IS neuvoo hyttysien kanssa pärjäämiseen

Tämä kesä taitaa olla niitä pahimpia hyttyskesiä.

IS: Usein tuntuu, että toiset ihmiset houkuttavat hyttysiä enemmän kuin toiset. Tutkimusten mukaan tämä pitää paikkansa, vahvistaa eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola. Muun muassa ihon bakteerikanta vaikuttaa Hohtolan mukaan siihen, kuinka kiinnostavana hyttyset ihmisen näkevät.

– Viime aikoina on havaittu, että erityisesti ihon mikrobien tuottama maitohappo ja ammoniakki tuntuvat olevan selvä houkutin hyttysille, Hohtola sanoo.

Hyttyset voivat paikantaa kohteensa kymmenien metrien päästä. Kaukohoukutin, eli hiilidioksidi, on kaikilla sama, mutta lähietäisyydellä ihmisten houkuttelevuudessa syntyy eroja. Maitohapon lisäksi asiaan vaikuttaa iholta haihtuvat lyhytketjuiset rasvahapot.

– Siitä ei ole varmuutta, ovatko nämä geneettisiä vai esimerkiksi ruokavalion mukanaan tuomia ominaisuuksia, Hohtola sanoo.

Myös veriryhmä voi vaikuttaa siihen, onko henkilö hyttysmagneetti vai ei. Joidenkin tutkimusten perusteella O-veriryhmä kiinnostaa hyttysiä selvästi enemmän kuin muut veriryhmät. Hohtolan mukaan erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria ja kaikissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu.

– Trooppisilla alueilla tehtyjen tutkimusten mukaan malaria on yleensä lievempi O-veriryhmän ihmisillä kuin muilla, millä saattaa olla yhteys hyttysten houkuttelevuuteen. Joka tapauksessa puhutaan vain noin 15–20 prosentin erosta, Hohtola sanoo.

Hohtola selittää hyttysten valikoivaa kiinnostusta evoluutioteorian avulla. Tietyt tekijät kielivät hyttysille helpommasta verensaannista, ja sitä kautta selviytymisestä.

– Hyvä verisaalis aiheuttaa voimakkaamman lisääntymisen. Ja niin hyttysten mielenkiinto keskittyy indikaattoreihin, jotka viestivät, että tästä yksilöstä on verta helposti saatavilla, Hohtola kertoo.

HUITOMINEN on huono keino karkottaa hyttysiä. Se kiihdyttää verenkiertoa ja hengityksessä muodustuvan hiilidioksidin tuotantoa, mikä vain vahvistaa hyttysille viestiä herkkuaterian läheisyydestä. Lisäksi hyttysillä on huono näkö, mutta ne havaitsevat liikkeen helposti ja suuntaavat sitä kohti.

Hohtola vannoo itse erilaisten hyttyskarkottimien ja ihoa suojaavien vaatteiden nimeen. Hänen mukaansa ainoa keino välttyä hyttysiltä on pysyä sisätiloissa.

– Jos käyttää pitkähihaista paitaa ja pitkiä vaatteita, niin ei ne kovin paksun kankaan läpi pysty pistämään. Hyttysverkkoa voi käyttää, mutta itse en luonnossa liikkuessa siitä tykkää, koska se haittaa näkyvyyttä ja kiikarin käyttöä, Hohtola sanoo.

(IS:n artikkeli jatkuu lehdessä.)
Ilmoita


On muitakin uhkia:

Mikromuovit omassa elimistössä lisääntyvät koko ajan, pankkikortin verran mikromuovia tulee viikossa!

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006139598.html
Ilmoita
Reima Leinonen puhui juuri paskaa teeveessä, kun sanoi, että hyttyset on tärkeä osa pikkulintujen poikasten ravintoa. Luontoillassa on aina sanottu, että hyttyset ovat pääasiassa keratiinia, joten niissä ei ole mitää ravintoaineita. Kärpäset ja muut lentävät ovat linnunpoikasten ravintoa.
Ilmoita
Ei ole sääsket haitanneet Oulussa. Onkohan jossakin taas posahtanut atomilaitos, koska Etelä-Suomessa sääsket ja muutkin hyönteiset hävisivät 10 vuodeksi Tsernobylin jälkeen? Saattaa se kyllä johtua jostakin g5 -systeemistä, jota täällä rakennetaan vaikka se on Japanissa kielletty ja Brüsselissäkin keskeytetty todettujen terveystuhojen takia.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

IS neuvoo hyttysien kanssa pärjäämiseen

Tämä kesä taitaa olla niitä pahimpia hyttyskesiä.

IS: Usein tuntuu, että toiset ihmiset houkuttavat hyttysiä enemmän kuin toiset. Tutkimusten mukaan tämä pitää paikkansa, vahvistaa eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola. Muun muassa ihon bakteerikanta vaikuttaa Hohtolan mukaan siihen, kuinka kiinnostavana hyttyset ihmisen näkevät.

– Viime aikoina on havaittu, että erityisesti ihon mikrobien tuottama maitohappo ja ammoniakki tuntuvat olevan selvä houkutin hyttysille, Hohtola sanoo.

Hyttyset voivat paikantaa kohteensa kymmenien metrien päästä. Kaukohoukutin, eli hiilidioksidi, on kaikilla sama, mutta lähietäisyydellä ihmisten houkuttelevuudessa syntyy eroja. Maitohapon lisäksi asiaan vaikuttaa iholta haihtuvat lyhytketjuiset rasvahapot.

– Siitä ei ole varmuutta, ovatko nämä geneettisiä vai esimerkiksi ruokavalion mukanaan tuomia ominaisuuksia, Hohtola sanoo.

Myös veriryhmä voi vaikuttaa siihen, onko henkilö hyttysmagneetti vai ei. Joidenkin tutkimusten perusteella O-veriryhmä kiinnostaa hyttysiä selvästi enemmän kuin muut veriryhmät. Hohtolan mukaan erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria ja kaikissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu.

– Trooppisilla alueilla tehtyjen tutkimusten mukaan malaria on yleensä lievempi O-veriryhmän ihmisillä kuin muilla, millä saattaa olla yhteys hyttysten houkuttelevuuteen. Joka tapauksessa puhutaan vain noin 15–20 prosentin erosta, Hohtola sanoo.

Hohtola selittää hyttysten valikoivaa kiinnostusta evoluutioteorian avulla. Tietyt tekijät kielivät hyttysille helpommasta verensaannista, ja sitä kautta selviytymisestä.

– Hyvä verisaalis aiheuttaa voimakkaamman lisääntymisen. Ja niin hyttysten mielenkiinto keskittyy indikaattoreihin, jotka viestivät, että tästä yksilöstä on verta helposti saatavilla, Hohtola kertoo.

HUITOMINEN on huono keino karkottaa hyttysiä. Se kiihdyttää verenkiertoa ja hengityksessä muodustuvan hiilidioksidin tuotantoa, mikä vain vahvistaa hyttysille viestiä herkkuaterian läheisyydestä. Lisäksi hyttysillä on huono näkö, mutta ne havaitsevat liikkeen helposti ja suuntaavat sitä kohti.

Hohtola vannoo itse erilaisten hyttyskarkottimien ja ihoa suojaavien vaatteiden nimeen. Hänen mukaansa ainoa keino välttyä hyttysiltä on pysyä sisätiloissa.

– Jos käyttää pitkähihaista paitaa ja pitkiä vaatteita, niin ei ne kovin paksun kankaan läpi pysty pistämään. Hyttysverkkoa voi käyttää, mutta itse en luonnossa liikkuessa siitä tykkää, koska se haittaa näkyvyyttä ja kiikarin käyttöä, Hohtola sanoo.

(IS:n artikkeli jatkuu lehdessä.)

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta