Olisi edessä uuden moottorin hankinta Comfortina 32 purjeveneeseen tämän kesän jälkeen. Nykyinen MD7 (v1982) menee varaosiksi ja nyt olisi hakusessa uusi kone. Nyt ehdotuksia kehiin. Veneessä vp s120 vetolaite joka hyvässä kunnossa ja ajattelin jättää paikalle. Mitä konetta suosittelette? Sole, Yanmar, Volvo Penta, Nanni, Vetus.... nyt haetaan hinta-laatusuhteeltaan parasta konetta.
Uusi moottori VP MD 7 tilalle
Anonyymi
511350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Jos olisin samassa tilanteessa harkitsisin ensin uuden moottorin asennukseen liittyviä ongelmia kuten tila ja uusi moottoripeti. Huoltotöiden hankaluutta, filttereiden ja apulaitteidrn sijaintiakin enmen halvinta hankontahintaa
seppomartti
Komppaan seppomarttia. Vetolaitteen sopivuus rajoittanee moottorivalikoimaa jonkin verran. Laatu mainituissa on riittävä. Mieti, miten mikäkin panmu tilaan sopii.
-MitaanTietamaton-
Kolmisylinterinen Mitsubishi tai Kubota, Kumpaankin saa S120 vetolaitesovitteen. Valinta riippuen siitä miten huoltokohteet asettuu konetilaasi. Mulla on Mitsubishi/Sole vanha S120 vetolaite. Toimii mainiosti, mutta öljynsuodatin, öljytikku ja vesipumppu ovat todella hankalassa paikassa.
Kiitos vastauksista! Moottoritilaan sopii hyvin ainakin Sole ja VP. Hintaeroa kyseisissä moottoreissa on huomattava. Saako hintaerolla vastinetta rahalle jos päätyisi VP moottorin hankintaan?
Mielestäni VP:llä ei saa Soleen verrattuna mitään parempaa vastinetta oli hintaeroa tsi sitten ei.
-MitaanTietamaton-
Monen merkin saa sovitepalalla sopimaan S120:een, mutta ei Volvoa. Uusi Volvo edellyttää myös uutta vetolaitetta, eikä petiinkään olisi sopinut suoraan. -Volvon pakkomyyntipaketti ei kiinnostanut.
Itse vaihdoin MD7:n 3-pyttyiseen Nanniin. Nanni oli pienempi kooltaan, vaati petiin sovitepalat, muuten ei haasteita. Tehoa tuli pikkuisen lisää, vääntöä paljon. Noki katosi pakoputkesta, moottorista tuli tiivis ja laturiin tuli tehoa.. Moottorin käyntiääni muuttui terävämmäksi, mutta pakoäänet vaimenivat.
Sähkömoottori on järkevin. Kustannus sama tai pienempi, huoltokulut alemmat. Ks Facebookin sähköveneilijät -ryhmä.
Päiväpurteen sähkömoottori sopivalla akustolla on varteenotettava. Silloin siirrytään Satamasta merelle ja mereltä satamaan: noin maili suuntaansa.
Mutta kyllä ollaan vielä kaukana siitä, että matkavene pärjäisi sähköllä ja akuilla - siis järkevillä kustannuksilla. Toki jos laittaa 10000 € litium -akuston niin sillä saa jo muutaman kymmenen mailin toimintasäteen. Matkaveneessä toimintasäde pitää kuitenkin olla mieluummin satoja kuin kymmeniä maileja. Riippuu tietysti kovasti käytöstä ja reviirin koosta. Matkaveneen sähkömoottorikäytön laajamittainen yleistyminen edellyttää, että sähkömoottorin tarvitsema energia voidaan kuljettaa mukana jossain muussa muodossa kuin akkuun ladattuna. Polttomoottorigeneraattori, vety/polttokenno, mikroreaktori, joku muu? Akku energiavarastona on yksinkertaisesti surkea. Painaa, maksaa ja vie liikaa tilaa - lisäksi maapallolta loppuu akkuraaka-aineet ennenkuin kaikki tarvittavat kulkupelit on sähköistetty ja varustettu matkakäyttöön riittävillä akustoilla.
Höps. Puhut vain nykyisistä akuista. Mikään ei estä sitä etteikö akku voisi olla kevyt ja/tai pieni. Se että ne ovat nyt painavia ja tehoonsa nähden isoja, on vain nykyisen akkuteknologian rajoitus. Jo 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.
Kuten sanoit, se riippuu käytöstä. Tapio Lehtinen ajoi maailman ympäri ilman dieselmoottoria. Ne samat kesäreissut saa tehtyä sähkömoottoriveneelläkin. Mielellään vene saisi olla kevyt ja herkkä. Näkyyhän tällaisia jo.
Pahoin pelkään, että 10 v. on liian optimistista.
Lyijyakkuteknologia on ollut ylivertaista reilusti yli 100 vuotta. Matkapuhelimet ja sähköautobuumi ovat asettaneet akuille kehittymistarpeita jo pitkään mutta mitään täysin mullistavaa tai edes merkittävästi teho/tila/tehokkaampaa ei ole kenellekään uskottavalla toimijalla Julkaisuasteella. Ja julkaisusta kaupalliseen tuotteeseen ottaa aikaa ja sitten vielä oma aikansa ennenkuin on hintakilpailukykyä.
Ei toki, kunhan keksitään sellainen kevyt ja pieni energiatehokas. Kun nyt sitä ei ole, on ihan turha spekuloida että kohta on. Kohta kun voi olla 10 tai 200 vuoden päästä. Tai ei ikinä. Tulee sitä ennen joku muu tekniikka.
> Jo 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.
Sama tilannehan on meillä ollut fuusiovoiman osalta. Viimeisen 60 vuotta se on ollut koko ajan 10 vuoden päässä.
Kiitos vastauksista! Kubota moottoreissa on suodattimet ja ym hyvällä paikalla ja on hyvä vaihtoehto joka sopisi meille... Huoltotoimenpiteet helppoja. Onko Betalla ja Nannilla lopulta mitään eroa vai onko sama kone vaan eri värisenä? Kyselisin vielä varaosa saatavuutta ja osien hintoja. Kumpaan moottoriin on helpompi löytää varaosia ja halvempaa... Kubota (Nanni,Beta) tai Mitsubishi (Sole)?
Kyseisten kolmen merkin täkäläisten maahantuojien palvelutasosta on subjektiivinen näkemys: Nanni paras.
Kaikkiin mainittuihin saa edullisia varaosia ja huoltotarvikkeita. Perusmoottorit on erittäin laajalti käytettyjä erilaisissa työkoneissa (generaattorit, traktorit, kaivurit, jne).
Hieman eri lailla Betassa ja Nannissa muutamat kohteet sijoitettu. Minulle Beta sopi paremmin, eikä maahantuojan toiminnassa tai palveluissa ole ollut mitään moittimista. Kaikki moottorinvaihdon yhteydessä tarvitut asennusosat ja huoltotarvikkeet ovat löytyneet suoraan hyllystä. Nannin osalta ei tietenkään kokemusta karttunut.
Peruskone on sama Kubota, mutta marinointi on muistaakseni Betassa englantilaista ja Nannissa ranskalaista työtä. Toteutuksessa on siis pientä eroa, mutta en sanoisi kumpi on fiksumpi. Meille tuli arvonnassa Nanni, johon osia saa tapimerin verkkokaupasta tai sitten hyvin varustetusta tavaratalosta suodattimia tms.
-MitaanTietamaton-
"Veneessä vp s120 vetolaite joka hyvässä kunnossa"
Oletko ottanut vetolaitteen auki, ja katsonut jopa hammaspyörien kulumisasteen, vai onko tuo puhdas arvaus eikä perustu oikeastaan mihinkään?
Oikein voideltunahan kuluminen ei aiheuta oireita ennenkuin ovat jo vaihtokunnossa, eli siitä ettei oireita ole ei voi päätellä yhtään mitään sen todellisesta kunnosta.
Entäs kumitiivisteiden kunto? Miten olet huomioinut niiden haurastumisasteen?
Kumi kovettuu vanhetessaan, koska siitä haihtuu kevyitä hiilivetyjä pois ajan kuluessa.
Ja siltikin voit toki olla täysin oikeassakin, ja vetolaite todellakin on vielä lähes uuden veroinen. Tarkoitan vain ettei todellinen kunto näy päältäpäin eikä oireiden puuttumisesta.
Moottorin ja vaihteisto välisen hammaspyörän kuluminen näkyy selvästi. Osalla on ruotsin kielessä joku mukava nimi, olisikohan medspringare?
Saildriven sisällä hammaspyörien kulumista en ole havainnut.
Seppomartti
Yleensä tuon ikäisissä on Volvon kiinteän kytkimen takia vetolaitteen akseli poori loppu. Samoin poorit moottorin vetolevystä. Kunnostus >1000€. Kunnostutin akselin 800€ Moottoriin VP2002 uusi joustava vetolevy n 350€
Uusissa soleissa huoltopisteitä siirretty järkevimpiin paikkoihin. Viime vene messuilla kävin solen koneita katsomassa itsellä nyt sole mini 17 vm 2009
ja tämän jälkeen on parannuksia tehty eli älä näitten keskusteluden pohjalta ihan tuota solea unohda. Itsellä vain hyviä kokemuksia.
Solen Espoon myyjä on haukuttu laajasti näilläkin palstoilla. Myös Solen jäähdytysputkisto on korroosio altis. Älä osta Solea.
VP on helvetin kallis ja vähintään yhtä paska kuin muutkin. Joku ihmeen vamma vaan saa ihmiset luulemaan että se on hyvä. Mikä tahansa on yhtä hyvä ja varmasti edullisempi.
Kiitos vastauksista! Selvittelyn jälkeen on vaihtoehdoiksi jäänyt Sole Mini-17 ja Kubota Nanni N3.21. Nyt mietin näiden eroja... Huollettavuus suurinpiirtein sama meidän veneessä (suodattimien vaihto ja ym). Tehossa on tietenkin eroja ja sylinterien määrässä (Sole 2 ja Nanni 3). Onko esim sylinterien määrässä selvää hyötyä? Hinta asennettuna on suurinpiirtein sama. Adapteri s120 vetolaitteelle löytyy molemmilta (adapterin laaduista ei tietoa). Toimiiko s120 vetolaite paremmin toisen kanssa vai eikö ole väliä kumman moottorin valitsee vetolaitteen puolesta? Kiitoksia etukäteen vastauksista!
3- pyttynen käy tasaisemmin kuin 2- siis useimmiten.
Seppomartti
Meillä ajatus kulki kulki N2.14 ja N3.21 välillä. Mutta vain hetken, kun 3-cyl oli mielessä ihan heti. On se vaan ompelukone verrattuna vanhaan Yanmarin 2-cyl pannuun. Toki on 35 vuotta nuorempikin. Tehoreserviä tuossa on aivan toisella tavalla käytännössä ja teoriassa, kun vertaa teho- ja vääntökäyriä.
-MitaanTietamaton-
Oletkos tutustunut Lompardinin dieseliin, siinä yksi edullinen vaihtoehto.
Sen saa sovitettuna volvon vetolaitteeseen mepratuotteesta.
Lombardini on hieno ja moderni moottori (verrattuna esim Kubotan ja Mitsubishin perinteisiin moottoreihin). Juuri sen takia en kelpuuta sitä omaan veneeseeni. Merimoottorin pitää olla mahdollisimman yksinkertainen. Ei elektroniikkaa eikä hihnakäyttöistä nokka-akselia.
Esimerkki siitä mitä tarkoitan: Tapio Lehtisen maailmanympäripurjehduksella Lombardini toimi alle 1/4 matkan. En tiedä mikä sille tuli, mutta joka tapauksessa lakkasi toimimasta tavalla mitä ei voinut merellä korjata. Perinteisen moottorin kanssa pärjää erittäin pitkälle kotikonstein.
Tapion huonosti valmisteltu matka on erittäin heikko referenssi moottorivalintaan. Täällä ei ole kerrottu syytä, mutta uuden koneen hajoaminen ensimmäisessä avomerikelissä viittaa vahvasti veden tuloon pakoputkesta. Se hajottaa koneen kuin koneen, jos ei osaa reagoida asiaan oikein ja ajoissa.
Eikös Tapion ongelma ollut vain polttoaineessa. Vettä pääsi polttoaineen sekaan aivan liikaa. Konehan saatiin toimintaan maalissa hyvin nopeasti.
Aivan aluksi haluaisin ehdottaa, että laitettaisiin kommentin yhteyteen joku puumerkki, niin olisi mukavampi seurata keskustelun etenemistä.
Sitten teemaan. Onko purjeveneiden pakoputkeen mahdollista asentaa pieni läppä, joka estäisi voimakkaan aallon aiheuttaman takaiskun.
Se ei tietenkään saa olla täysin sulkeva, jottei pienellä teholla vesi jää sen taakse, mutta sellainen läppä saattaisi auttaa joissakin tilanteissa.
AD31
Totta. Mutta hyvä esimerkki siitä, että Lombardini ei ole pitkänmatkan purjehdukseen sopiva valinta. Jos tietokone sekoaa tai hihna katkeaa niin ei ole juurikaan mitään tehtävissä. Realisoitui tämä Tapion retkellä tai ei. Perinteisessä merimoottorissa on huomattavasti vähemmän matkankeskeytysriskitekijöitä.
Ne riskitekijät voi kattavasti selvittää vasta kestotestissä. Jos jossain moottorissa karkaa helpommin glykolit makeavesikierrosta lämmönvaihtimen heikkouden takia, niin kyllä on sekin on vakava riski, sitä vain ei näy päälle. Vakavampi kuin hihnan katkeaminen, koska seurauksena voi olla jopa tulipalo. Veneistä ei ole luotettavuustilastoja saatavissa, joten tämä tieto on hämärän peitossa.
On mahdollista. Sarana yläreunaan ja läppä hieman vinoon niin painovoima pitää suljettuna ja pakokaasut puhaltaa auki.
seppomartti
Mikä on paras tapa verrata teho-ja vääntökäyriä kun miettii merikoneita? Miten käyriä pitää tulkita, jotta niistä saa eniten tietoa irti veneilyä ajatellen? Nyt haetaan riittävän tehokasta konetta, mutta samalla haluaisi huomioida, että kone on taloudellinen (polttoaineen kulutus). Tässä nyt satelee kysymyksiä, mutta kun moottoria ei vaihdeta monta kertaa, niin nyt haluaisi osua mahdollisimman oikein...
Purjehtija tuskin hyötyy kulutus-, teho- ja vääntökäyrien vertailusta. Jos kiinnostaa niin se on hyvä mutta aika hyödytöntä. Litrasta dieseliä voivat eri moottorit saada vain minimaalisia tehoeroja esimerkiksi polttamalla puristuksella 17 tai 20. Hyötysuhteita moottoreiden välillä emme tiedä. Jonkun nopeusen saavuttamiseen tarvitaan määrätty hepomäärä tulipa se vihreästä tai keltaisesta moottorista. Taloudellisuutta tyvenessä tavoitellessa kannattaa pudottaa nopeutta. Potkurivalinnalla pn varmaan eri luokan eroja saavutettavissa kuin käppyröiden vertailulla. Jos ajomäärä on peruspurjehtijan n.100h/ vuosi niin yllä mainituilla moottorien välisillä eroilla ei ole käytännön merkitystä. Filtterien ja öljyn vaihdon sujuvuus on merkitsevämpi.
seppomartti
Ensiksi pitää arvioida oman paatin tehotarve eri nopeuksilla. Uppoumanopeuksilla se on ehke toisen asteen käyrä, joka runkonopeutta lähestyessä ja sitä ylitettäessä kasvaa hyvin voimakkaasti. Taloudellisuus perustuu moottorin ominaiskulutukseen, joka on pa-määrä per käytetty hevosvoima tai kilowatti. Ominaiskulutuksessa ei ole kovin merkittävää eroa näissä pikkudieseleissä. Jossain 4 solmun nopeuksissa tehotarve lienee muutamia hevosvoimia tyynellä. Tavallaan liiasta tehosta ei ole hyötyä, mutta eipä juuri haittaakaan, ellei ihan tyhjäkäynnillä ajele, jolloin palotila ei lämpene normaalisti. Kulutus perustuu käytettyyn tehoon.
Käytännössä kohtuullisesti ylitehoisesta pannusta saa tehoreserviä huonoihin keleihin melko pienellä rahasijoituksella, jos matkavauhdin saa sovitettua suurimman väännön alueelle.
-MitaanTietamaton-
Seppomartin ajatuksiin on helppo yhtyä. Itselläni on 3.7 tonnia painavassa puolitonnarissa BetaMarinen 20 - heppainen ja kolmisylinterinen Kubota. Erittäin hyvä moottori, joka käy tasaisesti ja jossa riittää voimaa. Tyynellä ilmalla runkonopeus saavutetaan puoliteholla ja 2 000 kierroksella, mikä tekee matka-ajosta miellyttävän. Kannattaa olla tarkkana myös asennuksen kanssa ja valvoa, että kaikki tulee tehtyä kunnolla.
Näyttää siltä, että olemme kääntymässä Solen suuntaan. Kysymys potkureista. Meille ehdotettiin Radicen 15 x 10 taittolapaa. Onko Radicen taittolavat hinta-laatusuhteeltaan hyvät vai kannattaisiko vielä selvittää esim Flexofoldin hintoja?
Radice on hintalaatusuhteeltaan hyvä: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html&ved=2ahUKEwip1Nv499HjAhXQ-yoKHd3WAgcQFjAAegQIAxAB&usg=AOvVaw1HPEQq1whv6_zdcyMHfWvE
Radice/Alpa on sama potkuri kuin Volvo Pentan edellisen sukupolven 2-lapainen. Nykyinenhän on käyrillä lavoilla. Noista kahdesta itse valitsisin Radicen. Flexofold on kalliimpi ja ehkä myös parempi. Edellisessä veneessäni oli Radice/VP 14x8 ja se toimi oikein hyvin.
Flexofoldista 2-lapainen ei ole hirveästi kalliimpi ja 3-lapainen taas on tuplasti kalliinpi, mutta ei 2-lapaista parempi. Etsi "the ultimate propeller test".
Kauppias ymmärrettävästi myy uuden potkurin mielellään ja tavoitteitaan tukien saattaa esittää, että uusi potkuri olisi välttämätön. En tietenkään voi tietää missä kunnossa ja kuinka hyvä/huono vanha potkurisi on, mutta lähtokohtaisesti lausun, että potkuria ei ole pakko uusia. Vetolaite/välitys pysyy ennallaan. Jos nyt ajat matka-ajoa kierroksilla 2100, niin jatkossa ajat matka-ajoa kierroksilla 2100 täsmälleen samaa nopeutta. Ei se potkuri tiedä kuka sitä pyörittää. Oleellista välityksen ja potkurin soveltuvuusarvioinnissa ja mitoituksessa on se, että matka-ajon kierrokset asettuu moottorin vääntökäyrän huippualueelle. Tyypillisesti noissa vääntökäyrän huippualue on siellä 1900-2500 haarukassa. Huippukierroksien saavuttaminen uppoumarunkoisessa ei ole ensinkään oleellista.
MD7 huipputehon kierrokset 2600 ja Sole (Mini 17?) 3600 rpm. Tehoeroa muutama hv. Kyllä tuossa on syytä potkuri vaihtaa. Jos potkuri oli vanha kevytlapainen teräspotkuri, tulee samalla pakille reilusti puhtia lisää.
Potkuri on vanha VP:n teräslapainen.
Meillä pannun maxrpm on 3600, mutta sitä käytetään kuin 3000 rpm moottoria, mikä oli edellinen. Matkavauhti ajoittuu max.väännön alueelle. Potkuria ei vaihdettu, vaikka maahantuoja laski kevyemmän rusetin.
Tässä on teoreettinen riski pyytää moottorilta enemmän tehoa kuin se pystyy antamaan. Käytännössä perä kaivautuu hanaa annettaessa niin syvälle, että pyynnin huomaa, ennen kuin musta savu ilmentää asian.
-MitaanTietamaton-
2600 on kuitenkin reilusti vähemmän kuin 3000 rpm. Riippuu tietysti myös miten vanha potkuri oli mitoitettu. Jos otti 3000 rpm, eikä esim 2700 rpm, ja samalla tuli tehoakin lisää, on vanha ok.
Ko. tapauksessa potkuri oli vanha teräksinen, joka kannattaa ehdottomasti vaihtaa, vaikka sopiva olisikin (varmasti ei ole).
Mikä on muuten vetolaitteen välitys? 2600->3600 on varsin suuri muutos, jonka jälkeen potkuri pyörii mahdollisesti aivan turhan kovaa. Jos on vain 2:1, harkitsisin vahvasti 3000 rpm konetta tai uutta vetolaitetta. Selvästi yli 1500 rpm potkuriakselin kierrosluku ei sovellu uppoumaveneeseen hyvin.
Kiitos hyvistä kommenteista! Vetolaitteen välitys on 2:1. Mahdollinen Radicen potkuri olisi isompi kun veneen vanha (myyjän mukaan). En muista ulkoa minkä kokoinen nykyinen potkuri on.
Onko VP pikkudieseleissä teräspptkureita???
Oli 80-luvulla.
Kannattaa tutkailla varaosien hintoja myös. Ajan myötä sekin voi tulla ajankohtaiseksi. Volvolla on törkeän kalliit hinnat, joka tekee isommat remontit epäkannattaviksi ja lyhentää koneen elinikää. Vertaa joidenkin osien hintoja ja saatavuutta ehdokkaiden välillä.
Osaako kukaan selittää eron Solen ja Betan käyrissä. Kun vertailee käyriä esim. 2200RPM kohdalla niin Solen ”propellerpower” osoittaa 3kw ja Beta 9kw. Mitä tämä ero kertoo teille?
Alempi on potkurikäyrän mukainen eli uppoumaveneessä oikein mitoitettu potkuri kuormittaa moottoria tuon verran. Potkurikäyrälle ilmoitetaan joskus myös potenssi. Paaluvedossa se on 3 ja purjevene ei ole kaukana siitä normaalitapauksessa.
Sole Mini-17:lle on molemmat käyrät: potkurikäyrä ja koneen maksimitehokäyrä: https://docs.wixstatic.com/ugd/4cbe8a_be04fb51aa164051be7a84e168171534.pdf
Maksimiteho olisi 2200 rpm lähes 9 kw, mutta potkuri tarvitsee vain alle 3 kW.
Jälkimmäinen on laskettu kaavalla Pmax * (RPM/RPMmax)^3, siis 12 *(2200/3600)^3 = 2,7 kW.
Tuo kertoo juuri sen, ettei uppoumarunkoisen veneen moottorin tehokäyrällä ole mitään väliä. Ainoa piste, jossa ollaan lähelläkään tehokäyrää on kaasu pohjassa.
Volvo penta on lelu pien moottoreissa ja ei kovin hyvä isoissakaan, ratsastas 60-70 luvun maineella.
Tehoa osaavat ottaa ja takuun jälkeen alkaa murheet ja 15 vuoden kuluttua voi varaosatkin olla vaikeita saada, esim suljetut elektroniikan "mustat laatikot"...