Oikiksen pisterajat 2019

63 taitaa olla laskennallinen ennustus tällä hetkellä ”asiantuntioiden” mukaan. Löytyykö yhtään parempaa asiantuntijaa, joka voisi hiukan laskea tätä pisterajaa?? 😅

Sais tämä odottelu jo riittää...
Ilmoita


Aika hurjan kuuloista jos rajat vielä viimevuodesta nousee. Taitaa itsellä sitten mennä ensi vuodelle tämä haave 😅 olisiko tuo 63 siis Helsinkiin? Ja mistä peräisin tämä tieto? Valmennuskursseilta?
Ilmoita
En jaksa uskoa edes helsinkiin pisterajaa 63.
Laskee viimevuodesta pisteellä tai kahdella.
Ilmoita
Eiköhän se asetu siihen 75-78 välille.
1 VASTAUS:
Tää siis varmaan rolloon? Helsinki ja Turku rajaksi yli 80 pistettä, veikkaisin ma.
+Lisää kommentti
Itse uskon, että pisteraja laskee.
Ilmoita
En usko, että pisteraja nousee. Varmaankin laskee, mutta kuinka paljon, se jää nähtäväksi. Itse veikkaan, että pisteraja asettuu jonnekin 56-59 välille.
2 VASTAUSTA:
Miks aattelette laskevan? Eikö aineistotehtävät ja monivalinnat olleet tänä vuonna juuri typerän helppoja? Etenkin 8. tehtävä tuntu ihan pelkältä referoinnilta kunhan löysi oikean pykälän.
Anonyymi kirjoitti:
Miks aattelette laskevan? Eikö aineistotehtävät ja monivalinnat olleet tänä vuonna juuri typerän helppoja? Etenkin 8. tehtävä tuntu ihan pelkältä referoinnilta kunhan löysi oikean pykälän.
Hyvä, että olet onnistunut kokeessa. Siellä on silti ollut paljon niitä, jotka eivät ole onnistuneet kokeessa täydellisesti, vaikka se olikin helpohko kokonaisuutena. Edelleenkin veikkaan tai ennustan, että pisteraja hieman laskee. Joku muu voi ennustaa eri tavalla. Parin viikon päästä se selviää.
+Lisää kommentti
Uskon, että pysyy viime vuoden tasolla. Monivalinnat ei ollut helpompia kuin edellisenä vuonna. Nopeasti luettuna niissä saattoi vastata huolimattomuuttaan väärin, lisäksi rikosoikeusosuus tuli aineistona sovellettavaksi.

Aineistoineen koe oli haastava ajankäytöllisesti. Ainakin omassa koesalissa valtaosa käytti koko vastausajan.

Mielenkiintoista nähdä pisterajat. :D
Ilmoita
Unohdatte, että viimevuosina 40% meni pelkällä pääsykokeella. Tänä vuonna 80%. Tämän pitäisi laskea pisterajat.
Ilmoita
59 pisteellä ainakin Hesassa pääsi sisään
Ilmoita
58 oli helsingissä rajana. Mie sain sen, mutta ensikertalaiset meni sisälle ennen minua, joten vaille paikkaa. Turku oli 58, Vaasa 57, Joensuu 57 ja sielläkin ensikertalaiskiintiö vaikutti, Lappiin 55.

Hiukan vituttaa!!
1 VASTAUS:
Mistä tiedät että johtui ensikertalaisten määrästä?
+Lisää kommentti
Kuinkakohan todennäköstä on päästä 1 varasijalta
1 VASTAUS:
Jokseenkin varmaa.
+Lisää kommentti
Mistä löysitte pisteenne?
3 VASTAUSTA:
Koepisteet tulee myöhemmin sähköpostiin ja todistuspisteethän voi laskee itte
Siis näkeekö jostain jo pisteet, mitä on saanut? Minulla varasija prkl, mutta en tiedä pisteitäni? 😂 Mikä homma! Tuleeko ne vasta 2.7, tietääkö joku?
Mistä pisterajat näkee!!? Tai sen että olikl helsinkiin esim 58 ja lappiin 55? Onko tuo fakta?
+Lisää kommentti
Oikeustieteet.fi sivulla nuo rajat
4 VASTAUSTA:
Näkeekö jostain jo omat pisteet? Päässeet ja ei päässeet?
Mistä eräs anonyymi tietää että on saanut 58 pistettä? Tuleeko ne julki😂 itsellä ei opintopolussa ainakaan näkynyt pisteet. Mites muilla?
Opintopolun lähdekoodista näkyy joku pistemäärä,lienee ainakin tuloksia silmällä pitäen kokeesta saadut pisteet, varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. Monella kuitenkin näyttänyt oikean suuntaista. Ks. esim ylilaudan keskustelu
Anonyymi kirjoitti:
Opintopolun lähdekoodista näkyy joku pistemäärä,lienee ainakin tuloksia silmällä pitäen kokeesta saadut pisteet, varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. Monella kuitenkin näyttänyt oikean suuntaista. Ks. esim ylilaudan keskustelu
Missä se lähdekoodi on?
+Lisää kommentti
Turkuun hain ja pisteitä 58. Silti varasija 12. Lievästi sanottuna ottaa päähän 😣
Ilmoita
Yhestä pisteestä se jäi kiinni huoh. Pitäisikö tässä yrittää oikaisua?
Ilmoita
Kannattaa tottakai yrittää! Aina joka vuosi joku oikaisulla pääsee.
Ilmoita
VOI EI 77.5 PISTETTÄ JA 35. VARASIJA HELSINKIIN
Ilmoita
Oma ilme oli varmaan näkemisen arvoinen kun tajus ettei päässyt edes toiseen vaiheeseen (eikä mennyt edes lähelle..!?!) 😂 Mikä sinänsä on outoa, koska kokeen jälkeen oli varma fiilis toiseen vaiheeseen pääsystä...
1 VASTAUS:
monivalinnat olivat tänä vuonna , niin "helppoja" että helposti tuli tunne onnistumisesta.
Mutta aikas pienellä mokalla tai huolimattomuudella putosi toisesta vaiheesta.
+Lisää kommentti
Pääsykoe ei mittaa varsinaisesti osaamista tai ymmärtämistä. Kyse on puhtaasti ulkoaopettelua vaativa suoritus, jossa mitataan kykyä omaksua 300 sivua tekstiä täysin ulkoa. Pääsykokeessa pitää muistaa sanasta sanaan irrallisia, asiayhteydestä irotettuja lauseita eli kysymyslogiikalla: muistatko mikä sana tästä puuttuu tai mikä on vaihdettu? Pääsykokeessa onnistuminen on kiinni siten aika pitkälti sattumasta, oletko juuri muistanut ne kohdat, jotka tulevat karsivaan monivalintaan. Jos et, niin soveltamista, kokonaisymmärrysta ja hahmotusta vaativat esseetehtävät jäävät kohdallasi tarkistamatta. Eli se joka muistaa yksittäisiä lauseita ja/tai sanoja, pääsee kakkosvaiheeseen ja jopa huonommalla osaamisella jopa sisään. Ja kaikkein kummallisinta tässä on, että itse tiedekunnissa tentit ja muu oppiminen tähtää kaikkeen muuhun kuin täysin järjettömään yksittäisten yksityiskohtien järjettömään ulkoaopettelemiseen. Kyse on tuurista, sattumasta ja muista tekijöistä, joihin ei voi vaikuttaa kovinkaan paljoa omalla lukemisella. Samoin itse juristin työ on kaikkea muuta: ei kukaan luota muistiinsa vaan tarkistaa AINA lain sisällön ( yleensä vielä moneen kertaan) sekä muut faktat tehdessään töitä. Mutta, jos haluat oikeustieteelliseen, niin se on mahdollista. Joskus se vaatii useamman kerran, joillakin vielä useamman. Aina on niitä, jotka pääsevät ensimmäisellä, toisella, kolmannella ja neljännellä kerralla. Sitten on myös niitä, jotka pääsivät sisään viidennellä kerralla. Todistusvalinnan järjettömyydestä en jaksa kirjoittaa mitään....
4 VASTAUSTA:
Miten perustelet aineistotehtävät, jotka olivat pääsykoe materiaalin ulkopuolelta?
Mitenkä ne opetellaan ulkoa?

Käytännössä noissa tehtävissä taisi tulla se merkittävä ero , millä päästiin sisään tai jäätiin ulos.
Anonyymi kirjoitti:
Miten perustelet aineistotehtävät, jotka olivat pääsykoe materiaalin ulkopuolelta?
Mitenkä ne opetellaan ulkoa?

Käytännössä noissa tehtävissä taisi tulla se merkittävä ero , millä päästiin sisään tai jäätiin ulos.
Aineistotehtävät ovat hienoja! Niitä juuri pitää olla!

Ei juristiksi pidä päästää opiskelemaan sen nojalla että muistaa ulkoa kaiken ulkoaopetellun pälätyksen.

Sen sijaan juristeiksi tämä yhteiskunta kaipaa nimenomaan sellaisia joilla järki toimii ja jotka osaavat järkeillä asioista oikeita ratkaisuja aineistojen pohjalta.

Sorry vaan jos tämä loukkaa jotakuta sellaista joka on koulussa tottunut etuoikeuksiin vain sen takia että muistaa ulkoaopettelemansa liturgiat yms ulkoaopetellut ulkoa. Oikein ihan kyynel vierähtää ajatellessani niitä joita loukkaa tämä tarve osata aineistotehtäviä.
Anonyymi kirjoitti:
Aineistotehtävät ovat hienoja! Niitä juuri pitää olla!

Ei juristiksi pidä päästää opiskelemaan sen nojalla että muistaa ulkoa kaiken ulkoaopetellun pälätyksen.

Sen sijaan juristeiksi tämä yhteiskunta kaipaa nimenomaan sellaisia joilla järki toimii ja jotka osaavat järkeillä asioista oikeita ratkaisuja aineistojen pohjalta.

Sorry vaan jos tämä loukkaa jotakuta sellaista joka on koulussa tottunut etuoikeuksiin vain sen takia että muistaa ulkoaopettelemansa liturgiat yms ulkoaopetellut ulkoa. Oikein ihan kyynel vierähtää ajatellessani niitä joita loukkaa tämä tarve osata aineistotehtäviä.
Ulkoa opetellut liturgiat auttavat monivalinta tehtävissä, muttei aineistotehtävissä. Niissä osattava järkeillä asioista ja oikeita ratkaisuja aineistojen pohjalta.

Monivalinnalla pääsee läpi ensimmäisestä osiosta, mutta toisessa osiossa on osattava soveltaa lakia.
Anonyymi kirjoitti:
Ulkoa opetellut liturgiat auttavat monivalinta tehtävissä, muttei aineistotehtävissä. Niissä osattava järkeillä asioista ja oikeita ratkaisuja aineistojen pohjalta.

Monivalinnalla pääsee läpi ensimmäisestä osiosta, mutta toisessa osiossa on osattava soveltaa lakia.
Ongelma on tietenkin jo siinä, että ulkoaopettelu on ylipäänsä kynnyksenä päästä mihinkään järkevään osioon.

Tietenkin syynä siihen, että karsintaosiona on se ulkoaopetteluosio, on oikisten valintakoetarkastushenkilökunnan laiskuus. He ovat ihan valmiita karsimaan fiksuja ihmisiä pois, jotta eivät joudu lukemaan ja arvioimaan niin montaa esseekirjoitusta.

Niinpä karsintaosion läpäiseminen valintakokeessa ei edelleenkään palkitse viisaudesta eikä älykkyydestä, vaan se karsinta on omiaan nostamaan juristiopintohin ulkoaopettelijoita.

Ulkoaopettelijoiden neurologinen rakenne korreloi haitallisen paljon todellisuudentajuttomuuden kanssa.
Siksipä juristikunnasta merkittävä osa on jatkossakin oikeastaan hirviöitä.
+Lisää kommentti
Ne jotka paikan saivat, ovat taatusti sen ansainneet. Onnea heille. Porukka on karsittu, pulinat pois.
4 VASTAUSTA:
Enpä ole niin varma juuri siitä että ansaitsisivat.....

Muiden ihmisten kannalta on osoittautunut erittäin suureksi virheeksi jo noin 50 vuoden ajan, että maassamme juristeiksi ei ole päässyt viisauden eikä älykkyyden perusteella, vaan juristeiksi on päässyt tarkan ulkoaopettelukyvyn kautta. Maassamme juristiammattikuntana nykyään toimiva henkilöjoukko ei todellakaan vakuuta sen enempää viisauden kuin älykkyydenkään suhteen, mutta moni heistä antaa kyllä varsin neuroottisen vaikutelman, jopa vaikutelman neurologisista ongelmallisuuksista.
Juristiksi pääsee myös opiskelemaan, jos on niin fiksu, että pärjää lukiossa.

Ei tarvitse tuhlata aikaa ulkoa opiskeluun ja pääsykokeisiin , kun on tarpeeksi monta L:ää lukion todistuksessa.
Anonyymi kirjoitti:
Juristiksi pääsee myös opiskelemaan, jos on niin fiksu, että pärjää lukiossa.

Ei tarvitse tuhlata aikaa ulkoa opiskeluun ja pääsykokeisiin , kun on tarpeeksi monta L:ää lukion todistuksessa.
Todellakin, tämä verrattain uusi uudistus saattaa kantaa vähitellen sellaista hedelmää että juristiammattikuntaan tulee jonkinverran lisää niinkutsuttuja lahjakkaitakin ihmisiä, jotka siis ovat monipuolisia.

Tietenkään, kovin nopeasti näitä monipuolisia lahjakkaita ei kerry, vaan juristikunnassa vanhastaan olevat ja uusina tulevat niinkutsutut hullut edelleen kattavat merkittävän osan juristikunnasta, myös tulevaisuudessa.
Onhan aikaisemminkin hyvästä lukio spettarista saanut oikein kivasti pisteitä pohjalle
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Oikiksen pisterajat 2019

63 taitaa olla laskennallinen ennustus tällä hetkellä ”asiantuntioiden” mukaan. Löytyykö yhtään parempaa asiantuntijaa, joka voisi hiukan laskea tätä pisterajaa?? 😅

Sais tämä odottelu jo riittää...

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta