Uusi moottori VP MD 7 tilalle

Komppaan seppomarttia. Vetolaitteen sopivuus rajoittanee moottorivalikoimaa jonkin verran. Laatu mainituissa on riittävä. Mieti, miten mikäkin panmu tilaan sopii.
-MitaanTietamaton-

Mielestäni VP:llä ei saa Soleen verrattuna mitään parempaa vastinetta oli hintaeroa tsi sitten ei.
-MitaanTietamaton-

Päiväpurteen sähkömoottori sopivalla akustolla on varteenotettava. Silloin siirrytään Satamasta merelle ja mereltä satamaan: noin maili suuntaansa.
Mutta kyllä ollaan vielä kaukana siitä, että matkavene pärjäisi sähköllä ja akuilla - siis järkevillä kustannuksilla. Toki jos laittaa 10000 € litium -akuston niin sillä saa jo muutaman kymmenen mailin toimintasäteen. Matkaveneessä toimintasäde pitää kuitenkin olla mieluummin satoja kuin kymmeniä maileja. Riippuu tietysti kovasti käytöstä ja reviirin koosta. Matkaveneen sähkömoottorikäytön laajamittainen yleistyminen edellyttää, että sähkömoottorin tarvitsema energia voidaan kuljettaa mukana jossain muussa muodossa kuin akkuun ladattuna. Polttomoottorigeneraattori, vety/polttokenno, mikroreaktori, joku muu? Akku energiavarastona on yksinkertaisesti surkea. Painaa, maksaa ja vie liikaa tilaa - lisäksi maapallolta loppuu akkuraaka-aineet ennenkuin kaikki tarvittavat kulkupelit on sähköistetty ja varustettu matkakäyttöön riittävillä akustoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Päiväpurteen sähkömoottori sopivalla akustolla on varteenotettava. Silloin siirrytään Satamasta merelle ja mereltä satamaan: noin maili suuntaansa.
Mutta kyllä ollaan vielä kaukana siitä, että matkavene pärjäisi sähköllä ja akuilla - siis järkevillä kustannuksilla. Toki jos laittaa 10000 € litium -akuston niin sillä saa jo muutaman kymmenen mailin toimintasäteen. Matkaveneessä toimintasäde pitää kuitenkin olla mieluummin satoja kuin kymmeniä maileja. Riippuu tietysti kovasti käytöstä ja reviirin koosta. Matkaveneen sähkömoottorikäytön laajamittainen yleistyminen edellyttää, että sähkömoottorin tarvitsema energia voidaan kuljettaa mukana jossain muussa muodossa kuin akkuun ladattuna. Polttomoottorigeneraattori, vety/polttokenno, mikroreaktori, joku muu? Akku energiavarastona on yksinkertaisesti surkea. Painaa, maksaa ja vie liikaa tilaa - lisäksi maapallolta loppuu akkuraaka-aineet ennenkuin kaikki tarvittavat kulkupelit on sähköistetty ja varustettu matkakäyttöön riittävillä akustoilla.

Lue lisää

Höps. Puhut vain nykyisistä akuista. Mikään ei estä sitä etteikö akku voisi olla kevyt ja/tai pieni. Se että ne ovat nyt painavia ja tehoonsa nähden isoja, on vain nykyisen akkuteknologian rajoitus. Jo 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Anonyymi kirjoitti:

Päiväpurteen sähkömoottori sopivalla akustolla on varteenotettava. Silloin siirrytään Satamasta merelle ja mereltä satamaan: noin maili suuntaansa.
Mutta kyllä ollaan vielä kaukana siitä, että matkavene pärjäisi sähköllä ja akuilla - siis järkevillä kustannuksilla. Toki jos laittaa 10000 € litium -akuston niin sillä saa jo muutaman kymmenen mailin toimintasäteen. Matkaveneessä toimintasäde pitää kuitenkin olla mieluummin satoja kuin kymmeniä maileja. Riippuu tietysti kovasti käytöstä ja reviirin koosta. Matkaveneen sähkömoottorikäytön laajamittainen yleistyminen edellyttää, että sähkömoottorin tarvitsema energia voidaan kuljettaa mukana jossain muussa muodossa kuin akkuun ladattuna. Polttomoottorigeneraattori, vety/polttokenno, mikroreaktori, joku muu? Akku energiavarastona on yksinkertaisesti surkea. Painaa, maksaa ja vie liikaa tilaa - lisäksi maapallolta loppuu akkuraaka-aineet ennenkuin kaikki tarvittavat kulkupelit on sähköistetty ja varustettu matkakäyttöön riittävillä akustoilla.

Lue lisää

Kuten sanoit, se riippuu käytöstä. Tapio Lehtinen ajoi maailman ympäri ilman dieselmoottoria. Ne samat kesäreissut saa tehtyä sähkömoottoriveneelläkin. Mielellään vene saisi olla kevyt ja herkkä. Näkyyhän tällaisia jo.

Anonyymi kirjoitti:

Höps. Puhut vain nykyisistä akuista. Mikään ei estä sitä etteikö akku voisi olla kevyt ja/tai pieni. Se että ne ovat nyt painavia ja tehoonsa nähden isoja, on vain nykyisen akkuteknologian rajoitus. Jo 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Lue lisää

Pahoin pelkään, että 10 v. on liian optimistista.

Lyijyakkuteknologia on ollut ylivertaista reilusti yli 100 vuotta. Matkapuhelimet ja sähköautobuumi ovat asettaneet akuille kehittymistarpeita jo pitkään mutta mitään täysin mullistavaa tai edes merkittävästi teho/tila/tehokkaampaa ei ole kenellekään uskottavalla toimijalla Julkaisuasteella. Ja julkaisusta kaupalliseen tuotteeseen ottaa aikaa ja sitten vielä oma aikansa ennenkuin on hintakilpailukykyä.

Anonyymi kirjoitti:

Höps. Puhut vain nykyisistä akuista. Mikään ei estä sitä etteikö akku voisi olla kevyt ja/tai pieni. Se että ne ovat nyt painavia ja tehoonsa nähden isoja, on vain nykyisen akkuteknologian rajoitus. Jo 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Lue lisää

Ei toki, kunhan keksitään sellainen kevyt ja pieni energiatehokas. Kun nyt sitä ei ole, on ihan turha spekuloida että kohta on. Kohta kun voi olla 10 tai 200 vuoden päästä. Tai ei ikinä. Tulee sitä ennen joku muu tekniikka.

> Jo 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Sama tilannehan on meillä ollut fuusiovoiman osalta. Viimeisen 60 vuotta se on ollut koko ajan 10 vuoden päässä.

Kyseisten kolmen merkin täkäläisten maahantuojien palvelutasosta on subjektiivinen näkemys: Nanni paras.
Kaikkiin mainittuihin saa edullisia varaosia ja huoltotarvikkeita. Perusmoottorit on erittäin laajalti käytettyjä erilaisissa työkoneissa (generaattorit, traktorit, kaivurit, jne).

Hieman eri lailla Betassa ja Nannissa muutamat kohteet sijoitettu. Minulle Beta sopi paremmin, eikä maahantuojan toiminnassa tai palveluissa ole ollut mitään moittimista. Kaikki moottorinvaihdon yhteydessä tarvitut asennusosat ja huoltotarvikkeet ovat löytyneet suoraan hyllystä. Nannin osalta ei tietenkään kokemusta karttunut.

Moottorin ja vaihteisto välisen hammaspyörän kuluminen näkyy selvästi. Osalla on ruotsin kielessä joku mukava nimi, olisikohan medspringare?
Saildriven sisällä hammaspyörien kulumista en ole havainnut.
Seppomartti

Yleensä tuon ikäisissä on Volvon kiinteän kytkimen takia vetolaitteen akseli poori loppu. Samoin poorit moottorin vetolevystä. Kunnostus >1000€. Kunnostutin akselin 800€ Moottoriin VP2002 uusi joustava vetolevy n 350€

3- pyttynen käy tasaisemmin kuin 2- siis useimmiten.
Seppomartti

Meillä ajatus kulki kulki N2.14 ja N3.21 välillä. Mutta vain hetken, kun 3-cyl oli mielessä ihan heti. On se vaan ompelukone verrattuna vanhaan Yanmarin 2-cyl pannuun. Toki on 35 vuotta nuorempikin. Tehoreserviä tuossa on aivan toisella tavalla käytännössä ja teoriassa, kun vertaa teho- ja vääntökäyriä.
-MitaanTietamaton-

Oletkos tutustunut Lompardinin dieseliin, siinä yksi edullinen vaihtoehto.
Sen saa sovitettuna volvon vetolaitteeseen mepratuotteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Oletkos tutustunut Lompardinin dieseliin, siinä yksi edullinen vaihtoehto.
Sen saa sovitettuna volvon vetolaitteeseen mepratuotteesta.

Lombardini on hieno ja moderni moottori (verrattuna esim Kubotan ja Mitsubishin perinteisiin moottoreihin). Juuri sen takia en kelpuuta sitä omaan veneeseeni. Merimoottorin pitää olla mahdollisimman yksinkertainen. Ei elektroniikkaa eikä hihnakäyttöistä nokka-akselia.

Esimerkki siitä mitä tarkoitan: Tapio Lehtisen maailmanympäripurjehduksella Lombardini toimi alle 1/4 matkan. En tiedä mikä sille tuli, mutta joka tapauksessa lakkasi toimimasta tavalla mitä ei voinut merellä korjata. Perinteisen moottorin kanssa pärjää erittäin pitkälle kotikonstein.

Anonyymi kirjoitti:

Lombardini on hieno ja moderni moottori (verrattuna esim Kubotan ja Mitsubishin perinteisiin moottoreihin). Juuri sen takia en kelpuuta sitä omaan veneeseeni. Merimoottorin pitää olla mahdollisimman yksinkertainen. Ei elektroniikkaa eikä hihnakäyttöistä nokka-akselia.

Esimerkki siitä mitä tarkoitan: Tapio Lehtisen maailmanympäripurjehduksella Lombardini toimi alle 1/4 matkan. En tiedä mikä sille tuli, mutta joka tapauksessa lakkasi toimimasta tavalla mitä ei voinut merellä korjata. Perinteisen moottorin kanssa pärjää erittäin pitkälle kotikonstein.

Lue lisää

Tapion huonosti valmisteltu matka on erittäin heikko referenssi moottorivalintaan. Täällä ei ole kerrottu syytä, mutta uuden koneen hajoaminen ensimmäisessä avomerikelissä viittaa vahvasti veden tuloon pakoputkesta. Se hajottaa koneen kuin koneen, jos ei osaa reagoida asiaan oikein ja ajoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tapion huonosti valmisteltu matka on erittäin heikko referenssi moottorivalintaan. Täällä ei ole kerrottu syytä, mutta uuden koneen hajoaminen ensimmäisessä avomerikelissä viittaa vahvasti veden tuloon pakoputkesta. Se hajottaa koneen kuin koneen, jos ei osaa reagoida asiaan oikein ja ajoissa.

Lue lisää

Eikös Tapion ongelma ollut vain polttoaineessa. Vettä pääsi polttoaineen sekaan aivan liikaa. Konehan saatiin toimintaan maalissa hyvin nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Tapion huonosti valmisteltu matka on erittäin heikko referenssi moottorivalintaan. Täällä ei ole kerrottu syytä, mutta uuden koneen hajoaminen ensimmäisessä avomerikelissä viittaa vahvasti veden tuloon pakoputkesta. Se hajottaa koneen kuin koneen, jos ei osaa reagoida asiaan oikein ja ajoissa.

Lue lisää

Aivan aluksi haluaisin ehdottaa, että laitettaisiin kommentin yhteyteen joku puumerkki, niin olisi mukavampi seurata keskustelun etenemistä.

Sitten teemaan. Onko purjeveneiden pakoputkeen mahdollista asentaa pieni läppä, joka estäisi voimakkaan aallon aiheuttaman takaiskun.

Se ei tietenkään saa olla täysin sulkeva, jottei pienellä teholla vesi jää sen taakse, mutta sellainen läppä saattaisi auttaa joissakin tilanteissa.

AD31

Anonyymi kirjoitti:

Tapion huonosti valmisteltu matka on erittäin heikko referenssi moottorivalintaan. Täällä ei ole kerrottu syytä, mutta uuden koneen hajoaminen ensimmäisessä avomerikelissä viittaa vahvasti veden tuloon pakoputkesta. Se hajottaa koneen kuin koneen, jos ei osaa reagoida asiaan oikein ja ajoissa.

Lue lisää

Totta. Mutta hyvä esimerkki siitä, että Lombardini ei ole pitkänmatkan purjehdukseen sopiva valinta. Jos tietokone sekoaa tai hihna katkeaa niin ei ole juurikaan mitään tehtävissä. Realisoitui tämä Tapion retkellä tai ei. Perinteisessä merimoottorissa on huomattavasti vähemmän matkankeskeytysriskitekijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Mutta hyvä esimerkki siitä, että Lombardini ei ole pitkänmatkan purjehdukseen sopiva valinta. Jos tietokone sekoaa tai hihna katkeaa niin ei ole juurikaan mitään tehtävissä. Realisoitui tämä Tapion retkellä tai ei. Perinteisessä merimoottorissa on huomattavasti vähemmän matkankeskeytysriskitekijöitä.

Lue lisää

Ne riskitekijät voi kattavasti selvittää vasta kestotestissä. Jos jossain moottorissa karkaa helpommin glykolit makeavesikierrosta lämmönvaihtimen heikkouden takia, niin kyllä on sekin on vakava riski, sitä vain ei näy päälle. Vakavampi kuin hihnan katkeaminen, koska seurauksena voi olla jopa tulipalo. Veneistä ei ole luotettavuustilastoja saatavissa, joten tämä tieto on hämärän peitossa.

Purjehtija tuskin hyötyy kulutus-, teho- ja vääntökäyrien vertailusta. Jos kiinnostaa niin se on hyvä mutta aika hyödytöntä. Litrasta dieseliä voivat eri moottorit saada vain minimaalisia tehoeroja esimerkiksi polttamalla puristuksella 17 tai 20. Hyötysuhteita moottoreiden välillä emme tiedä. Jonkun nopeusen saavuttamiseen tarvitaan määrätty hepomäärä tulipa se vihreästä tai keltaisesta moottorista. Taloudellisuutta tyvenessä tavoitellessa kannattaa pudottaa nopeutta. Potkurivalinnalla pn varmaan eri luokan eroja saavutettavissa kuin käppyröiden vertailulla. Jos ajomäärä on peruspurjehtijan n.100h/ vuosi niin yllä mainituilla moottorien välisillä eroilla ei ole käytännön merkitystä. Filtterien ja öljyn vaihdon sujuvuus on merkitsevämpi.
seppomartti

Ensiksi pitää arvioida oman paatin tehotarve eri nopeuksilla. Uppoumanopeuksilla se on ehke toisen asteen käyrä, joka runkonopeutta lähestyessä ja sitä ylitettäessä kasvaa hyvin voimakkaasti. Taloudellisuus perustuu moottorin ominaiskulutukseen, joka on pa-määrä per käytetty hevosvoima tai kilowatti. Ominaiskulutuksessa ei ole kovin merkittävää eroa näissä pikkudieseleissä. Jossain 4 solmun nopeuksissa tehotarve lienee muutamia hevosvoimia tyynellä. Tavallaan liiasta tehosta ei ole hyötyä, mutta eipä juuri haittaakaan, ellei ihan tyhjäkäynnillä ajele, jolloin palotila ei lämpene normaalisti. Kulutus perustuu käytettyyn tehoon.

Käytännössä kohtuullisesti ylitehoisesta pannusta saa tehoreserviä huonoihin keleihin melko pienellä rahasijoituksella, jos matkavauhdin saa sovitettua suurimman väännön alueelle.
-MitaanTietamaton-

Radice on hintalaatusuhteeltaan hyvä: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html&ved=2ahUKEwip1Nv499HjAhXQ-yoKHd3WAgcQFjAAegQIAxAB&usg=AOvVaw1HPEQq1whv6_zdcyMHfWvE

Radice/Alpa on sama potkuri kuin Volvo Pentan edellisen sukupolven 2-lapainen. Nykyinenhän on käyrillä lavoilla. Noista kahdesta itse valitsisin Radicen. Flexofold on kalliimpi ja ehkä myös parempi. Edellisessä veneessäni oli Radice/VP 14x8 ja se toimi oikein hyvin.

Flexofoldista 2-lapainen ei ole hirveästi kalliimpi ja 3-lapainen taas on tuplasti kalliinpi, mutta ei 2-lapaista parempi. Etsi "the ultimate propeller test".

Kauppias ymmärrettävästi myy uuden potkurin mielellään ja tavoitteitaan tukien saattaa esittää, että uusi potkuri olisi välttämätön. En tietenkään voi tietää missä kunnossa ja kuinka hyvä/huono vanha potkurisi on, mutta lähtokohtaisesti lausun, että potkuria ei ole pakko uusia. Vetolaite/välitys pysyy ennallaan. Jos nyt ajat matka-ajoa kierroksilla 2100, niin jatkossa ajat matka-ajoa kierroksilla 2100 täsmälleen samaa nopeutta. Ei se potkuri tiedä kuka sitä pyörittää. Oleellista välityksen ja potkurin soveltuvuusarvioinnissa ja mitoituksessa on se, että matka-ajon kierrokset asettuu moottorin vääntökäyrän huippualueelle. Tyypillisesti noissa vääntökäyrän huippualue on siellä 1900-2500 haarukassa. Huippukierroksien saavuttaminen uppoumarunkoisessa ei ole ensinkään oleellista.

Anonyymi kirjoitti:

Kauppias ymmärrettävästi myy uuden potkurin mielellään ja tavoitteitaan tukien saattaa esittää, että uusi potkuri olisi välttämätön. En tietenkään voi tietää missä kunnossa ja kuinka hyvä/huono vanha potkurisi on, mutta lähtokohtaisesti lausun, että potkuria ei ole pakko uusia. Vetolaite/välitys pysyy ennallaan. Jos nyt ajat matka-ajoa kierroksilla 2100, niin jatkossa ajat matka-ajoa kierroksilla 2100 täsmälleen samaa nopeutta. Ei se potkuri tiedä kuka sitä pyörittää. Oleellista välityksen ja potkurin soveltuvuusarvioinnissa ja mitoituksessa on se, että matka-ajon kierrokset asettuu moottorin vääntökäyrän huippualueelle. Tyypillisesti noissa vääntökäyrän huippualue on siellä 1900-2500 haarukassa. Huippukierroksien saavuttaminen uppoumarunkoisessa ei ole ensinkään oleellista.

Lue lisää

MD7 huipputehon kierrokset 2600 ja Sole (Mini 17?) 3600 rpm. Tehoeroa muutama hv. Kyllä tuossa on syytä potkuri vaihtaa. Jos potkuri oli vanha kevytlapainen teräspotkuri, tulee samalla pakille reilusti puhtia lisää.

Potkuri on vanha VP:n teräslapainen.

Meillä pannun maxrpm on 3600, mutta sitä käytetään kuin 3000 rpm moottoria, mikä oli edellinen. Matkavauhti ajoittuu max.väännön alueelle. Potkuria ei vaihdettu, vaikka maahantuoja laski kevyemmän rusetin.

Tässä on teoreettinen riski pyytää moottorilta enemmän tehoa kuin se pystyy antamaan. Käytännössä perä kaivautuu hanaa annettaessa niin syvälle, että pyynnin huomaa, ennen kuin musta savu ilmentää asian.
-MitaanTietamaton-

Anonyymi kirjoitti:

Meillä pannun maxrpm on 3600, mutta sitä käytetään kuin 3000 rpm moottoria, mikä oli edellinen. Matkavauhti ajoittuu max.väännön alueelle. Potkuria ei vaihdettu, vaikka maahantuoja laski kevyemmän rusetin.

Tässä on teoreettinen riski pyytää moottorilta enemmän tehoa kuin se pystyy antamaan. Käytännössä perä kaivautuu hanaa annettaessa niin syvälle, että pyynnin huomaa, ennen kuin musta savu ilmentää asian.
-MitaanTietamaton-

Lue lisää

2600 on kuitenkin reilusti vähemmän kuin 3000 rpm. Riippuu tietysti myös miten vanha potkuri oli mitoitettu. Jos otti 3000 rpm, eikä esim 2700 rpm, ja samalla tuli tehoakin lisää, on vanha ok.

Ko. tapauksessa potkuri oli vanha teräksinen, joka kannattaa ehdottomasti vaihtaa, vaikka sopiva olisikin (varmasti ei ole).

Mikä on muuten vetolaitteen välitys? 2600->3600 on varsin suuri muutos, jonka jälkeen potkuri pyörii mahdollisesti aivan turhan kovaa. Jos on vain 2:1, harkitsisin vahvasti 3000 rpm konetta tai uutta vetolaitetta. Selvästi yli 1500 rpm potkuriakselin kierrosluku ei sovellu uppoumaveneeseen hyvin.

Kiitos hyvistä kommenteista! Vetolaitteen välitys on 2:1. Mahdollinen Radicen potkuri olisi isompi kun veneen vanha (myyjän mukaan). En muista ulkoa minkä kokoinen nykyinen potkuri on.

Anonyymi kirjoitti:

Potkuri on vanha VP:n teräslapainen.

Onko VP pikkudieseleissä teräspptkureita???

Anonyymi kirjoitti:

Onko VP pikkudieseleissä teräspptkureita???

Oli 80-luvulla.

Alempi on potkurikäyrän mukainen eli uppoumaveneessä oikein mitoitettu potkuri kuormittaa moottoria tuon verran. Potkurikäyrälle ilmoitetaan joskus myös potenssi. Paaluvedossa se on 3 ja purjevene ei ole kaukana siitä normaalitapauksessa.

Sole Mini-17:lle on molemmat käyrät: potkurikäyrä ja koneen maksimitehokäyrä: https://docs.wixstatic.com/ugd/4cbe8a_be04fb51aa164051be7a84e168171534.pdf

Maksimiteho olisi 2200 rpm lähes 9 kw, mutta potkuri tarvitsee vain alle 3 kW.

Jälkimmäinen on laskettu kaavalla Pmax * (RPM/RPMmax)^3, siis 12 *(2200/3600)^3 = 2,7 kW.

Tuo kertoo juuri sen, ettei uppoumarunkoisen veneen moottorin tehokäyrällä ole mitään väliä. Ainoa piste, jossa ollaan lähelläkään tehokäyrää on kaasu pohjassa.