Masennusta ei ymmärrä koskaan

Nimenomaan. Koko ajan väsyttää ja uuvuttaa ja haluaisit vain nukkua 24/7

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan. Koko ajan väsyttää ja uuvuttaa ja haluaisit vain nukkua 24/7

Miltä se tuntuu? Tuntuuko että elämä liukuu ohi ja ettei millään ole mitään merkitystä? Onlo se niinkuin kaikki toivo olisi mennyt tai onko se merktyksetön olo ettei millään ole mitään merkitystä?
Pystyykö sitä tunnetta kuvailemaan?

Anonyymi kirjoitti:

Miltä se tuntuu? Tuntuuko että elämä liukuu ohi ja ettei millään ole mitään merkitystä? Onlo se niinkuin kaikki toivo olisi mennyt tai onko se merktyksetön olo ettei millään ole mitään merkitystä?
Pystyykö sitä tunnetta kuvailemaan?

Lue lisää

Kuvailit juuri hyvin sitä tunnetta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvailit juuri hyvin sitä tunnetta.

Mutten silti ole elänyt sitä todeksi niinkuin masentunut on. En voi tietää enkä ymmärtää niiden kaikkien värien puuttumisia että mitä kaikkea se saa aikaan ihmisen niin fysiikassa kuin mielen alueella. Mutta jokainen varmasti tietää että se on kauheaa.
Eikö moni masentunut koe syvää ahdistusta myös ja paniikkia sekä pelkoa? Se tila on varmasti niin kauhea ja olo pahimmillaan sietämätön että laukaisee muitakin häiriöitö elimistössä.

Minä kuuntelisin kyllä miltä se tuntuu mutta harva haluaa kertoa tai kokee ettei sillä ole merkitystä kun ei tule kuitenkaan ymmärretyksi ja niinkin herkkä asia kuin ihmisen mieli ja masennus niin ei varmasti tunnu hyvältä kun huomaa ettei toinen ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä kuuntelisin kyllä miltä se tuntuu mutta harva haluaa kertoa tai kokee ettei sillä ole merkitystä kun ei tule kuitenkaan ymmärretyksi ja niinkin herkkä asia kuin ihmisen mieli ja masennus niin ei varmasti tunnu hyvältä kun huomaa ettei toinen ymmärrä.

Lue lisää

Periatteena on, ettei voi ymmärtää MITÄÄN, mitä itse ei ole kokenut. Samat kysymykset, joita esitetään masentuneelle, esitetään myös meille alkoholisteille. Kuitenkaan vastaukset eivät mene perille. Miksi edes yrittää heikkona ja väsyneenä?

Firdawsi kirjoitti:

Periatteena on, ettei voi ymmärtää MITÄÄN, mitä itse ei ole kokenut. Samat kysymykset, joita esitetään masentuneelle, esitetään myös meille alkoholisteille. Kuitenkaan vastaukset eivät mene perille. Miksi edes yrittää heikkona ja väsyneenä?

Lue lisää

Ymmärrän ettei jaksa. Alkoholismistakaan ei ole kokemusta. Oikeastaan nuo ovat myös niin henkilökohtaisia asioita ettei varmaan halua avautua tietämättömille ja ymmärtämättömille niinkuin minä.
Vertaistuki onkin varmasti parasta. Yhteinen kokemus avaa yhteisen kielen ja ymmärryksen.

Aika hiljaiseksi silti vetää.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän ettei jaksa. Alkoholismistakaan ei ole kokemusta. Oikeastaan nuo ovat myös niin henkilökohtaisia asioita ettei varmaan halua avautua tietämättömille ja ymmärtämättömille niinkuin minä.
Vertaistuki onkin varmasti parasta. Yhteinen kokemus avaa yhteisen kielen ja ymmärryksen.

Aika hiljaiseksi silti vetää.

Lue lisää

Olen sanonut suoraan, etten voi ottaa, koska olen alkoholisti. Se on ainoa tie, helpoin ja varmin. Olen ollut sellaisessa työssä, että akoholitarjoilua on ollut ainakin kaksi kertaa viikossa. Huomaamaton väistäminen on ollut täysin mahdoton.

Mutta 80- ja vielä 90-luvulla joutui juhlaväen emännän kanssa väittelemään, kun tämä sanoi silmät kirkkaana, että voihan toki ottaa ihan vähän. Takana oli Järvenpään sosiaalisairaalan väite, että alkoholisti voi vähentää juomistaan. Ei voi. Jos voisi, ei alkoholismia olisi ollenkaan. Sieltä ei päässyt kuville kukaan.

Nyt on jo helpompaa. Useimmat tietävät, että kertapoikkeama johtaa kohtuuttomaan juomiseen. Siksi Järvenpääkin on siitynyt ehdottoman rattiuden tavoitteluun.

Melkein kaikki alkoholistit sortuvat uudelleen. Sekä uskoontulleet, AA-laiset, myllytetyt ja "spontaanit". Pitkäaikaisesti kuiville päässeitä meissä on vai 1 - 2 %. Muut yli 98 % kuolevat sairauteensa.

Alkoholismin ja ahdistunisuuden välillä on vahva posiitivinen korelaatio. Olemmepa kentällä tai kuivilla, useimpa meistä vaivaa sietämätön ahdistus, johon lääkkeet eivät useimmilla auta. Emme KOSKAAN tule terveiksi.

Kuivillekaan päässyt alkoholisiti ei ole likikään verrattavissa terveeseen ihmiseen.

Lääketeollisuus kukoistaa. Mikä mielestäsi auttaisi? Keskusteluterapian lisääminenkö?

Usein ne hoitajat ovat ennakkoluuloisia ja niin lopouun vittuuntuneita ja sokeita että näkevät kaikkialla hulluja.

Jos valitat varvas kipua niin sekin johtuu hulliudesta. Nähnyt noita hoitajia kyllä vaikken ole mt potilas.

Yks joka on koittanut itsemurhaa muutama kerta kertoi ettei halua oikeastaan kuolla vaan itsarit ivat olleet hätähuutoja.

Anonyymi kirjoitti:

Yks joka on koittanut itsemurhaa muutama kerta kertoi ettei halua oikeastaan kuolla vaan itsarit ivat olleet hätähuutoja.

On useinkin kyllä, mutta joskus ihminen on niin syvälle jo psyykannut oman päänsä kuoleman suuntaan ettei enää edes huuda apua vaan uskoo että kuolema on ainut apu

Anonyymi kirjoitti:

On useinkin kyllä, mutta joskus ihminen on niin syvälle jo psyykannut oman päänsä kuoleman suuntaan ettei enää edes huuda apua vaan uskoo että kuolema on ainut apu

Varmasti on monenlaisia tapauksia. Ei munkaan veli antanut auttaa kun hyppäs sillalta jokeen. ui ensin siinä ympyrää paikoillaan ja siihen meni veneellä kalassa ollut mies auttamaan ja vetämään ylös mutta hän oli pukkinut pois auttavia käsiä ja sukeltanut lopullisesti veden alle.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti on monenlaisia tapauksia. Ei munkaan veli antanut auttaa kun hyppäs sillalta jokeen. ui ensin siinä ympyrää paikoillaan ja siihen meni veneellä kalassa ollut mies auttamaan ja vetämään ylös mutta hän oli pukkinut pois auttavia käsiä ja sukeltanut lopullisesti veden alle.

Lue lisää

Masennus ei sinällään ole kuin vain surumielistä väsynyttä mielialaa eli ei kuulosta kovinkaan pahalta. Joku on vain todella syvästi suruissaan pitkään.

Se mikä tapahtuu ihmisessä oli tunnetila ja ajatus mikä vain on se että jos ihminen siinä mielentilassa alkaa ajatteleen yhtä asiaa koko ajan ja psyykkaa niin itseään siihen kuukausi kaupalla niin jossain vaiheessa ihminen on saanut oman päänsä uskomaan siihen et se on ainoa järkevä selitys ja ratkaisu. ja kun sitä ajattelee päivittäin ihminen totuttaa itsensä ajatukseen ja psyykkaa näin itseään tekoon.

Tää olis masennuksessa helppo estää siirtymästä itsemurhayrityksiin jos ihmisen mieliala ei olisi jatkuvan synkkä ja surullinen. Kääntäis vaan kuoleman ajatukset heti johonkin iloiseen ihan tahallaan ja ajattelis ja ajattelis väkisin sitä iloista asiaa ja sitä et "selviin kyllä elossa. "

ihmisen tunteet vain on sellaisia että ne ohjaa ajatuksia tunteen sanelemille raiteilla. Iloinen ja onnellinen ei mieti että kumpa auto ajaisi päältä vaan että ompa ihanaa ja vois tehdä jotain kivaa. Surullinen taasen ei ajattele että ompa ihanaa vois tehdä jotain kivaa vaan se miettii että ompa paskaa, vois vaikka auto ajaa mun päältä. tekis palveluksen mulle.

tunteet ohjaa ajatuksien suuntaa todella vahvasti. Itse kävin vuosia terapiassa ja siellä opin taidon manipuloida omia ajatuksiani oli tunnetila mikä vain.

Opin siis sen että jos olen surullinen osaan manipuloida ajatteluni kääntymään tunnetilasta huolimatta positiivisiin. Pystyn myös iloisen fiiliksen manipuloimaan suurimpaan suruun ja pystyn oikeasti näpelöimään tunteitani tietoisesti eriksi ääntämällä ajatukseni tunnetilasta päinvastaisiksi


esim. jos mulle alkaa depis olo riittää. mä laitan väkisin iloista musiikkia päälle vaikka se ei olisi yhtään se mikä nyt iskee. Mä aloitan siitä tunnetilani käännön, koska tiedän että reagoin voimakkaasti musiikkiin ja elokuviin

Anonyymi kirjoitti:

Masennus ei sinällään ole kuin vain surumielistä väsynyttä mielialaa eli ei kuulosta kovinkaan pahalta. Joku on vain todella syvästi suruissaan pitkään.

Se mikä tapahtuu ihmisessä oli tunnetila ja ajatus mikä vain on se että jos ihminen siinä mielentilassa alkaa ajatteleen yhtä asiaa koko ajan ja psyykkaa niin itseään siihen kuukausi kaupalla niin jossain vaiheessa ihminen on saanut oman päänsä uskomaan siihen et se on ainoa järkevä selitys ja ratkaisu. ja kun sitä ajattelee päivittäin ihminen totuttaa itsensä ajatukseen ja psyykkaa näin itseään tekoon.

Tää olis masennuksessa helppo estää siirtymästä itsemurhayrityksiin jos ihmisen mieliala ei olisi jatkuvan synkkä ja surullinen. Kääntäis vaan kuoleman ajatukset heti johonkin iloiseen ihan tahallaan ja ajattelis ja ajattelis väkisin sitä iloista asiaa ja sitä et "selviin kyllä elossa. "

ihmisen tunteet vain on sellaisia että ne ohjaa ajatuksia tunteen sanelemille raiteilla. Iloinen ja onnellinen ei mieti että kumpa auto ajaisi päältä vaan että ompa ihanaa ja vois tehdä jotain kivaa. Surullinen taasen ei ajattele että ompa ihanaa vois tehdä jotain kivaa vaan se miettii että ompa paskaa, vois vaikka auto ajaa mun päältä. tekis palveluksen mulle.

tunteet ohjaa ajatuksien suuntaa todella vahvasti. Itse kävin vuosia terapiassa ja siellä opin taidon manipuloida omia ajatuksiani oli tunnetila mikä vain.

Opin siis sen että jos olen surullinen osaan manipuloida ajatteluni kääntymään tunnetilasta huolimatta positiivisiin. Pystyn myös iloisen fiiliksen manipuloimaan suurimpaan suruun ja pystyn oikeasti näpelöimään tunteitani tietoisesti eriksi ääntämällä ajatukseni tunnetilasta päinvastaisiksi


esim. jos mulle alkaa depis olo riittää. mä laitan väkisin iloista musiikkia päälle vaikka se ei olisi yhtään se mikä nyt iskee. Mä aloitan siitä tunnetilani käännön, koska tiedän että reagoin voimakkaasti musiikkiin ja elokuviin

Lue lisää

Niin en ole ollut madentunut, mutta olen kuvitellut mssennuksen joksikin sellaiseksi ei yksistään psyykkiseksi häiriöksi vaan myös fyysiseksi niin että se on jotenkin kokonaisvaltaista ettei sitä kykene itse töysin hallitsemaan ja ohjaamaan.

Olen kuvitellut, en tietänyt, että madennus aiheuttaa elimistössä minenlaisia häiriötilija jotka ruokkuvat toisiaan ja joista on hankala päästä eroon. Ei mahdotin mutta hankala. Ja nuo tuntemukset jotka voivat olka pelottaviakin ja sietämättömiä ajavat ihmisen ajattelemaan pakoa kuoleman kautta kun ei enää muuta helpotusta näe tai ole löytynyt.

Minusta kuoleman ajattelu on normaaluakin ääri olosuhteissa. Jos on esim hullun hirveä hermokipu niin pidemmän päälle kuolema on helpotus.

Anonyymi kirjoitti:

Niin en ole ollut madentunut, mutta olen kuvitellut mssennuksen joksikin sellaiseksi ei yksistään psyykkiseksi häiriöksi vaan myös fyysiseksi niin että se on jotenkin kokonaisvaltaista ettei sitä kykene itse töysin hallitsemaan ja ohjaamaan.

Olen kuvitellut, en tietänyt, että madennus aiheuttaa elimistössä minenlaisia häiriötilija jotka ruokkuvat toisiaan ja joista on hankala päästä eroon. Ei mahdotin mutta hankala. Ja nuo tuntemukset jotka voivat olka pelottaviakin ja sietämättömiä ajavat ihmisen ajattelemaan pakoa kuoleman kautta kun ei enää muuta helpotusta näe tai ole löytynyt.

Minusta kuoleman ajattelu on normaaluakin ääri olosuhteissa. Jos on esim hullun hirveä hermokipu niin pidemmän päälle kuolema on helpotus.

Lue lisää

Masennus on kimppu erilaisia negatiivisia tunteita.

Ihan niin kuin mikä tahansa normaali tunnetilakin aiheuttaa ihmisessä usein myös fyysisiä tuntemuksia niin myös on masennuksessa.

Ihminen on aina sellainen kokonaisuus jossa tunne näyttelee yhtä roolia ja se ohjaa ihmisen ajatuksien suuntaa. Usein tunnetila ohjaa myös käytöksen suuntaa eli jos on kovin surullinen ihan terveesti niin useimmat ei halua tanssia riemuissaan iloisen musiikin tahtia vaan haluaa kaivautua jonkin peittojen alle suremaan

Samoin myös ihan terveet tunnetilat vaikuttaa ihmisen fyysisiin toimintoihin. Esim. pelko saa täriseen ja sydämen lyömään nopeampaa.

stressi saa usein levottomaksi ja lihakset jännittyneiksi, päänsärkyä saattaa olla ja lihasjännityksiä, vatsa kipeä jne.


Masennus ei ole ihan tyypillinen mielenterveysongelma kun siinä on järki tallella ja ihminen kokee aika normaaleja tunteita,(mielalan mataluutta) mutta pidempi kestoisena ja voimakkaampana-

Anonyymi kirjoitti:

Masennus on kimppu erilaisia negatiivisia tunteita.

Ihan niin kuin mikä tahansa normaali tunnetilakin aiheuttaa ihmisessä usein myös fyysisiä tuntemuksia niin myös on masennuksessa.

Ihminen on aina sellainen kokonaisuus jossa tunne näyttelee yhtä roolia ja se ohjaa ihmisen ajatuksien suuntaa. Usein tunnetila ohjaa myös käytöksen suuntaa eli jos on kovin surullinen ihan terveesti niin useimmat ei halua tanssia riemuissaan iloisen musiikin tahtia vaan haluaa kaivautua jonkin peittojen alle suremaan

Samoin myös ihan terveet tunnetilat vaikuttaa ihmisen fyysisiin toimintoihin. Esim. pelko saa täriseen ja sydämen lyömään nopeampaa.

stressi saa usein levottomaksi ja lihakset jännittyneiksi, päänsärkyä saattaa olla ja lihasjännityksiä, vatsa kipeä jne.


Masennus ei ole ihan tyypillinen mielenterveysongelma kun siinä on järki tallella ja ihminen kokee aika normaaleja tunteita,(mielalan mataluutta) mutta pidempi kestoisena ja voimakkaampana-

Lue lisää

Voiko masennus aiheuttaa aivoissa häiriöitä niinkuin esim just niissä välittäjäaineissa ja stressihormoonit erillaisia pelottaviakin tuntemuksia kuten paniikin tunnetta siittä että sydän hakkaa tms?
Melko pelottavia tuntemuksia varmadti auheuttaa nuo tunnetilat jotka ruokkivat toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voiko masennus aiheuttaa aivoissa häiriöitä niinkuin esim just niissä välittäjäaineissa ja stressihormoonit erillaisia pelottaviakin tuntemuksia kuten paniikin tunnetta siittä että sydän hakkaa tms?
Melko pelottavia tuntemuksia varmadti auheuttaa nuo tunnetilat jotka ruokkivat toisiaan.

Lue lisää

Toisinaan masennuksen kanssa esiintyy ahdistuneisuushäiriöö johon tuo kuuluu, mutta itse sain tuollaisia kun söin remeron/cipralex/sepram, citalopram, nimisiä masennuslääkkeitä.

Masentuneen ja itsetuhoisen ajatusmaailmaa vol 2. (olen ylempi kirj.)

Mitä sillä sillon on väliä kun on masentunut ja haluaa kuolla.
Minä olin silloin ihan jippiii kun tuli reseptiä toisen perään, sillä se oli portti itsemurhaan. Mitä enemmän psyykelääkkeitä joista monet tappavia lääkkeitä kun tarpeeksi paljon ottaa, sitä parempi

Mä joskus ihan harrastin sitä että kävin perusterv.huollossa valittamassa masennusta tietäen että mun taustoilla lääkkeitä roiskitaan kun edes vähän inahtaa. Sitten etsin netistä kaikki lähellä olevat yksityiset terveystalot ja varailin aikoja niihinkin valittaa masennusta ja taas reseptejä tuli.


Mä haalin paljon psyykelääkereseptejä joita mulla ei ollut aikomuskaan käyttää siihen tarkoitukseen mihin ne kirjoitettu. Keräsin kasaan tappokeinoa jolla saan hengen pois. Ja tää lääkkeitä heti ideologia lääkäreillä mahdollista mulle sen. Käytin systeemiä aivan häikäilemättömällä asenteella hyväkseni.

Namaa peruslukemilla vaan yhteiskunnan tapaa hoitaa masennusta käytin hyväksi jota revin keinot itselleni.

Lääkärit on nykyään jo tarkempia. ei määrää enää niin isoja määriä. Ennen tuli heti 100 kpl pakettia.. nyt ne nihkeilee. Kaippa ne on päässy jyvälle siitä mitä masentuneen potilaan päässä saattaa liikkua kun ne tulee vastaanotolle.

ei välttämättä ole niin viaton ja masentuneiden tyyppillisin tapa yrittää itsaria on omat psyykelääkkeet joten ne on laittanut lääkehanat tiukemmalle määräys määrien suhteen


Mä sain vielä keinoteltua ja huijattua aika paljon. Itsemurhaa aikova ei kaihda keinoja saadakseen tekovälineet, tilaisuuden ja aikaa


silloin roiskii koko ajan ja joka puolella eikä mihinkään mitä itsari altis sanoo kannata enää luottaa. ei edes sen hymyyn

Se on kyllä totta että ei ole saanut olla oma itsensä. Koulutkin on suunniteltu vain tietyn tyyppisille ja valmiiksi rakastetuille ja hyväksytyille ihmisille. Hankalaa sellaisille joille jatkuvasti huomautellaan että tekee jotain väärin. On kädet taskussa kun ei saisi nyt juuri sillä hetkellä pitää käsiä taskuissa.

Toisia rakastetaan ja toisia vihataan jo heti kättelyssä.

Masentuneen ja itsetuhoisen ajattelua vol 3.

ei pidä paikkaansa. Masennnuksen syntyyn ja syihin ei ole yhtä ja ainoaa syytä joka täsmää kaikkiin.

Minulla oli toinen vanhempi jolta sain turvaa ja rakkautta vauvasta asti.
Meillä vain se oli isäni, sillä äidilläni oli jokin mielenterveydenongelma tai jokin jonka takia hänen kykynsä huolehtia minusta oli aika heikkoa. Äitini käyttäytyi pelottavasti. Oli äkkipikainen, arvaamaton. Toisessa hetkessä rakastava ja huolehtiva ja toisessa vihamielinen ja väkivaltainen. Välillä siltä sai vauvana lohtua ja hoivaa ja välillä taasen ei. ja sai huuta vaunuissa kunnes isä tuli töistä kotiin ja vaihtoi vaipat ja syötti.


Meillä mun varhaislapsuuden kotielämä oli täynnä turvattomuutta. rutiinittomuutta, pelkoa, ahdistusta, tappelua, alkoholia ja väkivaltaa.

Mutta vaikka varhaislapsuudessa oli tällaista siellä oli kuitenkin myös isäni joka töistä tulonsa jälkeen aina tuli paikkaileen vahinkoja.. vaikka heidän parisuhdekriisinsä takia myöskään niiden molempien kotona olo ei ollut turvallista koska heidän tappelut täyttivät sen jälkeen iltaa..


Tuon takia itse jouduin palaamaan murrosiässä varhaisimpiin kehitysvaiheisiini ja psyykkeeni alkoi korjaan itse siellä vaillinaiseksi jääneitä kehitystehtäviä 13 vuotiaana. Koko mun 13 vuotinen elämäni käytiin uudelleen läpi vaihe vaiheelta ja psyykkeeni teki korjaustöitä varsinkin perus turvallisuudentunteen kanssa.


Ihmisen aivot eivät ole aikuiset vielä 18 vuotiaana, vaan kehittyvät noin 25 vuotiaaksi saakka joten minunkin psyykkeen yritys korjata menneiden kehitysvaiheiden epäonnistumiset jatkui pitkälle yli 18 vuotiaan. Eli masennukseni oli yli 10 vuotinen tilin teko varhaislapsuuteeni.


Ei varhaislapsuuteni ollut ainoastaan kirous sillä, väkivaltainen, ennustamaton äiti jolta ei koskaan tiennyt saako halin vai turpaan kun lähestyy turvaa hakien opetti minut hyväksi elekielen lukijaksi. Luen hyvin taitavasti katseitä, ilmeitä, äänensävyjä, liikkeitä jne.


se oli lapsena minulle vahvaksi kehittynyt taito koska se pelasti minua äitini väkivallalta.