Valinta pitäisi tehdä, veneellä mittaa 35 jalkaa.
Normiköli on aika tasan 2 metriä. Lyhyt versio on 1,5-metrinen. Lyhyt on useita satoja kiloja painavampi.
Olen koepurjehtinut vain normiversion.
Asiaa kun voi pohtia niin monesta näkökulmasta. Esimerkiksi siitä, kuinka suuri osuus purjehdusajasta on sellaista, että pitemmästä kölista on selvä hyöty. Tai siitä, kuinka moneen paikkaa jää menemättä pitemmän kölin vuoksi.
Järki puoltaisi lyhyttä. Tunne käskee ostamaan pitkän.
En kilpaile.
Valitsenko lyhyen vai pitkän kölin?
Anonyymi
43
1146
Vastaukset
- Anonyymi
Siis syvä vai matala. 1,5 m on todella matala 35-jalkaiseen. Itse en missään tapauksessa sellaista kelpuuttaisi. 1,7-1,8 m voisi vielä harkita.
Syvyydessä pitää huomioida runko ja bulbi. 1,5 m kölissä itse eväosa jää jonnekin 70 cm paikkeille. - Anonyymi
Tarkoitat varmaan syvää ja matalaa köliä. Harmi, että n. 180 vm köliä ei ole tarjolla, se olisi aika hyvä kompromissi tuon kokoisessa veneessä. Jos vene on urheilullinen aktiivisen purjehtijan vene, on 2 m luontevampi. Creuiserissa sitten matalampi, etenkin jos harrastaa luonnonsatamissa yöpymisiä. Myös kölin tyyppi vaikuttaa, eli onko T- vai L-köli. 2 m syvä T-köli voi jo rajoittaa tuon pituisella luonnonsatamiin menoa.
- Anonyymi
Tarjolla on myös erittäin pitkä taittoköli, mutta nettikokemusten mukaan nousukulma sillä jää reilusti yli 10 astetta normikölistä. Siksi en ole sitä edes harkinnut.
- Anonyymi
Tuskinpa missään sarjatuotantoveneessä on pitkää taittoköliä. Sen vaatima kölilaatikko kun tuhoaisi koko sisätilat veneen keskilinjalla niin salongissa kuin pentterissäkin, ja osin vielä oviaukossa keulakajuuttaankin. Siksi taittokölit ovat käytännössä aina hyvin lyhyitä eviä.
Pitkäköli ei myöskään tuhoa nousukulmaa, vaan vauhdin. Kölin mataluus korreloi käänteisesti nousukulman kanssa, ei pituus.
- Anonyymi
Matala köli on purjehtiessa huono kompromissi. Kryssikulma heikkenee matalan syväyksen takia. Telakalla kun näkee noita T- ja nostoköliviritelmiä, niin itse en huolisi ilmaiseksikaan. Purjevene on purjehtimista varten. Matalia merenlahtia voi koluta vaikka Busterilla.
- Anonyymi
Pitemmästä kölistä on hyötyä vain lähes pläkäolosuhteissa luovilla, jos kilpailee. Siinä tilanteessa Re luku jää kovin alhaiseksi ja pituuden tuomasta lisäpinta-alasta on hyötyä alhaisen Re:n rajoittamalla alhaisella Cl arvolla, varsinkin heti vendojen jälkeen, kun köli joutuu alhaisella vauhdilla tuottamaan tarvittavan nostovoiman.
Muulloin pitemmän kölin suurempi märkäpinta syö vain turhaan vauhtia, mutta ei sillä ole käytännössä mitään väliä jollei kilpaile aivan huipputasolla, ja silloinkin vain jollei mittasääntö asiaa mitenkään huomioi.
Karilleajoissa pitkästä kölistä on tietysti hyötyä, kun se jakaa kuormat pohjaan laajemmalle alueelle.
Luonnonsatamiin pääsyn kannalta kölin pituudella ei kuitenkaan ole väliä, sillä lyhyelläkin pääsee, kunhan ymmärtää pudottaa vauhdin tilanteeseen sopivaksi.
Syvyys vaikuttaa silloin selvästi enemmän.
2m pitkä köli on ihan sopivan pituinen 35 jalkaiseen, ei monella kisaavallakaan ole sen lyhyempää.- Anonyymi
Pitkällä kölillä tarkoitetaan veneen pituussuunnassa pitkää köliä, eikä syvää köliä. Lyhyellä kölillä puolestaan tarkoitetaan eväköliä.
Kölin syvyydestä puhuttaessa taas puhutaan vain kölin syvyydestä. - Anonyymi
Juuri näin mutta , aloittaja ehkä vasta tutkailee purjehduksen aloittamista
- Anonyymi
Siitä voi vertailla 2-metrisen ja 1,5-metrisen kölin eroja 35-jalkaisessa veneessä. Saman löytää Jeanneaun sivuilta.
https://i.imgur.com/3rUmBfB.png- Anonyymi
Ei voi, kun kummallekaan polaarille ei ilmoiteta onko se pitkällä vai lyhyellä kölillä.
Tiedetään vain että vasemmalla on matala kölisen ja oikealla syväkölisen polaari.
Lisäksi on täysin epäuskottavaa että syväkölinen kulkisi 6:n ja kahdeksan solmun tosituulissa 100 asteen tosikulmalla code 0:lla hitaammin kuin ilman sitä, kuten polaarissa esitetään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voi, kun kummallekaan polaarille ei ilmoiteta onko se pitkällä vai lyhyellä kölillä.
Tiedetään vain että vasemmalla on matala kölisen ja oikealla syväkölisen polaari.
Lisäksi on täysin epäuskottavaa että syväkölinen kulkisi 6:n ja kahdeksan solmun tosituulissa 100 asteen tosikulmalla code 0:lla hitaammin kuin ilman sitä, kuten polaarissa esitetään.Noista nimenomaan voi vertailla 198cm ja 149cm syväyksisten Jeanneau 349 eroja eri tuulissa.
On hyvin uskottavaa, että polaarit on sekä code 0 että ilman sitä laadittu oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noista nimenomaan voi vertailla 198cm ja 149cm syväyksisten Jeanneau 349 eroja eri tuulissa.
On hyvin uskottavaa, että polaarit on sekä code 0 että ilman sitä laadittu oikein.On täysin epäuskottavaa, että code 0 parantaa vauhtia sekä 80 että 120 asteen tuulikulmalla, mutta huonontaisi vauhtia 100 asteen tuulikulmalla samassa tuulessa, siis sekä 6 että 8 solmun tosituulessa.
Se vie uskottavuuden koko polaarilta, ei vain kyseisissä mittapisteissä eli myös kölivaihtoehtojen välillä. Mitään näyttöä ei ole esitetty että kyseisten kölien pituuksissa olisi jotain eroa, saati sitä kumpi niistä olisi lyhyempi ja kumpi taas pitempi. Ja vielä vähemmän siitä, että mahdollinen ero veneiden suorituskyvyssä johtuisi kölien pituuserosta, eikä syvyyserosta. Niinpä sitä koskevalla väitteellä ei ole kuin viihdearvo, jos sitten edes sitäkään. Lähinnä väitteen esittäjä vain nolaa itsensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On täysin epäuskottavaa, että code 0 parantaa vauhtia sekä 80 että 120 asteen tuulikulmalla, mutta huonontaisi vauhtia 100 asteen tuulikulmalla samassa tuulessa, siis sekä 6 että 8 solmun tosituulessa.
Se vie uskottavuuden koko polaarilta, ei vain kyseisissä mittapisteissä eli myös kölivaihtoehtojen välillä. Mitään näyttöä ei ole esitetty että kyseisten kölien pituuksissa olisi jotain eroa, saati sitä kumpi niistä olisi lyhyempi ja kumpi taas pitempi. Ja vielä vähemmän siitä, että mahdollinen ero veneiden suorituskyvyssä johtuisi kölien pituuserosta, eikä syvyyserosta. Niinpä sitä koskevalla väitteellä ei ole kuin viihdearvo, jos sitten edes sitäkään. Lähinnä väitteen esittäjä vain nolaa itsensä.Muut kuin sinä eivät ole yrittäneetkään ymmärtää näitä polaareja kölin pituuden, vaan siten kuin ne on esitettykin, kölin syvyyden mukaan.
"Normiköli on aika tasan 2 metriä. Lyhyt versio on 1,5-metrinen."
Aloittaja selvästi tarkoittaa veneen syväystä, ei sitä olisiko vene evä- vai pitkäkölinen.
Harvoin samaa venettä on tarjolla evä- ja pitkäkölisenä. Voisitko mainita jonkun!
- Anonyymi
Ei naurata tuo pitkä-lyhyt vääntö. Mielummin asiallista keskustelua syvän ja matalan kölin hyvistä ja huonoista puolista.
- Anonyymi
Keskustelu pitkistä ja lyhyistäö köleistä on asiallista keskustelua juuri siitä mitä aloittaka kysyikin, eikä sen ole tarkoituskaan naurattaa.
Keskustelu syvästä ja matalasta kölistä samassa viestiketjussa on keskustelua asian vierestä, ja aloittajan kannalta varmaankin tahallaan harhaanjohtavaa. Siinäkään ei ole mitään hauskaa, vaikka ehkä joku sen sellaiseksi on tarkoittanut.
- Anonyymi
Lyhyellä kölillä nousukyky heikkenee vähän, nopeus laskee vähän ja sorto lisääntyy jonkin verran.
Käytännön matkapurjehduksessa merkitys on vähäinen, koska kryssiä merellä vietetystä kokonaisajasta on mitätön määrä, etenkin suuntaan, jossa matalan kölin vaikutus ratkaisevasti korostuu.
Johonkin raja on vedettävä, koska aina voi viilata lisää. Jokainen suorituskykyä tavoitteleva vaihtaa nyt ainakin potkurin, uusii purjeet tiheästi, ei pidä veneessä mitään lisäpainoa (myös tankit tyhjiksi)
eikä rakentele aurinkopaneeleita tai muuta tuulipinta-alaa. Pohjan kunnostakin on pidettävä huoli.
Mainitussa kokoluokassa monet valmistajat tarjoavat puolitoistametristä köliä. Se lienee koettu kompromissiksi, jossa ominaisuudet eivät vielä heikkene liikaa, mutta matalan veden toiminta helpottuu.- Anonyymi
Lyhyellä kölillä vauhti paranee useimmiten hieman pienemmän märkäpinnan vaikutuksesta ja sen seurauksena nousukyky paranee vähän, sorto vähenee vauhdin paranemisen seurauksena.
Tämä siis samalla syväyksellä. Syväyksen vaikutus sortoon ja siten nopeusvektorin suuntaan on tietysti huomattavasti suurempi kuin kölin pituuden, muttei kuulu tähän viestiketjuun.
- Anonyymi
Omaan kokemusta 2m syväyksen kölistä ja 1,5m syväyksen kölistä samalla veneellä. Täytyy sanoa, että en huomannut juurikaan eroa noiden välissä. Tosin 2m syväyksen veneessä oli enemmän maileja purjeilla, joka saattaa vaikuttaa asiaan. Testipurjehdusta ei tehty samana päivänä, mutta tuuliolosuhteet olivat suht samanlaiset (n. 4m/s ja olematon aallokko). 2m syväyksinen saattoi nousta tuuleen hiukan paremmin.
Päädyin matalaköliseen versioon, koska en pidä 2m rajoittavuudesta kun etsin yösijaa tai tankkauspaikkaa. Olen nyt huomannut että tämä vene tykkää broachailla yllättävän helposti jo genualla ja isolla. Eli kun peräsinkin on lyhyt ja vene leveä, niin pito katoaa jos vene kallistuu liikaa. En pidä tätä ongelmana kun muistaa vaan reivata ajoissa.
Toivottavasti vastaus on mitä haet. 1,5m on 35 jalkaiseen sellainen tumppi että kyseessä lienee jo moottoripursi? 2m kuulostaa normaalille ja sellaisella voi jo purjehtia. Oikeasti eroa on vain puoli metriä. Jos seilaat väylien ulkopuolella 3m kivikkopohjaisilla vesillä, ero on sittenkin vain siinä että osutko 2m kölillä pieneen kiveen vai 1,5m kölillä isompaan kiveen. Käytännössä kaikissa purjeveneille käyvissä satamissa on ainakin 3m vettä ilman merkittäviä kiviä.
- Anonyymi
Kahden metrin syväys vie käytöstä suuren määrän sekä väyliä että luonnonsatamia.
Puolentoista metrin kölejä laitetaan 40-jalkaisiinkin. Niiden heikko suorituskyky ei näy polaareissa, eikä kölin ominaisuuksia haukuta koepurjehduksissa.
Joskus lyhyen kölin myötä veneeseen tulee tuplaperäsin.
Kun eroa ei koeta merkittäväksi käytännössä eikä se näy paperilla, taitavat pitkän kölin edut perhepurjehduksessa olla enemmän fiilisperusteisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kahden metrin syväys vie käytöstä suuren määrän sekä väyliä että luonnonsatamia.
Puolentoista metrin kölejä laitetaan 40-jalkaisiinkin. Niiden heikko suorituskyky ei näy polaareissa, eikä kölin ominaisuuksia haukuta koepurjehduksissa.
Joskus lyhyen kölin myötä veneeseen tulee tuplaperäsin.
Kun eroa ei koeta merkittäväksi käytännössä eikä se näy paperilla, taitavat pitkän kölin edut perhepurjehduksessa olla enemmän fiilisperusteisia."pitkän kölin edut perhepurjehduksessa olla enemmän fiilisperusteisia."
Pitkän kölin etuja perhepurjehduksessa ei ole.
Etua on vain karilleajoissa silloin kun vauhtia on vähän enemmän. Mutta lyhytkin kestää kun vauhti on tarpeeksi alhainen, ja pitkänkin saa kyllä rikki jos vauhtia on tarpeeksi. Karilleajot ylipäätään eivät kuitenkaan kuulu osaksi purjehdusta.
- Anonyymi
On noita 1.50m väyliä, ainakin Inkoon edustalla jouduin sellaiseen. Sitten noilla ankkuripaikoilla on avarampaa jos kaikki eivät tunge sinne 3 metrin monttuun, vaan väljemmälle.
1,50 on yleinen matkaveneissä maailmalla, enkä nyt puhu 2-runkoisista. 170-180 toimii vielä hyvin ilman että ankkuroinneissa ja satamissa on ongelmaa. 2m on jo hifistelyä, -jos et kilpaile. - Anonyymi
Veneeni on 39 jalkainen matalakölinen syväyksellä 1,45 noin suurinpiirtein. Kölissä on siivet ja se on melko pitkä malliltaan.
Harrastan matkapurjehdusta, enkä kisaa.
Kesäisin olemme kierrelleet Itämerellä pitkin ja poikin. Tänä kesänä olimme vajaa 4 viikko Viron vesillä, Saarenmaalla, Hiidenmaalla, Pärnussa jne.
Janbene
Eikä kölistä ole ollut mitään haittaa purjehduksessa. Varmaan syvemmällä kölillä purjehdus ominaisuudet ovat paremmat, muttei asia ole näkynyt missään meidän matkanteossa.
Mutta jokainen ostakoon itselleen sopivan veneen sopivilla ominaisuuksilla. Minulle vene kokonaisuutena ratkaisee enemmän, kuin yksittäiset tietyt ominaisuudet. Ja seuraavan veneeni tulen valitsemaan monen ominaisuuden summana. Olkoon köli sitten 1,5 tai 2m. - Anonyymi
Koittakaa nyt vatun pahvit saada jotain tolkkua tähän hommaan. Puolet puhuu pitkistä köleistä pitkinä köleinä joko vittuillessaan tai tyhmyyttään, loput puhuu syvistä köleistä niin kuin ap kirjoittaja tarkoitti...
Nimim. Syvä kurkku- Anonyymi
Ainoastaan tahallisesti trollaava käyttää syvästä kölistä ilmaisua pitkäköli taikka päinvastoin. Jokainen normaalijärkinen ymmärtää kyllä pitkän kölin viittaavn sen dimensioon pituussuunnassa, ja syvän kölin sen dimensioon syvyyssuunnassa, eli alhaalta ylöspäin.
Oikeiden termien käyttö ei ole mitään vittuilua eikä tyhmyyttä, vaan ilmiselvästi väärien käyttö on tahallista trollaamista.
- Anonyymi
Jos aloittaja on vielä kuulolla, niin voisimmeko ottaa käytäntöön seuraavat määritelmät.
Kun puhutaan kölistä, joka vaikuttaa syväykseen, niin käytetään nimitystä SYVÄ köli ja vastakohtana matalaköli.
Kun kyseessä on perinteinen pitkäköli, niin käytetään sitä ja sitten on vielä nykyaikainen eväköli.
Selvät määritelmät auttavat sujuvaa keskustelua D .
Keel is good - Anonyymi
Tässä keskustelussa sekoitetaan surutta pitkä köli ja täysköli. Täysköli on virallinen määritelmä. En ole nähnyt missään viranomaisen paperissa käytettävän pitkää köliä.
- Anonyymi
Valmistajat käyttävät nimitystä pitkä köli.
- Anonyymi
Ainoa viranomaisen paperi lienee huviveneen rekisteröinti todistus. Siinä esiintyy pitkäköli, täysköli tai jokin muu termi ihan sen mukaan mitä rekisteröinnissä on ilmoitettu, useinmiten omistajan itsensä toimesta. Viranomainen ei niihin kuvauksiin ja sanavalintoihin ole mitenkään puuttunut eikä ole mitään aihettakaan.
Mitään virallista määritelmää ei siis huviveneiden osalta ole olemassa.
Terve järki riittää lähes kaikilla sen käsittämiseen, että kölin pituus mitataan pituus suunnassa, ja syvyys syvyyssuunnassa. Joukossamme on kuitenkin trolleja jotka käyttävät tahallaan termejä miten sattuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoa viranomaisen paperi lienee huviveneen rekisteröinti todistus. Siinä esiintyy pitkäköli, täysköli tai jokin muu termi ihan sen mukaan mitä rekisteröinnissä on ilmoitettu, useinmiten omistajan itsensä toimesta. Viranomainen ei niihin kuvauksiin ja sanavalintoihin ole mitenkään puuttunut eikä ole mitään aihettakaan.
Mitään virallista määritelmää ei siis huviveneiden osalta ole olemassa.
Terve järki riittää lähes kaikilla sen käsittämiseen, että kölin pituus mitataan pituus suunnassa, ja syvyys syvyyssuunnassa. Joukossamme on kuitenkin trolleja jotka käyttävät tahallaan termejä miten sattuu.Syvästä kölistä tulee pitkä ainoastaan sen maatessa verstaan lattialla.
- Anonyymi
Tunnen myötähäpeää näitä 'muka hauskoja' tai 'muka nokkelia' aikuisia kohtaan, jotka yhä vääntävät aloittajan käyttämistä termeistä. Voin paljastaa, ette ole nokkelia, ettekä sen enempää hauskoja, noloja vain.
Jos omaa ajattelukyvyn, asiayhteys on lukijalle ihan yhtä relevantti tietolähde kun käytetty termikin.- Anonyymi
Erotatko vasemman ja oikeankin toisistaan vain asiayhteydestä?
Termeillähän ei sinulle ole merkitystä, eli olet tyypillinen trolli.
Ja ei, siinä ei todellakaan ole mitään hauskaa. - Anonyymi
Myötähäpeää ei taida nyt tähän saada millään sopimaan.
Kyllä oikeat termit ja yksiköt ovat järkevän keskustelun peruskiviä.
On täysin irrationaalista lähteä tulkitsemaan toisen ajatusmaailmaa hänen tekstinsä asiayhteydestä.
Jos ei kilpailu ole tärkeää, niin 1,5m köli on mielestäni Suomen rannikolla parempi. Hyvin monessa kyläsatamassa se tekee ratkaisevan eron. Ja onpa niiitä alle 2m väyliäkin. Itse valitsisin sen joka kerta. LYS-luvuissa ero lienee 0,01 kahden version välillä. Lyseissä tämä ero on esim. Jeanneau sun odyssey 33i:n kohdalla, kun köli on 1,47 tai 1,9 syvä. Sen eron saa kiinni ostamalla hieman paremman etupurjeen.
- Anonyymi
Vaikuttaako kölin syvyys veneen rullaukseen aallokossa? Miten comfort factor muuttuu kölin madaltuessa? Minusta nämä on paljon oleellisempia suureita matkapurjehduksessa kuin nousukulma. Vastatuuli ja vastalaine luovissa on sen verran inhottavia avo-merellä, että jätän tuntikausien luovit mieluummin saaristoon. Luoviminen sinänsä on purjehduksen suolaa.
Comfort factor ei ota huomioon kölin syvyyttä. Suurempi paino parantaa comfort factoria vähän. Rullauksesta en osaa sanoa.
- Anonyymi
Erityisesti saaristossa parempi nousukulma helpottaa luovimista vähentämällä vendojen määrää. Avomerellä huonompi nousu hukkaa vain aikaa.
Comfort factorin laskukaava on hyvin yksinkertaistettu, siksi se ei ota huomioon köliä. Matalamman kölin vaikutus on sama kuin maston pois ottaminen, joka tekee veneen epämiellyttäväksi kiikkujaksi. Suurempi paino lyhyemmän varren päässä on huonompi vakauttaja. Anonyymi kirjoitti:
Erityisesti saaristossa parempi nousukulma helpottaa luovimista vähentämällä vendojen määrää. Avomerellä huonompi nousu hukkaa vain aikaa.
Comfort factorin laskukaava on hyvin yksinkertaistettu, siksi se ei ota huomioon köliä. Matalamman kölin vaikutus on sama kuin maston pois ottaminen, joka tekee veneen epämiellyttäväksi kiikkujaksi. Suurempi paino lyhyemmän varren päässä on huonompi vakauttaja.Toisaalta avomerellä pienempi kölin koko nopeuttaa matkantekoa avotuulissa, kenties vaikutus jopa ylittää lisäpainon hidastavan vaikutuksen. Mutta ero on kaikean kaikkiaan kilpailutilanteessa arvioitu prosentin suuruiseksi. Matkapurjehduksessa ero voi olla isompi tai pienempi.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Toisaalta avomerellä pienempi kölin koko nopeuttaa matkantekoa avotuulissa, kenties vaikutus jopa ylittää lisäpainon hidastavan vaikutuksen. Mutta ero on kaikean kaikkiaan kilpailutilanteessa arvioitu prosentin suuruiseksi. Matkapurjehduksessa ero voi olla isompi tai pienempi.
Matalampi köli on lähes aina merkittävästi painavampi ja pinta-alaltaan suurempi kuin syvä köli. Tällä kompensoidaan korkeammalla olevaa painopistettä ja matalamman kölin huonompaa nostovoimaa.
Kaikki nuo heikentävät suorituskykyä myös avotuulilla, mutta tietysti selvemmin kryssillä.
Taatusti ei kisoissa pärjää 1,5 m kölillä, jos lukuero on vain sadasosan 1,9 m köliin. Yleensä on 20 cm syvyyserosta tulee tuollainen ero. Anonyymi kirjoitti:
Matalampi köli on lähes aina merkittävästi painavampi ja pinta-alaltaan suurempi kuin syvä köli. Tällä kompensoidaan korkeammalla olevaa painopistettä ja matalamman kölin huonompaa nostovoimaa.
Kaikki nuo heikentävät suorituskykyä myös avotuulilla, mutta tietysti selvemmin kryssillä.
Taatusti ei kisoissa pärjää 1,5 m kölillä, jos lukuero on vain sadasosan 1,9 m köliin. Yleensä on 20 cm syvyyserosta tulee tuollainen ero.Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.
LYS nyt ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, varsinkaan tuollaisen hyvin vähän kisatun veneen osalta. Kumpikaan köli ei liene lyijyä ja matalaan halutaan lisää pinta-alaa, jotta sorto ei kasva tolkuttomasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
LYS nyt ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, varsinkaan tuollaisen hyvin vähän kisatun veneen osalta. Kumpikaan köli ei liene lyijyä ja matalaan halutaan lisää pinta-alaa, jotta sorto ei kasva tolkuttomasti.
Lisäpinta-ala matalassa kölissä ei yleensä vähennä sortoa. Samalla syväydellä tupla pinta-ala puolittaa nostovoimakertoimen ja pitää nostovoiman ennallaan samalla tulokulmalla.
Poikkeuksena tilanne jossa ollaan lähes sakkauskulmilla, mutta se on käytännössä todella harvinaista, heti vendan jälkeen aallokossa ja hiljaisessa tuulessa saattaisi esiintyä.
Satamassa sivutuulessa sortovauhdissa on tietysti suuri ero silloin kun vauhdin veneen pituussuunnassa pysäyttää, koska pinta-ala vaikuttaisi 90 asteen sortokulmalla suoraan verrannollisesti vastukseen samalla vauhdilla mitattaessa. Samalla voimalla siis vauhtien suhde on 1:sqrt(2) jos pinta-alojen suhde on 2:1.
Matalaan köliin halutaan siis lisää tilavuutta samalla tiheydellä, jotta saadaan sinne lisää painoa. Lisätilavuus toteutetaan matalammalla kölillä lisäämällä sekä jännettä että paksuutta. Mutta jännettä ja siten pinta-alaaa voidaan lisätä suhteessa enemmän, koska silloin vastus saadaan mahdolliseti pienemmäksi myös nollasortokulmalla. - Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.
LYS:ssä pyritään kaiketi huomioimaan laajaa tuulenvoimakkuusaluetta.
Luovilla veneen prosentuaalinen hidastuminen matalan kölin seurauksena muuttuu aika paljon tuulen voimakkuuden mukana. Se on suurimmillaan kevyessä kelissä, ja kovassa tuulessa prosenteissa mitattuna paljon vähemmän.
Kyllä suuri pinta-alainen matalaköli on avotuulissakin hitaampi, ero vain jää mahdollisesti selvästikin alle prosentin, jolloin asialla ei ole matkapurjehtijalle enää merkitystä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1303211Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen382553Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302445Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631132228- 1141720
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .281600Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1741418Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi2981311Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2921258- 631110