Leskeksi jäänyt ostaa pienemman asunnon

"Leski saa hallita (jos siis testamenttiin vedottu oikein) erotuksen tuottoja testamentin nojalla."

Ei leskelle mitään 'erotuksen' tuottoja tule, vaikka puolisoiden yhteinen asunto on ilmeisesti myyty. Testamentin mukainen hallintaoikeus kohdistuu sen jälkeen asunnon myyntihinnan puolikkaaseen (jos puolisot omistivat sen puoliksi). Tähän hänellä on tuotto-oikeus, jollei testamentista muuta ilmene. Viime kädessä asian ratkaisee testamentin tulkinta tekijänsä tahdon mukaisesti.

Se, mitä leski ostaa omilla rahoillaan tai yhteisestä asunnosta saamillaan varoilla ei olikeastaan liity ko. testamentin tulkintaan mitenkään. Hän tekee niillä rahoillaan mitä lystää.

Jatkuu: Siis jos leski osti uuden asunnon omalla osuudellaan vanhan asunnon myyntihinnasta, niin yli jäävä osuus on perillisten omaisuutta, jota leski ei saa käyttää. Mutta jos lesken hallinta jatkuu, hän saa tuon omaisuuden tuoton.

Ei noista selostuksista ota Raivolan Erkkikään selvää, "leski osti jos osti hallintaoikeus asunto lesken jakaa rahaa pilvinpimein asunnonosan hallinta leski".

Leski ei voi myydä mitään ilman muiden rintaperillisten antamaa valtuutusta mitään, leskellä testamentin (JOS ALOITTAJA ON YMMÄRTÄNYT OIKEIN JA KYSYY OIKEIN??) perusteella on vain ja ainoastaan hallintaoikeus (mikä hänellä olisi muutoinkin lakisääteisesti).

Jos taas testamentti onkin ollut yhteinen hallinta- ja omistusoikeus (leski on ymmärtänyt aivan oikein, ettei kyse ole omistusoikeudesta), niin asia olisi eri.

Jo lainkin suomin oikeuksin leski voi hallita yhteisenä kotina pidettyä asuntoa tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana kuolemaansa asti, lesken oikeus loppuu kun hän joko menee uusiin naimisiin (avoliitto ei muuta) taikka kuolee.

Haenko lainkohdat vielä inisijöille???

T. Lawetorder

Ihan villinä ehdotuksena: mitäs jos vastaisit siihen mitä kysyttiin.

Vai haluatko vain sotkea kaikki keskustelut täysin lukukelvottomiksi?

Anonyymi kirjoitti:

Ei noista selostuksista ota Raivolan Erkkikään selvää, "leski osti jos osti hallintaoikeus asunto lesken jakaa rahaa pilvinpimein asunnonosan hallinta leski".

Leski ei voi myydä mitään ilman muiden rintaperillisten antamaa valtuutusta mitään, leskellä testamentin (JOS ALOITTAJA ON YMMÄRTÄNYT OIKEIN JA KYSYY OIKEIN??) perusteella on vain ja ainoastaan hallintaoikeus (mikä hänellä olisi muutoinkin lakisääteisesti).

Jos taas testamentti onkin ollut yhteinen hallinta- ja omistusoikeus (leski on ymmärtänyt aivan oikein, ettei kyse ole omistusoikeudesta), niin asia olisi eri.

Jo lainkin suomin oikeuksin leski voi hallita yhteisenä kotina pidettyä asuntoa tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana kuolemaansa asti, lesken oikeus loppuu kun hän joko menee uusiin naimisiin (avoliitto ei muuta) taikka kuolee.

Haenko lainkohdat vielä inisijöille???

T. Lawetorder

Lue lisää

Lowehöpö jatkaa tyyliinsä eli puhuu palturia:

"Jo lainkin suomin oikeuksin leski voi hallita yhteisenä kotina pidettyä asuntoa tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana kuolemaansa asti, lesken oikeus loppuu kun hän joko menee uusiin naimisiin (avoliitto ei muuta) taikka kuolee."

Lesken kerrottu oikeus EI lopu, kun hän menee uusiin naimisiin, vaan jatkuu muuttumattomana lesken elinajan.

Lowehöpön höpötykset kannattaa jättää lukematta.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan villinä ehdotuksena: mitäs jos vastaisit siihen mitä kysyttiin.

Vai haluatko vain sotkea kaikki keskustelut täysin lukukelvottomiksi?

Ihan villinä ehdotuksena, jospa opettelisit ensiksi ymmärtämään lukemansa, kommentoi sitten vasta jos edes silloinkaan, koska ett ymmärrä vastausta: LESKI EI VOI MYYDÄ MITÄÄN ILMAN MUIDEN KUOLINPESÄN OSAKKAIDEN ANTAMAA VALTUUTUSTA.

Tässä kysytyssä tapauksessa ei ole KYSE ASUNNONVAIHDOSTA jolloinka edellinen asunto jää omistukseen puoliksi ja puoliksi (vaihtokauppa vastaa myyntitapahtumaa, jossa omistus muuttuu) , ei ole kyse vuokralle menemisestä pienempään asuntoon.

Kyse on siis myynnistä jossa lesken ja edesmenneen yhteinen asunto on myyty ja noilla rahoilla (otettu laina ja asunto on takauksena) on ostettu uusi pienempi asunto.

Noita kauppoja ei voi leski tehdä perintökaaren mukaan ilman valtuuksia muilta pesänosakkailta ja tässä lainaan ihan omaa kirjoittamaani: "Leski ei voi myydä mitään ilman muiden rintaperillisten antamaa valtuutusta mitään, leskellä testamentin (JOS ALOITTAJA ON YMMÄRTÄNYT OIKEIN JA KYSYY OIKEIN??) perusteella on vain ja ainoastaan hallintaoikeus (mikä hänellä olisi muutoinkin lakisääteisesti).

Jos taas testamentti onkin ollut yhteinen hallinta- ja omistusoikeus (leski on ymmärtänyt aivan oikein, ettei kyse ole omistusoikeudesta), niin asia olisi eri".

Kysytyt asiat tässä: "-saako leski pitää erotuksen l lesken suojaan vedoten.
------>- mikä laki antaa tahan mahdollisuuden<<<<<-----
nimimerkki Anonyymisti"

Koska leski on tehnyt kaupat lainvastaisesti leski ei voi edes pitää erotustakaan, ei edes vaikka kuinka vetoaisi privilegitiimiin.

Sitten vähän perintökaarta: "1 a § (25.2.1983/209)

--->>Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<<---. (testamentti ollut vain hallintaoikeus testamentti ja mikä ei oikeuta myymään mitään)

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
3 §

Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai --------->>>>>>>muulla siihen rinnastettavalla toimella, ------>>>>ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen<<<---------, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
5 a § (25.2.1983/209)

Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon sovelletaan tämän luvun jakoa koskevia säännöksiä ja se sitoo myös niitä ensiksi kuolleen puolison perillisiä, joilla eloonjääneen puolison kuoltua olisi oikeus perintöön. (tällaista jakoa ei kysyjä ilmaissut tapahtuneen).
12 luku
Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta

3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.
4 §

Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.

Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. (Onko ollut kyse hallinta- ja käyttöoikeus testamentista, ei ole ollut) "

Eli kaupat jotka on tehty ovat mitättömiä.

Jatkanko lisää vai joko ymmärsit että jo vastasin hyvin yksinkertaisenkin ymmärrettävästi ja lyhyesti?

Tietenkin voin hatkaa siitä, onko pesänselviittäjällä/jakajalla oikeutta myydä kiinteää omaisuutta ilman pesänosakkaiden valtuutusta, niin ei ole, sama asia on leskellä, koska kiinteää omaisuutta omistaa jotkut muutkin.

Erittäin yksinkertaista.

Mistä nimimerkille Lawetorder on tullut tuollainen käsitys, että lesken hallintaoikeus päättyisi uuteen avioliittoon? Käsitys on tietenkin väärä, mutta olisi kiinnostavaa kuulla, mistä ihmeestä olet tuon keksinyt?

Jos haluaa keskustella juridiikasta, pitäisi pystyä perustelemaan väitteensä, eikä vain höpötellä jotain älyttömyyksiä, niin kuin Lawetorder tuntuu tekevän.

Vai onko nimimerkin tavoitteena osoittaa, että netin keskustelupalstoilta on turha odottaa saavansa asiantuntevia lakineuvoja?

Anonyymi kirjoitti:

Lowehöpö jatkaa tyyliinsä eli puhuu palturia:

"Jo lainkin suomin oikeuksin leski voi hallita yhteisenä kotina pidettyä asuntoa tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana kuolemaansa asti, lesken oikeus loppuu kun hän joko menee uusiin naimisiin (avoliitto ei muuta) taikka kuolee."

Lesken kerrottu oikeus EI lopu, kun hän menee uusiin naimisiin, vaan jatkuu muuttumattomana lesken elinajan.

Lowehöpön höpötykset kannattaa jättää lukematta.

Lue lisää

Kuule noloimmasta noloin123, tiedäthän sellaisen asian kuin avio-oikeus ja sen antaman elättämisvelvoitteen?

Ai tiedät, no hyvä, mutta jätitkö lukemisesti siihen?

Esitin jo tuolla perintökaaressa olevista lesken oikeuksista, niin kysehän on LESKEN, ei siis AVIOPUOLISON oikeuksista.

UUDELLEEN NAIMISIIN MENTYÄ status leskestä muuttuu aviopuolisoksi ja kun uusi aviopuoliso kuolee, niin status on taas leski.

Ymmärsitköhän näinkään yksinkertaista asiaa ja jollet, niin sinun kannattaisi vain kuolleena testamenttina hakea vainajan sisaria periin leskikin kokonaan kun leskestä aika jättää.

Jätä nämä asiat sellaisille jotka jostain asioista ymmärtävät tuhat kertaa enemmän kuin sinä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuule noloimmasta noloin123, tiedäthän sellaisen asian kuin avio-oikeus ja sen antaman elättämisvelvoitteen?

Ai tiedät, no hyvä, mutta jätitkö lukemisesti siihen?

Esitin jo tuolla perintökaaressa olevista lesken oikeuksista, niin kysehän on LESKEN, ei siis AVIOPUOLISON oikeuksista.

UUDELLEEN NAIMISIIN MENTYÄ status leskestä muuttuu aviopuolisoksi ja kun uusi aviopuoliso kuolee, niin status on taas leski.

Ymmärsitköhän näinkään yksinkertaista asiaa ja jollet, niin sinun kannattaisi vain kuolleena testamenttina hakea vainajan sisaria periin leskikin kokonaan kun leskestä aika jättää.

Jätä nämä asiat sellaisille jotka jostain asioista ymmärtävät tuhat kertaa enemmän kuin sinä.

Lue lisää

Lisään omaani: Vai onko jossain laeissa mainintaa 'leskiaviopuoliso' taikka 'aviopuolisoleski'?

Tai sanooko aviomies tai -vaimo, "olen naimisissa lesken kanssa"? Noloimmasta noloimman nolo123 logiikan mukaan näin voi ollakkin, niin edellyttäen tietenkin että tuo sanoja olisi kuollut, mutta hetkinen, eihän kuolleet voi sanoa mitään, kuin kirjallisella jälkisäädöksellä, mutta tähän ei sovi nolostelijan kuuluisa lausahdus: "kun minä kuolen, testamenttina, jne." eli testamentti kuolee ja määräilee kuolemansa jälkeen..

Anteeksi nyt vaan, mutta puolison elatusvelvollisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei.

Ja lesken hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ei todellakaan pääty, vaikka leski solmisi uuden avioliiton.

Sitä paitsi Lawetorder sekoilee nyt niin pahasti, kun sotkee tähän PK 3 lukua, joka ei liity asiaan millään tavalla, että koko keskustelu on jo aivan lukukelvoton.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan villinä ehdotuksena, jospa opettelisit ensiksi ymmärtämään lukemansa, kommentoi sitten vasta jos edes silloinkaan, koska ett ymmärrä vastausta: LESKI EI VOI MYYDÄ MITÄÄN ILMAN MUIDEN KUOLINPESÄN OSAKKAIDEN ANTAMAA VALTUUTUSTA.

Tässä kysytyssä tapauksessa ei ole KYSE ASUNNONVAIHDOSTA jolloinka edellinen asunto jää omistukseen puoliksi ja puoliksi (vaihtokauppa vastaa myyntitapahtumaa, jossa omistus muuttuu) , ei ole kyse vuokralle menemisestä pienempään asuntoon.

Kyse on siis myynnistä jossa lesken ja edesmenneen yhteinen asunto on myyty ja noilla rahoilla (otettu laina ja asunto on takauksena) on ostettu uusi pienempi asunto.

Noita kauppoja ei voi leski tehdä perintökaaren mukaan ilman valtuuksia muilta pesänosakkailta ja tässä lainaan ihan omaa kirjoittamaani: "Leski ei voi myydä mitään ilman muiden rintaperillisten antamaa valtuutusta mitään, leskellä testamentin (JOS ALOITTAJA ON YMMÄRTÄNYT OIKEIN JA KYSYY OIKEIN??) perusteella on vain ja ainoastaan hallintaoikeus (mikä hänellä olisi muutoinkin lakisääteisesti).

Jos taas testamentti onkin ollut yhteinen hallinta- ja omistusoikeus (leski on ymmärtänyt aivan oikein, ettei kyse ole omistusoikeudesta), niin asia olisi eri".

Kysytyt asiat tässä: "-saako leski pitää erotuksen l lesken suojaan vedoten.
------>- mikä laki antaa tahan mahdollisuuden<<<<<-----
nimimerkki Anonyymisti"

Koska leski on tehnyt kaupat lainvastaisesti leski ei voi edes pitää erotustakaan, ei edes vaikka kuinka vetoaisi privilegitiimiin.

Sitten vähän perintökaarta: "1 a § (25.2.1983/209)

--->>Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<<---. (testamentti ollut vain hallintaoikeus testamentti ja mikä ei oikeuta myymään mitään)

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
3 §

Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai --------->>>>>>>muulla siihen rinnastettavalla toimella, ------>>>>ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen<<<---------, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
5 a § (25.2.1983/209)

Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon sovelletaan tämän luvun jakoa koskevia säännöksiä ja se sitoo myös niitä ensiksi kuolleen puolison perillisiä, joilla eloonjääneen puolison kuoltua olisi oikeus perintöön. (tällaista jakoa ei kysyjä ilmaissut tapahtuneen).
12 luku
Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta

3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.
4 §

Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.

Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. (Onko ollut kyse hallinta- ja käyttöoikeus testamentista, ei ole ollut) "

Eli kaupat jotka on tehty ovat mitättömiä.

Jatkanko lisää vai joko ymmärsit että jo vastasin hyvin yksinkertaisenkin ymmärrettävästi ja lyhyesti?

Tietenkin voin hatkaa siitä, onko pesänselviittäjällä/jakajalla oikeutta myydä kiinteää omaisuutta ilman pesänosakkaiden valtuutusta, niin ei ole, sama asia on leskellä, koska kiinteää omaisuutta omistaa jotkut muutkin.

Erittäin yksinkertaista.

Lue lisää

Erittäin yksinkertainen eli hölmö on tämä Lowehöpö. Ei ymmärrä edes omaa kirjoitustaan eli sitä, mistä asiassa oli kysymys. Tässä höpön po. kirjoitus vielä:

"Jo lainkin suomin oikeuksin leski voi hallita yhteisenä kotina pidettyä asuntoa tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana kuolemaansa asti, lesken oikeus loppuu kun hän joko menee uusiin naimisiin (avoliitto ei muuta) taikka kuolee."

Kysymys on siis ollut asunnon hallinnasta, ei mistään muusta. Lowehöpö esitti, että lesken hallintaoikeus päättyy, kun leski solmii uuden avioliiton. Ei pääty.

Mihinkähän nakuttajalta on unohtunut leski-status (P. Tikka oli/on myöskin erittäin yksinkertainen, mutta hyvä muistinen (hyvä muisti tarvitaan, jotta etenee aasitta ajajaksi, voihan Tiina olla P. Tikan vaimokin, mutta siskona kyllä opein tunteen)) ???

Ruikkulöpsiltä myös, ONKO leski leski mentyään uusiin naimisiin vai onko hän aviopuoliso?

Kumpi hän on?

Hmm, tästä tulikin mieleen, että jos puolisoilla on avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus, niin miten se lesken hallintaoikeus on käytännössä tarkoitus toteuttaa, kun osakasasemaa leskellä ei ole. Perillisten antamilla valtakirjoilla sitten kaiketi. No, tarvitaanhan ne perillisiltä silloinkin, kun leski on osakas (esim. korkojen nostamiseen pankkitililtä).

Tikan tekstissä on olennainen puute, joka vaikuttaa olevan yleensä kaikilla vähän 'maallikkomaisilla' lakitietäjillä.

"Mikäli rintaperillinen vaatii jakoa, lesken oikeus pienenee koskemaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Nämä leski saa pitää hallinnassaan rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta."

Jakamaattomuussuoja voi kohdistua MYÖS muuhun lesken kodiksi kuolinpesässä olevaan asuntoon. Sen ei välttämättä tarvitse olla puolisoiden yhteinen asunto.

Lakiteksti: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn ----> tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon <------, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Anonyymi kirjoitti:

Tikan tekstissä on olennainen puute, joka vaikuttaa olevan yleensä kaikilla vähän 'maallikkomaisilla' lakitietäjillä.

"Mikäli rintaperillinen vaatii jakoa, lesken oikeus pienenee koskemaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Nämä leski saa pitää hallinnassaan rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta."

Jakamaattomuussuoja voi kohdistua MYÖS muuhun lesken kodiksi kuolinpesässä olevaan asuntoon. Sen ei välttämättä tarvitse olla puolisoiden yhteinen asunto.

Lakiteksti: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn ----> tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon <------, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Lue lisää

Niin, JAKOVAATIMUKSESTA HUOLIMATTA, mutta kun perintökaaressa on vain ja ainoastaa LESKEN hallintaoikeus ja jos leski menee uudelleen naimisiin, niin HÄN EI ENÄÄN OLE LESKI, vaan selkeästi aviopuoliso.

Jos ja kun tuo uusi aviopuoliso kuolee (onnettomuus tai vastaava äkillinen poismeno), niin silloin vasta hän on uudelleen leski, eli se lain tarkoittama status muuttuu ja koska laissa ei ole mainintaa uudelleen naimisiin menosta, kuin ainoastaan kuolemaan saakka, niin lesken ei pidä mennä uusiin naimisiin jotta hänen statuksensa säilyisi leskenä.

Eli oikeammin erittäin monella aasitta ajajalla syntyy tulkintavirhe laista (asiaa tulkitaan lakiin nähden, eikä lakia asiaan nähden) ja jättää huomioimatta, että status muuttuu.

Onkohan kukaan kuullut sellaisesta, että firman toimitusjohtaja osakkaiden vaatimuksesta alennetaan siivoojaksi, niin hänen statuksensa pysyy toimitusjohtajana ja saa täten toimitusjohtajan palkkaa, vai meneekö se niin, että hänen asemansa on sen jälkeen siivooja ja saa täten vain siivojan palkkaa??

Höpöhöpö. Tämä on ihan omaa ajatteluasi ja täyttä hölynpölyä.

Leskeneläke ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus taitavat olla ainoita asioita, johon lesken uusi avioliitto vaikuttaa. Hallintaoikeus kotiin on ja pysyy.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, JAKOVAATIMUKSESTA HUOLIMATTA, mutta kun perintökaaressa on vain ja ainoastaa LESKEN hallintaoikeus ja jos leski menee uudelleen naimisiin, niin HÄN EI ENÄÄN OLE LESKI, vaan selkeästi aviopuoliso.

Jos ja kun tuo uusi aviopuoliso kuolee (onnettomuus tai vastaava äkillinen poismeno), niin silloin vasta hän on uudelleen leski, eli se lain tarkoittama status muuttuu ja koska laissa ei ole mainintaa uudelleen naimisiin menosta, kuin ainoastaan kuolemaan saakka, niin lesken ei pidä mennä uusiin naimisiin jotta hänen statuksensa säilyisi leskenä.

Eli oikeammin erittäin monella aasitta ajajalla syntyy tulkintavirhe laista (asiaa tulkitaan lakiin nähden, eikä lakia asiaan nähden) ja jättää huomioimatta, että status muuttuu.

Onkohan kukaan kuullut sellaisesta, että firman toimitusjohtaja osakkaiden vaatimuksesta alennetaan siivoojaksi, niin hänen statuksensa pysyy toimitusjohtajana ja saa täten toimitusjohtajan palkkaa, vai meneekö se niin, että hänen asemansa on sen jälkeen siivooja ja saa täten vain siivojan palkkaa??

Lue lisää

Menköön vaikka 50 kertaa uudelleen avioliittoon, on leski edelleen tuon kyseisen vainajan leski.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö. Tämä on ihan omaa ajatteluasi ja täyttä hölynpölyä.

Leskeneläke ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus taitavat olla ainoita asioita, johon lesken uusi avioliitto vaikuttaa. Hallintaoikeus kotiin on ja pysyy.

Lue lisää

Noo millä lailla se uusiin naimisiin meno vaikuttaa leskeneläkkeeseen, siitähän on omat sääntönsä myös laissa, eli lesken eläke lakkaa olemasta jos menee uusiin naimisiin, samoin kuin yksinhuoltajakorotus, eiköstä juu (nämä ihan ilman mitään guugluttamista)??

Piti perkama vieköö guugluttaa ja niinhän se olikin alle 50v ja jos leskellä on työtuloja, niin vähentää aina nollaan asti, riippuen tuloista, oli ikä mikä tahansa.

Eli niissä huomioidaan se, että leski perkele minkä teit, et enään ole leski vaan miehelläsi on avioliiton vuoksi elatusvelvollisuus.

Ei se ole minun omaa ajatteluani, vaan ihan konkreettinen juttu, LESKI EI OLE ENÄÄN LAISSA MÄÄRITELLYN MUKAAN LESKI kun hän menee uusiin naimisiin, NIIN SILLOIN EI PÄDE ENÄÄN LESKEN oikeudetkaan KOSKA EI OLE LESKI.

Voisi teidän logiikan mukaan vangillakin jatkua liikumisvapaus, jollei siitä olisi jo säädetty perustuslaissa, että perustuslakia alemmassa laissa.

Onko tämä nyt niin vitun vaikea tajuta.

Entinen (uusi avioliitto) leski ei saa enään lesken eläkettä koska ei ole leski, eikä ole enään yksihuoltaja.

Avoliitto ei muokkaa leski-statusta.

Ei uskoisi että noin paljon alkaa vituttaan kun aasitta ajelijat tajuaa että voi perkaman perkama, piiiiiip piiiip piippin piiip.....

Anonyymi kirjoitti:

Menköön vaikka 50 kertaa uudelleen avioliittoon, on leski edelleen tuon kyseisen vainajan leski.

Kerro ne tavat joilla avioliitto purkautuu?

Siitäkin voidaan 'hajatelmia' tehdä...

Voidaan ajatella asiaa vanhankansan tapaan.

Kauppias: "no mitäpä saisi olla leskirouva Miettunen, ottaisitteko tätä hyvää siankylkeä, se teidän edesmennyt miehenne piti tästä paljon?". Leskirouva Miettunen vastaa "noo annetaan nyt olla kun ei Miettusta enään ole, otan jotain kevyempää" <-> kuluu aikaa noin viisi vuotta, kun kauppaan eksyy tuttu ihminen ja jolloinka kauppias ilahtuu kovin ja sanoo " voi ihmeen päivää, itse leskirouva Miettunenhan se siinä, teitä ei ole näkynyt vähään aikaan, oletteko olleet sairas?". -eeheeei vastaa rouva ja jatkaa, "enkä edes enään ole leskirouva Miettunen, vaan olen rouva Nieminen, menin katsokaas uudelleen naimisiin, kun se edellinen avioliitto purkaantui entisen mieheni kuolemaan, joten olkaa kauppias ystävällinen ja kutsukaa minua rouva Nieminen tästä eteen päin".

Tarinan oppi, niin maailma muuttuu eskoseni, pitkän pyrstön pyllyysi saat ja sinä olet kotka, etkä esko.

Eli status muuttuu niin paljon puuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Voidaan ajatella asiaa vanhankansan tapaan.

Kauppias: "no mitäpä saisi olla leskirouva Miettunen, ottaisitteko tätä hyvää siankylkeä, se teidän edesmennyt miehenne piti tästä paljon?". Leskirouva Miettunen vastaa "noo annetaan nyt olla kun ei Miettusta enään ole, otan jotain kevyempää" <-> kuluu aikaa noin viisi vuotta, kun kauppaan eksyy tuttu ihminen ja jolloinka kauppias ilahtuu kovin ja sanoo " voi ihmeen päivää, itse leskirouva Miettunenhan se siinä, teitä ei ole näkynyt vähään aikaan, oletteko olleet sairas?". -eeheeei vastaa rouva ja jatkaa, "enkä edes enään ole leskirouva Miettunen, vaan olen rouva Nieminen, menin katsokaas uudelleen naimisiin, kun se edellinen avioliitto purkaantui entisen mieheni kuolemaan, joten olkaa kauppias ystävällinen ja kutsukaa minua rouva Nieminen tästä eteen päin".

Tarinan oppi, niin maailma muuttuu eskoseni, pitkän pyrstön pyllyysi saat ja sinä olet kotka, etkä esko.

Eli status muuttuu niin paljon puuttuu.

Lue lisää

Jospa lakkaisi ajattelemasta omiasi ja lukisit joskus jotain aiheesta. Silloin sinulle selviäisi, että lesken asema siviilioikeudellisesti ei muutu uuden avioliiton myötä vaikka yhteiskunnan tukia ei enää uuden avioliiton myötä saakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jospa lakkaisi ajattelemasta omiasi ja lukisit joskus jotain aiheesta. Silloin sinulle selviäisi, että lesken asema siviilioikeudellisesti ei muutu uuden avioliiton myötä vaikka yhteiskunnan tukia ei enää uuden avioliiton myötä saakaan.

Lue lisää

Ahaaa, eli kun oikeusopillisesti edut ja asema muuttuu, niin siviilioikeudellisesti ei muutukkaan.


ÖÖÖÖ TÄH, tuotahan ajoit takaa, sanoin sen vain lyhyemmin, Anteeksi ja pahoittelen kovin, että perintökaaressa on vain ja ainoastaan leski, ei siellä ole uudelleen avioitumisesta mitään, vaan lesken asema on se ja se ja jos oikeusopillisesti katsotaan, että avioliittolain mukaan, niin kappas vaan, leski ei olekkaan leski, vaan aviossa oleva henkilö.

Juu, suosittelen, lakkaa vaan ajattelemasta omiasi.

Vielä kerran, onko uudelleen avioitunut leski leski vaiko ei?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaaa, eli kun oikeusopillisesti edut ja asema muuttuu, niin siviilioikeudellisesti ei muutukkaan.


ÖÖÖÖ TÄH, tuotahan ajoit takaa, sanoin sen vain lyhyemmin, Anteeksi ja pahoittelen kovin, että perintökaaressa on vain ja ainoastaan leski, ei siellä ole uudelleen avioitumisesta mitään, vaan lesken asema on se ja se ja jos oikeusopillisesti katsotaan, että avioliittolain mukaan, niin kappas vaan, leski ei olekkaan leski, vaan aviossa oleva henkilö.

Juu, suosittelen, lakkaa vaan ajattelemasta omiasi.

Vielä kerran, onko uudelleen avioitunut leski leski vaiko ei?

Lue lisää

Mikä pakkomielle sinulla on sekoittaa leskeneläke, jonka edellytykset ovat ihan eri ja vielä säädetty ihan eri laissakin, tähän keskusteluun.

Kaikki lesket eivät edes ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen, tekeekö se sinusta heidät yhtään sen vähemmän leskiksi?

Ei leski lakkaa olemasta sen ensin kuolleen puolisonsa leski vaikka hän menisi miten monta kertaa uudelleen naimisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei leski lakkaa olemasta sen ensin kuolleen puolisonsa leski vaikka hän menisi miten monta kertaa uudelleen naimisiin.

Kyllä se vain lakkaa, olen jo kysynyt monta kertaa, että millä tavoin avioliitto voi purkautua, senkö käsität niin hyvä.

Sitten kun käsität mitä tapahtuu kun ihminen menee naimisiin ja mitä oikeuksia tulee sen myötä, entisessä laissahan oli, että tulevan aviovaimon on otettava tulevan miehensä sukunimi, ei ollut näitä nykyisiä hämärrytystaktiikoita laeissa, eikä ollut ristiriitaisuuksia lakien suhteissa toisiinsa, ei ollut selkeitä ristiriitoja perustuslakiin nähden.

Miksi tähän on tultu, siksi koska joka neljäs vuosi on joka eduskunnassa vähintään 10 ja enintään 40 pellehermannia taistelemassa leipänsä eteen ja muiden tuhansien pellehermanninen edunvalvojina eduskunnassa.

Siksi tällaiseen sekametelisoppaan on päädytty.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä pakkomielle sinulla on sekoittaa leskeneläke, jonka edellytykset ovat ihan eri ja vielä säädetty ihan eri laissakin, tähän keskusteluun.

Kaikki lesket eivät edes ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen, tekeekö se sinusta heidät yhtään sen vähemmän leskiksi?

Lue lisää

Älä minua syytä, en minä ole tähän keskusteluun mitään leskeneläkkeitä tuonu, sen on tehnyt ihan muu taho hämärryttääkseen koko keskustelun aiheen.

Minä olen vain vastannut asioihin mitkä esitetään ja jos et ymmärrä lukemaasi, niin kannattaa pysyä poissa isojen poikain leikeistä jollei pää kestä.

Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?

Olen sanonut, että nuo ovat vain yhden tai kahden ihmisen esittämiä mielipiteitä, eikä siis lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?

Olen sanonut, että nuo ovat vain yhden tai kahden ihmisen esittämiä mielipiteitä, eikä siis lakia.

Lue lisää

"Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?"

Voisitko kerrankin itse etsiä faktat,ei se tule kuin manulle illallinen.

Minä esitin sulle oikeuskirjallisuutta joka perustuu OIKEUSKÄYTÄNTÖÖN,tämä tarkoittaa sitä että laki on sama.

Koita nyt sitten kumota proffien kirjoitukset.
Jos sä käytät googlea niin löydät tusinan lakisivustoa jossa sanotaan täysin samaa.Asiasta on olemassa oikeuskäytäntöä eli tuomioistuimien päätöksiä,etsi ne käsiisi niin menee tämänkin asia jakeluun.

Anonyymi kirjoitti:

Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?

Olen sanonut, että nuo ovat vain yhden tai kahden ihmisen esittämiä mielipiteitä, eikä siis lakia.

Lue lisää

On kuitenkin huomattava, ettei lesken uusi avioliitto tai parisuhde katkaise PK
3:1a:n mukaista suojaa.

Saarenpää, Ahti: Perintö ja jäämistö s. 78.

Anonyymi kirjoitti:

Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?

Olen sanonut, että nuo ovat vain yhden tai kahden ihmisen esittämiä mielipiteitä, eikä siis lakia.

Lue lisää

Tehdään äänestys,kuka kannattaa Aarnio & Kangas & Saarenpäätä?

Entäs kuka kannattaa meidän ihka omaa lakitietäjää Lawetorderia?

Itse laitan rahani likoon isojen herrojen puolesta,sentään heistä pari on toiminut KKO:n tuomarina.

No tietysti nämä meidän gurut ovat oikeassa eli täältä toinen ääni heille.

Ja Lawetorderille tiedoksi, että ihan joka maailman asiaa ei ole laissa nimenomaisesti säädelty. Siksi esimerkiksi oikeuskirjallisuus, jota kyseiset herrat edustavat, on yksi oikeuslähde.

Anonyymi kirjoitti:

No tietysti nämä meidän gurut ovat oikeassa eli täältä toinen ääni heille.

Ja Lawetorderille tiedoksi, että ihan joka maailman asiaa ei ole laissa nimenomaisesti säädelty. Siksi esimerkiksi oikeuskirjallisuus, jota kyseiset herrat edustavat, on yksi oikeuslähde.

Lue lisää

Ei nyt aleta heti pakeneen maasta jos olet huomannut olevasi väärässä jo syntymästäsi lähtien, jos meinaat maailman asioita sekoittaa suomen lakiin.

Eikö suomesta oikeastikkaan löydy tahoa joka kykenee tekeen laista kattavan ja täsmällisen , aikaisemmin täällä on ollut niitä tahoja, ajatella, ihan 1918 vuodesta lähtien on kyetty lailla säänteleen hyvinkin tarkasti, että on kyetty myös huomioimaan joka asia lainsäädännössä ja jopa ennakoimaan jokin asia,esim. Olaus Petri tuomarin ohjeissaan huomioi jopa kuolemansa (mistähän perskuta rallaa se sen tajusi) sanoilla "laki ennen minua ollut, myös jälkeheni jää", vai tarkoittikohan hän sanoillaan sitä, että pitää lainsäädännössä huomioida myöskin aiemmat säännökset ja miten niissä on ollut, vaiko sitä, että laki tulee olla muuttumaton, eli säätää se sillä tavoin kattavaksi ettei sitä tarvitse muutella??

Mene ja tiedä sitten, mutta suomesta ei ole enään vuoden 1980 jälkeen löytynyt lainsäädäntötahoa joka edes osaisi jotain.

Anonyymi kirjoitti:

No tietysti nämä meidän gurut ovat oikeassa eli täältä toinen ääni heille.

Ja Lawetorderille tiedoksi, että ihan joka maailman asiaa ei ole laissa nimenomaisesti säädelty. Siksi esimerkiksi oikeuskirjallisuus, jota kyseiset herrat edustavat, on yksi oikeuslähde.

Lue lisää

Oikeustiede ja lainkäyttö on näemmä henkilöitynyttä palvontaa ja joka menee ihan syteen ja saveen.

Vai on ne ihan guruja kun jo löpertelevät ihmeellisiä ristiriitaisuuksia, mutta niinhän ne gurut tekee, että huumehoureissaan löpertelevät mitä sattuu.

Vai on olleet ihan korkeimman oikeuden juomareina, ei ihme sitten jos korkeimman oikeuden päätökset on ihan sitä itseään, eikä siellä edes sen vertaa viisastuta, ettei edes sopimukset mene ohitse viranomaisvaltuuksien tai heidän velvoitteitaan ohita.

Korkeinta oikeutta kiinnostaa vain tissejä puristeleva lääkäri ja kaikki muut erittäin yksinkertaisimmat ja helpot, ei heitä kiinnosta sellaiset joissa pitäisi huomioida kansainväliset sopimukset (eivät ilmeisesti ymmärrä niistä mitään), kansalaisten oikeudet ja julkisen vallan velvoiteongelmat.

Että sellainen korkein oikeus suomessa on ja sen mukaiset juomarit, ei kun anteeksi, siis tuomarit

JudgeDredd kirjoitti:

"Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?"

Voisitko kerrankin itse etsiä faktat,ei se tule kuin manulle illallinen.

Minä esitin sulle oikeuskirjallisuutta joka perustuu OIKEUSKÄYTÄNTÖÖN,tämä tarkoittaa sitä että laki on sama.

Koita nyt sitten kumota proffien kirjoitukset.
Jos sä käytät googlea niin löydät tusinan lakisivustoa jossa sanotaan täysin samaa.Asiasta on olemassa oikeuskäytäntöä eli tuomioistuimien päätöksiä,etsi ne käsiisi niin menee tämänkin asia jakeluun.

Lue lisää

Ai niinkö meinaat, että oikeuden käyttöön ottama lain tulkitseminen on se laki?

Miten sitten sopii se Perustuslain 2§ 3mom. kun se jo kieltää tulkitsemasta lakia?

Oikeuskäytäntö kylläkin tarkoittaa oikeuksien KÄYTTÖÖNOTTAMIA metodeja ja käytäntöjä jotka saattaa vähän sivuta lakia, mutta se ei kuitenkaan ole sama kuin laki.

Olette siis erhtynyt, että laki olisi oikeuskäytäntö ja sama toisin päin.

Eihän siellä lain tulkintaa kielletä!

Tottakai tulkintaa tarvitaan, kun ihan joka Pertin elämän joka vaihetta ei pystytä laissa yksityiskohtaisesti säätelemään.

Sitä paitsi oikeuslähdeopin mukaan oikeuslähteitä ovat lain lisäksi mm. ennakkoratkaisut ja asiantuntijakirjoitukset.

Heikointa argumentointia on, jos lähtee vertaamaan jotain etuutta, työttömyyskorvaus, varhaiseläke, etc. etc. hallintaoikeuteen ja ajattele sinä, työtönkin menettää oikeutensa työttömyyskorvaukseen kun pääsee töihin, eli status työttömästä muuttuu työlliseksi.

Perskatarallaa status muuttuu.

Kannattaisiko joidenkin luetella itselleen ja voisi vaikka tännekkin luetella siviilisäädyt pieneksi vertaukseksi (odotan innolla sitä rohkeaa inttäjää, ruikkulöpslöps voisi olla se ensimmäinen).

Mitä laissa ei mainita, sitä ei ole, eli jos jotain asiaa ei (esim.) rikoslaissa (rakenteellinen korruptio) ole, niin se ei ole rikos ja täten ei ole rangaistavissa PL 8§.

Samalla periaatteella ja pitäisikin mennä, eli PL2§ 3mom. niin jos status muuttuu, niin silloin ei ole sen statuksen alaisiin oikeuksiinkaan oikeutta.

Tuohon unohdin vastata, "Niinpä "eloonjääneen puolison" jakamattomuussuoja ei muutu perintökaaren mukaan. (Perintökaaressahan ei leskestä edes puhuta, vaan (eloonjääneestä) puolisosta. Joten sikälikin "lesken statuksen" muuttuminen on heikkoa argumentointia.) " eli tarkoitatko nyt mitä avioliittoa kun se avioliitto purkaantuu toisen kuolemaan, että myöskin kun mennään uudelleen naimisiin, niin herääkö se entinen kuollut puoliso henkiin, vaiko eloonjääneen mennessä uusiin naimisiin, niin onko hän sen uuden leski vaikkei olisikaan edesmennyt tuo uusi aviopuoliso?

Hmm, mitenhän tuo onkaan eli kun menee uudelleen naimisiin, niin ainakaan ei voi olla eloonjäänyt puoliso ja miten enään voisi olla edesmenneen puoliso jos ja kun kerran avioliitto purkautuu kuolemisen johdosta ja menee uusiin naimisiin, niin eikö silloin ole tasan tarkkaan sen uuden aviopuoliso, eli ei edes leski ensinnäkään??

Näihin kun saisi teiltä niin ylettömän 'viisailta' vastauksia.

Jos tämä vänkääjä veijari (ruikkulöpslöps) joka tarjoaa jo Mikkoloita tänne ei ala uskoon, ettei ne nuo höpöstely kirjallisuudet ole laki, niin minun on turha yrittää opettaa aasia kantaan taakkaa, taikka kantaa saavilla kuivaan kaivoon vettä.

Usko nyt jo, ne on heidän omia mielipiteitään, ei niillä ole mitään perustaa.

Ainoa perusta on perustuslaki ja lainkirjoittajan opas, ei edes perustuslakivaliokunta ole mikään perusta, se vaihtuu joka neljäs vuosi ja aina on uudet vääntelijät.

Esitä minulle ne siviilisäädyt, vai etkö halua esittää kun tajuat olevasi ihan väärässä?

Jäi tämä, ilmaiseeko hän leskestä tuo Mikkola?

Mutta eihän laista edes löydy leski-nimikettä niin mitä se Mikkola höpäjää höpöstyskirjassaan?

Jos et ole koskaan yhtäkään juridista teosta lukenut, niin ehkä sinun ei kannata yrittää keskustella juridiikasta.

Ehkä sinun suurin ongelmasi on se, ettet ymmärrä sitä, ettei laki ole lakitiedettä, siis LAKITIEDETTÄ, lakitiede ja laki on kaksi eri asiaa,

Tiedekkin on 99% tutkimuksia ja väitteitä ja 1% on faktaa eli 99% oikeuskirjallisuus on väitteitä ja tutkimuksia.

Et yhä edelleenkään ole tuonut esiin niitä siviilisäätyjä.

No tässä ne on: "Siviilisääty määrittelee henkilön perheoikeudellisen (samoin myös siviilioikeudellisen, lisäys kirjoittajan) aseman, eli sen mitä yhteiskunnan vahvistamia velvoitteita hänellä on muita läheisiään kuin jälkeläisiään kohtaan.

Tilastokeskus
Siviilisääty 2002
1 Naimaton
2 Naimisissa
3 Asumuserossa
4 Eronnut
5 Leski
6 Rekisteröidyssä parisuhteessa
7 Eronnut rekisteröidystä parisuhteesta
8 Leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen"

Mitä huomaamme, leski ei ole enään leski mentyään uudelleen naimisiin, vaan on naimisissa.

Lisäksi koska avioliittopurkautuu eli tavallaan astuu ero voimaan, niin ei enään ole puolisokaan, mutta koska kyse on kuolemisesta, niin siviilisäädyksi tulee leski ja tällöin leski nauttii niin kauan lesken oikeuksista kuin on leski.

On myöskin perintökaaressa väärin ilmaista edesmenneen puolisona, koska avioliitto on purkautunut.

Eli perustelet kantaasi Tilastokeskuksen tilastointimenettelyllä? Sehän onkin vahva perustelu.

Anonyymi kirjoitti:

Eli perustelet kantaasi Tilastokeskuksen tilastointimenettelyllä? Sehän onkin vahva perustelu.

Kukas muuten ylläpitää tilastokeskusta/alunperin laittoi oleen olemassa?

Olisko se ollu valtionhallinto, vaiko valtionleski?

: D : D : D : D : D

Entä sen jälkeen kun menee uudelleen naimisiin, onko se leski yhä edelleen?..Kenties NAIMISISSA?

Tulin huvittuneena matkineeksi teidän kirjoitus tapaanne lopussa.

Kummallista, ruikkulöpslöps vaan heitttää väitteen perustelematta.

Niin kuan kun et perustele, perusteluiksi ei riitä mikään mielipidekirjoitus kirjassa, niitäkään muuten ei ole perusteltu, eli ei ole edes väitöskirjan veroisia, oikeuskäytäntö, vaan onko laissa tai muualla laeissa niin ja jos ei ole, niin minä olen oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kummallista, ruikkulöpslöps vaan heitttää väitteen perustelematta.

Niin kuan kun et perustele, perusteluiksi ei riitä mikään mielipidekirjoitus kirjassa, niitäkään muuten ei ole perusteltu, eli ei ole edes väitöskirjan veroisia, oikeuskäytäntö, vaan onko laissa tai muualla laeissa niin ja jos ei ole, niin minä olen oikeassa.

Lue lisää

Et sinä ole oikeassa.
Lesken oikeudet ovat täysin selvät, ne eivät lakkaa lesken uuden avioliiton myötä.

Ja ethän sinä itse pysty esittämään mitään järjellistä perustetta sille, miksi lesken oikeus lakkaisi uuden avioliiton myötä. Se oma mielipide ei nyt riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä ole oikeassa.
Lesken oikeudet ovat täysin selvät, ne eivät lakkaa lesken uuden avioliiton myötä.

Ja ethän sinä itse pysty esittämään mitään järjellistä perustetta sille, miksi lesken oikeus lakkaisi uuden avioliiton myötä. Se oma mielipide ei nyt riitä.

Lue lisää

IHMETYTTÄÄ, kuinka paljon täällä on porukkaa, jolla ei ole parempaa tekemistä kuin kinata aviliitto- ja jäämistöoikeudesta täysin ulalla olevan Lowehöperön kanssa. Täysin hukkaan heitettyä energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä ole oikeassa.
Lesken oikeudet ovat täysin selvät, ne eivät lakkaa lesken uuden avioliiton myötä.

Ja ethän sinä itse pysty esittämään mitään järjellistä perustetta sille, miksi lesken oikeus lakkaisi uuden avioliiton myötä. Se oma mielipide ei nyt riitä.

Lue lisää

Kun leski menee naimisiin uudelleen, niin kerro mikä hänen arvonsa on.

Kerro myöskin millä tavoin avioliitto voi purkautua ja mikä sen jälkeen henkilön arvo on.

Kerro mitä tarkoittaa sana puoliso.

Esitä tänne laista puolison perimisoikeus säädökset.

On erittäin epäilyttävää, ettette tajua näinkin yksinkertaista asiaa asioiden muutoksien edessä.

Se miksi täällä riittää porukkaa väittämässä asiaa, on se että nuo predjukaattipellet lakastaa luridistaväittelyä jopa silloin kun ovat väärässä, mutteivat sitä tajua.

Tai tajuavat ja pitävät itseään niin hölmöinä etteivät kehtaa tunnustaa ja antaa periksi kun heille heitetään silmille kuinka ristiriitainen/ristiriitaiset on laissa erittäin moni asia ja jopa perustuslain vastainen.

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä ole oikeassa.
Lesken oikeudet ovat täysin selvät, ne eivät lakkaa lesken uuden avioliiton myötä.

Ja ethän sinä itse pysty esittämään mitään järjellistä perustetta sille, miksi lesken oikeus lakkaisi uuden avioliiton myötä. Se oma mielipide ei nyt riitä.

Lue lisää

Lesken oikeudet, sinäpä sen juurrikin sanoit, sanotaan vielä kerran ELI SIVIILISÄÄDYLTÄÄN OLEVA LESKI, HÄNELLÄ ON OIKEUKSIA.

Yhteiskunta ei tunne siviilisäätyä edesmenneen aviopuoliso ja lisäksi koska avioliitto purkautuu kahdella tavalla, kaksi elossa olevaa henkilöä eroaa toisistaan virallisesti ja omaisuuden osittelun/erottelun jälkeen ja eron astuessa voimaan määräajan jälkeen on eronnut.

Eroaminen eli avioliitto purkautuu myös silloin jos toinen aviopuolisoista kuolee ja tuolloin avioero astuu välittömästi voimaan, vai haluaako joku elellä ruumiin kanssa (ruikkulöpslöps haluaa)?

Koska avioliitto on molemmissa tapauksissa purettu, niin astuu voimaan sivillisäädyt ensimmäisessä ERONNUT, toisessa LESKI.

Eli välitön avioliiton purku, niin silloin ei ole enään puoliso, vaan eronnut ja kuoleman tapauksessa se on leski.

Nyt kun leski menee uudelleen naimisiin, niin siviilisääty muuttuu NAIMISISSA OLEVA, eli ei ole enään mitään edesmennyttä puolisoa koska PUOLISOHAN ELÄÄ, HENGITTÄÄ JA VOI HYVIN.

Onko nii iitun vaikeeta ymmärtää yksinkertaista asiaa??

Kerro mihin perustuu, että leski nauttii leskenoikeuksista niin kauan kuin elää, esitä laista kohta jossa ilmaistaa niin, edesmenneen puoliso kyllä on, mutta ei leskestä ole laissa ja kun tuo siviilisäädyltään oleva leski menee naimisiin, NIIN HÄN EI ENÄÄN OLE LESKI VAAN N A I M I S I S S A.

Eli siihen päättyy leskeys ja johan tuo on ollu iänkaiken noin, ettei ole enään mikään FLÄSKIROUVAH.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro mihin perustuu, että leski nauttii leskenoikeuksista niin kauan kuin elää, esitä laista kohta jossa ilmaistaa niin, edesmenneen puoliso kyllä on, mutta ei leskestä ole laissa ja kun tuo siviilisäädyltään oleva leski menee naimisiin, NIIN HÄN EI ENÄÄN OLE LESKI VAAN N A I M I S I S S A.

Eli siihen päättyy leskeys ja johan tuo on ollu iänkaiken noin, ettei ole enään mikään FLÄSKIROUVAH.

Lue lisää

TYPERÄÄ JANKUTUSTA leskestä / leskeydestä. Leskellä eli eloonjääneellä puolisolla on tuo nyt po. hallintaoikeus elinaikansa siitä riippumatta, pysyykö hän leskenä vai solmiiko avioliiton. Tässä vielä PK 3 luvun säännös (ei "säädös"):

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä -->eloonjäänyt puoliso<-- saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a

Tämän palstan pilaamiseen osallistuvat Lowehöperön ohella ne, jotka ottavat hänet vakavasti ja lähtevät hänen kinastelukumppaneikseen.

Anonyymi kirjoitti:

TYPERÄÄ JANKUTUSTA leskestä / leskeydestä. Leskellä eli eloonjääneellä puolisolla on tuo nyt po. hallintaoikeus elinaikansa siitä riippumatta, pysyykö hän leskenä vai solmiiko avioliiton. Tässä vielä PK 3 luvun säännös (ei "säädös"):

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä -->eloonjäänyt puoliso<-- saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a

Tämän palstan pilaamiseen osallistuvat Lowehöperön ohella ne, jotka ottavat hänet vakavasti ja lähtevät hänen kinastelukumppaneikseen.

Lue lisää

Minä en näe tuolla sanoja "NAIMISIIN MENOSTA HUOLIMATTA" lainkohdassa.

Etkö oikeasti tajua sitä seikkaa, ettei enään OLE EDESMENNEEN PUOLISO kun on mennyt uudelleeen naimisiin VAI KUOLEEKO SEKIN PUOLISO HETI??

Kristus noita aasitta ajajia kun ei yksinkertaistakaan asiaa tajuta..

Anonyymi kirjoitti:

Minä en näe tuolla sanoja "NAIMISIIN MENOSTA HUOLIMATTA" lainkohdassa.

Etkö oikeasti tajua sitä seikkaa, ettei enään OLE EDESMENNEEN PUOLISO kun on mennyt uudelleeen naimisiin VAI KUOLEEKO SEKIN PUOLISO HETI??

Kristus noita aasitta ajajia kun ei yksinkertaistakaan asiaa tajuta..

Lue lisää

Lisään omaani: Lisäksi ei enään ole edesmennyttä puolisoa, vaan elävä puoliso

Anonyymi kirjoitti:

TYPERÄÄ JANKUTUSTA leskestä / leskeydestä. Leskellä eli eloonjääneellä puolisolla on tuo nyt po. hallintaoikeus elinaikansa siitä riippumatta, pysyykö hän leskenä vai solmiiko avioliiton. Tässä vielä PK 3 luvun säännös (ei "säädös"):

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä -->eloonjäänyt puoliso<-- saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a

Tämän palstan pilaamiseen osallistuvat Lowehöperön ohella ne, jotka ottavat hänet vakavasti ja lähtevät hänen kinastelukumppaneikseen.

Lue lisää

Anonyymitön aasitta ajaja taistelee urheasti säädös hukassa ja vertaa pykälää eli säädöstä säännökseen, juraaa aasitta ajajat, olette erittäin viisaita:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/24-lakikieli/24-3/

" 24.3 Säätämisen sanastoa
24.3.1 Säädös, säännös ja lainkohta käsitteinä

Säädös ja säännös eivät ole synonyymejä, eivät liioin pykälä ja säännös. Tämä on otettava huomioon niin hallituksen esitysten perusteluja kirjoitettaessa kuin viitattaessa lainkohtiin.

Säädöksessä on joukko säännöksiä, säännöstö. Pykälässä voi olla useita säännöksiä, samoin jopa yhdessä lauseessa. Joskus taas säännös ilmenee useasta eri lainkohdasta, jotka saattavat sisältyä eri lakeihinkin.

Lainkohtia puolestaan ovat pykälät, momentit, kohdat ja alakohdat. Lainkohdassa voi olla useita säännöksiä. Ilmaisua lainkohta käytetään säädöstekstissä, kun viitataan yhdellä kertaa useammanlaisiin lainkohtiin. Esimerkiksi 2 §:n 3 momentti, 6 § ja 7 §:n 1 momentin 2 kohta yhdessä ovat mainitut lainkohdat. Sitä vastoin 2, 3 ja 6 § ovat mainitut pykälät sekä 1 ja 2 momentti mainitut momentit.

Alla olevassa pykälässä voidaan arvioida olevan ainakin kolme säännöstä: yksi säännös poliisin velvollisuudesta myydä pyydys tai kalastusväline, toinen säännös poliisin velvollisuudesta tilittää pyydyksen tai kalastusvälineen myynnistä kertyneet varat (valtiolle) ja kolmas (implisiittinen) säännös velvollisuudesta tavoitella pyydyksen tai kalastusvälineen omistajaa kuuden kuukauden ajan pyydyksen tai kalastusvälineen talteen ottamisesta. Kovin teoreettisesti asiaa ei kuitenkaan tarvitse tarkastella, sillä säädöksiä kirjoitettaessa se vaikuttaa vain sananvalintaan, siihen, puhutaanko säännöksestä vai säännöksistä. Alla olevaan pykälään kokonaisuutena voidaan viitata puhumalla 103 §:stä tai 103 §:n säännöksistä. Jos puhutaan 103 §:n säännöksestä, säännös on yksilöitävä viittaamalla esimerkiksi määräaikaa koskevaan 103 §:n säännökseen. Sitä vastoin puhutaan säännöksistä, jos viitataan esimerkiksi 103 §:n säännöksiin poliisin velvollisuudesta myyntiin ja varojen tilittämiseen.
103 §"

Koeta ymmärtää seuraavalla kertaa, että pykälä se ja se on aina säädös ja joka SAATTAA sisältää yhden tai useamman SÄÄNNÖKSEN.

Olisko mitään josko opettelisit hiukka sitä LAIN SÄÄ DDDD ÄNTÖÄ??

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymitön aasitta ajaja taistelee urheasti säädös hukassa ja vertaa pykälää eli säädöstä säännökseen, juraaa aasitta ajajat, olette erittäin viisaita:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/24-lakikieli/24-3/

" 24.3 Säätämisen sanastoa
24.3.1 Säädös, säännös ja lainkohta käsitteinä

Säädös ja säännös eivät ole synonyymejä, eivät liioin pykälä ja säännös. Tämä on otettava huomioon niin hallituksen esitysten perusteluja kirjoitettaessa kuin viitattaessa lainkohtiin.

Säädöksessä on joukko säännöksiä, säännöstö. Pykälässä voi olla useita säännöksiä, samoin jopa yhdessä lauseessa. Joskus taas säännös ilmenee useasta eri lainkohdasta, jotka saattavat sisältyä eri lakeihinkin.

Lainkohtia puolestaan ovat pykälät, momentit, kohdat ja alakohdat. Lainkohdassa voi olla useita säännöksiä. Ilmaisua lainkohta käytetään säädöstekstissä, kun viitataan yhdellä kertaa useammanlaisiin lainkohtiin. Esimerkiksi 2 §:n 3 momentti, 6 § ja 7 §:n 1 momentin 2 kohta yhdessä ovat mainitut lainkohdat. Sitä vastoin 2, 3 ja 6 § ovat mainitut pykälät sekä 1 ja 2 momentti mainitut momentit.

Alla olevassa pykälässä voidaan arvioida olevan ainakin kolme säännöstä: yksi säännös poliisin velvollisuudesta myydä pyydys tai kalastusväline, toinen säännös poliisin velvollisuudesta tilittää pyydyksen tai kalastusvälineen myynnistä kertyneet varat (valtiolle) ja kolmas (implisiittinen) säännös velvollisuudesta tavoitella pyydyksen tai kalastusvälineen omistajaa kuuden kuukauden ajan pyydyksen tai kalastusvälineen talteen ottamisesta. Kovin teoreettisesti asiaa ei kuitenkaan tarvitse tarkastella, sillä säädöksiä kirjoitettaessa se vaikuttaa vain sananvalintaan, siihen, puhutaanko säännöksestä vai säännöksistä. Alla olevaan pykälään kokonaisuutena voidaan viitata puhumalla 103 §:stä tai 103 §:n säännöksistä. Jos puhutaan 103 §:n säännöksestä, säännös on yksilöitävä viittaamalla esimerkiksi määräaikaa koskevaan 103 §:n säännökseen. Sitä vastoin puhutaan säännöksistä, jos viitataan esimerkiksi 103 §:n säännöksiin poliisin velvollisuudesta myyntiin ja varojen tilittämiseen.
103 §"

Koeta ymmärtää seuraavalla kertaa, että pykälä se ja se on aina säädös ja joka SAATTAA sisältää yhden tai useamman SÄÄNNÖKSEN.

Olisko mitään josko opettelisit hiukka sitä LAIN SÄÄ DDDD ÄNTÖÄ??

Lue lisää

Mikäs se oli se entinen perustuslaki ennen tätä sekametelisoppaa joka on itsensä kanssa ristiriidassa?

Olikos se jokin, jokin, öööh auttasko joku muakkii viisoomppi uasitta ajaja pykkälnikkar?

Anonyymi kirjoitti:

TYPERÄÄ JANKUTUSTA leskestä / leskeydestä. Leskellä eli eloonjääneellä puolisolla on tuo nyt po. hallintaoikeus elinaikansa siitä riippumatta, pysyykö hän leskenä vai solmiiko avioliiton. Tässä vielä PK 3 luvun säännös (ei "säädös"):

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä -->eloonjäänyt puoliso<-- saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a

Tämän palstan pilaamiseen osallistuvat Lowehöperön ohella ne, jotka ottavat hänet vakavasti ja lähtevät hänen kinastelukumppaneikseen.

Lue lisää

"Tämän palstan pilaamiseen osallistuvat Lowehöperön ohella ne, jotka ottavat hänet vakavasti ja lähtevät hänen kinastelukumppaneikseen. "

Kaikki eivät halua uskoa, että joku tahallaan trollaa ja siksi yrittävät. Ehkä se kohtapuoleen menee perille.

Anonyymi kirjoitti:

"Tämän palstan pilaamiseen osallistuvat Lowehöperön ohella ne, jotka ottavat hänet vakavasti ja lähtevät hänen kinastelukumppaneikseen. "

Kaikki eivät halua uskoa, että joku tahallaan trollaa ja siksi yrittävät. Ehkä se kohtapuoleen menee perille.

Lue lisää

Olikohan tuo jo julkinen kunnianloukkaus sanoa trolliksi?

Asia yksi, asia on juurikin niin kuin sanon, eli jos laissa sanotaan edesmenneen puolison, niin ei ole enään edesmenneen puoliso KOSKA ERO ON ASTUNUT VÄLITTÖMÄSTI VOIMAAN.

Asia kaksi, nimike leski on siviilisääty edesmenneen puolisolle, avioliitto ei ole ikuinen.

Asia kolme, kun siviilisäädyltään leski menee uusiin naimisiin, niin siviilisääty ELI OIKEUDELLINEN ASEMA muuttuu NAIMISISSA olevaksi, eli ei enään ole leski.

On näemmä vaikea tajuta tosiseikastoa?

"Olikohan tuo jo julkinen kunnianloukkaus sanoa trolliksi?"

Eipä yllättänyt, että rikosoikeuden osaaminen on samaa tasoa, kuin muut täällä jo annetut näytöt.

"Sinuna minä olisi hiljaa ettet enään IP-osoitettasi tiputtelisi julkisuuteen ja sen sijaan selvittäisin ensin kuinka asian oikeampi laita ollenkaanon, kuin ei jaksa enään tosiasioista kiistellä nenä verillä"

Lawetorderille tosiasiat ovat vain omia mielikuvia että kuinka asiat menee.
Tiesithän että idiootiksi haukkuminen julkisella keskustelupalstalla täyttää kunnianloukkauksen määreen.

Montakohan kertaa se Lawetorder on päätänsä aukonut kanssaveljille..ei taida 10 sormea riittää.

Anonyymi kirjoitti:

"Olikohan tuo jo julkinen kunnianloukkaus sanoa trolliksi?"

Eipä yllättänyt, että rikosoikeuden osaaminen on samaa tasoa, kuin muut täällä jo annetut näytöt.

Oliko tuo nyt löpsin viimeinen yritys kun tuli tajuttua jotain viisasta ja että helvetti soikoon, Lawetorderi onkin oikeassa.

Säälin noita jotka tukeutuu pelkkiin mielipidekirjoitelmiin eikä omiin aivoihinsa,ai niin, eihän niihin voi turvautua kun niitä ei ole kuin nuo kirjat.

Ainakin taas kaikki katosi häpeissään, niin kuin aina.

"Milloin tosiasiasta on tullut kunnian loukkaus?"

Oletko meedio joka tietää että mikä on totta ja mikä ei?

...Sehän on selvää että et ole.

Asiassa ratkaisevan rimanylityksen tekee se että julkisesti haukutaan idiootiksi.

Toivottavasti käytät proxyä kun kirjoittelet tänne,tutkintapyyntö tehty.

Anonyymi kirjoitti:

"Milloin tosiasiasta on tullut kunnian loukkaus?"

Oletko meedio joka tietää että mikä on totta ja mikä ei?

...Sehän on selvää että et ole.

Asiassa ratkaisevan rimanylityksen tekee se että julkisesti haukutaan idiootiksi.

Toivottavasti käytät proxyä kun kirjoittelet tänne,tutkintapyyntö tehty.

Lue lisää

Aina vain idiootimmaksi teet ihan itse itsesi, enään ei edes tarvi sanoa tosiasian mukaisesti.

Hieno vertaus käkikelloon joka on joka tunti oikeassa, kumpi on kahjompi, sekö joka ilmaisee että käkikello on joka tunti väärässä ja täten kahjo vaiko käkikello joka on joka tunti oikeassa.

Tiesithän, että käkikello on sveitsiläinen laatutuote.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno vertaus käkikelloon joka on joka tunti oikeassa, kumpi on kahjompi, sekö joka ilmaisee että käkikello on joka tunti väärässä ja täten kahjo vaiko käkikello joka on joka tunti oikeassa.

Tiesithän, että käkikello on sveitsiläinen laatutuote.

Lue lisää

"Tiesithän, että käkikello on sveitsiläinen laatutuote."

Jopa tuo meni pieleen, saksalaista alkuperää.

Otetaan hieman leikillinen syntyperäleikki: OOleen suomaalainen vaik oonkii neekeerii jaa ooleen suomessa syyntyynyytt, iiisääänniiii ooolliii sooomaaaliii jaaa ääiitiini myyöööss, eikun siis sooomaalii oooleeen kosskkaaa suukuuni ooon lääähhttööösiii ssooomaaallliiiiaaaaaasssttttaaaa.

Tässä hieman lisää realistista historiaa.

On aika säälittävää, että ovat muka niinkin oikeusoppineita, kun eivät ole edes havainneet, että leskeys kestää juurikin niin kaun kunnes leski menee UUSIIN naimisiin jolloinka siviilisääty muuttuu taikka leski itse kuolee.

Anonyymi kirjoitti:

"Tiesithän, että käkikello on sveitsiläinen laatutuote."

Jopa tuo meni pieleen, saksalaista alkuperää.

Älä sensuroija leiki historialla jossei lukemansa miellytä, on säälittävää, että joku tuollainen pääsee vallan vahtikoiraksi kun jokin ei miellytä itseään taikka vallan vahtikoira tyrnmätään sanallisesti ja tietolähteisiin perustuen, niin pitää sensuroida.

Anonyymi kirjoitti:

On aika säälittävää, että ovat muka niinkin oikeusoppineita, kun eivät ole edes havainneet, että leskeys kestää juurikin niin kaun kunnes leski menee UUSIIN naimisiin jolloinka siviilisääty muuttuu taikka leski itse kuolee.

Lue lisää

Leskeys on ikuista. Kerran Pekka Heikkisen leski on aina Pekka Heikkisen leski.

Niinpä niin.

Ja tässä pitäisi nyt hahmottaa, mistä oikein on kyse. Lesken mahdollisilla uusilla suhteilla tai avioliitolla ei ole minkään valtakunnan merkitystä, kun ratkaistaan asioita ensin kuolleen puolison oikeudenomistajien kesken.

Tuskin aloittaja olisi lähtenyt asiaa kyselemään, jos leski olisi perinyt puolisonsa. Vaikka sitä ei kysymyksessä suoraan sanotakaan, niin kaikki viittaa siihen, että ensin kuolleella on lapsia.

Ja muuten, kyllä se testamentti saattaa olla tarpeellinen, vaikka leski olisi lakimääräinen perillinen. Jos nimittäin halutaan, että leski saa omaisuuden täydellä omistusoikeidella, niin siihen vaaditaan testamentti. Muuten omistusoikeus on rajoitettua ja omaisuus palautuu lesken kuoltua ensin kuolleen sukuun, eikä leski itse voi määrätä siitä testamentilla.

Suluissa selite ja mikä ilmenee tekstistä ja lisäksi kysyjä eli aloittaja on rintaperillinen.

"Leskeksi jäänyt ostaa pienemman asunnon (Millä varallisuudella, onko leskeksi jääneellä omaa rahaa, onko edellinen asunto myyty ja noilla rahoilla ostettu pienempi, eli tällöin on kajottu kuolinpesän omistamaan [hallintaoikeus ei anna oikeutta myydä, pantata tai vuokrata kuolinpesään kuuluvaa asuntoa kuin muiden kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana])

Anonyymi

16.6.2019 10:00
-aviopuolisot ovat tehneet keskinaisen hallintaoikeus testamentin (hallintaoikeus koko omaisuuteen, ei anna oikeutta muuttaa omaisuutta rahaksi, käyttää rahallista omaisuutta, ellei testamentissa mainita eli silloin testamentti olisi hallinta- ja omistusoikeus testamentti)
-toinen kuolee ja toinen alkaa hallita yhdessä omistettua kiinteistoa
jossa he asuivat (

-Leski ostaa 3 kk päästä pienemmän asunnon johon hän muuttaa ja jonka arvo on vain puolet edellisen asunnon arvosta (Leki on toimillaan aiheuttanut omaisuuden huomattavan vähenemisen, lesken hallintaoikeus on päättynyt myymiseen, uusi asunto , kun on käytetty kuolinpesän varallisuutta, on myös kuolinpesän omaisuutta ja tällöin kuolinpesä voi myydä tuon uuden asunnon, ilman lesken lupaa eli tehdä jakovaatimuksen, koska laissa selkeästi sanotaan, että hallintaoikeus vain ja ainoastaan yhdessä asuttuun asuntoon.
Pelkkä hallintaoikeus testamentti ei anna oikeuksia tehdä kauppoja asunnosta)

-saako leski pitää erotuksen l lesken suojaan vedoten. (Kysymyksessä ei ole ositus, eli leskellä ei ole oikeutta edes vielä vedota tasinko-oikeuteen
- mikä laki antaa tahan mahdollisuuden (Ei mikään laki)
nimimerkki Anonyymisti

Aloittajan asema kysymysasettelun perusteella ja tietoisuus testamentista, että asioista osoittaa kysyjän olevan rintaperillinen.

Testamentti voi olla joko hallinta- eli käyttöoikeustestamentti tai omistusoikeustestamentti. Sellaista ei ole, kuin "hallinta- JA omistusoikeustestamentti" - paitsi tietysti jos eri omaisuuksien osalta on eri määräykset (esim. omistusoikeus rahoihin ja hallintaoikeus asuntoon).

"Laissa selkeästi sanotaan, että hallintaoikeus vain ja ainoastaan yhdessä asuttuun asuntoon."

Totta, mutta laissa sanotaan myös, että hallintaoikeus on myös tuon omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen. Hallintaoikeus voi siis siirtyä myös uuteen asuntoon.

"Totta, mutta laissa sanotaan myös, että hallintaoikeus on myös tuon omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen. Hallintaoikeus voi siis siirtyä myös uuteen asuntoon. "

Toki voi siirtyä mutta kun ap:n tapauksessa on hallintaoikeuden antava testamentti meidän ei edes tarvitse miettiä täyttyykö siirtymisen edellytykset. (Tosin kun ap ei kyseenalaista itse asunnon vaihtamisen oikeutta voimme jopa olettaa, että edellytykset täyttyvä.)

Joka tapauksessa erotuksena jäävät varat ovat kuolinpesän varoja, joita leski hallitsee testamentin nojalla.

Paitsi jos onkin sovittu, että uuteen asuntoon sijoitetaan koko kuolinpesän osuus kauppahinnasta, niin ne vapautuvat varat voivatkin olla kokonaan lesken omia varoja.

Pointti tässä on siis se, että emme me voi tietää, mitä kuolinpesän osakkaat ovat sopineet.

Missään tapauksessa leski ei siis saa käyttää kuolinpesän osuutta yli jäävästä kauppahinnasta, mutta hänellä saattaa olla siihen hallintaoikeus.

Huomaattehan, että omaisuus ja asunto eritellään omiksi erillisiksi yksiköiksi, mutta kuitenkin jo on AINOASTAAN hallintaoikeus, niin se ei anna kuitenkaan oikeutta MYYDÄ MITÄÄN OMAISUUSLAJIA, oikeus on vain hallita niin että omaisuus tuottaa.

Otetaan kuivahko esimerkki; ostaja ostaa auton liikkeestä osamaksusopimuksella taikka rahoitussopimuksella, hänet merkitään omaisuuserän (auto) haltijaksi, ei siis omistajaksi eli hän saa käyttää omaisuuserää, pitää vakuuttaa se, maksaa hallinan aikana määrätyt hallintaan kuuluvat maksut, omaisuuserän kuitenkin omistaa joku muu niin kauan kuin hän on sen maksanut.

Oliko liian kuiva ja selkeä esimerkki mitä hallinta tarkoittaa?

Jos yrität keskustella perintöasioista, niin lukaisehan ihan kokonaisuudessaan laki nimeltä perintökaari. Sieltä tämäkin määräys löytyy.

Ja löysithän sinä tuon PK 3:1a:n. Et kuitenkaan jaksanut lukea kyseistä pykälää niin pitkälle, että olisit löytänyt viittauksen 12 lukuun?

Anonyymi kirjoitti:

Jos yrität keskustella perintöasioista, niin lukaisehan ihan kokonaisuudessaan laki nimeltä perintökaari. Sieltä tämäkin määräys löytyy.

Ja löysithän sinä tuon PK 3:1a:n. Et kuitenkaan jaksanut lukea kyseistä pykälää niin pitkälle, että olisit löytänyt viittauksen 12 lukuun?

Lue lisää

Sinä varmaan olet lukenut sitä aika pitkälle, tajuamatta kuitenkaan yksinkertaista asiaa, että jo tuossa pykälässä se yhteisenä kotina peritty asunto eritellään muusta omaisuudesta erilleen, eli sen tilalle ei voi tulla muuta omaisuutta, eli tarkoittaa sitä, että leski ei voi tuota asuntoa pantata, myydä tai edes vuokrata.

Eikö ole yksinkertaista?

Lisäksi se testamentilla annettu oikeus hallita omaisuutta, niin tarkoittaa sitä muuta omaisuutta, mutta hän ei voi kuitenkaan senkään suhteen toimia kuinka haluaa, koska on vain ns. haltija sen suhteen eli tuolla testamentilla on edesmennyt myös samalla varmistanut omaisuuden säilymisen rintaoerillisille eli leski ei voi siis käyttää sitä omaisuutta omiin tarkoituksiinsa ja kuinka haluaa.

Eikö ole tämäkin erittäin yksinkertaista?

Miksi ette ymmärrä yksinkertaisia asioita, vaan vääntelette ja kääntelette sitä paskaanne tuhanteen solmuun?

Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P8

Anonyymi kirjoitti:

Sinä varmaan olet lukenut sitä aika pitkälle, tajuamatta kuitenkaan yksinkertaista asiaa, että jo tuossa pykälässä se yhteisenä kotina peritty asunto eritellään muusta omaisuudesta erilleen, eli sen tilalle ei voi tulla muuta omaisuutta, eli tarkoittaa sitä, että leski ei voi tuota asuntoa pantata, myydä tai edes vuokrata.

Eikö ole yksinkertaista?

Lisäksi se testamentilla annettu oikeus hallita omaisuutta, niin tarkoittaa sitä muuta omaisuutta, mutta hän ei voi kuitenkaan senkään suhteen toimia kuinka haluaa, koska on vain ns. haltija sen suhteen eli tuolla testamentilla on edesmennyt myös samalla varmistanut omaisuuden säilymisen rintaoerillisille eli leski ei voi siis käyttää sitä omaisuutta omiin tarkoituksiinsa ja kuinka haluaa.

Eikö ole tämäkin erittäin yksinkertaista?

Miksi ette ymmärrä yksinkertaisia asioita, vaan vääntelette ja kääntelette sitä paskaanne tuhanteen solmuun?

Lue lisää

Laitan nyt omaani hiukka jatkoa ja huomaathan, ETTÄ 12lku ON KÄYTTÖOIKEUS, ei siis myyntioikeus, vaihto-oikeus, vaan yksinkertaisesti käyttöoikeus joka tarkoittaa että voi käyttää omaisuutta, mutta sen arvoa ei saa vähentää ja joka ilmenee toisaalla laissa eli sanoilla, "jos omaisuuden arvo on edesmenneen puolison toimesta olennaisesti vähentynyt, niin hänen on se korvattava, jne."

Tämä sinun säälittävästi "vihjaisema" 12lku ja viite jo kertoo mitä 12 luvussa on ja lue sinäkin se erittäin huolella, siis niin että myös ymmärrät mitä siinä tarkoitetaan, "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta." SIIISSSS HUOOOM IDIOOTTI, KYSE ON AINOASTAAN KÄYTTÖOIKEUDESTA, ei siis vaihto- tai myyntioikeudesta ja sitähän se hallintatestamentti onkin.

Olisi eri asia jos oikeus hallita jotain erää omaisuudesta ja toisaalta annetaan omistusoikeus ja huomaathan, että asunto pitää jäädä jakamattomana hallintaan ELI KÄYTTÖÖN ja joka silloin tarkoittaa sitä, että hän ei voi sitä myydä ilman muiden kuolinpesänosakkaiden valtuutusta, eli asunnon sijaan ei voi edes tulla muuta omaisuutta.

Aika säälittävää hakea itselleen vääriin päätelmiin tukea jostain 12luvusta, kun jo alkuun päättelee väärin, niin silloin myöskin muissa asioissa päättelee väärin.

Eikö näitä teille edes missään koulussa, edes esikoulussa opeteta??

Väitit, ettei lesken hallintaan voi alkuperäisen asunnon tilalle tulla muuta omaisuutta. Tämä on väärä käsitys, sillä hallintaoikeus jatkuu, vaikka omaisuus muuttaisi muotoaan.

Toisen omistamaa omaisuutta leski ei tietenkään voi myydä. Myyjänä on aina omistaja. Mutta vuokrausoikeus käyttöoikeuden haltijalla kyllä on, koska hänellä on oikeus saada omaisuuden tuotto.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P8

Lue lisää

HUOM, hei HALOOO, ISKIKÖ LUKIHÄIRIÖ????

MILLÄ KOHTAA LUKEE ASUNTO???

Asumiseen kelpaava muu jäämistöön kuuluva asunto, eli MUUSTA OMAISUUDESTA ERITELLÄÄN ERIKSEEN ASUNTO asumiseen, vaikkakin se on omaisuutta, mutta laissa tarkoitetaan MUUN OMAISUUDEN KÄYTTÖOIKEUTTA, eli yksinkertaisenkin ymmärtää (toivottavasti ei ole liian yksinkertainen aivoiltaan), ASUNTO, OMAISUUS = KOKONAISOMAISUUS, josta eritellään JAKAMATTOMANA HALLINTAAN ASUNTO.

Ei iekuna sentään kun on aivottomat sitten on ehkä söpöjä soperellessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä varmaan olet lukenut sitä aika pitkälle, tajuamatta kuitenkaan yksinkertaista asiaa, että jo tuossa pykälässä se yhteisenä kotina peritty asunto eritellään muusta omaisuudesta erilleen, eli sen tilalle ei voi tulla muuta omaisuutta, eli tarkoittaa sitä, että leski ei voi tuota asuntoa pantata, myydä tai edes vuokrata.

Eikö ole yksinkertaista?

Lisäksi se testamentilla annettu oikeus hallita omaisuutta, niin tarkoittaa sitä muuta omaisuutta, mutta hän ei voi kuitenkaan senkään suhteen toimia kuinka haluaa, koska on vain ns. haltija sen suhteen eli tuolla testamentilla on edesmennyt myös samalla varmistanut omaisuuden säilymisen rintaoerillisille eli leski ei voi siis käyttää sitä omaisuutta omiin tarkoituksiinsa ja kuinka haluaa.

Eikö ole tämäkin erittäin yksinkertaista?

Miksi ette ymmärrä yksinkertaisia asioita, vaan vääntelette ja kääntelette sitä paskaanne tuhanteen solmuun?

Lue lisää

Miksi jankutat tuosta? Ap ei millään tavalla ilmaissut, että asunnon vaihto oli ongelma tai tehty ilman lupaa. Vaihto on mahdollista suorittaa osapuolten sopiessa asiasta, joten miksi kehittää ongelmia jos sellaista ei ole.

Ap kysyi onko leskellä oikeutta noihin vaihdon seurauksena erotuksena syntyneihin varoihin. Vastaus on lähtökohtaisesti hallintaoikeus koskee myös niitä, ellei muuta ole sovittu osapuolten kesken. Koska ap ei ole kertonut enempää arvailu on tyhjänpäiväistä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi jankutat tuosta? Ap ei millään tavalla ilmaissut, että asunnon vaihto oli ongelma tai tehty ilman lupaa. Vaihto on mahdollista suorittaa osapuolten sopiessa asiasta, joten miksi kehittää ongelmia jos sellaista ei ole.

Ap kysyi onko leskellä oikeutta noihin vaihdon seurauksena erotuksena syntyneihin varoihin. Vastaus on lähtökohtaisesti hallintaoikeus koskee myös niitä, ellei muuta ole sovittu osapuolten kesken. Koska ap ei ole kertonut enempää arvailu on tyhjänpäiväistä.

Lue lisää

Jyllä huomaa ettei sullakaan ole edes paljoa järkeä kun et tajua edes sitä, ETTÄ MIKSI EDES ALOITTAJA edes kysyy jos olisi ollut valtuutus, EI SE NY SAATANA EDES KYSYISI jos olisi valtakirja myydä ja hävittää omaisuutta.

Mistä sinä edes päättelet että oli vaihtamisesta kyse??

Kerro montako kauppaa on tehty, että asunto on vaihdettu välirahan turvin ja kysyjä puhuu erotuksesta eli ensin on myyty ilman valtuuksia aikasempi asunto ja sitten on ostettu uusi pienempi ja tuosta kaupasta on jäänyt rahaa, niin kysyjä kysyy siitä että inko leskellä oikeus niihin, EI OLE KUN EI OLE OLLUT EDES OIKEUTTA MYYDÄKKÄÄN, ei edes vaihtoonkaan.

Onko noin vaikea tajuta kysymyksestä mistä on kyse???

OPETELKAA YMMÄRTÄÄN LUKEMANNE.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi jankutat tuosta? Ap ei millään tavalla ilmaissut, että asunnon vaihto oli ongelma tai tehty ilman lupaa. Vaihto on mahdollista suorittaa osapuolten sopiessa asiasta, joten miksi kehittää ongelmia jos sellaista ei ole.

Ap kysyi onko leskellä oikeutta noihin vaihdon seurauksena erotuksena syntyneihin varoihin. Vastaus on lähtökohtaisesti hallintaoikeus koskee myös niitä, ellei muuta ole sovittu osapuolten kesken. Koska ap ei ole kertonut enempää arvailu on tyhjänpäiväistä.

Lue lisää

Otin ihan eriseen sinulle: "-toinen kuolee ja toinen alkaa------->>>>> hallita yhdessä omistettua kiinteistoa<<<<------- (Eli asuu siinä kiinteistössä joka oli yhteinen koti, YMMÄRSITKÖ???)
jossa he asuivat

-Leski ------>>>>>ostaa 3 kk päästä pienemmän asunnon johon hän muuttaa<<<<<------ ja jonka arvo on vain puolet edellisen asunnon arvosta (ELI ON ASUNUT VAIN 3KK JA ON EHKÄ MYYNYT (taikka ottanut velkaa vanhaa asuntoa vastaan taikka käyttää muuta omaisuutta ( joka myös on lain vastaista pelkällä hallintaoikeudella) SEN EDELLISEN JA OSTAA toisen pienemmän asunnon. YMMÄRSITKÖ???

-saako leski pitää erotuksen l lesken suojaan vedoten. (mitäpä tähän sanot, sinä ylevä viisas, siis menikö tuo edellinenkään lesken toimet oikein lain mukaan??

Aloittaja ei tosiaan kertonut kaikkia tarpeellisia tietoja.

Mutta kuten on jo todettu, hallintaoikeus jatkuu omaisuuden muuttaessa muotoaan. Ei siis ole väliä sillä, millaista tuo hallintaoikeuden alainen omaisuus on alun perin ollut ja mihin hallintaoikeus on perustunut (laissa säädettyyn lesken vähimmäissuojaan vai testamenttiin). Jos omaisuuteen on hallintaoikeus, niin hallintaoikeus on myös omaisuuden myynnistä saatuun kauppahintaan.

Ja hallintaoikeuden haltija voi joko asua asunnossa itse tai laittaa sen vuokralle. Vuokratulo on sitä omaisuuden tuottoa, johon hallintaoikeuden haltija on oikeutettu.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja ei tosiaan kertonut kaikkia tarpeellisia tietoja.

Mutta kuten on jo todettu, hallintaoikeus jatkuu omaisuuden muuttaessa muotoaan. Ei siis ole väliä sillä, millaista tuo hallintaoikeuden alainen omaisuus on alun perin ollut ja mihin hallintaoikeus on perustunut (laissa säädettyyn lesken vähimmäissuojaan vai testamenttiin). Jos omaisuuteen on hallintaoikeus, niin hallintaoikeus on myös omaisuuden myynnistä saatuun kauppahintaan.

Ja hallintaoikeuden haltija voi joko asua asunnossa itse tai laittaa sen vuokralle. Vuokratulo on sitä omaisuuden tuottoa, johon hallintaoikeuden haltija on oikeutettu.

Lue lisää

Eikä edes tarvinnut, viisas tajuaa jo siitäkin mitä aloittaja toi esiin ja se hallintaoikeus koskee ainoastaan yhteisenä kotina käytettyä asuntoa lain mukaan ka lisäksi on mylskin laissa näin: " 14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
15 §

Pesän rahavarat, jotka pannaan rahalaitokseen korkoa kasvamaan, on talletettava pesän nimelle. Pesän varoja älköön muutoinkaan sekoitettako pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen" eli ei edes pesän selvittäjä voi myydä kiinteää omaisuutta olman muiden osakkaiden antamaa valtuutusta, sama koskee myös leskeä.

Samoin kuin varallisuutta, oli varallisuus mitä lajia tahansa ei saa sekoittaa pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen, eli leski ei voi myydä asuntoa taikka edes laittaa vuokralla taikka edes myynnistä saatuja varoja omalle tililleen.

Koettakaa nyt vaan tuntea ja ymmärtää oikein se laki asioista, ei siinä auta vaikka olisi 150€ tuntitaksa taikka 1000€, jos ei edes ymmärrä lainsäädäntöä.

Kun puhutaan ja laissa on pesän varallisuus, niin se tarkoittaa jakamatonta kuolinpesää eli pesää jolla on omaisuutta ja kun pesä jaetaan, pesän omaisuus siirtyy sitten pesänosakkaille/-osakkaalle.

1) Lesken hallintaoikeus voi kohdistua muuhunkin asuntoon kuin siihen, jota puolisot ovat käyttäneet yhteisenä kotinaan.
2) Miten kuolinpesän oleminen virallisselvityksessä liittyy tähän keskusteluun?
3) Joo, pesänselvittäjä saa myydä asunnon mutta ei kiinteistöä, mutta miten se liittyy mihinkään?
4) Tiedätkö edes mikä on kiinteistö? Osaatko määritellä mikä se on?
5) Kun kerran hallintaoikeuden haltijalla oikeus omaisuuden tuottoon, niin mitä muuta oikein kuvittelet sen tuon olevan kuin juurikin sitä vuokratuloa?

Jos kuvittelet pystyväsi käymään keskustelua juridiikasta, niin osoita se vastaamalla asiallisesti näihin viiteen kohtaan / kommentoimalla sitä mitä niissä on sanottu!

"lue huolella lainkohta jonka annoin, oliko siinä jotain KIINTEISTÖSTÄ"

No kyllä siinä puhutaan nimenomaan kiinteistöstä. Ja nyt varmistui, että et tiedä, mikä on kiinteistö.

Kiinteä omaisuus eli kiinteistö on maata. Tietty rajoiltaan määrätty maa-alue on kiinteistö. Asunto taas on irtainta omaisuutta eli kyseessä on arvopaperi: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Esimerkkinä jostain syystä käyttämäsi pesänjakaja saa myydä as oy:n osakkeet vapaasti, mutta kiinteistön eli maa-alueen myymiseen hän tarvitsee osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan.

Anonyymi kirjoitti:

"lue huolella lainkohta jonka annoin, oliko siinä jotain KIINTEISTÖSTÄ"

No kyllä siinä puhutaan nimenomaan kiinteistöstä. Ja nyt varmistui, että et tiedä, mikä on kiinteistö.

Kiinteä omaisuus eli kiinteistö on maata. Tietty rajoiltaan määrätty maa-alue on kiinteistö. Asunto taas on irtainta omaisuutta eli kyseessä on arvopaperi: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Esimerkkinä jostain syystä käyttämäsi pesänjakaja saa myydä as oy:n osakkeet vapaasti, mutta kiinteistön eli maa-alueen myymiseen hän tarvitsee osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan.

Lue lisää

Ahaa, eli kun laitos tai rakennus on jonkun muun omistamalla maalla, saa ja voi pesänselvittäjä lainsäännöksestä huollimatta myydä sen ilman valtuuksia? Tässä säännös muistisi virkistämiseksi: " tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä" eli onko siis laitos/rakennelma irtainta vaiko kiinteää?=

Entä kun joku myy kaava-alueella tonttia KIINTEISTÖINEEN, niin sillä tarkoitetaankin vain pelkkää maakiinteistöä eli tonttia ilman rakennuksia, koska nehän on vaan irtainta omaisuutta, aivan kuin kenkäsi, autosi taikka stereolaitteeski, mytta tässä hieman selitettä EI TAVANOMAISESTA irtaimistosta, mutta kerro minulle, miksi ihmeessä esität as.oy osakkeet versus oma omistukseisen talon/rakennuksen, kun niitä ei voi edes verrata keskenään?

Esitätkö sen takia jotta muut luulisivat sinun olevan oikeassa ja että osakePAPERIT ovat verrattavissa KIINTEÄÄN ASUINRAKENNUKSEEN ja ovat aivan sama asia? Eli oikeammin vääristelet jotta myyt saavat kuvan sinun olevan ainoana oikeassa, oliko tuo vähän kuin huiputtamista ja käsitteen muuttamista erehdyttämistarkoituksessa, onpa kunniakasta aasilla ajoa.

"Irtaimistoon kuuluvat kaikki ne esineet, jotka eivät kuulu kiinteisiin esineisiin. Irtaimisto voidaan jakaa tavanomaisiin irtaimiin reaaliesineisiin ja ei-tavanomaisiin esineisiin.

Tavanomaisiin esineisiin luetaan kaikki tavanomaiset esineet, kuten kirjat tai astiat.

Ei-tavanomaisiin irtaimiin esineisiin kuuluvat:

Arvopaperit
Rekisteröitävät, irtaimet esineet (esimerkiksi ajoneuvot)
Toisen maalla olevat rakennukset"

Esitä noista irtaimena omaisuuten omakotitalo, saunarakennus, kesämökki.

Miksi lain mukaan sitten pesänselvittäjä tarvitsee osakkaiden luvan myydää TOISEN MAALLA OLEVAN/T RAKENNUKSEN, osaatko selittää?

Anonyymi kirjoitti:

"lue huolella lainkohta jonka annoin, oliko siinä jotain KIINTEISTÖSTÄ"

No kyllä siinä puhutaan nimenomaan kiinteistöstä. Ja nyt varmistui, että et tiedä, mikä on kiinteistö.

Kiinteä omaisuus eli kiinteistö on maata. Tietty rajoiltaan määrätty maa-alue on kiinteistö. Asunto taas on irtainta omaisuutta eli kyseessä on arvopaperi: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Esimerkkinä jostain syystä käyttämäsi pesänjakaja saa myydä as oy:n osakkeet vapaasti, mutta kiinteistön eli maa-alueen myymiseen hän tarvitsee osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan.

Lue lisää

Tässä vielä kerran, voit tarkistaa finlexin sivustolta hakusanalla perintökaari, ETTEN OLE VÄÄRISTELLYT TAIKKA VÄÄRIN JOHDATTELUA KÄYTTÄNYT, niin esitä tarkalleen kohta missä LUKEE KIINTEISTÖ alla olevissa säädöksissä: " 14 §

------>>>>>Kiinteää omaisuutta<<<<<----- tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
15 §

Pesän rahavarat, jotka pannaan rahalaitokseen korkoa kasvamaan, on talletettava pesän nimelle. Pesän varoja älköön muutoinkaan sekoitettako pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen."

ÄLÄ VÄÄRISTELE ASIOITA; VAAN ESITÄ SANOMASI OIKEELLISUUS.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vielä kerran, voit tarkistaa finlexin sivustolta hakusanalla perintökaari, ETTEN OLE VÄÄRISTELLYT TAIKKA VÄÄRIN JOHDATTELUA KÄYTTÄNYT, niin esitä tarkalleen kohta missä LUKEE KIINTEISTÖ alla olevissa säädöksissä: " 14 §

------>>>>>Kiinteää omaisuutta<<<<<----- tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
15 §

Pesän rahavarat, jotka pannaan rahalaitokseen korkoa kasvamaan, on talletettava pesän nimelle. Pesän varoja älköön muutoinkaan sekoitettako pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen."

ÄLÄ VÄÄRISTELE ASIOITA; VAAN ESITÄ SANOMASI OIKEELLISUUS.

Lue lisää

Asuinrakennus on kiinteä, sitä ei noin vain siirrellä irtaimen omaisuuden tapaan, ihan kuin auto on irtainta omaisuutta, mutta rakennus tai muu kiinteästi maahan yhteydessä oleva ei ole irtainta omaisuutta.

Arvopaperit (osakekirjat) ovat ymmärrettävästi irtainta omaisuutta, vaikka ne antaa oikeuden hallita KIINTEÄÄ OMAISUUTTA, mutta ne ei ole KIINTEÄ OSA jotain rakennusta.

En yhtään ihmettele kuinka ja miten aasitta ajajat osaa ja kehittää pitkäaikaisia ja heille rahaa tuottavia riitoja, vaikkei niitä edes olisi olemassa ilman aasitta ajajia.

Laissa: Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, (maanvuokraoikeus tai vastikkeeton oikeus)

Lawor: "laitos/rakennelma"
"Eli oikeammin vääristelet jotta myyt saavat kuvan sinun olevan ainoana oikeassa, oliko tuo vähän kuin huiputtamista ja käsitteen muuttamista erehdyttämistarkoituksessa, onpa kunniakasta aasilla ajoa."
Niin.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa: Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, (maanvuokraoikeus tai vastikkeeton oikeus)

Lawor: "laitos/rakennelma"
"Eli oikeammin vääristelet jotta myyt saavat kuvan sinun olevan ainoana oikeassa, oliko tuo vähän kuin huiputtamista ja käsitteen muuttamista erehdyttämistarkoituksessa, onpa kunniakasta aasilla ajoa."
Niin.

Lue lisää

Nyt sitten esität että minä esittäisin jotain vääristelevää.

Kerro mikä on PUMPPULAITOS, kerro mikä on vesivirtausperiaatteella toimiva pumppulaitosrakennelma.

Nuo muuten on kaksi eri voimaperiaatteella toimivaa laitosrakennelmaa, ensimmäinen voi olla RAKENNUKSEN sisällä oleva, toinen voi olla avoin rakennelma.

Voitko esittää toiseen kertaan vääristelyni, tässä on sinun vääristelysi: "Asunto taas on irtainta omaisuutta eli kyseessä on arvopaperi: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. (ASUNTO EI OLE KASA PAPEREITA, MÄÄRÄTYN HUONEISTON HALLINNASTA on kasa papereita joita kutsutaan asunto-osakkeiksi, asunto voi olla omakotitalo, niin kerro mikä on omakotitalo?)

Esimerkkinä jostain syystä käyttämäsi pesänjakaja saa myydä as oy:n osakkeet vapaasti, mutta kiinteistön eli maa-alueen myymiseen hän tarvitsee osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan". En ole missään kohdassa esittänyt JAKAJAA, vaan pesänselvittäjää koskevia säädöksiä ja jos edes lakia noudatettaisiin, niin samat asiat pitäisi koskea myös muitakin ja ne kyllä hallituksen esityksen perusteluissakin lukee.

Sinä et vieläkään tajunnut, siis jos kerta pesänselvittäjä ei saa luovuttaa eli myydä jonkun muun mailla sijaitsevaa KIINTEÄÄ laitosta, NIIN MIKSI SE SAISI MYYDÄ KIINTEÄN OMAKOTITALON.

Et edes vaivaudu vastaan kysymykseeni jonka kysyn kolmannen kerran, KERRO MIKÄ OMAISUUS LAATU ON OMAKOTITALO KYSEESSÄ, onko se ehkä irtainta??

Anonyymi kirjoitti:

Nyt sitten esität että minä esittäisin jotain vääristelevää.

Kerro mikä on PUMPPULAITOS, kerro mikä on vesivirtausperiaatteella toimiva pumppulaitosrakennelma.

Nuo muuten on kaksi eri voimaperiaatteella toimivaa laitosrakennelmaa, ensimmäinen voi olla RAKENNUKSEN sisällä oleva, toinen voi olla avoin rakennelma.

Voitko esittää toiseen kertaan vääristelyni, tässä on sinun vääristelysi: "Asunto taas on irtainta omaisuutta eli kyseessä on arvopaperi: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. (ASUNTO EI OLE KASA PAPEREITA, MÄÄRÄTYN HUONEISTON HALLINNASTA on kasa papereita joita kutsutaan asunto-osakkeiksi, asunto voi olla omakotitalo, niin kerro mikä on omakotitalo?)

Esimerkkinä jostain syystä käyttämäsi pesänjakaja saa myydä as oy:n osakkeet vapaasti, mutta kiinteistön eli maa-alueen myymiseen hän tarvitsee osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan". En ole missään kohdassa esittänyt JAKAJAA, vaan pesänselvittäjää koskevia säädöksiä ja jos edes lakia noudatettaisiin, niin samat asiat pitäisi koskea myös muitakin ja ne kyllä hallituksen esityksen perusteluissakin lukee.

Sinä et vieläkään tajunnut, siis jos kerta pesänselvittäjä ei saa luovuttaa eli myydä jonkun muun mailla sijaitsevaa KIINTEÄÄ laitosta, NIIN MIKSI SE SAISI MYYDÄ KIINTEÄN OMAKOTITALON.

Et edes vaivaudu vastaan kysymykseeni jonka kysyn kolmannen kerran, KERRO MIKÄ OMAISUUS LAATU ON OMAKOTITALO KYSEESSÄ, onko se ehkä irtainta??

Lue lisää

Nyt kun tämä alkaa meneen juupas/eipäs tasoiseksi väittelyksi, niin esitän pari kysymystä.

Esitä tästä laista kohta jossa lukee: Lailla voidaan säätää muista omaisuuteen liittyvissä asioissa tai omaisuuden omistuksen muutoksissa lailla.

Perustuslain 15§: Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Tarkoittaako tuo nyt sitten sitä, että oikeammin koko perintökaari ja muut lait joissa määritellään muusta syystä kuin pakkolunastuksesta, toisen omaisuutta koskien, taikka puututaan lainsäädännöllä omaisuuteen on perustuslain kanssa ristiriidassa?

Mitä tarkoittaa perustuslain 22§?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt sitten esität että minä esittäisin jotain vääristelevää.

Kerro mikä on PUMPPULAITOS, kerro mikä on vesivirtausperiaatteella toimiva pumppulaitosrakennelma.

Nuo muuten on kaksi eri voimaperiaatteella toimivaa laitosrakennelmaa, ensimmäinen voi olla RAKENNUKSEN sisällä oleva, toinen voi olla avoin rakennelma.

Voitko esittää toiseen kertaan vääristelyni, tässä on sinun vääristelysi: "Asunto taas on irtainta omaisuutta eli kyseessä on arvopaperi: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. (ASUNTO EI OLE KASA PAPEREITA, MÄÄRÄTYN HUONEISTON HALLINNASTA on kasa papereita joita kutsutaan asunto-osakkeiksi, asunto voi olla omakotitalo, niin kerro mikä on omakotitalo?)

Esimerkkinä jostain syystä käyttämäsi pesänjakaja saa myydä as oy:n osakkeet vapaasti, mutta kiinteistön eli maa-alueen myymiseen hän tarvitsee osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan". En ole missään kohdassa esittänyt JAKAJAA, vaan pesänselvittäjää koskevia säädöksiä ja jos edes lakia noudatettaisiin, niin samat asiat pitäisi koskea myös muitakin ja ne kyllä hallituksen esityksen perusteluissakin lukee.

Sinä et vieläkään tajunnut, siis jos kerta pesänselvittäjä ei saa luovuttaa eli myydä jonkun muun mailla sijaitsevaa KIINTEÄÄ laitosta, NIIN MIKSI SE SAISI MYYDÄ KIINTEÄN OMAKOTITALON.

Et edes vaivaudu vastaan kysymykseeni jonka kysyn kolmannen kerran, KERRO MIKÄ OMAISUUS LAATU ON OMAKOTITALO KYSEESSÄ, onko se ehkä irtainta??

Lue lisää

" En ole missään kohdassa esittänyt JAKAJAA, vaan pesänselvittäjää koskevia säädöksiä"

Diletantti ei tunne edes lakeihin liittyviä perustermejä. Perintökaaressa on pesänselvittäjää koskevia SÄÄNNÖKSIÄ. Perintökaari ja muut lait taas ovat SÄÄDÖKSIÄ.

Anonyymi kirjoitti:

" En ole missään kohdassa esittänyt JAKAJAA, vaan pesänselvittäjää koskevia säädöksiä"

Diletantti ei tunne edes lakeihin liittyviä perustermejä. Perintökaaressa on pesänselvittäjää koskevia SÄÄNNÖKSIÄ. Perintökaari ja muut lait taas ovat SÄÄDÖKSIÄ.

Lue lisää

Esitä nyt vaan diletantti number one tuo perustuslain mukaisuus, jatketaan siitä sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä nyt vaan diletantti number one tuo perustuslain mukaisuus, jatketaan siitä sitten.

Diletantin kanssa on hyödytöntä = ajanhukkaa kinata.

Löpsy, täällä haisee jo liikaa ruikkupaska, nyt vielä enemmän.

Ps. faktat on aloituskysymyksessä, etkö edes sitä havaitse?

Kyllä minuakin vituttaisi jos joku olisi oikeammassa kuin minä, eli ymmärrän hyvin katkeroitumisesi, sinun vain pitää kestää se ja oppia lukemansa ymmärtäminen, hyvää päivän jatkoa ja toivottavasti harrastuksiisi kuuluu kännissä veneily.

Anteeksi, en ole tajunnut että tämä palsta on minun ja minulla täällä, ajattelin tämän olevan serverillä ja täten kaikki mitkä siellä on, onkin ihan muualla, mutta näemmä sinä luulet niin ja jos luonasi haisee paska, niin se johtuu ihan sinusta itsestäsi, siis jos edes tajusitkaan.

Sikako siellä huutelee kunnei ymmärrä edes helmistä mitään, älä huoli, joulu kohta on ja isoimmat sikarosvot lihoiksi laitetaan.

Olet ihan oikeaas nyt kerrankin, se joka ottaa lain huomioon ja kuinka siellä on, niin on oikeammassa kuin se joka yrittää väännellä ja käännellä jotta tienaisi enemmän.

Että ainoa asia jossa olet oikeassa, on se, että on ihmiset jo huomanneet, kun ne ei ole pelkkiä lukijoita, vaan ihmisiä, yua know.