Ulkona kuin lumiukot

Mitä se usko Jeesukseen oikeasti tarkoittaa?

Tuo ilmaisu on aika epämääräinen.

Ennakkoon oletan, että et osaa vastata, eikä kukaan muukaan uskovainen. En siis aio pidättää hengitystä vastausta odottaessa. Mutta yllätä minut!

v.aari kirjoitti:

Mitä se usko Jeesukseen oikeasti tarkoittaa?

Tuo ilmaisu on aika epämääräinen.

Ennakkoon oletan, että et osaa vastata, eikä kukaan muukaan uskovainen. En siis aio pidättää hengitystä vastausta odottaessa. Mutta yllätä minut!

Usko Jeesukseen tarkoittaa sitä, että uskoo hänen puheensa mukaiset asiat todellisuudeksi ja uskoo, että hän on tehnyt sanojensa mukaisesti. Tähän sisältyy myös se, että uskoo Raamatun kirjoituksien mukaisen Jeesuksen olemassaoloon ja hänestä kirjoitettujen tekstien todenperäisyyteen, ainakin suurimmilta osin.

Anonyymi kirjoitti:

Usko Jeesukseen tarkoittaa sitä, että uskoo hänen puheensa mukaiset asiat todellisuudeksi ja uskoo, että hän on tehnyt sanojensa mukaisesti. Tähän sisältyy myös se, että uskoo Raamatun kirjoituksien mukaisen Jeesuksen olemassaoloon ja hänestä kirjoitettujen tekstien todenperäisyyteen, ainakin suurimmilta osin.

Kiitos harvinaisen yksiselitteisestä vastauksesta.

Kysymys onkin siis siitä, että uskoo (jotkin) Raamatun kertomukset historiallisesti tosiksi.

Minusta on kovin kummallinen ajatus, että tuollainen uskominen voisi olla jokin moraalinen kysymys tai vedenjakaja pelastuksen ja kadotuksen välillä.

Tuollainen usko ei ole edes tahdon alainen asia.

Jos jonkin kertomuksen todenperäisyydestä ei ole kunnollista näyttöä ja toisaalta on vakavia syitä uskoa kertomus sepitteeksi, uskominen sellaiseen on täysjärkiselle ihmiselle mahdottomuus. Parhaimmillaan voisi kai sanoa, että enpä tiedä, onko tuo tosikertomus vai ei.

Adventisteilla on korvasyyhyinen usko ja he unohtivat tutkivan tuomion itselle jaetusta taivaspaikasta.
Muista sapatti ja tutkiva tuomio.

Adventisteilla on korvasyyhyinen usko ja he unohtivat tutkivan tuomion itselle jaetusta taivaspaikasta.
Muista sapatti ja tutkiva tuomio.

v.aari kirjoitti:

Kiitos harvinaisen yksiselitteisestä vastauksesta.

Kysymys onkin siis siitä, että uskoo (jotkin) Raamatun kertomukset historiallisesti tosiksi.

Minusta on kovin kummallinen ajatus, että tuollainen uskominen voisi olla jokin moraalinen kysymys tai vedenjakaja pelastuksen ja kadotuksen välillä.

Tuollainen usko ei ole edes tahdon alainen asia.

Jos jonkin kertomuksen todenperäisyydestä ei ole kunnollista näyttöä ja toisaalta on vakavia syitä uskoa kertomus sepitteeksi, uskominen sellaiseen on täysjärkiselle ihmiselle mahdottomuus. Parhaimmillaan voisi kai sanoa, että enpä tiedä, onko tuo tosikertomus vai ei.

"Kysymys onkin siis siitä, että uskoo (jotkin) Raamatun kertomukset historiallisesti tosiksi."

Niinpä taitaa olla mutta kyse ei uskovalla ole pelkästään kertomuksista vaan myös niiden sisällöstä ja tuon sisällön merkityksestä. Sisältö merkityksineen on paljon suurempi uskovalle kuin vain kertomus/kertomukset.

"Minusta on kovin kummallinen ajatus, että tuollainen uskominen voisi olla jokin moraalinen kysymys tai vedenjakaja pelastuksen ja kadotuksen välillä."

Kyse onkin siitä, mikä on kirjoituksien sisältö. Sisältö antaa suuremman merkityksen tekstille moraalin kannalta kuin vain johonkin kirjoituksen tekstiin uskominen itsessään antaisi. Raamattuhan sisältää moraalikoodiston. Uskojalle kyseessä on myös moraalinen kysymys. Jos taas ei usko tai pysty uskomaan, asia onkin vaikeampi selittää.

"Tuollainen usko ei ole edes tahdon alainen asia."

Niin, tuolle minulla ei ole selitystä.

"Jos jonkin kertomuksen todenperäisyydestä ei ole kunnollista näyttöä ja toisaalta on vakavia syitä uskoa kertomus sepitteeksi, uskominen sellaiseen on täysjärkiselle ihmiselle mahdottomuus. Parhaimmillaan voisi kai sanoa, että enpä tiedä, onko tuo tosikertomus vai ei."

Mikä on kenellekin riittävä kunnollinen näyttö. Nykyaikana tulee yhä vaikeammaksi uskoa Raamatun sisältöön kun on niin paljon tietoa tarjolla. Minun tapauksessani on pakko ollut asennoitua kirjoituksiin niin, että kaikki se, minkä uusi tieto mielestäni uskottavasti kumoaa, itse ydinsanomaa lukuunottamatta, on ollut enemmänkin aikalaisten kulttuurisidonnaista asiaa kuin Jumalan tahtoa. Punainen lanka säilyy silti.

Raamattuhan on täynnä kirjoituksia, joilla ei ole pelastuksen kannalta mitään merkitystä. Joskus rajanveto sen välillä, mihin pitää uskoa ja mihin ei, on vaikeaa ellei mahdotonta; uskonko luomiseen vai sallinko jonkinasteisen evoluution olemassaolon, mikä on luomisen aikataulu, uskonko suureen tulvaan, vitsauksiin, erämaavaelluksen yksityiskohtiin, yms.

Saatan olla poikkeava uskovainen kun sallin myös sen mahdollisuuden, että ei-uskovienkin joukossa voi olla pelastuvia. Ainakin minun oikeudentajuni sotii sitä vastaan, että joku, joka ei ole kuullut evankeliumista tai joku, joka ei ymmärrä sitä, joutuisi sen tähden kadotukseen. Millainen rakastava Jumala se olisi, joka vain tuhoamisen takia tuhoaisi ihmisiä?

v.aari kirjoitti:

Kiitos harvinaisen yksiselitteisestä vastauksesta.

Kysymys onkin siis siitä, että uskoo (jotkin) Raamatun kertomukset historiallisesti tosiksi.

Minusta on kovin kummallinen ajatus, että tuollainen uskominen voisi olla jokin moraalinen kysymys tai vedenjakaja pelastuksen ja kadotuksen välillä.

Tuollainen usko ei ole edes tahdon alainen asia.

Jos jonkin kertomuksen todenperäisyydestä ei ole kunnollista näyttöä ja toisaalta on vakavia syitä uskoa kertomus sepitteeksi, uskominen sellaiseen on täysjärkiselle ihmiselle mahdottomuus. Parhaimmillaan voisi kai sanoa, että enpä tiedä, onko tuo tosikertomus vai ei.

"Kysymys onkin siis siitä, että uskoo (jotkin) Raamatun kertomukset historiallisesti tosiksi."

Niinpä taitaa olla mutta kyse ei uskovalla ole pelkästään kertomuksista vaan myös niiden sisällöstä ja tuon sisällön merkityksestä. Sisältö merkityksineen on paljon suurempi uskovalle kuin vain kertomus/kertomukset.

"Minusta on kovin kummallinen ajatus, että tuollainen uskominen voisi olla jokin moraalinen kysymys tai vedenjakaja pelastuksen ja kadotuksen välillä."

Kyse onkin siitä, mikä on kirjoituksien sisältö. Sisältö antaa suuremman merkityksen tekstille moraalin kannalta kuin vain johonkin kirjoituksen tekstiin uskominen itsessään antaisi. Raamattuhan sisältää moraalikoodiston. Uskojalle kyseessä on myös moraalinen kysymys. Jos taas ei usko tai pysty uskomaan, asia onkin vaikeampi selittää.

"Tuollainen usko ei ole edes tahdon alainen asia."

Niin, tuolle minulla ei ole selitystä.

"Jos jonkin kertomuksen todenperäisyydestä ei ole kunnollista näyttöä ja toisaalta on vakavia syitä uskoa kertomus sepitteeksi, uskominen sellaiseen on täysjärkiselle ihmiselle mahdottomuus. Parhaimmillaan voisi kai sanoa, että enpä tiedä, onko tuo tosikertomus vai ei."

Mikä on kenellekin riittävä kunnollinen näyttö. Nykyaikana tulee yhä vaikeammaksi uskoa Raamatun sisältöön kun on niin paljon tietoa tarjolla. Minun tapauksessani on pakko ollut asennoitua kirjoituksiin niin, että kaikki se, minkä uusi tieto mielestäni uskottavasti kumoaa, itse ydinsanomaa lukuunottamatta, on ollut enemmänkin aikalaisten kulttuurisidonnaista asiaa kuin Jumalan tahtoa. Punainen lanka säilyy silti.

Raamattuhan on täynnä kirjoituksia, joilla ei ole pelastuksen kannalta mitään merkitystä. Joskus rajanveto sen välillä, mihin pitää uskoa ja mihin ei, on vaikeaa ellei mahdotonta; uskonko luomiseen vai sallinko jonkinasteisen evoluution olemassaolon, mikä on luomisen aikataulu, uskonko suureen tulvaan, vitsauksiin, erämaavaelluksen yksityiskohtiin, yms.

Saatan olla poikkeava uskovainen kun sallin myös sen mahdollisuuden, että ei-uskovienkin joukossa voi olla pelastuvia. Ainakin minun oikeudentajuni sotii sitä vastaan, että joku, joka ei ole kuullut evankeliumista tai joku, joka ei ymmärrä sitä, joutuisi sen tähden kadotukseen. Millainen rakastava Jumala se olisi, joka vain tuhoamisen takia tuhoaisi ihmisiä?

Mistä sinä keksit noita juttujasi?

Tuo sun juttus on ihan puhdasta sekoilua.

EI. ET OLE ADVENTISTI JOS ET USKO JEESUKSEEN. OLIKO RIITTÄVÄN SELVÄSTI SANOTTU?

Tuo sun juttus on ihan puhdasta sekoilua.

EI. ET OLE ADVENTISTI JOS ET USKO JEESUKSEEN. OLIKO RIITTÄVÄN SELVÄSTI SANOTTU?

Tuo sun juttus on ihan puhdasta sekoilua.

Jos ei usko Jeesuksen, ei ole adventisti vaikka muuta väittäisi.