Valitsenko lyhyen vai pitkän kölin?

Tuskinpa missään sarjatuotantoveneessä on pitkää taittoköliä. Sen vaatima kölilaatikko kun tuhoaisi koko sisätilat veneen keskilinjalla niin salongissa kuin pentterissäkin, ja osin vielä oviaukossa keulakajuuttaankin. Siksi taittokölit ovat käytännössä aina hyvin lyhyitä eviä.
Pitkäköli ei myöskään tuhoa nousukulmaa, vaan vauhdin. Kölin mataluus korreloi käänteisesti nousukulman kanssa, ei pituus.

Pitkällä kölillä tarkoitetaan veneen pituussuunnassa pitkää köliä, eikä syvää köliä. Lyhyellä kölillä puolestaan tarkoitetaan eväköliä.
Kölin syvyydestä puhuttaessa taas puhutaan vain kölin syvyydestä.

Juuri näin mutta , aloittaja ehkä vasta tutkailee purjehduksen aloittamista

Ei voi, kun kummallekaan polaarille ei ilmoiteta onko se pitkällä vai lyhyellä kölillä.
Tiedetään vain että vasemmalla on matala kölisen ja oikealla syväkölisen polaari.

Lisäksi on täysin epäuskottavaa että syväkölinen kulkisi 6:n ja kahdeksan solmun tosituulissa 100 asteen tosikulmalla code 0:lla hitaammin kuin ilman sitä, kuten polaarissa esitetään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi, kun kummallekaan polaarille ei ilmoiteta onko se pitkällä vai lyhyellä kölillä.
Tiedetään vain että vasemmalla on matala kölisen ja oikealla syväkölisen polaari.

Lisäksi on täysin epäuskottavaa että syväkölinen kulkisi 6:n ja kahdeksan solmun tosituulissa 100 asteen tosikulmalla code 0:lla hitaammin kuin ilman sitä, kuten polaarissa esitetään.

Lue lisää

Noista nimenomaan voi vertailla 198cm ja 149cm syväyksisten Jeanneau 349 eroja eri tuulissa.

On hyvin uskottavaa, että polaarit on sekä code 0 että ilman sitä laadittu oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Noista nimenomaan voi vertailla 198cm ja 149cm syväyksisten Jeanneau 349 eroja eri tuulissa.

On hyvin uskottavaa, että polaarit on sekä code 0 että ilman sitä laadittu oikein.

Lue lisää

On täysin epäuskottavaa, että code 0 parantaa vauhtia sekä 80 että 120 asteen tuulikulmalla, mutta huonontaisi vauhtia 100 asteen tuulikulmalla samassa tuulessa, siis sekä 6 että 8 solmun tosituulessa.
Se vie uskottavuuden koko polaarilta, ei vain kyseisissä mittapisteissä eli myös kölivaihtoehtojen välillä. Mitään näyttöä ei ole esitetty että kyseisten kölien pituuksissa olisi jotain eroa, saati sitä kumpi niistä olisi lyhyempi ja kumpi taas pitempi. Ja vielä vähemmän siitä, että mahdollinen ero veneiden suorituskyvyssä johtuisi kölien pituuserosta, eikä syvyyserosta. Niinpä sitä koskevalla väitteellä ei ole kuin viihdearvo, jos sitten edes sitäkään. Lähinnä väitteen esittäjä vain nolaa itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

On täysin epäuskottavaa, että code 0 parantaa vauhtia sekä 80 että 120 asteen tuulikulmalla, mutta huonontaisi vauhtia 100 asteen tuulikulmalla samassa tuulessa, siis sekä 6 että 8 solmun tosituulessa.
Se vie uskottavuuden koko polaarilta, ei vain kyseisissä mittapisteissä eli myös kölivaihtoehtojen välillä. Mitään näyttöä ei ole esitetty että kyseisten kölien pituuksissa olisi jotain eroa, saati sitä kumpi niistä olisi lyhyempi ja kumpi taas pitempi. Ja vielä vähemmän siitä, että mahdollinen ero veneiden suorituskyvyssä johtuisi kölien pituuserosta, eikä syvyyserosta. Niinpä sitä koskevalla väitteellä ei ole kuin viihdearvo, jos sitten edes sitäkään. Lähinnä väitteen esittäjä vain nolaa itsensä.

Lue lisää

Muut kuin sinä eivät ole yrittäneetkään ymmärtää näitä polaareja kölin pituuden, vaan siten kuin ne on esitettykin, kölin syvyyden mukaan.

"Normiköli on aika tasan 2 metriä. Lyhyt versio on 1,5-metrinen."
Aloittaja selvästi tarkoittaa veneen syväystä, ei sitä olisiko vene evä- vai pitkäkölinen.
Harvoin samaa venettä on tarjolla evä- ja pitkäkölisenä. Voisitko mainita jonkun!

Keskustelu pitkistä ja lyhyistäö köleistä on asiallista keskustelua juuri siitä mitä aloittaka kysyikin, eikä sen ole tarkoituskaan naurattaa.

Keskustelu syvästä ja matalasta kölistä samassa viestiketjussa on keskustelua asian vierestä, ja aloittajan kannalta varmaankin tahallaan harhaanjohtavaa. Siinäkään ei ole mitään hauskaa, vaikka ehkä joku sen sellaiseksi on tarkoittanut.

Lyhyellä kölillä vauhti paranee useimmiten hieman pienemmän märkäpinnan vaikutuksesta ja sen seurauksena nousukyky paranee vähän, sorto vähenee vauhdin paranemisen seurauksena.
Tämä siis samalla syväyksellä. Syväyksen vaikutus sortoon ja siten nopeusvektorin suuntaan on tietysti huomattavasti suurempi kuin kölin pituuden, muttei kuulu tähän viestiketjuun.

Kahden metrin syväys vie käytöstä suuren määrän sekä väyliä että luonnonsatamia.

Puolentoista metrin kölejä laitetaan 40-jalkaisiinkin. Niiden heikko suorituskyky ei näy polaareissa, eikä kölin ominaisuuksia haukuta koepurjehduksissa.

Joskus lyhyen kölin myötä veneeseen tulee tuplaperäsin.

Kun eroa ei koeta merkittäväksi käytännössä eikä se näy paperilla, taitavat pitkän kölin edut perhepurjehduksessa olla enemmän fiilisperusteisia.

Anonyymi kirjoitti:

Kahden metrin syväys vie käytöstä suuren määrän sekä väyliä että luonnonsatamia.

Puolentoista metrin kölejä laitetaan 40-jalkaisiinkin. Niiden heikko suorituskyky ei näy polaareissa, eikä kölin ominaisuuksia haukuta koepurjehduksissa.

Joskus lyhyen kölin myötä veneeseen tulee tuplaperäsin.

Kun eroa ei koeta merkittäväksi käytännössä eikä se näy paperilla, taitavat pitkän kölin edut perhepurjehduksessa olla enemmän fiilisperusteisia.

Lue lisää

"pitkän kölin edut perhepurjehduksessa olla enemmän fiilisperusteisia."

Pitkän kölin etuja perhepurjehduksessa ei ole.
Etua on vain karilleajoissa silloin kun vauhtia on vähän enemmän. Mutta lyhytkin kestää kun vauhti on tarpeeksi alhainen, ja pitkänkin saa kyllä rikki jos vauhtia on tarpeeksi. Karilleajot ylipäätään eivät kuitenkaan kuulu osaksi purjehdusta.

Ainoastaan tahallisesti trollaava käyttää syvästä kölistä ilmaisua pitkäköli taikka päinvastoin. Jokainen normaalijärkinen ymmärtää kyllä pitkän kölin viittaavn sen dimensioon pituussuunnassa, ja syvän kölin sen dimensioon syvyyssuunnassa, eli alhaalta ylöspäin.
Oikeiden termien käyttö ei ole mitään vittuilua eikä tyhmyyttä, vaan ilmiselvästi väärien käyttö on tahallista trollaamista.

Valmistajat käyttävät nimitystä pitkä köli.

Ainoa viranomaisen paperi lienee huviveneen rekisteröinti todistus. Siinä esiintyy pitkäköli, täysköli tai jokin muu termi ihan sen mukaan mitä rekisteröinnissä on ilmoitettu, useinmiten omistajan itsensä toimesta. Viranomainen ei niihin kuvauksiin ja sanavalintoihin ole mitenkään puuttunut eikä ole mitään aihettakaan.
Mitään virallista määritelmää ei siis huviveneiden osalta ole olemassa.
Terve järki riittää lähes kaikilla sen käsittämiseen, että kölin pituus mitataan pituus suunnassa, ja syvyys syvyyssuunnassa. Joukossamme on kuitenkin trolleja jotka käyttävät tahallaan termejä miten sattuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa viranomaisen paperi lienee huviveneen rekisteröinti todistus. Siinä esiintyy pitkäköli, täysköli tai jokin muu termi ihan sen mukaan mitä rekisteröinnissä on ilmoitettu, useinmiten omistajan itsensä toimesta. Viranomainen ei niihin kuvauksiin ja sanavalintoihin ole mitenkään puuttunut eikä ole mitään aihettakaan.
Mitään virallista määritelmää ei siis huviveneiden osalta ole olemassa.
Terve järki riittää lähes kaikilla sen käsittämiseen, että kölin pituus mitataan pituus suunnassa, ja syvyys syvyyssuunnassa. Joukossamme on kuitenkin trolleja jotka käyttävät tahallaan termejä miten sattuu.

Lue lisää

Syvästä kölistä tulee pitkä ainoastaan sen maatessa verstaan lattialla.

Erotatko vasemman ja oikeankin toisistaan vain asiayhteydestä?
Termeillähän ei sinulle ole merkitystä, eli olet tyypillinen trolli.
Ja ei, siinä ei todellakaan ole mitään hauskaa.

Myötähäpeää ei taida nyt tähän saada millään sopimaan.
Kyllä oikeat termit ja yksiköt ovat järkevän keskustelun peruskiviä.
On täysin irrationaalista lähteä tulkitsemaan toisen ajatusmaailmaa hänen tekstinsä asiayhteydestä.

Comfort factor ei ota huomioon kölin syvyyttä. Suurempi paino parantaa comfort factoria vähän. Rullauksesta en osaa sanoa.

Erityisesti saaristossa parempi nousukulma helpottaa luovimista vähentämällä vendojen määrää. Avomerellä huonompi nousu hukkaa vain aikaa.

Comfort factorin laskukaava on hyvin yksinkertaistettu, siksi se ei ota huomioon köliä. Matalamman kölin vaikutus on sama kuin maston pois ottaminen, joka tekee veneen epämiellyttäväksi kiikkujaksi. Suurempi paino lyhyemmän varren päässä on huonompi vakauttaja.

Anonyymi kirjoitti:

Erityisesti saaristossa parempi nousukulma helpottaa luovimista vähentämällä vendojen määrää. Avomerellä huonompi nousu hukkaa vain aikaa.

Comfort factorin laskukaava on hyvin yksinkertaistettu, siksi se ei ota huomioon köliä. Matalamman kölin vaikutus on sama kuin maston pois ottaminen, joka tekee veneen epämiellyttäväksi kiikkujaksi. Suurempi paino lyhyemmän varren päässä on huonompi vakauttaja.

Lue lisää

Toisaalta avomerellä pienempi kölin koko nopeuttaa matkantekoa avotuulissa, kenties vaikutus jopa ylittää lisäpainon hidastavan vaikutuksen. Mutta ero on kaikean kaikkiaan kilpailutilanteessa arvioitu prosentin suuruiseksi. Matkapurjehduksessa ero voi olla isompi tai pienempi.

Bossu kirjoitti:

Toisaalta avomerellä pienempi kölin koko nopeuttaa matkantekoa avotuulissa, kenties vaikutus jopa ylittää lisäpainon hidastavan vaikutuksen. Mutta ero on kaikean kaikkiaan kilpailutilanteessa arvioitu prosentin suuruiseksi. Matkapurjehduksessa ero voi olla isompi tai pienempi.

Lue lisää

Matalampi köli on lähes aina merkittävästi painavampi ja pinta-alaltaan suurempi kuin syvä köli. Tällä kompensoidaan korkeammalla olevaa painopistettä ja matalamman kölin huonompaa nostovoimaa.

Kaikki nuo heikentävät suorituskykyä myös avotuulilla, mutta tietysti selvemmin kryssillä.

Taatusti ei kisoissa pärjää 1,5 m kölillä, jos lukuero on vain sadasosan 1,9 m köliin. Yleensä on 20 cm syvyyserosta tulee tuollainen ero.

Anonyymi kirjoitti:

Matalampi köli on lähes aina merkittävästi painavampi ja pinta-alaltaan suurempi kuin syvä köli. Tällä kompensoidaan korkeammalla olevaa painopistettä ja matalamman kölin huonompaa nostovoimaa.

Kaikki nuo heikentävät suorituskykyä myös avotuulilla, mutta tietysti selvemmin kryssillä.

Taatusti ei kisoissa pärjää 1,5 m kölillä, jos lukuero on vain sadasosan 1,9 m köliin. Yleensä on 20 cm syvyyserosta tulee tuollainen ero.

Lue lisää

Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.

Bossu kirjoitti:

Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.

Lue lisää

LYS nyt ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, varsinkaan tuollaisen hyvin vähän kisatun veneen osalta. Kumpikaan köli ei liene lyijyä ja matalaan halutaan lisää pinta-alaa, jotta sorto ei kasva tolkuttomasti.

Anonyymi kirjoitti:

LYS nyt ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, varsinkaan tuollaisen hyvin vähän kisatun veneen osalta. Kumpikaan köli ei liene lyijyä ja matalaan halutaan lisää pinta-alaa, jotta sorto ei kasva tolkuttomasti.

Lue lisää

Lisäpinta-ala matalassa kölissä ei yleensä vähennä sortoa. Samalla syväydellä tupla pinta-ala puolittaa nostovoimakertoimen ja pitää nostovoiman ennallaan samalla tulokulmalla.
Poikkeuksena tilanne jossa ollaan lähes sakkauskulmilla, mutta se on käytännössä todella harvinaista, heti vendan jälkeen aallokossa ja hiljaisessa tuulessa saattaisi esiintyä.
Satamassa sivutuulessa sortovauhdissa on tietysti suuri ero silloin kun vauhdin veneen pituussuunnassa pysäyttää, koska pinta-ala vaikuttaisi 90 asteen sortokulmalla suoraan verrannollisesti vastukseen samalla vauhdilla mitattaessa. Samalla voimalla siis vauhtien suhde on 1:sqrt(2) jos pinta-alojen suhde on 2:1.
Matalaan köliin halutaan siis lisää tilavuutta samalla tiheydellä, jotta saadaan sinne lisää painoa. Lisätilavuus toteutetaan matalammalla kölillä lisäämällä sekä jännettä että paksuutta. Mutta jännettä ja siten pinta-alaaa voidaan lisätä suhteessa enemmän, koska silloin vastus saadaan mahdolliseti pienemmäksi myös nollasortokulmalla.

Bossu kirjoitti:

Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.

Lue lisää

LYS:ssä pyritään kaiketi huomioimaan laajaa tuulenvoimakkuusaluetta.
Luovilla veneen prosentuaalinen hidastuminen matalan kölin seurauksena muuttuu aika paljon tuulen voimakkuuden mukana. Se on suurimmillaan kevyessä kelissä, ja kovassa tuulessa prosenteissa mitattuna paljon vähemmän.
Kyllä suuri pinta-alainen matalaköli on avotuulissakin hitaampi, ero vain jää mahdollisesti selvästikin alle prosentin, jolloin asialla ei ole matkapurjehtijalle enää merkitystä.