallintarjoitus ei ole voimassa.
Sama pätee lesken omistamiin tavaroihin, jotka hän on antanut puolisonsa eläessä tämän henbkilökohtaiseen käyttöön. Kun sanottu henkilökohtaista käyttäjää ei ole, vallintarajoitus on lakannut. Leski saa näilläkin omistamillaan tavaroilla tehdä mitä haluaa.
Opettajaksi haluava Lowe............ voisi tiedustella Hölmölän alkeiskoulusta, olisiko hänen mahdollista päästä sinne toivomaansa tehtävään.Mielipiteesi on kiinnostava, mutta ei lain mukainen. Vallintarajoitukset säilyvät voimassa kuolintapauksesta huolimatta. Huvittava on kommentoijan kuvitelma, että työvälineiden arvo ei "kovin kummoinen saata olla". Työvälineiden arvo on tapauskohtaista ja voi vaihdella hyvinkin paljon niin kuin jokainen asiaan tunteva tietää.
Mutta jätän alkeisopetuksen tähän.
- Anonyymi
"Lisäksi tuo tasinko juttu ei ihan mee perustuslain kanssa yks yhteen. Noh, haittaako tuo jos on Suomen lakiin kirjattu? Muuten nuo kyssärisit on ihan sieltä!
" Eli millain ostanut, onko vainajan tili kuolinpesän haltuun ottajan hallussa, kuka ottanu vainajan omaisuuden hallintaan?" mietipäs sitä, mihin valtakirjaan tyhmyyttäsi nimesi laitoit! Joten turha piereskellä, ku pashat on housuissa.. Uo kiittää ja no,h.... ei kuitenkaan kumarra, kuten ei velkojasikaan... - Anonyymi
Eloonjäänyt puoliso on avioliittolain mukaan velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuutensa vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (AL 86 § 2 momentti)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search[type]=pika&search[pika]=Avioliittolaki#O4L1P86
Tämä siksi, että leski on oikeutettu yksin vallitsemaan omaa omaisuuttaan, eivätkä perilliset muuten saisi tietoa lesken omaisuuden tilasta ositushetkellä.
Tässä tapauksessa lesken olisi todennäköisesti kannattanut vaatia ositusta toimitettavaksi silloin aikanaan, eikä jättää hommaa hoitamatta. 10 vuotta sitten hän olisi ehkä saanut tasinkoa, mutta nyt ehkä ei. Ja jos leski jättäisi osituksen vieläkin hoitamatta, niin hänen oikeudenomistajansa saattaisivat joutua maksamaan tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Leskellä itsellään on nyt oikeus vedota tasinkoprivilegiin.
Tuo tilintekovelvollisuus on vain yksi syy, miksi leskien kannattaa yleensä aina vaatia ositusta toimitettavaksi mahdollisimman pian, varsinkin jos puolisoilla on eri lapset/perilliset.
Yleensä kenellekään ei ole mitään hyötyä siitä, että ositus jätetään hoitamatta.- Anonyymi
"Yleensä kenellekään ei ole mitään hyötyä siitä, että ositus jätetään hoitamatta." Uusioperheissä, mikäli leski /isä/äitipuoli) on varakkaampi, kannatta odotella lesken kuolemaa;( perillisillähän ei ole oikeutta tasinkoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874108Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242921No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452320- 341321
- 10909
- 131885
- 6874
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12822Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124766- 11760