Vuosi vuodelta yksinäisempi

Mikäli luet tämän viestin, olen itse elänyt hyvin samanlaista elämää. Ollut kiusattuna koko peruskoulun ajan, siellä ollut yksinäinen, sekä sen jälkeen kärsinyt jatkuvaa yksinäisyyttä tähän päivään asti. Samaistun tilanteeseesi, ja toivon että et ajaudu totaalliseen toivottomuuteen, johon itse olin erittäin lähellä ajautua.

Näinhän se on, tää että kun vanhenee niin tulee yksinäisemmäksi.
Sama juttu niin monella, minullakin.

Mutta en minä sen takia rupee ihteeni tappamaan.
Keksin koko ajan tekemistä itelleni, luen kirjoja, kattelen netiltä filmejä, osallistun nettikeskusteluihin.
Puhelen myös itsekseni, Kerron mitä milloinkin teen ja kehun että olenpa reipas.

Luin jostain että on viisasta ja terveellistä.
En juttele kylläkään muitten kuullen.

Syksyksi olen suunnitellut aloittaa oikein kampanjan millä tutustua muihin ihmisiin. Aloitan yhden kuntoryhmän, missä kokoonnutaan kaksi kertaa viikossa.
Sitten liityn seurakunnan kirkkokuoroon, siellä laulan muitten mukana.
Aloitan myös flamenko-kurssin.
Oon aina tykännyt flamenkosta.

On niin mukava kun on kesä, vaikka liian kuumaa just nyt.
Menin aamulla jo puoli kahdeksalta mustikkaan, Kolme tuntia olin sillä reissulla.
Ei ollut paljon mustikoita, mutta sainpahan liikuntaa.
Syksyllä aion kerätä sieniä ja pihlajanmarjoja. On aina tehnyt mieli tehdä pihlajanmarjahyytelöä, tänä syksynä lopultakin!

Elähän sure kuomaseni, samassa purressa ollaan!
Kirjoittele tänne jos on huolia.
Täällä on kaikki yksinäisiä. Miten mukava kun tänne saa kirjoittaa.

Ehtoota sinulle ja kohta pötkähdät maaten.
Huomenna on päivä uusi!

Kiitos ajatuksistanne ja rohkaisun sanoistanne. Hyvää kesää kaikille!

Hei,

Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi tänne! Ja edellisiltä kirjoittajalta saitkin jo hyviä neuvoja ja tukea.

Tässä tiedoksesi pari paikkaa, joihin voit halutessasi olla yhteydessä. Et kertonut oletko jo keskustellut tilanteestasi jonkun ulkopuolisen tahon/ammattilaisen kanssa. Siitä voisi olla hyötyä.

- Tukinet.net - tukipisteesi netissä. https://tukinet.net/ Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

- Jos soittaminen tuntuu sinulle sopivimmalta tavalta hakea apua, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 252 5010 arkisin klo 9-07 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 15-07.

Voimia tilanteeseesi!

Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Minulla oli sama tilanne kymmenen vuotta sitten.
Olin silloin kesällä ahdistunut, masentunut ja totaalisen yksin.
Syksyllä olin niin ahdistunut että jouduin mielisairaalaan.
Seuraavana keväänä pääsin pois sairaalasta ja vuotta myöhemmin hain Topi-koulutukseen, Bovallius Ammattiopistoon.
Uusi elämäni alkoi Bovalliuksessa, koska toiminta oli siellä kuntouttavaa.
Pääsin sosiaalisten tilanteiden pelosta eroon ja aloin tottua siihen että voin olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Voimia kaikille yksinäisille.

No älkää nyt luovuttako sitten kuitenkaan. Tuosta avauksestakin tulee päällimmäisinä suunnilleen sellainen olo, että haluaisin mennä naimisiin kanssasi...

Ehkä sitä seuraa voi löytää kuitenkin. Mitä nyt sitten kukin kaipaakin.