Olen vasta ihan alkumetreillä miettimässä kannattaisiko täältä Ruotsista muuttaa Suomen puolelle. Olen Suomessa syntynyt, mutta muutettiin tänne kun olin vielä tarhaiässä. Vähitellen on alkanut tuntumaan että voishan Suomeen muuttoakin harkita yhtenä vaihtoehtona. En ole vielä asioita ehtinyt selvittää joten kaikki vinkit ja tiedot on tervetulleita. Tässä jotain kysymyksiä.
1. Millä perusteella muut Ruotsista Suomeen muuttaneet on valinneet lapsilleen koulun? Mitä siinä pitäisi ottaa huomioon?
2. Kehukaa paikkakuntia, jossa tällainen yh-mamma parin lapsen kanssa vois viihtyä. Mistä vois löytyä töitä?
3. Onko vuokra-asunnon löytäminen Suomesta helppoa? Kumman löytäminen ensin on tärkeämpää työpaikan vai asunnon? Meinaan että voiko asunnon saada, vaikkei olisi varmaa tietoa työpaikasta? Vai meneekö se niin, että jos saa työpaikan, niin sen jälkeen vuokra-asunto plus muut (lapsille tarhapaikat & koulut) löytyy nopeasti ja helposti sen jälkeen?
4. Onko työpaikkaa ylipäätään mahdollista löytää täältä merenlahden toiselta puolelta vai pitäisikö ensin vain muuttaa sinne töitä etsimään ja uskoa sellaisen löytymiseen? Entä sitten, jos ei työtä löydykään?
5. Muiden kokemukset lasten (mulla 5v ja 8v) sopeutumisesta Suomeen kiinnostaa kovasti.
6. Käytännön vinkit muuttoon liittyenkin kiinnostaa. Olen ajatellut, että JOS muutto Suomeen toteutuisi, yrittäisin sitä ennen karsia meidän tavaroita mahdollisimman vähiin. Mietityttää kyllä esimerkiksi huonekalujen osalta, että kannattaako niitä siirtää maasta toiseen, kun meidän huonekalut on täältäkin käytettyinä hankittuja. Olisiko uusia (siis käytettyjä huonekaluja) helppo hankkia Suomesta? Olisiko kuitenkin vähemmän stressaavaa, jos kuitenkin kuljettaisi ainakin tärkeimmät huonekalut mukana? Oletteko ostaneet muuton joltain firmalta? Mitä maksoi muutto Ruotsista Suomeen ja oliko esimerkiksi kokonainen paku tällöin käytettävissä tilan osalta? Kiinnostaa myös miltä paikkakunnalta ja mihin muutitte sekä käytittekö laivaa vai ajoitteko Tornion kautta.
7. Olen kuullut, että joillain muuttajilla on tullut pidempikin (esim. 3kk) katkos erilaisiin sosiaalitukiin kuten lapsilisiin Ruotsista Suomeen muuttaessa. Mietin tässä, että kuinkakohan suuret säästöt pitäisi olla, että selviää muuttokuluista ja on sukanvarressa rahaa, että saa pidettyä porukan leivässä ja katon pään päällä sen yli, että arki taas rullaisi uudessa kotimaassa.
8. Miten muuttoon kannattaisi yrittää valmistautua vai voiko siihen valmistautua?
Ruotsista Suomeen yksinhuoltajana lasten kanssa EHKÄ
48
1649
Vastaukset
- Anonyymi
Ehdottomasti muuttoon kannattaa valmistautua ja minusta kannattaa tehdä huolellisestikin selvittelytyötä ja henkistä valmistautumista - etenkin jo on muuttamassa lasten kanssa. Tätä valmistautumistahan on tosin jo tämä nettipalstalla asioista kysyminenkin, joten olet sen askeleen jo ottanut ;-)
Googlaamalla löydät blogeja, joissa eri maista Suomeen paluumuuttaneet kertovat omasta muuttoprosessistaan. Suosittelen lukemaan niitä, sillä jotkut ovat kertoneet hyvinkin tarkkaan mm. muuttokuormaan ja käytännön asioihin (byrokratia yms.) liittyvistä asioista.
Sitä kyselisin, että suunnitteletko pysyvää muuttoa Suomeen ns. kerralla. Nimittäin olen kuullut, että jotkut pysyvää muuttoa epäröineet ovat muuttaneet kotimaata ensin esimerkiksi yhden vuoden ajaksi ja jos muutto on tuntunut oikealta ratkaisulta, he ovat tehneet siitä pysyvän. Esimerkiksi eräät tuttuni muuttivat pääkaupunkiseudulta Lappiin niin, että he anoivat virkavapaata töistään ja vuokrasivat asuntonsa vuodeksi. Vuoden "koeajan" perusteella he päättivät jäädä Lappiin pysyvästi ja vasta siinä vaiheessa he irtisanoivat työsuhteensa sekä laittoivat asuntonsa myyntiin. He ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun. Tavallisempaa taitaa tosin olla sellainen vaihtoehto, että muuttopäätös tehdään kerralla ja pysyvästi.
Oletko tietoinen #FINNPAUSEN -hankkeesta? Tuon hankkeen kautta kuulemma aiotaan tänä syksynä tulla Västeråsiin ja Eskilstunaan tarkoituksena kertoa suomenruotsalaisille mahdollisuudesta työskennellä Suomessa. Heidän kauttaan voisi kuulemma löytää nimenomaan tällaisen "kokeilutyön" eli määräaikaisen työn erityisesti matkailualalle. Ehkä he tarkoittavat kesän 2020 matkasesonkia erityisesti Turun seudun saaristossa ja länsirannikon (esim. Vaasan seutu) matkakohteissa sekä ehkä Tornionjoen seudullakin, koska olen kuullut tarjolle tulevan sellaisia töitä, joissa tarvitaan ruotsin kielitaitoa. Lapin matkailusektorilla olisi varmaan töitä tarjolla alkavaksi talvikaudeksikin. Toisaalta luin #FINNPAUSEN -hankkeesta, että sen kautta voisi etsiskellä alan kuin alan töitä, joihin Suomeen tarvitaan tekijöitä. Töitä on tarjolla useilla eri aloilla ja useissa eri paikoissa Suomea, joten sopivan paikan löytyminen riippuu varmaan siitäkin, millaista työtä hakija etsii.
Jos miettisin Suomeen muuttamista tai edes ns. koejaksoa Suomessa vuoden 2020 aikana, niin varmaan ihan ensimmäisenä ottaisin yhteyttä noihin #FINNPAUSEN -hankkeen ihmisiin kuullakseni, millaisia mahdollisuuksia heillä on auttaa työpaikan löytämisessä. - Anonyymi
Noin pienet lapset sopeutuvat varmasti hyvinkin helposti varsinkin, jos ovat kotoaan oppineet edes jonkin verran suomea. Ummikkolapsetkin näyttävät sopeutuneen Suomeen varsin sutjakasti ja helpon näköisesti. Teinien osalta olen kuullut kahtalaisia tarinoita. Toiset ovat sopeutuneet erityisesti Ruotsista Suomeen muuttamisen jälkeen aivan supernopeasti Suomeen, mutta toisilta uuteen kotimaahan tottuminen ja juurtuminen on vienyt enemmän aikaa.
Tiedän muutamia Ruotsista Suomeen muuttaneita lapsiperheitä, joissa kaikki perheenjäsenet ovat suhtautuneet muuttoon positiivisesti. Joissain perheissä lapset olivat niitä, jotka eniten tahtoivat muuttaa Suomeen. Kun suhtautuminen muuttoon on positiivisen innostunut ja toiveikas, niin jaksaa varmasti käydä läpi välttämättömät muutokset, muuttoon aina sisältyvät työt (työnhaut, asunnon etsimiset, lippulappujen pyörittämisestä) sitkeämmin läpi eikä kulttuurishokkikaan nujerra.
Lapset ovat tuossa iässä mielestäni tosi hyvän ikäisiä maahanmuuttoa ajatellen. Esimerkiksi viisivuotiaalla olisi ensi syksynä esikoulun tai ekaluokan aloitus. Isompi on vielä alakoulussa, jonka aikana muutto Ruotsista Suomeen ei ole hankala, koska maiden koulusysteemit ovat niin samantyyppisiä.
Monet painottuneet opetukset (esim. musiikkiluokat) ovat sellaisia, joihin usein pyritään testien ja hakuprosessin kautta toisen luokan keväällä ja varsinainen painotettu opetus alkaa kolmannen luokan alussa. Kyseisille luokille on käsittääkseni hankala päästä myöhemmin mukaan. Isompien kaupunkien suomenkielisissä kouluissa on noita painotettuja opetuksia jonkin verran, mutta pienemmillä paikkakunnilla niitä ei juurikaan ole eikä ruotsinkielisissä kouluissa. Suurin osa suomalaisista lapsista opiskelee ihan tavallisilla luokilla. Kolmannella luokalla viimeistään alkaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu. Englanti on edelleen yleisin vieras kieli, mutta muut kielet (saksa, ranska, venäjä) ovat yleistyneet jonkin verran ja muutamissa kaupungeissa voi opiskella myös espanjaa tai kiinaa peruskoulussa. Myös ruotsi on yleinen A-kieli ja osa suosittelee sitä vieraaksi kieleksi Ruotsista Suomeen muuttaneille, mutta en ymmärrä mitä järkeä olisi sijoittaa ruotsia sujuvasti osaava lapsi porukkaan, jossa muut aloittavat ihan alkeista.
Monet Ruotsista Suomeen muuttaneista ovat laittaneet lapsensa ruotsinkielisiin kouluihin ja olleet tyytyväisiä siihen. Toiset taas ovat valinneet suomenkielisen koulun ja olleet siihen tyytyväisiä. On hyvin vaikea sanoa, mikä olisi paras ratkaisu missäkin tilanteessa. Joskus tuleva kotipaikkakunta ratkaisee siinä mielessä, ettei siellä välttämättä ole ruotsinkielistä koulua tarjolla. Joillekin kouluvalinta on lopulta selvinnyt esim. koulumatkaa arvioitaessa. Moni haluaa säilyttää lasten ruotsin kielitaidon Suomeen muuttamisen jälkeenkin, mikä on minusta hyvä tavoite. Toisaalta moni on huolissaan lapsen Suomen kielen taitojen kehittymisestä. Asiaa kannattaa varmaan miettiä senkin mukaan, mitä kieltä tai kieliä kotona puhutaan ja löytyykö lapselle alueelta ruotsin-/suomenkielisiä kavereita tai harrastuksia. Suomessa ruotsinkielisissä kouluissa opiskellaan suomea ja suomenkielisissä ruotsia, mikä myös helpottaa asiaa. Samoin esim. televisiosta tulee ruotsinkielistä ohjelmaa ja kirjoja on lainattavissa kummallakin kielellä. Supisuomenkielisille alueillekin voi tilata kirjaston kaukolainoina ruotsinkielisiä kirjoja ja nykyään monet käyttävät kirjojen, elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistopalveluita. Kaksikieliseksi kehittyminen ei silti käy ihan itsestään, joten yleensä kotiväen täytyy panostaa siihen enemmän tai vähemmän ellei lapsen kasvuympäristö tarjoa mahdollisuuksia kummankin kielen kehittymiseen. Voi käydä niinkin, että Suomeen muuton jälkeen ruotsin kielitaito unohtuu tai näivettyy ainakin pienten lasten kohdalla. Toisaalta ymmärrän niitäkin vanhempia, jotka ovat huolissaan lastensa suomen kielen kehittymisestä. Aktiivinen lukeminen ja muut kieliharrastukset (pelit, teatteri, elokuvat, kaverit, kielileirit) auttaisivat varmasti. - Anonyymi
Kun pyysit kehumaan paikkakuntia, niin kehun Lahtea. Lahti on sopivan kokoinen ja kompakti kaupunki lähellä pääkaupunkiseutua. Kaupunki on monille vieras ja jotkut ylläpitävät edelleen jotain ihmeellisiä gansteri- tai lamamielikuvia Lahteen liittyen, mutta ne eivät pidä paikkaansa. Lahdessa on rauhallista elää ja kaupunki kasvaa sekä kehittyy sopivaa tahtia. Lahdesta löytyy monen alan työpaikkoja, mutta moni lahtelainen käy töissä muissa lähialueen kunnissa kuten esim. Versowoodilla Heinolassa, Koskisella Kärkölässä, lentoasemalla Vantaalla, toimistohommissa tai vastaavissa pääkaupunkiseudulla yms. Liikenneyhteydet siis toimivat moneen suuntaan!
Monikulttuurisuuteen kyllästyneille voi olla kiva uutinen, ettei Lahdessa ole mitään suurta islamin uskoa tunnustavien joukkoa. Toki joitakin Turkista tai Lähi-Idän maista kotoisin olevia kaupungista löytyy, mutta esimerkiksi somaleita ei juuri yhtään. Kyllä Lahdessa maahanmuuttajiakin asuu, mutta he ovat kotoisin pääosin Venäjältä, Virosta ja Ukrainasta sekä kirjavasti monista eri länsimaista sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian maista. Esimerkiksi Lahden peruskouluissa ei ole samanlaisia kiusaamiseen ja kulttuurieroihin liittyviä ongelmia, joista kuulee paljon pääkaupunkiseudulla asuvilta.
Lahden seudulla on upeaa luontoa, hyvät harrastusmahdollisuudet ja asumiskustannukset ovat huomattavasti pääkaupunkiseutua edullisemmat. (Toki Lahdessakin voi halutessaan ökyillä :-D) Plussaa on lyhyt yhteys pääkaupunkiseudulle, Helsingin satamiin sekä lentoasemalle. Lahti on kuitenkin itsenäinen ja toimiva kaupunki eikä mikään Helsingin lähiö. Päijännettä pitkin pääsee Jyväskylään yhteysaluksella, purjehtien tai vaikka meloen. Nipin napin kuntarajan takaa Hollolan puolelta löytyy Messilän laskettelukeskus, hiihtoladuissa löytyy valinnanvaraa MM-tasolle asti, retkeilymaastoja löytyy niin Lahdesta kuin lähiseuduilta vaativampaankin makuun ja melontareitit kuuluvat Suomen parhaimpiin. Hanavesi on Salpausselänharjun vuoksi Suomen aatelia. Talvet ovat saman harjun vuoksi selvästi lumisempia ja samalla valoisempia kuin rannikolla. Kehuja voisi jatkaa pitkäänkin ;-)
Lahdessa on tosi kiva ruotsinkielinen koulu sekä samassa yhteydessä myös ruotsinkielinen päiväkoti. Koulurakennus on juuri rempattu ja se sijaitsee Matkakeskuksen (= yhdistetty rautatie- ja bussiasema) lähellä. Koulun läheisyydessä on mm. Asemantaustan, Liipolan ja Keijupuiston asuinalueet, joista uskoakseni voisi vuokra-asunto löytyä melko helpostikin. Lasten kasvaessa voi muuttaa halutessaan jonnekin kauemmaskin kaupungin sisällä tai naapurikuntiin (esim. Villähde, Orimattilan Henna, Hollolan Salpakangas, Kärkölä) lasten koulun vaihtumatta, koska ruotsinkielinen koulu ottaa oppilaita yli kuntarajojen ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Ruotsinkielisen koulun läheisyydessä on myös aivan uskomattoman mahtava (ja ilmainen!) Launeen perhepuisto ja kotieläinpiha, joissa vierailee ihmisiä pidemmänkin matkan takaa, mutta tietenkin ne ovat parhaiten lähialueen asukkaiden hyödynnettävissä.
https://www.lahti.fi/palvelut/perusopetus/koulut/lahden-ruotsinkielinen-koulu
Muuta Lahdesta:
https://www.lahti.fi/palvelut/asuminen
https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2560228
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/9-syyta-miksi-lahti-suomen-hienoin-kaupunki
https://visitlahti.fi/
Omat suosikkini Lahdessa:
https://kahvilaoskari.fi/
http://www.lahdensatama.fi/
https://yle.fi/uutiset/3-6850526
https://lahtiskigames.com/
https://www.lahti.fi/palvelut/liikunta-ja-ulkoilu/uimahallit/maauimala
https://www.lahti.fi/palvelut/liikunta-ja-ulkoilu/uimarannat/mytajaisten-uimaranta
https://www.lahdenseudunluonto.fi/linnaistensuo/
https://www.lahdenseudunluonto.fi/lapakisto/
http://www.kahvitar.fi/fi/Myllykahvila.html
https://www.lahti.fi/palvelut/luonto-ja-ymparisto/puistot-ja-viheralueet/perhepuisto- Anonyymi
Jos joku innostuu Lahdesta ja erityisesti tuon ruotsinkielisen koulun läheisyydessä asumisesta, kannattaa katsoa Lumon vuokra-asunnot. Siinä koulun lähialueilla näyttää olevan useita asuntoja tällä hetkelläkin vapaana, tosin niistä suurin osa on kaksioita. Muutamia kolmioitakin oli. TA-firmalla oli rivitalokoteja vapaana Patomäessä, eikä sinnekään ole koululta niin pitkä matka etteikö sitä jaksaisi pyörällä tai kävellen kulkea (ainakin tavissuomalaisille tuollainen noin 3km matka on ihan ok, ehkä ykkös- ja kakkosluokkalaiset poislukien), mutta bussikin kulkee. Myös Lahden Talot Oy:llä (= kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö) on alueella paljon asuntoja, joita näkyy olevan vapautumassa mm. lokakuussa. Paljon kolmioita myös.
Joka tapauksessa tästä saa osviittaa siitä, miten helposti Lahdesta saa vuokra-asunnon halutessaan. Se käy jopa kädenkäänteessä. Lahti ei kylläkään ole ainoa paikkakunta Suomessa, mistä kodin voi löytää näin helposti. Sen sijaan esimerkiksi Helsingissä ja joissain muissakin paikoissa asunnon löytäminen on kinkkisempään, mutta ei mahdotonta silloinkaan.
https://lumo.fi/
https://www.lahdentalot.fi/
https://www.sato.fi/
https://ta.fi/
https://www.avara.fi/
https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/lahti
https://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot/lahti
- Anonyymi
HUONEKALUJEN Ruotsista Suomeen roudaaminen yms.
Enpä osaa vastata siihen, kannattaako Ruotsista tuoda muuttokuorman mukana huonekaluja Suomeen. Kerroit että teidän huonekalunne ovat tällä hetkellä pääosin käytettyjä. Kyllä minusta Suomessakin on melko hyvät käytettyjen huonekalujen markkinat. Ehkä sinun kannattaisi tutkia esim. nettikirpputorien avulla, millainen hintataso ja tarjonta Suomessa on. Minusta esim. Facebookin kirpputorien kautta saa hyvää käsitystä asiasta. Isommissa kaupungeissa taitaa käytettyjä huonekaluja liikkua enemmän, koska väkeäkin on enemmän ja muuttoliikettä.
Lisäksi kannattaa tutkia, mitä muuttokuljetukset Ruotsista Suomeen maksavat tai pakettiautojen vuokrat, jos pystyy itse tai lähipiirin voimin tekemään muuton. Laivaliput täytyy silloin tietenkin myös huomioida ellei aja Haaparannan kautta. Jos ostaa kuljetuksen tai vuokraa pakun, niin sittenhän siihen kuormaan mahtuu paljonkin kerralla. Tosin olen kuullut, että osa kuljetusfirmoista myy myös tilaa esimerkiksi isosta pakusta. Samalla pakulla voidaan tuoda parin kolmenkin porukan muuttotavaroita, jos ne vaan mukaan mahtuvat. Silloin ei tietenkään voi paljon huonekaluja tai muuta suurta olla kyydissä, mutta myös kuljetuksen hinta on halvempi. Sinkkumuuttajille ja pienille perheille tämäkin voi olla hyvä ratkaisu.
Mitään risaa tai huonokuntoista en raahaisi mukanani uuteen kotimaahan. En myöskään mitään sellaista, mikä on epämiellyttävää, tarpeetonta tai esimerkiksi käymässä tarpeettomaksi (esim. pian pieneksi jäämässä oleva lapsen sänky tai polkupyörä). Sen sijaan jos jollain tavaroilla on tunnearvoa tai ne ovat erityisen tarpeellisia, niin varmasti silloin selvittelisin muuttokuljetuksen mahdollisuuksia.
Toisaalta muuttaminen ja kodin perustaminen uuteen maahan varmasti myös vie rahaa. Samoin uusien huonekalujen metsästäminen vie aikaa ja energiaa.
Jos muuttaja(t) pärjäävät ainakin alkuun hyvinkin minimalistisella tavaramäärällä, niin pyrkisin karsimaan omaisuuden niin ettei mitään turhaa siirry uuteen kotiin. Nythän pienen irtaimiston kanssa eläminen on ainakin täällä Suomessa ollut tavallaan muotiakin. (Katso esimerkiksi tämä: https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/d43ae1e6-9a91-4cf4-9ff2-85322ba2049c )
Toisaalta joillekin ihmisille ne vanhat tutut tavarat tuovat turvaa, eikä isonkaan muuttokuorman kuljetus "vain" Ruotsista Suomeen ole mikään ylivoimainen temppu.
Minusta tuntuu, että jos muutto Suomeen alkaa muuttua haaveista todeksi, myös tällaisiin yksityiskohtiin alkaa löytyä vastauksia kuin luonnostaan. Me ollaan erilaisia, mutta minä varmaan tekisin ihan listaa erikseen jokaiselle perheenjäsenelle osalta, että mitä tavaroita täytyy mukaan pakata. Yhteisistä tavaroista tekisin niin ikään listan.
Tarpeettomista ja risoista tavaroista voi alkaa hankkiutua eroon vaikka heti. Vaikkei muutto toteutuisikaan, on mukavampi asua ja olla, kun ei ole turhaa tai risaa rojua nurkissa.
Tässä pari juttua aiheeseen liittyen:
https://www.hs.fi/kaupunki/hyvinkaa/art-2000006144112.html
https://yle.fi/uutiset/3-7350324
https://www.menaiset.fi/artikkeli/lifestyle/koti/yksion-sisustus-ja-keittioremontti-nollabudjetilla-katso-kuvat-oululaisen
https://lassikko.lt.fi/opiskelukampan-saa-sisustettua-pienellakin-rahalla-kierratettya-ja-kestavaa-hankkimalla-saastaa-lompakkoa-ja-luontoa - Anonyymi
Sanoisin että Suomessa on hyvä elää yksinhuoltajana. Arjen pyöritys on sulle varmaan tuttua, mutta tässä muutama juttu erityisesti Suomeen liittyen.
Yhdistyssektorilla on nykyään useampia toimijoita, jotka tukevat yksinhuoltajia sekä konkreettisesti että pitävät yksinhuoltajien ääntä kuuluvilla esim. poliitikkojen suuntaan. Melkein joka kunnassa esimerkiksi kokoontuu yksinhuoltajien vertaisryhmiä, joissa jaetaan kokemuksia ja neuvoja. Vertaistoimintaa on myös Internetin kautta. Puhelimitseistä tukea, sosiaalineuvontaa ja oikeusapua. Myös leirejä ja lomia järjestetään. Joillain paikallisyhdistykset lähellä on ainakin ennen ollut mökkejä, joita on voinut varata omalle perheelle (tai vaikka ottaa mummin/kummin mukaan) maltillista maksua vastaan. Myös neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja muualla yksinhuoltajia ymmärretään. Jotkut seurakunnat järjestävät erityisesti yksinhuoltajien suunnattuja perheleirejä ja lastenhoito iltoja ns. LapsiArkki-toiminnan kautta. Seurakuntien toimintaan osallistujien ei tarvitse olla seurakuntien jäseniä. On mukava välillä päästä pois omista nurkista, syödä valmiissa pöydässä ja vaihtaa kokemuksia muiden kanssa. Kaikilla leireillä on lapsille omaa ohjelmaa.
Tässä linkkejä:
https://www.yvpl.fi
https://www.pienperhe.fi
https://totaaliyharit.wixsite.com/totaaliyharit
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/seurakunnat-lisaavat-apuaan-yksinhuoltajille/
https://www.lapsiarkki.fi - Anonyymi
Ootko sä vapaa vaihtamaan kotimaata alaikäisten lasten kanssa? Onko sulla täydellinen yksinhuoltajuus tai onko lasten isä suostuvainen lasten muuttamiseen Ruotsista Suomeen? Entä onko sulla Suomen kansalaisuus? Onko lapsilla Suomen kansalaisuus, entä muita kansallisuuksia? Kysyn koska oon kuullut että näistä voi tulla isoja ongelmia, jos toinen vanhempi vastustaa muuttosuunnitelmia. Tuolta Yhden Vanhemman Perheiden liitosta tai Yksin- ja yhteishuoltajien liitosta voit varmaan saada lisää tietoa ja tarvittaessa juristinkin apua puhelimitse tai sähköpostitse.
- Anonyymi
Joo! Ollaan Suomen kansalaisia kaikki kolme (luojan kiitos oon ollut fiksu aikoinaan). Oon juridisesti yksinhuoltaja ja käytännössäkin totaaliyhäri. Hih, opin tollasen uuden suomenkielisen sanan, kun noita linkkejä lueskelin.
En muista Suomesta asumisesta mitään, koska olin niin pieni, kun muutettiin Ruotsiin. Aika rankalta tuntuu ajatus vieraaseen maahan muuttamisesta. Täytyy vielä sulatella asiaa. Mun suomen kieli on hyvä ja oon lukenut paljon suomeksi sekä katsonut Suomen telkkuohjelmia täällä Ruotsissa. Nyt oon kuitenkin tajunnut, etten tajua paljonkaan monista arjen asioista, byrokratiasta tai vastaavista. En ole koskaan haaveillut ulkomaille muutosta tyyliin jenkkeihin tai britteihin, mutta kotimaahan tekisi mieli. Koen Suomen kotimaaksi, vaikka olin lapsi sieltä pois muuttaessa. Onkohan mulla liian ruusuinen kuva Suomesta ja olisiko sinne sopeutuminen kuitenkaan kovin helppoa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo! Ollaan Suomen kansalaisia kaikki kolme (luojan kiitos oon ollut fiksu aikoinaan). Oon juridisesti yksinhuoltaja ja käytännössäkin totaaliyhäri. Hih, opin tollasen uuden suomenkielisen sanan, kun noita linkkejä lueskelin.
En muista Suomesta asumisesta mitään, koska olin niin pieni, kun muutettiin Ruotsiin. Aika rankalta tuntuu ajatus vieraaseen maahan muuttamisesta. Täytyy vielä sulatella asiaa. Mun suomen kieli on hyvä ja oon lukenut paljon suomeksi sekä katsonut Suomen telkkuohjelmia täällä Ruotsissa. Nyt oon kuitenkin tajunnut, etten tajua paljonkaan monista arjen asioista, byrokratiasta tai vastaavista. En ole koskaan haaveillut ulkomaille muutosta tyyliin jenkkeihin tai britteihin, mutta kotimaahan tekisi mieli. Koen Suomen kotimaaksi, vaikka olin lapsi sieltä pois muuttaessa. Onkohan mulla liian ruusuinen kuva Suomesta ja olisiko sinne sopeutuminen kuitenkaan kovin helppoa?Jos suomalainen elämänmeno mietityttää, niin yksi vaihtoehto on osallistua poikien kanssa jollekin perheleirille Suomessa. Siellä pääsisitte tapaamaan muita lapsiperheitä ja juttelemaan heidän kanssaan. Se olisi varmasti parempi tapa hankkia arkista tietoa Suomessa elämisestä kuin esim. viikonloppuristeily. Eivätkä leirit ole niin kalliitakaan.
Monet ev.lut. seurakunnat järjestävät perheleirejä. Ne ovat käsittääkseni aina jollain tavalla kristillisiä eli ennen ruokailuja varmaan lausutaan ruokarukous ja illalla taitaa olla iltahartaus, mutta mitää äärimmäisen uskonnollisia ne eivät ole. Kuitenkin joidenkin uskonnollisten ryhmien (esim. helluntailaiset & lestadiolaiset) perheleirit voivat olla hyvinkin uskonnollisia, joten kannattaa selvittää asiaa etukäteen, jos ei halua yllättyä ;-) Seurakuntien perheleirien etuja on mm. edulliset hinnat, ammattimainen ohjaus, usein herkullinen ruoka, hyvät tilat & välineet ja usein aika "kirjava" osalllistujajoukko. Leirille osallistuvat perheet ovat siis usein keskenään erilaisia eikä heitä välttämättä yhdistä mikään erityinen asia kuten voi olla vaikkapa luonnonsuojelu-, musiikki- ja urheiluaiheisilla perheleireillä. Seurakuntien leirejä myös järjestetään paljon ympäri maata, mikä lisää mahdollisuutta mahtua mukaan joukkoon. Osa seurakunnista saattaa vaatia, että edes joku perheestä kuuluu kyseiseen seurakuntaan, mutta monet seurakunnat ottavat leireilleen ulkopuolisiakin (esim. kirkkoon kuulumattomat, ulkomailla asuvat). Tietenkin leirille voisi olla järkevintä pyrkiä sinne paikkakunnalle tai alueelle, minne olisi mahdollisesti muuttamassa.
https://www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/perheleirit-retket-ja-tapahtumat
https://www.seinajoenseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/perheleiri
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/leirikesa/perheleirit
Perheleirejä järjestävät myös monet ei-uskonnolliset tahot:
http://www.luontoliitto.fi/toiminta/leirit/perheleirit
https://www.parastalapsille.fi/perheleirit
https://www.sporttis.fi/kesasporttis/perheleiri/
Lisäksi urheiluopistoissa järjestetään perheleirejä, jotka maksavat jonkin verran enemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo! Ollaan Suomen kansalaisia kaikki kolme (luojan kiitos oon ollut fiksu aikoinaan). Oon juridisesti yksinhuoltaja ja käytännössäkin totaaliyhäri. Hih, opin tollasen uuden suomenkielisen sanan, kun noita linkkejä lueskelin.
En muista Suomesta asumisesta mitään, koska olin niin pieni, kun muutettiin Ruotsiin. Aika rankalta tuntuu ajatus vieraaseen maahan muuttamisesta. Täytyy vielä sulatella asiaa. Mun suomen kieli on hyvä ja oon lukenut paljon suomeksi sekä katsonut Suomen telkkuohjelmia täällä Ruotsissa. Nyt oon kuitenkin tajunnut, etten tajua paljonkaan monista arjen asioista, byrokratiasta tai vastaavista. En ole koskaan haaveillut ulkomaille muutosta tyyliin jenkkeihin tai britteihin, mutta kotimaahan tekisi mieli. Koen Suomen kotimaaksi, vaikka olin lapsi sieltä pois muuttaessa. Onkohan mulla liian ruusuinen kuva Suomesta ja olisiko sinne sopeutuminen kuitenkaan kovin helppoa?Lapset sopeutuu uuteen maahan nopeasti. Ei Ruotsi ja Suomi nyt edes ole niin kauhean erilaisia maita. Ilmasto on pitkälti samanlainen ja yhteiskunta toimii paljolti samanlaisilla periaatteilla (esim. liikenne, joukkoliikenne, juhlapyhät, päiväkodit, koulut, asuminen, pukeutuminen, ruoka, TV, vapaa-ajan viettäminen).
Joissain Facebook-ryhmissä käydään ihan fiksuja keskusteluita. En osaa kylläkään suositella mitään tiettyä ryhmää. Ajattelin vaan, että jos epäilet itselläsi olevan liian ruusuinen kuva Suomesta, niin voisithan yrittää tutustua suomalaiseen arkeen joidenkin nettiryhmien kautta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo! Ollaan Suomen kansalaisia kaikki kolme (luojan kiitos oon ollut fiksu aikoinaan). Oon juridisesti yksinhuoltaja ja käytännössäkin totaaliyhäri. Hih, opin tollasen uuden suomenkielisen sanan, kun noita linkkejä lueskelin.
En muista Suomesta asumisesta mitään, koska olin niin pieni, kun muutettiin Ruotsiin. Aika rankalta tuntuu ajatus vieraaseen maahan muuttamisesta. Täytyy vielä sulatella asiaa. Mun suomen kieli on hyvä ja oon lukenut paljon suomeksi sekä katsonut Suomen telkkuohjelmia täällä Ruotsissa. Nyt oon kuitenkin tajunnut, etten tajua paljonkaan monista arjen asioista, byrokratiasta tai vastaavista. En ole koskaan haaveillut ulkomaille muutosta tyyliin jenkkeihin tai britteihin, mutta kotimaahan tekisi mieli. Koen Suomen kotimaaksi, vaikka olin lapsi sieltä pois muuttaessa. Onkohan mulla liian ruusuinen kuva Suomesta ja olisiko sinne sopeutuminen kuitenkaan kovin helppoa?Molempi parempi, sanoisin, mutta kehoittaisin kuitenkin miettimään kahdesti ennenkuin pakkaat muuttotavarasi! Jos jotain saa, niin jotain tulee menettämäänkin. Oletko keskustellut lastesi kanssa muutosta, mitämieltä he ovat kavereiden jäämisestä Ruotsiin?
Entä sinä itse, mitä sinulta jää Ruotsiin? Ainakin ystäviä, naapureita, tuttuja, opiskelu-/ työkavereita, asunto, opiskelu tai työ, kansainvälinen mannereurooppalainen ilmapiiri ja ennakkoluuloton, valoisampi kansanluonne yms.
Tunnetko Suomalaista elämänmenoa ja oletko itse ruotsalaistunut ajatusmaailmaltasi? Osaatko verrata näitä maita ja tunnetko todella nykysuomen? Olisiko mahdollista, että tulisit ensin nk koeasumaan Suomeen ja tekisit muuttopäätöksesi vasta sen jälkeen!
Olen nyt jo eläkkeellä, mutta asuin Ruotsissa 23-40 ikävuosieni välillä. Aluksi en tykännyt
Ruotsissa asumisesta, mutta opiskeltuani kielen ja ammatin aloin viihtymään Ruotsissa valtavan hyvin. Elämä siellä oli jotenkin helpompaa ja kevyempää, ei niin byrokraattista ja jäykkää kuin Suomessa, ilmapiiri oli kansainvälistä ja ystävällistä. Ruotsalaisesta kansanluonteesta puuttuu suomalaisille niin ominaiset piirteet kuin kateus, ennakkoluuloisuus ja hierarkisuus. Toisin kuin paluumuuttajana Suomessa, en kokenut Ruotsissa koskaan halveksivaa tai vihamielistä käytöstä miltään taholta. Taloudellisestikin pärjäsin Ruotsissa paremmin, vaikka suomalaisessa lehdistössä vääristellään asioita, on Ruotsi meitä 5-10 vuotta edellä kaikessa.
Voit arvata, että olen katunut paluumuuttoani useammin kuin kerran. Ei asia aina niin ole kuin sananparressa sanotaan " Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Mieti ettet sitten kadu! Takaisinmuutto ei ole ihan helppoa eikä yksinkertaista ja lasten kanssa käy vielä vaikeammaksi! Mitä ikinä päätätkin, toivon sinulle kaikkea hyvää!
- Anonyymi
En osaa kauheesti neuvoa tavara- ja raha-asioissa. Sinun tilanteessa aloittaisin asian käsittelyn tietoa hankkimalla.
Siellä Ruotsissa ja täällä Suomessakin varmaan jotain viranomaisia, joilta voi tiedustella esim. sosiaalitukiin kuten lapsilisiin liittyviä asioita kuten myös esimerkiksi verokiemuroita. Tietenkin yrittäisin myös säästää muuttoa varten, sillä maksaahan muutto aina jotain. Pelkät matkaliputkin maksavat ja lisäksi tulee usein kuluja muuttotavaroiden kuskaamisesta, pakkauskuluja, ehkä vuokravakuusmaksu ja jotain uuttakin on ehkä pakko hankkia. Käyvätköhän esimerkiksi samat valaisimet asuntoihin Suomessa ja Ruotsissa? Muut sähkölaitteet sopivat tietääkseni pistokkeisiin kummassakin maassa. Myös jotkut pienet mutta tärkeät asiat kuten verhojen kiinnitysmekanismit ovat usein täällä Suomessakin erilaisia vanhoissa ja uusissa asunnoissa. Jotain kuluja muutoista siis tulee aina, vaikka käyttäisi sisustamiseen entisen kodin kalusteita ja/tai kierrätyshuonekaluja.
Aloittaisin riittävän varhaisessa vaiheessa myös karsimaan tarpeettomia tavaroita ja ehkä lapsillekin opettamaan, ettei ihan kaikkea krääsää tarvitse omistaa. En kylläkään tiedä, onko teillä paljon tavaraa vai ei. Muutto on kuitenkin aina helpompi tehdä, jos tavaraa on vähemmän. Monet ovat kertoneet, että konmari-metodi auttaa karsimaan tarpeetonta tavaraa nurkista. Se on ollut suosittu metodi Suomessa, mutta ei käsittääkseni niinkään Ruotsissa.
En usko, että jos Suomeen muuttaa lakeja ja vastaavia noudattaen, niin kuolisi nälkään tai kylmyyteen. Eiköhän ainakin toimeentulotuesta saa siksi ajaksi apua, että saa arjen pyörimään ja uudesta työpaikasta palkan juoksemaan, jos ei muuten ole rahaa sille jaksolle. Toimeentulotuen hakemiseen ja muihinkin sosiaalitukiin tarvitaan Suomessa yleensä enemmän erilaisia liitteitä, todistuksia ja byrokratiaa kuin mihin Ruotsissa eläneet ovat usein tottuneet. Meillä asiat täytyy todistaa, eikä asiakkaan sanaan luoteta tuosta vain kuten olen kuullut Försäkringskassan työntekijöiden ainakin välillä tekevän. Suomessa toimeentulotukia voidaan myös periä takaisin, jos tukea on myönnetty esimerkiksi sen turvaksi, ettei ole vielä saanut palkkaa (tai esim. eläkettä), jos se palkka on kuitenkin tulossa. Ei siis voi saada samalta ajanjaksolta tuplatuloja. Minusta se on reilua veronmaksajia kohtaan kuten myös se, että sosiaalitukien väärinkäytöksistä voi saada korvausvaatimukset sekä rangaistuksenkin. Niissä ei siis kannata huijata. Toivottavasti ulkomailta muuttavilla ihmisillä on ymmärrystä Suomen systeemiä kohtaan, sillä vaikka se tuntuu hankalalta, se on parempi meille kaikille kuin systeemi, jota on helppo väärinkäyttää.
Mun mielestä Suomessa on aika hyvin kehittyneet Second Hand -markkinat. On nettikirppiksiä (mm. Facebookissa), nettikirppiskauppoja (esim. Emmy, Rekki & vähänkäytetty.fi), kierrätyskeskuksia sekä peruskierrätyskaupat (esim. UFF, Fida & Kontti). Lapsiperheellisille on olemassa myös HOPE ry., josta voi saada lapsille monenlaista välttämätöntä sekä jopa tukea vaikkapa harrastusmaksuihin: https://hopeyhdistys.fi/
Ps. Jos sulla ja teillä ei ole suomalaisia asiakirjoja kuten passeja, ajokortteja ja vastaavia, niin niidenkin hankkimiseen menee rahaa :-/ Kirjastokortit saa onneksi ilmaiseksi :-) Musta kyl tuntuu, että asiat kyllä järjestyvät, jos niitä lähtee päättäväisesti edistämään. Varmasti apuakin on saatavilla, jos sitä pyytää. - Anonyymi
Lue aiheesta!
On ainakin sellainen uudehko kirja kuin Loskalauluja, jonka on kirjoittanut Satu Rommi. Se kertoo paluumuuttaja Suomeen useiden ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen.
Suosittelen myös Karoliina Korhosen Matti-sarjakuvia eli Finnish Nightmares -kirjoja. Ne eivät käsittele paluumuuttoa, mutta ne kertovat humoristisesti suomalaisesta kulttuurista. Ne sopivat niillekin, jotka eivät pidä lukemisesta, koska tekstiä on vähän ja kuvat kertovat paljon. Kirjoja on ainakin suomen- ja englanninkielisinä.- Anonyymi
On myös olemassa kiinnostava tv-dokumentti, joka kertoo ruotsinsuomalaisen miehen paluumuutosta Suomeen ja identiteettikipuilusta. Muistaakseni dokumentin tekijä oli muuttanut teini-ikäisenä Suomeen ja pohti paljon, onko hän suomalainen vai ruotsalainen. Dokkarin nimi on Laulu koti-ikävästä. Löytyisköhän se kirjaston dvd-hyllystä?
- Anonyymi
Googlaamalla löytää blogeja, joissa ihmiset kertoo paluumuutostaan Suomeen lasten kanssa. Löysin nopeasti ainakin Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta Suomeen muuttaneita. Kyseisissä blogeissa on tietoa käytännön muuttojärjestelyistä ja esimerkiksi lasten sopeutumisesta Suomeen.
- Anonyymi
Luin tänä vuonna ilmestyneen kirjan "Siirtymä", jonka on kirjoittanut Rachel Cusk. Kirja oli tosi upea ja suosittelen sitä kaikille elämänmuutosta suunnitteleville. Elämänmuutoksiin liittyy aina kasvukipuja ja epävarmuutta siitä, onko/oliko päätös oikea. Elämänmuutos täytyy myös itse aktiivisesti ns. tehdä eli omaa elämää täytyy rakentaa enne muutosta ja varsinkin sen jälkeen. Muuttokuorman pakkaaminen ja purkaminen sekä uuden kodin sisustaminen ovat sitä tekemistä, mutta ihan yhtä lailla täytyy rakentaa uusia sosiaalisia suhteita, oppia uusia asioita ja sietää uusiin elämänympyröihin sisältyviä epäkohtia jne. Ja jos muuton syynä on omien ongelmien pakeneminen, ne samat ongelmat saattavat seurata uuteen asuinpaikkaankin....
Alla on netistä kopioitu kuvaus kirjasta.
"Avioliittonsa päätyttyä kirjailija Faye muuttaa Lontooseen kahden poikansa kanssa. Hän on hankkinut kunnan vuokra-asunnon, josta hän päättää remontoida kodin itselleen ja pojilleen. Uudessa elämäntilanteessaan Faye joutuu kohtaamaan ihmiset haavoittuvana: vihamielisen alakerran pariskunnan, remonttimiehet, ex-puolison, ystävät ja kirjailijakollegat. Avioliiton ja perheen hajoaminen saa aikaan elämän mullistumisen monella tasolla. Henkilökohtaiset suhteet muihin ihmisiin, perheeseen ja ulkopuolisiin muuttuvat, elämä saa uuden muotonsa siirtymistä, jotka ovat moraalisia, taiteellisia ja käytännöllisiä.
Ääriviivoista tutun säälimättömän tarkan ja älykkään tarkastelun kohteena ovat jälleen parisuhteet, perheet, muutoksen vääjäämättömys, henkilökohtaisen vastuun ulottuvuudet sekä tarinat, joita itsestämme kerromme." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin tänä vuonna ilmestyneen kirjan "Siirtymä", jonka on kirjoittanut Rachel Cusk. Kirja oli tosi upea ja suosittelen sitä kaikille elämänmuutosta suunnitteleville. Elämänmuutoksiin liittyy aina kasvukipuja ja epävarmuutta siitä, onko/oliko päätös oikea. Elämänmuutos täytyy myös itse aktiivisesti ns. tehdä eli omaa elämää täytyy rakentaa enne muutosta ja varsinkin sen jälkeen. Muuttokuorman pakkaaminen ja purkaminen sekä uuden kodin sisustaminen ovat sitä tekemistä, mutta ihan yhtä lailla täytyy rakentaa uusia sosiaalisia suhteita, oppia uusia asioita ja sietää uusiin elämänympyröihin sisältyviä epäkohtia jne. Ja jos muuton syynä on omien ongelmien pakeneminen, ne samat ongelmat saattavat seurata uuteen asuinpaikkaankin....
Alla on netistä kopioitu kuvaus kirjasta.
"Avioliittonsa päätyttyä kirjailija Faye muuttaa Lontooseen kahden poikansa kanssa. Hän on hankkinut kunnan vuokra-asunnon, josta hän päättää remontoida kodin itselleen ja pojilleen. Uudessa elämäntilanteessaan Faye joutuu kohtaamaan ihmiset haavoittuvana: vihamielisen alakerran pariskunnan, remonttimiehet, ex-puolison, ystävät ja kirjailijakollegat. Avioliiton ja perheen hajoaminen saa aikaan elämän mullistumisen monella tasolla. Henkilökohtaiset suhteet muihin ihmisiin, perheeseen ja ulkopuolisiin muuttuvat, elämä saa uuden muotonsa siirtymistä, jotka ovat moraalisia, taiteellisia ja käytännöllisiä.
Ääriviivoista tutun säälimättömän tarkan ja älykkään tarkastelun kohteena ovat jälleen parisuhteet, perheet, muutoksen vääjäämättömys, henkilökohtaisen vastuun ulottuvuudet sekä tarinat, joita itsestämme kerromme."Kiitos vinkeistä. Oon vähän lukenut blogeja aiheesta. Niiden kirjoittajat on muuttanut takaisin Suomeen muutaman vuoden ulkomailla olon jälkeen. Mulla on ihan erilainen juttu, kun oon ihan pienenä Suomesta muuttanut. Blogeissa on silti ollut hyviä muuttotietoja ja on kerrottu lasten sopeutumisesta. Niitä kannattaa lukea, jos muuttoa harkitsee. Mä yritän lukea lisää. Aika vaikealta tuntuu tämä asia. Olisiko muutto oikea ratkaisu? Oon miettinyt myös muuttoa Ruotsissa toiselle paikkakunnalle. Harkitsen vielä asioita. Mun pari ystävää on muuttanut äskettäin pois Ruotsista. Toinen muutti Ranskaan ja toinen Puolaan. Mä aion kysyä, miten ne on selvinneet.
- Anonyymi
Kysyit mistä voisi löytyä työtä, mutta et kertonut, millaista työkokemusta tai koulutusta sulle on tähän mennessä kertynyt. Sekin olisi tärkeä tietää, millaista työtä olet nyt etsimässä ja millaisia haaveita sulla ylipäätään on työuran osalta. Jos kertoisit tilanteestasi lisää, niin olisi helpompi antaa vinkkejä.
Miten sulla on niin sanottujen turvaverkkojen osalta tilanne? Mietin nimittäin sitä, että jos oot totaaliyksinhuoltaja ja nuorempi lapsesi on vasta 5-vuotias, niin pystyisikö sä tekemään ilta- tai viikonlopputöitä tässä vaiheessa? Suomessa on jonkin verran vuoropäiväkoteja ja niihin otetaan hoitoon pieniä koululaisiakin, joten se voisi mahdollistaa vuorotyön tekemisen, mutta en ole asiasta varma. Toisaalta jos sulla sattuisi olemaan omat vanhemmat Suomessa ja he haluaisivat auttaa lasten hoidossa, niin sekin voisi olla yksi mahdollisuus. Sitten tietenkin kun lapset ovat vanhempia, on erilaiset mahdollisuudet tehdä vuorotyötä ilman lastenhoito-ongelmia.- Anonyymi
Mulla on keittiöalan koulutus Ruotsissa ja olen työskennellyt isoissa laitoskeittiöissä (mm. sairaala ja lentoasema) sekä elintarviketehtaassa. Kesätöissä olen ollut myös ruokakaupassa, missä työskentelin erilaisissa tehtävissä kuten kalatiskillä ja kassalla. Ihan mielelläni tekisin niitä töitä jatkossakin, mutta jotain uuttakin voisin tehdä. Vuorotöiden ja viikonlopputöiden tekeminen olisi mulle tällä hetkellä tosi vaikeaa ennenkuin lapsen vähän kasvaa. Varsinkin kun mua pelottaa, kuinka lapset sopeutuisi. Miten on kun toi isompi on 8 vuotias, niin voiko hänelle löytyä hoitopaikkaa esimerkiksi viikonloppuna? En voi noin pientä yksin jättää koko työpäivän ajaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on keittiöalan koulutus Ruotsissa ja olen työskennellyt isoissa laitoskeittiöissä (mm. sairaala ja lentoasema) sekä elintarviketehtaassa. Kesätöissä olen ollut myös ruokakaupassa, missä työskentelin erilaisissa tehtävissä kuten kalatiskillä ja kassalla. Ihan mielelläni tekisin niitä töitä jatkossakin, mutta jotain uuttakin voisin tehdä. Vuorotöiden ja viikonlopputöiden tekeminen olisi mulle tällä hetkellä tosi vaikeaa ennenkuin lapsen vähän kasvaa. Varsinkin kun mua pelottaa, kuinka lapset sopeutuisi. Miten on kun toi isompi on 8 vuotias, niin voiko hänelle löytyä hoitopaikkaa esimerkiksi viikonloppuna? En voi noin pientä yksin jättää koko työpäivän ajaksi.
Sulle voisi sopia esimerkiksi koulukeittäjän työ ainakin joksikin ajaksi, että lapsesi kasvavat vähän vanhemmiksi. Koulun keittiötyöntekijöillä on säännöllinen työaika arkisin ja se sopii hyvin yhteen päiväkotien ja koulujen aikatauluun.
Esimerkiksi Palmia Oy on aika iso työnantaja, jonka työpaikkoja voisit tutkia. Tälläkin hetkellä näytti olevan useita työpaikkoja koulujen keittiöissä auki. Muun muassa Itä-Helsingissä olevassa ruotsinkielisessä Botby grundskolanissa on työtä tarjolla parhaillaan. Sinne voisi kulkea töihin myös mm. Sipoossa asuen. Pääkaupunkiseudun lisäksi Palmia Oy:llä on työpaikkoja Riihimäellä, Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa ja Turussa. Muitakin vastaavia isompia työnantajia on ja sitten on tietenkin myös pienempiä. Katso TE-keskuksen nettisivuilta työpaikkoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulle voisi sopia esimerkiksi koulukeittäjän työ ainakin joksikin ajaksi, että lapsesi kasvavat vähän vanhemmiksi. Koulun keittiötyöntekijöillä on säännöllinen työaika arkisin ja se sopii hyvin yhteen päiväkotien ja koulujen aikatauluun.
Esimerkiksi Palmia Oy on aika iso työnantaja, jonka työpaikkoja voisit tutkia. Tälläkin hetkellä näytti olevan useita työpaikkoja koulujen keittiöissä auki. Muun muassa Itä-Helsingissä olevassa ruotsinkielisessä Botby grundskolanissa on työtä tarjolla parhaillaan. Sinne voisi kulkea töihin myös mm. Sipoossa asuen. Pääkaupunkiseudun lisäksi Palmia Oy:llä on työpaikkoja Riihimäellä, Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa ja Turussa. Muitakin vastaavia isompia työnantajia on ja sitten on tietenkin myös pienempiä. Katso TE-keskuksen nettisivuilta työpaikkoja.Katso myös nämä:
Sodexo
Amica
Fazer Food Services - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulle voisi sopia esimerkiksi koulukeittäjän työ ainakin joksikin ajaksi, että lapsesi kasvavat vähän vanhemmiksi. Koulun keittiötyöntekijöillä on säännöllinen työaika arkisin ja se sopii hyvin yhteen päiväkotien ja koulujen aikatauluun.
Esimerkiksi Palmia Oy on aika iso työnantaja, jonka työpaikkoja voisit tutkia. Tälläkin hetkellä näytti olevan useita työpaikkoja koulujen keittiöissä auki. Muun muassa Itä-Helsingissä olevassa ruotsinkielisessä Botby grundskolanissa on työtä tarjolla parhaillaan. Sinne voisi kulkea töihin myös mm. Sipoossa asuen. Pääkaupunkiseudun lisäksi Palmia Oy:llä on työpaikkoja Riihimäellä, Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa ja Turussa. Muitakin vastaavia isompia työnantajia on ja sitten on tietenkin myös pienempiä. Katso TE-keskuksen nettisivuilta työpaikkoja.Tämä on hyvä vinkki. Esimerkiksi Sipoon Söderkullasta matkustaa noin 35 minuutissa bussilla Helsingin Vartiokylään (Botby skolan) 97-bussilla. Katsoin just myös Söderkullan vuokra-asuntoa tarjontaa ja kyllä sieltä asunnon saa, jos laittaa hakemuksen sisään. Mun mielestä Sipoon päiväkodit ja koulut on myös ihan hyvässä maineessa.
Vaihtoehtoja työpaikoista ja asuinalueista on pääkaupunkiseudulla paljon muitakin. Esimerkiksi Espoon ja Kirkkonummen suunnalta löytyisi varmasti niin työtä, asunto kuin lapsillekin fiksut päiväkoti & koulu. Myös Vantaa, Kerava, Järvenpää yms. kannattaa katsoa. Ja kun suomen kieli kerran sujuu hyvin, niin töiden löytäminen lienee helppoa monestakin paikasta.
Lounais-Suomessa eli Turun seudulla ja vähän kauempanakin (mm. Pori, Uusikaupunki, Rauma) työllisyystilanne on myös tosi hyvä. Muualtakin päin Suomea työtä kyllä löytyy - kuten myös asuntoja.
- Anonyymi
Oletteko huomannut että svekokansa on hakemassa Ruotsista kielitaitoisia omiin yrityksiin. He tekee teistä alasvekoja. Pysykää Ruotsissa jos olette ruotsalaistuneita, me emme halua enemmän ruostalaisia suoamalaisia tuomaan ruotsia Suomeen. Olemme saaneet tarpeeksi jo.
- Anonyymi
Ei sun tarvitse ihan kauheasti olla huolissasi. Nimittäin kuten alle linkitetystä uutisesta voi lukea, Suomesta muuttaa Ruotsiin suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä. Eli Suomessa asuvien ruotsinkielisten määrä vähenee koko ajan hiljalleen sitä kautta.
Ruotsiin muuttaa Suomesta sellaista väkeä, jotka kestävät niitä autopaloja, katuampumisia, käsikranaattien pauketta ja vastaavaa. Osa ehkä suorastaan kaipaa tuollaista jännitystä ja onhan osalla Ruotsiin muuttajista jo omat sormet alamaailman peleissä mukana. Osalla muuttajista on puolestaan Ruotsin eliittiin niin hyvät suhteet, että he saavat sieltä kivan kämpän ja työn ilman, että joutuu noiden lieveilmiöitä kanssa pahemmin olemaan tekemisissä.
Ruotsista Suomeen muuttaa puolestaan sellaista tavallista porukkaa, joka ei enää jaksa katsella oman asuinalueen muuttumista entistä turvattomammaksi ja normaalien palveluiden (päiväkodit, koulut, junaliikenne, terveydenhuolto, kirjastot) heikkenemistä. Osa ei ole Ruotsista edes saanut pitkästä odotuksesta huolimatta opiskelija-asuntoa tai isompaa vuokra-asuntoa perheen lapsiluvun kasvettua, koska maahan on lyhyessä ajassa tullut niin paljon asuntoa tarvitsevia maahanmuuttajia. Joillain alueilla jopa ulkona liikkuminen hämärän aikaan on alkanut olla entistä epämiellyttävämpää.
Minusta tavalliset, rauhallista elämää kaipaavat kunnon ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. Haittaako tuo, vaikka puhuisivat paremmin ruotsia kuin suomea.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/30069100-4dff-40c5-9880-cf137c1e6ab0 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sun tarvitse ihan kauheasti olla huolissasi. Nimittäin kuten alle linkitetystä uutisesta voi lukea, Suomesta muuttaa Ruotsiin suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä. Eli Suomessa asuvien ruotsinkielisten määrä vähenee koko ajan hiljalleen sitä kautta.
Ruotsiin muuttaa Suomesta sellaista väkeä, jotka kestävät niitä autopaloja, katuampumisia, käsikranaattien pauketta ja vastaavaa. Osa ehkä suorastaan kaipaa tuollaista jännitystä ja onhan osalla Ruotsiin muuttajista jo omat sormet alamaailman peleissä mukana. Osalla muuttajista on puolestaan Ruotsin eliittiin niin hyvät suhteet, että he saavat sieltä kivan kämpän ja työn ilman, että joutuu noiden lieveilmiöitä kanssa pahemmin olemaan tekemisissä.
Ruotsista Suomeen muuttaa puolestaan sellaista tavallista porukkaa, joka ei enää jaksa katsella oman asuinalueen muuttumista entistä turvattomammaksi ja normaalien palveluiden (päiväkodit, koulut, junaliikenne, terveydenhuolto, kirjastot) heikkenemistä. Osa ei ole Ruotsista edes saanut pitkästä odotuksesta huolimatta opiskelija-asuntoa tai isompaa vuokra-asuntoa perheen lapsiluvun kasvettua, koska maahan on lyhyessä ajassa tullut niin paljon asuntoa tarvitsevia maahanmuuttajia. Joillain alueilla jopa ulkona liikkuminen hämärän aikaan on alkanut olla entistä epämiellyttävämpää.
Minusta tavalliset, rauhallista elämää kaipaavat kunnon ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. Haittaako tuo, vaikka puhuisivat paremmin ruotsia kuin suomea.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/30069100-4dff-40c5-9880-cf137c1e6ab0Luin tuon Iltalehden jutun, jonka otsikko on:
'Suomenruotsalaisten muutto Ruotsiin kiihtyy – osa muuttajista kuvaa Suomen ilmapiiriä ”ahtaaksi”'
En täysin käsittänyt, mikä on Suomen ilmapiirissä nyt niin "ahdasta". Onko se ahdasmielistä, jos suomalaiset eivät halua aiheettomasti turvapaikkaa hakevia kehitysmaiden ihmisiä maahansa?
En ole varma, selviääkö maahanmuuttajia kaikin tavoin maahansa houkutellut Ruotsi nykyisistä haasteistaan: terrorismi, kansainvälinen ammattirikollisuus, seksuaalirikollisuus, viime vuosina maahan saapuneiden maahanmuuttajien massakotouttaminen, asuntopula, koulujen kriisit, maahanmuuttajien korkea työttömyys, ääriliikkeiden voimistuminen, hauraille asuinalueille muodostuneet rinnakkaisyhteiskunnat, kuntien heikentyvät talousnäkymät, poliittisen kentän vastakkainasettelut jne. Toivon Ruotsiin ja ruotsalaisille kaikkea hyvää sekä voimia em. ongelmien ratkaisemiseen. - Anonyymi
Kyl se taitaa pikemminkin olla niin, että ruotsalaiset eivät halua suomalaisten muuttavan pois maastaan. Siksi nettipalstoillakin näkyy trolleja, jotka pyrkivät levittämään paikkaansapitämättömiä huhuja. Huhutaan mm. Ruotsista pois muuttaneiden uusissa kotimaissaan kokemista vastoinkäymisistä.
Tilastojen mukaan on kuitenkin selvää, että tällä hetkellä Ruotsista muuttaminen mm. Tanskaan ja Norjaan on kiihtynyt. Lukemani mukaan myös mm. virolaisia, unkarilaisia, puolalaisia ja brittejä on muuttanut Ruotsista kotimaihinsa, mutta en tiedä onko näitä muuttajia kovin paljon. Myös Suomen osalta on tilastotietoa, että ruotsinsuomalaiset ovat jo useamman vuoden ajan anoneet lisääntyvässä määrin Suomen kansalaisuuksia. Työttömyys on noussut tänä vuonna Ruotsissa. Jos se jatkaa kasvuaan, kuten jotkut ekonomistit pelkäävät, ihmiset alkavat varmasti pohtia maastamuuttoa myös työn vuoksi. Tähän astihan Ruotsin työllisyystilanne on ollut hyvä ja muuttojen syynä ovat olleet jotkut muut asiat.
Saa nähdä mitä tapahtuu. Kyllähän ammattitaitoisille ihmisille löytyy töitä muualtakin kuin Ruotsista. Uskoakseni jatkossakin aika moni Ruotsissa nyt asuva, oli sitten kantaruotsalainen tai maahanmuuttotaustainen, suuntaa muuttokuormansa Norjaan ja Tanskaan. Osa halunnee palata entisiin kotimaihinsa eri puolille maailmaa. Vähän kuitenkin luulen, että myös lähellä sijaitsevat maat kuten Saksa, Suomi ja Iso-Britannia voivat saada muuttajia Ruotsin suunnasta.
Jos jotkut haluavat Suomeen, niin ainakin tällä hetkellä Suomessa on niin töitä kuin asuntoja tarjolla. Tosin onhan noita myrskynmerkkejä maailmantalouden taivaalla ja onhan joillain aloilla (esim. sihteeriala) Suomessa työvoiman ylitarjontaa. Jotain töitä löytyy varmasti, jos suostuu tarjolla olevia hommia tekemään ja/tai niihin kouluttautumaan. Ja onhan Suomessa hyviäkin töitä vailla tekijäänsä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyl se taitaa pikemminkin olla niin, että ruotsalaiset eivät halua suomalaisten muuttavan pois maastaan. Siksi nettipalstoillakin näkyy trolleja, jotka pyrkivät levittämään paikkaansapitämättömiä huhuja. Huhutaan mm. Ruotsista pois muuttaneiden uusissa kotimaissaan kokemista vastoinkäymisistä.
Tilastojen mukaan on kuitenkin selvää, että tällä hetkellä Ruotsista muuttaminen mm. Tanskaan ja Norjaan on kiihtynyt. Lukemani mukaan myös mm. virolaisia, unkarilaisia, puolalaisia ja brittejä on muuttanut Ruotsista kotimaihinsa, mutta en tiedä onko näitä muuttajia kovin paljon. Myös Suomen osalta on tilastotietoa, että ruotsinsuomalaiset ovat jo useamman vuoden ajan anoneet lisääntyvässä määrin Suomen kansalaisuuksia. Työttömyys on noussut tänä vuonna Ruotsissa. Jos se jatkaa kasvuaan, kuten jotkut ekonomistit pelkäävät, ihmiset alkavat varmasti pohtia maastamuuttoa myös työn vuoksi. Tähän astihan Ruotsin työllisyystilanne on ollut hyvä ja muuttojen syynä ovat olleet jotkut muut asiat.
Saa nähdä mitä tapahtuu. Kyllähän ammattitaitoisille ihmisille löytyy töitä muualtakin kuin Ruotsista. Uskoakseni jatkossakin aika moni Ruotsissa nyt asuva, oli sitten kantaruotsalainen tai maahanmuuttotaustainen, suuntaa muuttokuormansa Norjaan ja Tanskaan. Osa halunnee palata entisiin kotimaihinsa eri puolille maailmaa. Vähän kuitenkin luulen, että myös lähellä sijaitsevat maat kuten Saksa, Suomi ja Iso-Britannia voivat saada muuttajia Ruotsin suunnasta.
Jos jotkut haluavat Suomeen, niin ainakin tällä hetkellä Suomessa on niin töitä kuin asuntoja tarjolla. Tosin onhan noita myrskynmerkkejä maailmantalouden taivaalla ja onhan joillain aloilla (esim. sihteeriala) Suomessa työvoiman ylitarjontaa. Jotain töitä löytyy varmasti, jos suostuu tarjolla olevia hommia tekemään ja/tai niihin kouluttautumaan. Ja onhan Suomessa hyviäkin töitä vailla tekijäänsä.Mitä ihmettä tarkoitit, kun kirjoitit näin: "Jotain töitä löytyy varmasti, jos suostuu tarjolla olevia hommia tekemään ja/tai niihin kouluttautumaan. Ja onhan Suomessa hyviäkin töitä vailla tekijäänsä."
Suomessa on monilla aloilla työvoimasta pulaa. Esimerkiksi IT-alan osaajista, sosiaalityöntekijöistä, lastentarhanopettajista ja lähihoitajista on kovaa pulaa. Noiden alojen avoimet työpaikat sijoittuvat yleensä suurimpiin kaupunkeihin. Lääkäreistä ja puheterapeuteista on pulaa koko maassa. Kokkeja ja tarjoilijoita tarvitaan erityisesti alueilla, missä on matkailualan yrityksiä (mm. Lappi, Kainuu, Helsinki, Turun seutu, Ahvenanmaa, kesäisin Saimaan alue). Mutta tosi paljon on töitä muillakin aloilla kuten kaupanalalla, logistiikassa, kuljetusalalla, kiinteistöhuollossa, siivous- ja laitoshuollon alalla, maa- ja metsätaloudessa, kasvatusalalla jne.
Mun mielestä on aika outoa sanoa jotain työtä "hyväksi työksi", koska ihmisillä hän on ihan erilaisia ajatuksia siitä, millainen työ on hyvä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoitit, kun kirjoitit näin: "Jotain töitä löytyy varmasti, jos suostuu tarjolla olevia hommia tekemään ja/tai niihin kouluttautumaan. Ja onhan Suomessa hyviäkin töitä vailla tekijäänsä."
Suomessa on monilla aloilla työvoimasta pulaa. Esimerkiksi IT-alan osaajista, sosiaalityöntekijöistä, lastentarhanopettajista ja lähihoitajista on kovaa pulaa. Noiden alojen avoimet työpaikat sijoittuvat yleensä suurimpiin kaupunkeihin. Lääkäreistä ja puheterapeuteista on pulaa koko maassa. Kokkeja ja tarjoilijoita tarvitaan erityisesti alueilla, missä on matkailualan yrityksiä (mm. Lappi, Kainuu, Helsinki, Turun seutu, Ahvenanmaa, kesäisin Saimaan alue). Mutta tosi paljon on töitä muillakin aloilla kuten kaupanalalla, logistiikassa, kuljetusalalla, kiinteistöhuollossa, siivous- ja laitoshuollon alalla, maa- ja metsätaloudessa, kasvatusalalla jne.
Mun mielestä on aika outoa sanoa jotain työtä "hyväksi työksi", koska ihmisillä hän on ihan erilaisia ajatuksia siitä, millainen työ on hyvä.Kirjoitit näin: "Esimerkiksi IT-alan osaajista, sosiaalityöntekijöistä, lastentarhanopettajista ja lähihoitajista on kovaa pulaa. Noiden alojen avoimet työpaikat sijoittuvat yleensä suurimpiin kaupunkeihin."
Ainakin sosiaalityöntekijöistä, lastentarhanopettajista ja lähihoitajista on pulaa myös monilla pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla kuten myös kaupungeissa. Tilanne vaihtelee paikkakunnittain tosi paljon. IT-alan osaajista on eniten pulaa kaupungeissa, mutta heitä tarvitaan myös pienempiin kaupunkeihin (esim. Kotka ja Kajaani) ja vaikka työskentelisi isossa kaupungissa kuten Tampereella voi asua pienemmässä kaupungissa (esim. Hämeenlinna) tai pikkupaikkakunnalla Tampereen ympäristössä (esim. Valkeakoski, Ylöjärvi).
- Anonyymi
Kerron teille hieman väliaika tietoja nyt!!!
Olen jutellut Ruotsista Suomeen muuttaneiden kanssa. Mua on alkanut entistä enemmän kiinnostaa Suomeen muutto ja oon alkanut uskoa, että se vois onnistua vaikka oon yksinhuoltaja. Mulla asuu Suomessa muutama sukulainen ja hekin on kannustaneet muuttamaan, kun oon kertonut miksi mietin muuttoa. Oon yrittänyt tehdä CV suomeksi, mutta se on aika hankalaa. Inhoan sen tekemistä muutenkin ja suomeksi se on vielä vaikeampi. En tiedä vielä, mihin päin Suomea haluaisin muuttaa. Oon lukenut neuvoja täältä. Laittakaa lisää vinkkejä, jos tahdotte auttaa mua :-)
Oon alkanut säästää rahaa muuttoon ja vähentää turhaa tavaraa. Lasten kanssa on enemmän juteltu Suomesta ja luettu kirjoja, mutta en ole heille vielä uskaltanut muutosta puhua.- Anonyymi
Kuulostaa hyvältä! Olet selvästi ottanut ensiaskeleita muuttoa kohti.
Onko sulla mitään tietoa, minkälaiseen paikkaan haluaisit muuttaa? Haaveiletko isosta kaupungista, keskikokoista kaupungista, pikkukaupungista, taajamasta vai maaseudusta? Kiinnostaako sua enemmän rannikkoalueet vai sisämaa? Etelä-, länsi-, itä-, pohjois- vai keski-Suomi? Haluatko alueelle, missä puhutaan suomen kielen lisäksi myös ruotsia? Haluatko kokonaan suomenkieliselle alueelle? Haluatko muuttaa lähelle sukulaisia?
Lasten kanssa voisitte katsoa myös lastenelokuvia Suomesta, jos saatte niitä jostain käsiinne. Esimerkiksi Onneli ja Anneli -leffat on kivoja, mutta ehkä enemmän tyttöjen suosikkeja. Risto Räppääjä -elokuvat on kanssa olleet suosittuja. Tatu ja Patu -leffa voisi kiinnostaa erityisesti poikia . Voit katsoa lisää ideoita linkistä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_lastenelokuvat - Anonyymi
Jos sua kiinnostaa muuttaa Helsingin seudulle, niin kannattaa miettiä Vantaata ;-) Tänään oli Hesarissa juttu, jonka mukaan Vantaalle on syntynyt alle 55-vuotiaiden joukossa miesenemmistö. Alla on sitaatti jutusta.
"Tuoreimmissa väestötiedoissa Vantaalla naisia on noin tuhat enemmän kuin miehiä. Merkittävää on kuitenkin, että jos otetaan huomioon vain alle 55-vuotiaat, miehillä on jo muutaman vuoden ollut enemmistö. Suunta on sellainen, että vuonna 2045 Vantaalla miehiä on noin 10 000 naisia enemmän, jos katsotaan kaikkia ikäryhmiä.
Tilanne on täysin toisenlainen kuin vaikka naapurissa Helsingissä. Helsingissä naisenemmistön ennustetaan säilyvän, koska naisia on paljon muissakin kuin kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Vantaalla kaupunkiin on muuttanut poikkeuksellisen paljon nimenomaan työikäisiä miehiä."
Toisaalta myös Espoossa on miesenemmistö. Espoossa miesenemmistö taisi olla Suomen suurin muutama vuosi sitten. Vinkkaan sen vuoksi, että ehkä olet kiinnostunut joskus löytämään kumppanin ;-)
Vantaalta ja Espoosta on myös helpompi saada asunto kuin Helsingistä. Myös naapurikunnat esim. Sipoo ja Kirkkonummi kannattaa tutkia.
Täältä näet ruotsinkielisiä kouluja paikkakunnan mukaan: http://www.svenskskola.fi/ort/ - Anonyymi
Hei, tsemppiä sulle CV:n ja työhakemusten kanssa. Ei kai niiden kirjoittamisesta kukaan tykkää :-/
Kannattaisiko sun ottaa suoraan yhteyttä Seuren ruotsinkieliseen rekrytointikonsulttiin (esim. rekryteringskonsult Laura Lindén)? Seurella on pulaa työntekijöistä ja heiltä saisit tietoa, mikä työnhaussa on tärkeintä ja muutenkin voisit ehkä kysellä suomalaisesta työelämästä tai heidän työpaikoista. Samoin voisit kysyä apua sun tilanteeseen, kun asut nyt ulkomailla ja muuttoprosessi on jo varmasti yksinään iso juttu. Sulla oli lisäksi lasten vuoksi toiveita työajasta. Henkilökohtaisen keskustelun kautta voisit saada parhaiten vastauksia.
Seurella työhakemukset eivät ole maailman tärkein juttu, mutta CV kannattaa kyllä laittaa kuntoon. Seurella on Walk-In rekrytointitapahtumia. Vaikka noi alla olevan linkin työt taitaa olla lähinnä hoitoalan töitä, Seure etsii kokoajan myös keittiöalan työntekijöitä. Lycka Till! Kyllä asiat järjestyvät.
https://www.seure.fi/walk-in-rekryteringstillfallet/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sua kiinnostaa muuttaa Helsingin seudulle, niin kannattaa miettiä Vantaata ;-) Tänään oli Hesarissa juttu, jonka mukaan Vantaalle on syntynyt alle 55-vuotiaiden joukossa miesenemmistö. Alla on sitaatti jutusta.
"Tuoreimmissa väestötiedoissa Vantaalla naisia on noin tuhat enemmän kuin miehiä. Merkittävää on kuitenkin, että jos otetaan huomioon vain alle 55-vuotiaat, miehillä on jo muutaman vuoden ollut enemmistö. Suunta on sellainen, että vuonna 2045 Vantaalla miehiä on noin 10 000 naisia enemmän, jos katsotaan kaikkia ikäryhmiä.
Tilanne on täysin toisenlainen kuin vaikka naapurissa Helsingissä. Helsingissä naisenemmistön ennustetaan säilyvän, koska naisia on paljon muissakin kuin kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Vantaalla kaupunkiin on muuttanut poikkeuksellisen paljon nimenomaan työikäisiä miehiä."
Toisaalta myös Espoossa on miesenemmistö. Espoossa miesenemmistö taisi olla Suomen suurin muutama vuosi sitten. Vinkkaan sen vuoksi, että ehkä olet kiinnostunut joskus löytämään kumppanin ;-)
Vantaalta ja Espoosta on myös helpompi saada asunto kuin Helsingistä. Myös naapurikunnat esim. Sipoo ja Kirkkonummi kannattaa tutkia.
Täältä näet ruotsinkielisiä kouluja paikkakunnan mukaan: http://www.svenskskola.fi/ort/Vantaalla on varmasti jonkin verran ihania suomalaisia sinkkumiehiä, mutta Vantaalla on myös erittäin paljon maahanmuuttajia, joista on moni on sinkkumies. Eihän ne venäläiset eivätkä virolaiset niin suuresti poikkea suomalaisista kulttuuriltaan, mutta ainakaan minä en voi kuvitellakaan seurustelevani muslimimiehen kanssa. Vantaalla on paljon mm. irakilaisia, joten kannattaa olla vähän varovainen. Valitettavasti Suomen suurimmissa kaupungeissa on samaa ongelmaa kuin Ruotsissa, vaikka mittakaava onkin selkeästi pienempi. Ei kuitenkaan kannata olla sinisilmäinen. Viime aikoinakin on tullut ilmi suuria rikollisverkostoja, jotka pyörittävät mm. huumekauppaa ja niissä on ollut tekijöinä mm. Lähi-Idän miehiä sekä Itä-Afrikan väestä mm. somaleja. Ettei kävisi niin kuin esimerkiksi Johanna Tukiaiselle just kävi... Unelmien prinssi paljastuikin vauvan syntymän aikaan kovan luokan ammattirikolliseksi...
- Anonyymi
Moikka! Mikä sun tilanne on nykyään?
- Anonyymi
Minuakin kiinnostaisi, mitä ketjun aloittaneelle naiselle nykyään kuuluu. Vieläköhän Suomeen muutto kiinnostaa vain onko suunnitelma muuttunut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi, mitä ketjun aloittaneelle naiselle nykyään kuuluu. Vieläköhän Suomeen muutto kiinnostaa vain onko suunnitelma muuttunut.
On ihanaa kuulla, että jotkut on odottaneet mun kuulumisia. Tosi paljon on tapahtunut ja olen ollut kiireessä. Olisi niin paljon kirjoitettavaa. Yritän kirjoittaa pitemmän raportin teille myöhemmin.
Olen edelleen muuttoa suunnittelemassa. En ole kertonut monille, eikä lapset vielä tiedä asiasta. Välillä on vaikea salata asiaa.
Olen tutkinut paljon asioita Suomeen liittyen: työpaikkoja, palkka, verot, asumisen hinta, ruoan hinta, päiväkodit, koulut, liikenne ja monet. Vaikea saada selkoa, miten asiat menisi lopulta. On pakko miettiä, pystynkö elämään taloudellisesti yksinhuoltajana siellä. Myös muutto maksaa ja säästän koko ajan rahaa, että olisi rahaa muuttoon ja uuden aloittamiseen. Olen yrittänyt laskea, miten asiat kannattaisi tehdä.
Tuleva kotipaikka voisi olla joku näistä. Voisiko joku neuvoa, onko nämä kaikki hyviä paikkoja. Varmaan lopputulos voi olla sattumaa, että mistä saa työtä ja asunnon.
- Porvoo ja Porvoon seutu
- Lahti
- Hyvinkää (myös Riihimäki ja Järvenpää)
- Salo
- Turun seutu kiinnostaa, jos olisi joku pienempi paikkakunta, mutta en tiedä siitä alueesta yhtään mitään!
Muitakin paikkakuntia saa ehdottaa! Ja neuvoja saa antaa.
Olen katsonut elokuvia Amerikan historian maahanmuuttajista, jotka tuli Euroopasta ja muutti mihin sattui tuntemattomiin paikkoihin. Mulla on nyt vähän samanlainen olo, että tuleva kotipaikka on sellainen, missä en ole koskaan vielä edes käynyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On ihanaa kuulla, että jotkut on odottaneet mun kuulumisia. Tosi paljon on tapahtunut ja olen ollut kiireessä. Olisi niin paljon kirjoitettavaa. Yritän kirjoittaa pitemmän raportin teille myöhemmin.
Olen edelleen muuttoa suunnittelemassa. En ole kertonut monille, eikä lapset vielä tiedä asiasta. Välillä on vaikea salata asiaa.
Olen tutkinut paljon asioita Suomeen liittyen: työpaikkoja, palkka, verot, asumisen hinta, ruoan hinta, päiväkodit, koulut, liikenne ja monet. Vaikea saada selkoa, miten asiat menisi lopulta. On pakko miettiä, pystynkö elämään taloudellisesti yksinhuoltajana siellä. Myös muutto maksaa ja säästän koko ajan rahaa, että olisi rahaa muuttoon ja uuden aloittamiseen. Olen yrittänyt laskea, miten asiat kannattaisi tehdä.
Tuleva kotipaikka voisi olla joku näistä. Voisiko joku neuvoa, onko nämä kaikki hyviä paikkoja. Varmaan lopputulos voi olla sattumaa, että mistä saa työtä ja asunnon.
- Porvoo ja Porvoon seutu
- Lahti
- Hyvinkää (myös Riihimäki ja Järvenpää)
- Salo
- Turun seutu kiinnostaa, jos olisi joku pienempi paikkakunta, mutta en tiedä siitä alueesta yhtään mitään!
Muitakin paikkakuntia saa ehdottaa! Ja neuvoja saa antaa.
Olen katsonut elokuvia Amerikan historian maahanmuuttajista, jotka tuli Euroopasta ja muutti mihin sattui tuntemattomiin paikkoihin. Mulla on nyt vähän samanlainen olo, että tuleva kotipaikka on sellainen, missä en ole koskaan vielä edes käynyt.Tässä on muuten sellaisia juttuja, joita olen miettinyt, että olisi tärkeitä kriteereitä kotipaikkaa valitessa:
Tärkeimmät asiat:
1. Turvallinen alue
2. Kohtuuhintainen asuminen
3. Työtä tarjolla pitkäksi ajaksi. Ei haittaa, jos työpaikka välillä vaihtuu, mutta pitkiä työttömyyksiä en halua.
4. Liikkuminen: Olisi hyvä, jos lapset voisi kulkea itse koulumatkat ja harrastuksiin.
Keskivertaisen tärkeät asiat:
1. Lapsille olisi kiva löytää hyvä koulu, jossa ei ole paljon kiusausta, opettajien vajetta, liikaa oppilaita...
2. Haluaisin ensisijaisesti lapset ruotsinkieliseen kouluun, mutta suomenkielinen koulukin käy. Nuorempi on syksyllä esiopetuksen ikäinen eli tarvitsee vissiin päiväkodin.
3. Olisi mukavaa, jos asunto olisi aika hyväkuntoinen ja rauhallisesta alueesta ja talosta. En ole varma, millaisia asunnot on Suomessa. Ruotsissa asunnot on menneet koko ajan pahempaan suuntaan ja meteliä, varkauksia, rikkomista ja autopaloja on paljon.
4. Mulla on ajokortti, mutta mieluiten olisin ilman omaa autoa, jos olisi sellainen "shared" auto. On mahdollista, että on pakko ostaa auto. Mutta mieluiten suosisin kävelyä, pyöräilyä ja jaetun auton käyttöä aina silloin tällöin.
5. Olisi mukavaa, jos kodin lähellä olisi luontoa. Myös jos paikkakunnalla olisi järvi, metsäreittejä ja pyöräilyteitä se olisi kivaa.
Muita asioita:
- harrastuksia lapsille (esim. partio, liikuntakerhot, yleisurheilu,palokunta, valokuvaus), mutta niiden täytyisi olla suht edullisia. En ole varma, mistä lapset innostuisi. Isompi on tekniikasta kiinnostunut ja ujo, pieni on vilkas ja rohkea.
- kirjasto
- uimahalli olisi tosi kiva juttu
- hiljaisuutta
- haluaisin ehkä opiskella lisää, joten ammattikoulu tai ammattikorkeakoulu olisi huippukunto, mutta se voi sijaita toisella paikkakunnallakin, jos ei ole liian kaukana.
- kivoja ja ystävällisiä ihmisiä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on muuten sellaisia juttuja, joita olen miettinyt, että olisi tärkeitä kriteereitä kotipaikkaa valitessa:
Tärkeimmät asiat:
1. Turvallinen alue
2. Kohtuuhintainen asuminen
3. Työtä tarjolla pitkäksi ajaksi. Ei haittaa, jos työpaikka välillä vaihtuu, mutta pitkiä työttömyyksiä en halua.
4. Liikkuminen: Olisi hyvä, jos lapset voisi kulkea itse koulumatkat ja harrastuksiin.
Keskivertaisen tärkeät asiat:
1. Lapsille olisi kiva löytää hyvä koulu, jossa ei ole paljon kiusausta, opettajien vajetta, liikaa oppilaita...
2. Haluaisin ensisijaisesti lapset ruotsinkieliseen kouluun, mutta suomenkielinen koulukin käy. Nuorempi on syksyllä esiopetuksen ikäinen eli tarvitsee vissiin päiväkodin.
3. Olisi mukavaa, jos asunto olisi aika hyväkuntoinen ja rauhallisesta alueesta ja talosta. En ole varma, millaisia asunnot on Suomessa. Ruotsissa asunnot on menneet koko ajan pahempaan suuntaan ja meteliä, varkauksia, rikkomista ja autopaloja on paljon.
4. Mulla on ajokortti, mutta mieluiten olisin ilman omaa autoa, jos olisi sellainen "shared" auto. On mahdollista, että on pakko ostaa auto. Mutta mieluiten suosisin kävelyä, pyöräilyä ja jaetun auton käyttöä aina silloin tällöin.
5. Olisi mukavaa, jos kodin lähellä olisi luontoa. Myös jos paikkakunnalla olisi järvi, metsäreittejä ja pyöräilyteitä se olisi kivaa.
Muita asioita:
- harrastuksia lapsille (esim. partio, liikuntakerhot, yleisurheilu,palokunta, valokuvaus), mutta niiden täytyisi olla suht edullisia. En ole varma, mistä lapset innostuisi. Isompi on tekniikasta kiinnostunut ja ujo, pieni on vilkas ja rohkea.
- kirjasto
- uimahalli olisi tosi kiva juttu
- hiljaisuutta
- haluaisin ehkä opiskella lisää, joten ammattikoulu tai ammattikorkeakoulu olisi huippukunto, mutta se voi sijaita toisella paikkakunnallakin, jos ei ole liian kaukana.
- kivoja ja ystävällisiä ihmisiäLuin sun listan toiveista uutta kotipaikkaa koskien, eikä ne toiveet ainakaan utopistisia ole. Muutama asia tuli mieleen.
Mun mielestä Suomessa oikeastaan kaikkialla on perusturvallista. Lapset voi kulkea yksin kouluun ja harrastuksiin kaikkialla. Mun mielestä Suomen koulutkin ovat perushyviä, eikä täällä ainakaan ole samanlaista pulaa pätevästä henkilökunnasta kuten Ruotsissa. Myös luontoa, järviä, ulkoilureittejä, pyöräteitä ja vastaavaa löytyy oikeastaan kaikkialta. Samoin kirjastoja, kirjastoautoja, hiljaisuutta ja uimahalleja löytyy kaikkialta. Sun mainitsemat lasten harrastukset ovat myös niin yleisiä, että niitä löytyy useimmista paikoista. Suomessa myös vuokra-asunnot ovat mun mielestä yleensä varsin hyvässä kunnossa, tosin ehkä ikäviä poikkeuksiakin on. Ihmisten ystävällisyys on makuasia, mutta eiköhän kivoja ihmisiä löydy kaikkialta :)
Noi yllä luetellut asiat on mun mielestä sellaisia, jotka toteutuu vähän joka paikassa. Siksi mun mielestä kannattaa miettiä tarkemmin sun muita toiveita.
A) Suomenkielisiä kouluja löytyy joka paikasta, mutta ruotsinkielisiä kouluja ei löydy. Jos siis ruotsinkielinen koulu on sulle tärkeä, se varmaan vaikuttaa paljon siihen, minne teidän kannattaisi muuttaa. Sun mainitsemista paikoista ruotsinkielinen alakoulu (1.-6. luokat) löytyy Porvoosta, Lahdesta, Hyvinkäältä ja Salosta. Riihimäellä ei ole ruotsinkielistä koulua eikä Järvenpäässä, mutta esimerkiksi Järvenpään naapurikunnissa Tuusulassa ja Keravalla on ruotsinkieliset koulut. Mainitsit myös Porvoon seudun ja Turun seudun. Porvoon seudusta tulee mieleen ainakin Sipoo ja Loviisa, joissa kummassakin on monta ruotsinkielistä koulua. Turun seudulta tulee mieleen ainakin Kaarina ja Parainen, joissa on ruotsinkieliset koulut sekä tietenkin myös itse Turku. Myös Raisio ja Naantali ovat kivoja paikkoja, mutta niissä ei ole ruotsinkielisiä kouluja. Raisiosta on tosin niin lyhyt matka Turkuun, että Raisiotakin kannattaa ajatella. Raisiossa asuvat ruotsinkieliset voivat käydä Turussa koulussa, mutta ehkä se vaatii bussilla kulkemista, mutta sama juttu on monissa muissakin paikoissa, että lasten täytyy kulkea bussilla. Esiopetuksesta vielä sen verran, että kaikilta noilta paikkakunnilta löytyy ruotsinkielinen esikoulu.
B) Sun koulutuksen ja työkokemuksen perusteella työtä luulisi löytyvän monestakin paikasta. Paras työtilanne tuntuu kuitenkin tällä hetkellä olevan Lounais-Suomessa eli Turun seudulla. Sipoon ja Porvoon seudulla on varmaan töitä, mutta jos töitä ei sillä alueella olisi, niin pitäisi olla valmis kulkemaan työmatkaa esimerkiksi Helsinkiin tai Vantaalle. Monesti töitä löytyy kyllä esim. Itä-Helsingin alueelta eikä tarvitse välttämättä keskustaan asti kulkea. Samoin Kerava-Järvenpää-Tuusula alueelta monet kulkevat töissä Vantaalla, Espoossa tai Helsingissä. Riippuen kodin ja työpaikan sijainnista työmatkat voivat olla nopeita ja sujuvia tai sitten niihin voi tuhraantua päivittäin paljonkin aikaa. Pienten lasten yksinhuoltajalle se on varmasti tärkeä asia. En osaa työtilanteesta varmasti sanoa, mutta ainakin paljon puhutaan, että Turun seudulla on runsaasti vapaita työpaikkoja koko ajan. Kannattaa katsoa asiasta tarkemmin täältä: https://toihintanne.fi/ Siellä kerrotaan tarkemmin Lounais-Suomen alueesta työ- ja kotipaikkana. Sivuston mukaan Turun seudulla on nyt 1445 vapaata työpaikkaa!
C) Yhteiskäyttöautoja ei ole Suomessa joka paikassa. Noista sun mainitsemista paikoista yhteiskäyttö autoja löytyy ainakin Turussa (24Rent, EkoRent, Hertz), Lahdessa (24Rent, GoNow), Porvoossa (Hertz), Keravalla (24Rent) ja Järvenpäässä (24Rent). Lisäksi Raisiossa on IKEA, jonka alueelta saa DriveNow-yhteiskäyttöautoja. Kaarina puolestaan on niin lähellä Turkua kuten Raisiokin, ettei auton hakeminen Turun puolelta välttämättä ole mahdotonta, jos autoa ei käytä paljon. Jos autoa tarvitsee paljon, saattaa olla järkevämpää ostaa oma auto. Lähinnä siis Hyvinkää ja Riihimäki taitavat olla sellaisia paikkoja, joissa yhteiskäyttöautoja ei vielä ole. Eri autofirmojen hinnoissa ja palveluissa on aika paljon eroja, enkä nyt osaa niihin ottaa kantaa.
B) Ammattikoulusta ja ammattikorkeakouluista en osaa tarkemmin sanoa. Riippuu aika paljon, mitä alaa haluaisi opiskella. Kannattaa tutkia netistä. Muista että Suomessa on myös Avoin AMK ja avoimet ammattikouluopinnot.
Suosittelen sua tutustumaan näihin paikkakuntiin:
- Kaarina
- Naantali
- Parainen
- Raisio
- Turku - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin sun listan toiveista uutta kotipaikkaa koskien, eikä ne toiveet ainakaan utopistisia ole. Muutama asia tuli mieleen.
Mun mielestä Suomessa oikeastaan kaikkialla on perusturvallista. Lapset voi kulkea yksin kouluun ja harrastuksiin kaikkialla. Mun mielestä Suomen koulutkin ovat perushyviä, eikä täällä ainakaan ole samanlaista pulaa pätevästä henkilökunnasta kuten Ruotsissa. Myös luontoa, järviä, ulkoilureittejä, pyöräteitä ja vastaavaa löytyy oikeastaan kaikkialta. Samoin kirjastoja, kirjastoautoja, hiljaisuutta ja uimahalleja löytyy kaikkialta. Sun mainitsemat lasten harrastukset ovat myös niin yleisiä, että niitä löytyy useimmista paikoista. Suomessa myös vuokra-asunnot ovat mun mielestä yleensä varsin hyvässä kunnossa, tosin ehkä ikäviä poikkeuksiakin on. Ihmisten ystävällisyys on makuasia, mutta eiköhän kivoja ihmisiä löydy kaikkialta :)
Noi yllä luetellut asiat on mun mielestä sellaisia, jotka toteutuu vähän joka paikassa. Siksi mun mielestä kannattaa miettiä tarkemmin sun muita toiveita.
A) Suomenkielisiä kouluja löytyy joka paikasta, mutta ruotsinkielisiä kouluja ei löydy. Jos siis ruotsinkielinen koulu on sulle tärkeä, se varmaan vaikuttaa paljon siihen, minne teidän kannattaisi muuttaa. Sun mainitsemista paikoista ruotsinkielinen alakoulu (1.-6. luokat) löytyy Porvoosta, Lahdesta, Hyvinkäältä ja Salosta. Riihimäellä ei ole ruotsinkielistä koulua eikä Järvenpäässä, mutta esimerkiksi Järvenpään naapurikunnissa Tuusulassa ja Keravalla on ruotsinkieliset koulut. Mainitsit myös Porvoon seudun ja Turun seudun. Porvoon seudusta tulee mieleen ainakin Sipoo ja Loviisa, joissa kummassakin on monta ruotsinkielistä koulua. Turun seudulta tulee mieleen ainakin Kaarina ja Parainen, joissa on ruotsinkieliset koulut sekä tietenkin myös itse Turku. Myös Raisio ja Naantali ovat kivoja paikkoja, mutta niissä ei ole ruotsinkielisiä kouluja. Raisiosta on tosin niin lyhyt matka Turkuun, että Raisiotakin kannattaa ajatella. Raisiossa asuvat ruotsinkieliset voivat käydä Turussa koulussa, mutta ehkä se vaatii bussilla kulkemista, mutta sama juttu on monissa muissakin paikoissa, että lasten täytyy kulkea bussilla. Esiopetuksesta vielä sen verran, että kaikilta noilta paikkakunnilta löytyy ruotsinkielinen esikoulu.
B) Sun koulutuksen ja työkokemuksen perusteella työtä luulisi löytyvän monestakin paikasta. Paras työtilanne tuntuu kuitenkin tällä hetkellä olevan Lounais-Suomessa eli Turun seudulla. Sipoon ja Porvoon seudulla on varmaan töitä, mutta jos töitä ei sillä alueella olisi, niin pitäisi olla valmis kulkemaan työmatkaa esimerkiksi Helsinkiin tai Vantaalle. Monesti töitä löytyy kyllä esim. Itä-Helsingin alueelta eikä tarvitse välttämättä keskustaan asti kulkea. Samoin Kerava-Järvenpää-Tuusula alueelta monet kulkevat töissä Vantaalla, Espoossa tai Helsingissä. Riippuen kodin ja työpaikan sijainnista työmatkat voivat olla nopeita ja sujuvia tai sitten niihin voi tuhraantua päivittäin paljonkin aikaa. Pienten lasten yksinhuoltajalle se on varmasti tärkeä asia. En osaa työtilanteesta varmasti sanoa, mutta ainakin paljon puhutaan, että Turun seudulla on runsaasti vapaita työpaikkoja koko ajan. Kannattaa katsoa asiasta tarkemmin täältä: https://toihintanne.fi/ Siellä kerrotaan tarkemmin Lounais-Suomen alueesta työ- ja kotipaikkana. Sivuston mukaan Turun seudulla on nyt 1445 vapaata työpaikkaa!
C) Yhteiskäyttöautoja ei ole Suomessa joka paikassa. Noista sun mainitsemista paikoista yhteiskäyttö autoja löytyy ainakin Turussa (24Rent, EkoRent, Hertz), Lahdessa (24Rent, GoNow), Porvoossa (Hertz), Keravalla (24Rent) ja Järvenpäässä (24Rent). Lisäksi Raisiossa on IKEA, jonka alueelta saa DriveNow-yhteiskäyttöautoja. Kaarina puolestaan on niin lähellä Turkua kuten Raisiokin, ettei auton hakeminen Turun puolelta välttämättä ole mahdotonta, jos autoa ei käytä paljon. Jos autoa tarvitsee paljon, saattaa olla järkevämpää ostaa oma auto. Lähinnä siis Hyvinkää ja Riihimäki taitavat olla sellaisia paikkoja, joissa yhteiskäyttöautoja ei vielä ole. Eri autofirmojen hinnoissa ja palveluissa on aika paljon eroja, enkä nyt osaa niihin ottaa kantaa.
B) Ammattikoulusta ja ammattikorkeakouluista en osaa tarkemmin sanoa. Riippuu aika paljon, mitä alaa haluaisi opiskella. Kannattaa tutkia netistä. Muista että Suomessa on myös Avoin AMK ja avoimet ammattikouluopinnot.
Suosittelen sua tutustumaan näihin paikkakuntiin:
- Kaarina
- Naantali
- Parainen
- Raisio
- TurkuRaisio ❤️
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raisio ❤️
Kiitos kun kerroitte Turun seudun kylistä. Aion lukea niistä lisää tietoa.
- Anonyymi
Tässä tulee taas mun kuulumisia!
Kun aloitin tämän ketjun aloitin sanoilla "olen vasta ihan alkumetreillä miettimässä" muuttoa Ruotsista Suomeen. Siitä on jo 4,5kk!!! Aika kuluu niin nopeasti.
Enää en vain mieti, vaan olen jo alkanut tehdä asioita. Yritin äsken listata niitä asioita, että voisin teille kertoa, mutta lista on jo tosi pitkä. Olen tullut yllättyneeksi, että tämä projekti on jo tässä vaiheessa muuttanut minun ja meidän perheen elämän!
Olen nimittäin tullut pirteäksi ja mun ajatukset tulevaisuudesta on muuttuneet tosi paljon. Vasta nyt oon huomannut, että oon ollut pitkään iloton ja meidän perheen elämäkin on ollut aika yksitoikkoista. Nyt kun mun päässä on vahvistunut ajatus Suomeen muuttamisesta, olen saanut energiaa muidenkin elämänmuutosten tekemiseen.
Henkisesti olen alkanut suomalaistumaan ihan tarkoituksella. Kuuntelen suomalaista musiikkia ja radiota, opettelen Suomen maantietoa itsekseni, puhun lapsille koko ajan enemmän suomea, katson YLE-Areenasta Suomen telkkaa, olen liittynyt suomalaisten ryhmiin Facebookissa ja hankin itselleni Suomen passin. Olen tehnyt suomalaisia ruokia ja haluan oppia lisää.
Lasten kanssa olen varovainen, koska en halua tyrkyttää heille liikaa Suomea. En ole kertonut lapsille muuttoaikeista. He ovat vielä liian pieniä, muutto on edelleen epävarmaa enkä halua heidän puhuvan asiasta muille. Salaa edistän asioita yksin.
Asioiden tutkiminen Suomesta on tosi hidasta ja aika vaikeaa. Suomi on kuitenkin eri maa kuin Ruotsi. Vaikka maat on samankaltaisia ne on aika erilaisia. Mulla on kai aika hyvä Suomen kielen taito. Kiitos äidin, telkan ja kirjojen. Silti en meinaa ymmärtää ohjeita, jotka käsittelee virallisia ohjeita kuten Kelan asioita, verotusta, päiväkoteja, koulua, sopimuksia (sähkö, vuokra-asunnot, puhelinyhteys). Menee aikaa, kun täytyy katsoa sanakirjasta, mitä sanat tarkoittaa. Onneksi osa teksteistä löytyy ruotsiksi.
Kun innostuin kunnolla tästä muutosta, aloin kiinnittää huomiota meidän elämään. Ollaan kaikki vähän lihavia, liikutaan liian vähän ja syödään epäterveellistä ruokaa. Oon nyt aloittanut tehdä terveellisempää ruokaa. Me myös ulkoillaan ja liikutaan enemmän lasten kanssa. Lisäksi tehdään enemmän asioita yhdessä kuten telkan katselu, pelien pelaaminen ja kirjojen lukeminen. Myös kotitöitä ollaan tehty yhdessä. Olen yrittänyt kannustaa isompaa koulussa. Suomessa lapsilta vaaditaan enemmän. Kouluruokailun on mun mielestä Suomessa terveellisempää. Oon ajatellut, että kun me yhdessä harjoitellaan, niin lasten on helpompi sopeutua Suomeen.
Ollaan lasten kanssa liikutti paljon kotikaupungissa. Kävely ja pyörälenkkejä. autoretkiä. Ollaan käyty puistoissa, museoissa, ulkoilualueella, leikkikentillä ja kahviloissa. Oon yrittänyt ottaa paljon kuvia vähän niinkuin muistoksi. Vähän on surullinen olo ja samalla innostunut.
Aika pian me matkustetaan Turkuun pienelle talvilomalle. Se on lasten joululahja. Mun täytyy vielä suunnitella, mitä me Turussa tehdään. Mua jännittää todella paljon Suomeen tulo. Suomi voi pian olla meidän kotimaa ja se tuntuu tosi jännältä.
Kirjoitan myöhemmin lisää!- Anonyymi
Tässä pieni raportti.
Suomeen muutto on mielessä koko ajan. Joka päivä ja ilta edistän mun projektia. Se on tosi ihanaa, mutta on raskas tehdä kaikki salaa. Illalla onneksi lapset nukkuu. Luen suomiasioita joka päivä työmatkoilla ellen ole ihan väsynyt. Tässä hieman mun kokemuksia.
Mä olen huomannut, että Suomi on modernimpi kuin olen kuvitellut. Myös ympäristöystävällinen. Suomi ei ole niin kallis maa kuin Ruotsissa ihmiset puhuu. Suomessa puhutaan epäkohdista todella suorapuheisesti. Ruotsissa ongelmia salaillaan ja niistä ei puhuta kunnolla. Aluksi olin ihan että kauheeta, kun suomalaiset puhui jostain asiasta. Edelleen moni juttu kuulostaa hyvin jännältä, mutta olen myös kiinnostunut muun muassa uutisista. Suomalaiset ovat kunnianhimoisia ja ahkeria. Opiskelua myös harrastetaan. Olen alkanut suunnitella lisää opiskelua. Olen mukana Facebookin ryhmissä ja siellä moni äitikin opiskelee. Suomalaiset naiset ovat myös hulluna käsitöihin. Minäkin haluaisin kokeilla villasukkaa. Lasten kasvatus on ehkä Suomessa kurillisempaa kuin Ruotsissa. Lapset tekee Suomessa enemmän kotitöitä ja syö terveellisempää ruokaa. Myös koulussa vaaditaan enemmän kuin Ruotsissa. Kaikkein eniten tällä hetkellä haluan saada mun lapset ruotsalaisesta koulusta suomalaiseen kouluun. Pienempi aloitti nollaluokan täällä Ruotsissa pari viikkoa sitten, koska pienten lasten ryhmässä ei ollut enää paikkoja. Mutta toivottavasti hän pääsee jo syksyllä Suomen esikouluun.
En tiedä niin paljon Suomesta kuin luulin. Täytyy katsoa paikkoja Googlella. Kun kuulin nimen Suomussalmi en tiennyt mikä se on. Onko sukunimi? Ei kun paikannimi. En tiennyt onko se etelässä, pohjoisessa, iso kaupunki vai pieni kylä. Onneksi Googlella löytyy oikea. Myös Jyväskylä on hassu. Luulin sitä pikkukyläksi, mutta se oli iso kaupunki ihan keskellä Suomea. Paljon on vieraita sanoja: kehyskunta, älypuhelin, iltalisä, työvoima, alkuopetus, lähihoitaja... Onko lähihoitaja sama kuin Ruotsissa undersköterska? En ole ihan varma, onko se ihan sama.
Me katsotaan Suomen telkkaa kotona. Lapset tykkää Pikkukakkosesta ja Fotarista. Kivoja ohjelmia. Yritän laittaa terveellistä ruokaa kotona ja opettaa lapsille kasvisten syömistä. Se ei ole helppoa! Lapset ei vielä tykkää ruisleivästä paitsi hapankorppuna. Olen tehnyt makaronilaatikkoa, lihapullia, kalakeittoa, nakkikeitto, perunan ja jauhelihan uunivuokaa ja uunilohta. Mitä reseptejä voisin tehdä lapsille? Tahtoisin tehdä Suomen ruokia ja sellaisia, mitä siellä on kouluissa.
Mietin edelleen meidän uutta kotipaikkaa. Meinasin jo hakea opintoihin, mutta en vielä. Ensin muutto ja uusi alku sekä töitä. Sitten vasta myöhemmin haluan opiskella. En ole vielä aivan varma mitä mun kannattaa opiskella.
Vaikeaa on nyt, että suhtaudun jo nyt Ruotsiin negatiivisemmin. Katson asioita kriittisesti. Melkein ahdistun välillä. Muuttoon on vielä aikaa ja tosi kauheesti tehtäviä.
Hyvää viikonloppua! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä pieni raportti.
Suomeen muutto on mielessä koko ajan. Joka päivä ja ilta edistän mun projektia. Se on tosi ihanaa, mutta on raskas tehdä kaikki salaa. Illalla onneksi lapset nukkuu. Luen suomiasioita joka päivä työmatkoilla ellen ole ihan väsynyt. Tässä hieman mun kokemuksia.
Mä olen huomannut, että Suomi on modernimpi kuin olen kuvitellut. Myös ympäristöystävällinen. Suomi ei ole niin kallis maa kuin Ruotsissa ihmiset puhuu. Suomessa puhutaan epäkohdista todella suorapuheisesti. Ruotsissa ongelmia salaillaan ja niistä ei puhuta kunnolla. Aluksi olin ihan että kauheeta, kun suomalaiset puhui jostain asiasta. Edelleen moni juttu kuulostaa hyvin jännältä, mutta olen myös kiinnostunut muun muassa uutisista. Suomalaiset ovat kunnianhimoisia ja ahkeria. Opiskelua myös harrastetaan. Olen alkanut suunnitella lisää opiskelua. Olen mukana Facebookin ryhmissä ja siellä moni äitikin opiskelee. Suomalaiset naiset ovat myös hulluna käsitöihin. Minäkin haluaisin kokeilla villasukkaa. Lasten kasvatus on ehkä Suomessa kurillisempaa kuin Ruotsissa. Lapset tekee Suomessa enemmän kotitöitä ja syö terveellisempää ruokaa. Myös koulussa vaaditaan enemmän kuin Ruotsissa. Kaikkein eniten tällä hetkellä haluan saada mun lapset ruotsalaisesta koulusta suomalaiseen kouluun. Pienempi aloitti nollaluokan täällä Ruotsissa pari viikkoa sitten, koska pienten lasten ryhmässä ei ollut enää paikkoja. Mutta toivottavasti hän pääsee jo syksyllä Suomen esikouluun.
En tiedä niin paljon Suomesta kuin luulin. Täytyy katsoa paikkoja Googlella. Kun kuulin nimen Suomussalmi en tiennyt mikä se on. Onko sukunimi? Ei kun paikannimi. En tiennyt onko se etelässä, pohjoisessa, iso kaupunki vai pieni kylä. Onneksi Googlella löytyy oikea. Myös Jyväskylä on hassu. Luulin sitä pikkukyläksi, mutta se oli iso kaupunki ihan keskellä Suomea. Paljon on vieraita sanoja: kehyskunta, älypuhelin, iltalisä, työvoima, alkuopetus, lähihoitaja... Onko lähihoitaja sama kuin Ruotsissa undersköterska? En ole ihan varma, onko se ihan sama.
Me katsotaan Suomen telkkaa kotona. Lapset tykkää Pikkukakkosesta ja Fotarista. Kivoja ohjelmia. Yritän laittaa terveellistä ruokaa kotona ja opettaa lapsille kasvisten syömistä. Se ei ole helppoa! Lapset ei vielä tykkää ruisleivästä paitsi hapankorppuna. Olen tehnyt makaronilaatikkoa, lihapullia, kalakeittoa, nakkikeitto, perunan ja jauhelihan uunivuokaa ja uunilohta. Mitä reseptejä voisin tehdä lapsille? Tahtoisin tehdä Suomen ruokia ja sellaisia, mitä siellä on kouluissa.
Mietin edelleen meidän uutta kotipaikkaa. Meinasin jo hakea opintoihin, mutta en vielä. Ensin muutto ja uusi alku sekä töitä. Sitten vasta myöhemmin haluan opiskella. En ole vielä aivan varma mitä mun kannattaa opiskella.
Vaikeaa on nyt, että suhtaudun jo nyt Ruotsiin negatiivisemmin. Katson asioita kriittisesti. Melkein ahdistun välillä. Muuttoon on vielä aikaa ja tosi kauheesti tehtäviä.
Hyvää viikonloppua!Vielä yksi juttu. Mulla on nyt ongelma, koska olen alkanut kiinnostua Turun seudusta kotipaikkana. Kuitenkin kaipaan myös Itä-Suomeen mistä mun äiti oli kotoisin. Siellä mulla on täti. Olin ajatellut, että jos asuisin Järvenpäässä tai Porvoossa, niin matka Kouvolaan ei olisi niin pitkä. Tämä on mun iso ongelma nyt. Lasten vuoksi en voi ajatella, että muutan ensin yhteen paikkaan ja myöhemmin taas monta sataa kilometriä toiseen paikkaan. Jos asuisin yksin, tekisin varmaan sillä tavalla.
- Anonyymi
Hei, me ollaan oltu jo melkein kaksi viikkoa Suomessa! Ollaan kuitenkin vielä karanteenipaikassa pääsiäisen yli. Mulla on edelleen aika epätodellinen olo kaikesta. Lapset suhtautuvat nyt jo aika rennosti kaikkeen ja ovat tosi kovasti *Suomalaisia*. Välillä nauran heidän jutuilleen. He ovat nyt jo yli viikon leikkineet ulkomaille muuttoa. Kirjoitan myöhemmin enemmän meidän tilanteesta.
- Anonyymi
Onpas mennyt pitkä aika ilman, että oon ehtinyt kirjoittaa tänne. Tässä on lyhyesti meidän kuulumisia.
Ensinnäkin on pakko sanoa, että näiden ensimmäisten kuukausien perusteella muutto Suomeen oli enemmän kuin hyvä päätös. Ollaan poikien kanssa viihdytti todella hyvin, vaikka meidän prosessi on vielä vähän kesken.
Kevät oli hurjaa aikaa. Mehän tehtiin äkkiratkaisu lähteä Ruotsista pari kuukautta aiemmin kuin olin alunperin ajatellut. Saatiin ihanasti apua tavaroiden kuljetukseen ja säilytykseen, vuokra-asunnon ja irtaimiston hankintaan sekä voitiin viettää parin viikon karanteeniaika sukulaisten tuttavan mökillä ilmaiseksi. Vastaanotto oli todella ihana. Onneksi me ei sairastuttu koronaan eikä tuotu sitä Ruotsista Suomeen. Karanteeniaika oli aika outo jakso, mutta siitäkin selvittiin.
Meidän uusi koti on aivan loistava siihen nähden, että se on kuitenkin vuokrakämppä elementtikerrostalossa. (Minä unelmoin jo omasta pihasta!) Koko taloyhtiö on todella siisti ja hiljainen, lattia- ja seinäpinnat ovat siistejä ja keittiön kalusteet sekä koneet uusia. Ihan eri tason vuokrakämppä, mitä Ruotsissa yleensä näkee. Ja hiljaisuus oli aluksi melkein pelottavaa. Ei ole meteliä, ei roskien levittelyä sinne tänne eikä ilkivaltaa. Lapset voi leikkiä kavereiden kanssa pihassa ilman aikuista. Meidän pojat on nyt 6v ja 9v.
Hankalin juttu on ollut työpaikan löytäminen. Olen ollut yhteydessä useiden Ruotsista Suomeen tänä vuonna tai parin edellisen vuoden aikana muuttaneisiin. Heistä moni on löytänyt työpaikan ongelmitta tai ainakin melko helposti. Joillain oli työpaikka tiedossa jo ennen muuttoa. Me muutettiin Kymenlaaksoon ja tiesin etukäteen, ettei täältä löydy työtä yhtä helposti kuin monilta muilta alueilta. En olisi tänne ehkä muuttanutkaan ilman tuota koronaa, vaikka täällä mieluiten asunkin. Alunperin mulla oli tarkoitus muuttaa vasta nyt koulun kesäloman aikana ja olin katsellut muutamia Etrlä- ja Kaakkois-Suomen kaupunkeja, joista työtä löytyisi helpommin. Kun korona tuli, tein äkkipäätöksen lähteä Ruotsista, koska Suomen sukulaiset lupasi auttaa meitä. Siksi päädyttiin tänne Kymenlaaksoon heidän luokse. Olen kesän aikana tehnyt keikkatyötä ruokakaupassa, mutta etsin koko ajan työtä, joka olisi kokoaikainen ja vakituinen. Viikko sitten sain tiedon työpaikasta, joka on kokoaikainen, mutta ainakin aluksi määräaikainen eli 10 kuukauden sijaisuus. Samaan aikaan sain tiedon toisestakin työpaikasta, joka oli mun oman alan työ, mutta sekin oli sijaisuus ja Helsingissä asti. Tällaista epävarmuutta on työmarkkinoilla, mutta olen tosi iloinen, että sain edes näistä sijaisuuksista työtarjouksen nyt kun on tämä pandemia päällä. Päädyin valitsemaan Kymenlaakson työpaikan, vaikka en tiedä, miten käy sitten kun se sijaisuus päättyy. Helsingissä olisi helpompi löytää pätkätyön jälkeen uusi työ, mutta me haluttaisiin asua täällä Kymeessä.
Työpaikka vaikuttaa tosi paljon asumiseen ja asuminen vaikuttaa lasten kouluihin. Meidän vanhempi poika aloitti jo keväällä koulun täällä, mutta sehän oli melkein pelkkää etäkoulua koronan vuoksi. Voi että se oli raskasta ja vaikeaa. Välillä poika kävi koululla saamassa erityisopettajalta tukiopetusta, koska hän oli juuri muuttanut Suomeen eikä osaa vieläkään suomea kunnolla. Enkä minäkään osannut kaikessa auttaa, kun oon käynyt koulun Ruotsissa. Mun täti myös auttoi poikaa. Nuorempi poika oli kotona ja välillä oli vaikea keksiä tekemistä. Oli raskas kevät! Pian pojat aloittaa koulun ihan tosissaan. Nuorempi menee eskariin ja isompi pääsee omaan luokkaan pulpettiin istumaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Ollaan opittu paljon Suomen kieltä. Ihan kiva kesä on ollut, vaikka on korona-rajoituksia edelleen. Mun haaveissa on opiskella lisää ja olen jo suorittanut pari kurssia netin kautta ammattikouluun. Olen myös aloittanut säästämisen siihen omaan pihaan, vaikka ilman työtä säästäminen on hankalaa. Me ollaan kaikki iloisempia täällä ja stressi on vähentynyt, vaikka työn etsiminen on stressannut. Ollaan edelleen syöty terveellisesti ja liikuttu yhdessä. Koko perheen paino on pudonnut ja pojat on oppineet paljon liikuntataitoja. Nykyään syövät kasviksia kun paljon paremmin ja terveellistä ruokaa. On ihanaa, että pojat pääsee nyt suomalaiseen kouluun. Meille Suomi on ollut jo nyt parempi kotimaa kuin Ruotsi. Suomi on tosi kiva maa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onpas mennyt pitkä aika ilman, että oon ehtinyt kirjoittaa tänne. Tässä on lyhyesti meidän kuulumisia.
Ensinnäkin on pakko sanoa, että näiden ensimmäisten kuukausien perusteella muutto Suomeen oli enemmän kuin hyvä päätös. Ollaan poikien kanssa viihdytti todella hyvin, vaikka meidän prosessi on vielä vähän kesken.
Kevät oli hurjaa aikaa. Mehän tehtiin äkkiratkaisu lähteä Ruotsista pari kuukautta aiemmin kuin olin alunperin ajatellut. Saatiin ihanasti apua tavaroiden kuljetukseen ja säilytykseen, vuokra-asunnon ja irtaimiston hankintaan sekä voitiin viettää parin viikon karanteeniaika sukulaisten tuttavan mökillä ilmaiseksi. Vastaanotto oli todella ihana. Onneksi me ei sairastuttu koronaan eikä tuotu sitä Ruotsista Suomeen. Karanteeniaika oli aika outo jakso, mutta siitäkin selvittiin.
Meidän uusi koti on aivan loistava siihen nähden, että se on kuitenkin vuokrakämppä elementtikerrostalossa. (Minä unelmoin jo omasta pihasta!) Koko taloyhtiö on todella siisti ja hiljainen, lattia- ja seinäpinnat ovat siistejä ja keittiön kalusteet sekä koneet uusia. Ihan eri tason vuokrakämppä, mitä Ruotsissa yleensä näkee. Ja hiljaisuus oli aluksi melkein pelottavaa. Ei ole meteliä, ei roskien levittelyä sinne tänne eikä ilkivaltaa. Lapset voi leikkiä kavereiden kanssa pihassa ilman aikuista. Meidän pojat on nyt 6v ja 9v.
Hankalin juttu on ollut työpaikan löytäminen. Olen ollut yhteydessä useiden Ruotsista Suomeen tänä vuonna tai parin edellisen vuoden aikana muuttaneisiin. Heistä moni on löytänyt työpaikan ongelmitta tai ainakin melko helposti. Joillain oli työpaikka tiedossa jo ennen muuttoa. Me muutettiin Kymenlaaksoon ja tiesin etukäteen, ettei täältä löydy työtä yhtä helposti kuin monilta muilta alueilta. En olisi tänne ehkä muuttanutkaan ilman tuota koronaa, vaikka täällä mieluiten asunkin. Alunperin mulla oli tarkoitus muuttaa vasta nyt koulun kesäloman aikana ja olin katsellut muutamia Etrlä- ja Kaakkois-Suomen kaupunkeja, joista työtä löytyisi helpommin. Kun korona tuli, tein äkkipäätöksen lähteä Ruotsista, koska Suomen sukulaiset lupasi auttaa meitä. Siksi päädyttiin tänne Kymenlaaksoon heidän luokse. Olen kesän aikana tehnyt keikkatyötä ruokakaupassa, mutta etsin koko ajan työtä, joka olisi kokoaikainen ja vakituinen. Viikko sitten sain tiedon työpaikasta, joka on kokoaikainen, mutta ainakin aluksi määräaikainen eli 10 kuukauden sijaisuus. Samaan aikaan sain tiedon toisestakin työpaikasta, joka oli mun oman alan työ, mutta sekin oli sijaisuus ja Helsingissä asti. Tällaista epävarmuutta on työmarkkinoilla, mutta olen tosi iloinen, että sain edes näistä sijaisuuksista työtarjouksen nyt kun on tämä pandemia päällä. Päädyin valitsemaan Kymenlaakson työpaikan, vaikka en tiedä, miten käy sitten kun se sijaisuus päättyy. Helsingissä olisi helpompi löytää pätkätyön jälkeen uusi työ, mutta me haluttaisiin asua täällä Kymeessä.
Työpaikka vaikuttaa tosi paljon asumiseen ja asuminen vaikuttaa lasten kouluihin. Meidän vanhempi poika aloitti jo keväällä koulun täällä, mutta sehän oli melkein pelkkää etäkoulua koronan vuoksi. Voi että se oli raskasta ja vaikeaa. Välillä poika kävi koululla saamassa erityisopettajalta tukiopetusta, koska hän oli juuri muuttanut Suomeen eikä osaa vieläkään suomea kunnolla. Enkä minäkään osannut kaikessa auttaa, kun oon käynyt koulun Ruotsissa. Mun täti myös auttoi poikaa. Nuorempi poika oli kotona ja välillä oli vaikea keksiä tekemistä. Oli raskas kevät! Pian pojat aloittaa koulun ihan tosissaan. Nuorempi menee eskariin ja isompi pääsee omaan luokkaan pulpettiin istumaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Ollaan opittu paljon Suomen kieltä. Ihan kiva kesä on ollut, vaikka on korona-rajoituksia edelleen. Mun haaveissa on opiskella lisää ja olen jo suorittanut pari kurssia netin kautta ammattikouluun. Olen myös aloittanut säästämisen siihen omaan pihaan, vaikka ilman työtä säästäminen on hankalaa. Me ollaan kaikki iloisempia täällä ja stressi on vähentynyt, vaikka työn etsiminen on stressannut. Ollaan edelleen syöty terveellisesti ja liikuttu yhdessä. Koko perheen paino on pudonnut ja pojat on oppineet paljon liikuntataitoja. Nykyään syövät kasviksia kun paljon paremmin ja terveellistä ruokaa. On ihanaa, että pojat pääsee nyt suomalaiseen kouluun. Meille Suomi on ollut jo nyt parempi kotimaa kuin Ruotsi. Suomi on tosi kiva maa.Vielä lisään, että tosi helposti ollaan saatu Suomessa kaikenlaista tarpeellista hankittua käytettynä. Myös lahjoituksia ollaan saatu jonkin verran. Sillä on varmaan ollut vaikutusta, että ollaan yh-perhe ja mun täti ystävineen ovat auttaneet tavaroiden etsimisessä sekä kuljetuksissa. Olen myös itse hyvä löytämään tarpeellista tavaraa kirppiksiltä ja Suomen kielen taidoista on tietenkin paljon hyötyä.
Moni miettii, tuoko Suomeen muuttaessa irtaimistoa Ruotsista Suomeen vai ei. Minusta siihen ei ole mitään yhtä oikeaa neuvoa. Yksi Ruotsista Suomeen muuttanut perheenisä sanoi, että he toivat Suomeen samanlaisen muuttokuorman, jonka olisivat tehneet myös Ruotsin sisällä muuttaessa. Ei kannata tuoda sellaista, mitä ei halua säästää tai ei tarvitse. Mutta tarpeelliset tavarat kannattaa ehkä tuoda. Tosin sekin riippuu, onko valmis maksamaan kuljetuksesta tai saako ilmaiseksi (tai halvalla) apua esimerkiksi sukulaisilta. Bensakin maksaa aina, vaikkei mikään muu maksaisi. Meillä oli suurin osa tavaroista huonokuntoista tai ainakin epämieluisia. Lisäksi oli paljon lapsille jo pieneksi jäänyttä tai pieneksi jäämässä olevaa. Vaikka me ollaan Suomessa hankittu melkein kaikki tavarat käytettyinä, pojat ovat olleet innoissaan, kun saavat uusia tavaroita. "Isojen poikien tavaroita" heidän mielestään kuten kerrossänky, isommat polkupyörät, potkulaudat jne.
Kaikki byrokratiajutut kuten Kela, Maistraatti, verotaja, koulut ja päiväkoti, ovat menneet tosi helposti. Verottajan kanssa oli vähän ongelmia, mutta aika helposti nekin selvisi. Puhelimitse saa yleensä ruotsinkielistä palvelua, jos suomeksi on liian hankalaa. Mulle kaikki päätökset ja kirjeet on tullut nopeasti. Ihan ihmettelin, koska ajattelin koronan hidastavan, mutta se taitaakin nopeuttaa. Kuulemma alkuvuonna on ollut tosi vähän maahanmuuttoa Suomeen.
Oon löytänyt jo vähän ystäviä. Samoin pojilla on jo monta kaveria naapurissa. Ei ole ollut mitään huonoa kohtelua meidän Ruotsin taustaan liittyen. Päin vastoin, ihmiset on kyselleet positiivisessa hengessä asioita Ruotsista ja meidän muutosta. Tosi iso juttu täällä on myös oma aika, jota saan melkein ensimmäistä kertaa elämässä. Mun sukulaiset nimittäin välillä on poikien kanssa, että saan vähän vapaa-aika itselle. Aluksi se meni ihan asioiden hoitamiseen ja kodin perustamishommiin. Nyt olen jo harrastanut vähän liikuntaa ja tavannut ystäviä. Opiskelujuttuja olen tehnyt iltaisin lasten jo nukkuessa.
Lapset kasvaa ja elämä muuttuu sen myötä. Minusta on upeaa, että lapset on nyt Suomessa, jota pidän Ruotsia turvallisempana paikkana. Uskon suomalaisen koulun antavan heille paremman kasvu- ja oppimispaikan ruotsalaiseen kouluun verrattuna. Lisäksi täällä meillä on sukulaisia, mikä on tosi kiva juttu. Pojat ovat jo päässet sukulaisten kanssa mm. kalaan, uimaan, savusaunaan, mökille, leipomaan isotädin kanssa ja kansallispuistoon. Elämä muuttui tosi paljon. Ennen oltiin vaan kauheasti kerrostaloasunnossa ja kärsittiin naapureiden metelistä, pelättiin lisääntynyttä rikollisuutta ja ihmeteltiin päivästä toiseen kaikenlaisia ongelmia koulussa. Pojistakin huomaa, että muutto oli järkevä juttu. Varmaan ongelmiakin tulee vastaan ja taloustilanne sekä työasiat huolettaa jonkin verran, mutta kokonaisuus on ehdottomasti plussan puolella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä lisään, että tosi helposti ollaan saatu Suomessa kaikenlaista tarpeellista hankittua käytettynä. Myös lahjoituksia ollaan saatu jonkin verran. Sillä on varmaan ollut vaikutusta, että ollaan yh-perhe ja mun täti ystävineen ovat auttaneet tavaroiden etsimisessä sekä kuljetuksissa. Olen myös itse hyvä löytämään tarpeellista tavaraa kirppiksiltä ja Suomen kielen taidoista on tietenkin paljon hyötyä.
Moni miettii, tuoko Suomeen muuttaessa irtaimistoa Ruotsista Suomeen vai ei. Minusta siihen ei ole mitään yhtä oikeaa neuvoa. Yksi Ruotsista Suomeen muuttanut perheenisä sanoi, että he toivat Suomeen samanlaisen muuttokuorman, jonka olisivat tehneet myös Ruotsin sisällä muuttaessa. Ei kannata tuoda sellaista, mitä ei halua säästää tai ei tarvitse. Mutta tarpeelliset tavarat kannattaa ehkä tuoda. Tosin sekin riippuu, onko valmis maksamaan kuljetuksesta tai saako ilmaiseksi (tai halvalla) apua esimerkiksi sukulaisilta. Bensakin maksaa aina, vaikkei mikään muu maksaisi. Meillä oli suurin osa tavaroista huonokuntoista tai ainakin epämieluisia. Lisäksi oli paljon lapsille jo pieneksi jäänyttä tai pieneksi jäämässä olevaa. Vaikka me ollaan Suomessa hankittu melkein kaikki tavarat käytettyinä, pojat ovat olleet innoissaan, kun saavat uusia tavaroita. "Isojen poikien tavaroita" heidän mielestään kuten kerrossänky, isommat polkupyörät, potkulaudat jne.
Kaikki byrokratiajutut kuten Kela, Maistraatti, verotaja, koulut ja päiväkoti, ovat menneet tosi helposti. Verottajan kanssa oli vähän ongelmia, mutta aika helposti nekin selvisi. Puhelimitse saa yleensä ruotsinkielistä palvelua, jos suomeksi on liian hankalaa. Mulle kaikki päätökset ja kirjeet on tullut nopeasti. Ihan ihmettelin, koska ajattelin koronan hidastavan, mutta se taitaakin nopeuttaa. Kuulemma alkuvuonna on ollut tosi vähän maahanmuuttoa Suomeen.
Oon löytänyt jo vähän ystäviä. Samoin pojilla on jo monta kaveria naapurissa. Ei ole ollut mitään huonoa kohtelua meidän Ruotsin taustaan liittyen. Päin vastoin, ihmiset on kyselleet positiivisessa hengessä asioita Ruotsista ja meidän muutosta. Tosi iso juttu täällä on myös oma aika, jota saan melkein ensimmäistä kertaa elämässä. Mun sukulaiset nimittäin välillä on poikien kanssa, että saan vähän vapaa-aika itselle. Aluksi se meni ihan asioiden hoitamiseen ja kodin perustamishommiin. Nyt olen jo harrastanut vähän liikuntaa ja tavannut ystäviä. Opiskelujuttuja olen tehnyt iltaisin lasten jo nukkuessa.
Lapset kasvaa ja elämä muuttuu sen myötä. Minusta on upeaa, että lapset on nyt Suomessa, jota pidän Ruotsia turvallisempana paikkana. Uskon suomalaisen koulun antavan heille paremman kasvu- ja oppimispaikan ruotsalaiseen kouluun verrattuna. Lisäksi täällä meillä on sukulaisia, mikä on tosi kiva juttu. Pojat ovat jo päässet sukulaisten kanssa mm. kalaan, uimaan, savusaunaan, mökille, leipomaan isotädin kanssa ja kansallispuistoon. Elämä muuttui tosi paljon. Ennen oltiin vaan kauheasti kerrostaloasunnossa ja kärsittiin naapureiden metelistä, pelättiin lisääntynyttä rikollisuutta ja ihmeteltiin päivästä toiseen kaikenlaisia ongelmia koulussa. Pojistakin huomaa, että muutto oli järkevä juttu. Varmaan ongelmiakin tulee vastaan ja taloustilanne sekä työasiat huolettaa jonkin verran, mutta kokonaisuus on ehdottomasti plussan puolella.Vähän kuulumisia taas...
Meille kuuluu tosi hyvää ja toisaalta ihan tavallista arkea, joka on välillä vähän tylsääkin. Mulle itselleni on vasta vissiin nyt iskenyt joku muuttoshokki.
Kummallakin pojalla menee mun mielestä aivan mahtavasti. Täällä Suomessa kukaan ei sitä asiaa tietenkään ymmärräkään, koska he eivät nähneet meidän elämää Ruotsissa. Meillä on todella hurja vuosi takana. Itse asiassa aikaa on mennyt vähän yli vuosi. Mehän aloitettiin elämänmuutos alkusyksyllä 2019. Jotain muutoksia olin yrittänyt tehdä jo pitkään, mutta ne ei tuntunut onnistuvan. Syksyllä 2019 tein mielessäni päätöksen muutosta Suomeen ja vasta se antoi mulle tarpeeksi voimia taistella. Meidän perheessä oli ruokavaliosta lähtien asiat huonosti. Lapsilla meni koulussa ja päiväkodissa huonosti ja joka päivä sisälsi monta negatiivista asiaa. Onneksi jaksoin taistella asioiden yli, koska nyt meidän tilanne on superhyvä. Paitsi että ei kukaan edes tajua sitä työtä, minkä oon tehnyt. Suomessa me ollaan nyt jo tosi tavallinen perhe. Oon kahden lapsen yksinhuoltaja, mutta meidän naapurustossa on monta yksinhuoltajaa ja uusperheitä. Meitä ei erota muista ulkoisesti eikä varmaan oikein muutenkaan. Nuorempi lapsi pärjää päiväkodissa kuten muutkin. Vanhemmalla lapsella on vielä koulussa sopeutumisen tarvetta siinä ettei hän ole kaikissa aineissa toisten tasolla. Hän on todella paljon kehittynyt, oppinut ja muuttunut rohkeaksi. En ole enää huolissani hänestä. Ruotsissa häntä katsottiin erityisoppilaana ja tilanne meni vaan huonompaan suuntaan koko ajan. Suomessa koulu on parempi ja hän saa paljon tukea. Poika myös viihtyy Suomen koulussa, vaikka kuulemma välillä on vaikeita tehtäviä. Kavereita on, opettajat on mukavia, avustajat on hauskoja, ruoka on hyvää ja muutenkin sujuu. En ole enää paljon huolissani. Olen enää vain vähän huolissani.
Nyt on tullut joku sellainen shokki, että olen ollut tosi väsynyt ja jotenkin hermostunut. Heräilen joskus öisin ja näen painajaisia Ruotsista. Ei se ole vakavaa, mutta olen hyvin iloinen ettei me enää asuta Ruotsissa. Mun Ruotsin ystävät on pyytäneet Ruotsiin käymään. Onneksi voi sanoa, ettei nyt pandemian aikana voi. En halua yhtään Ruotsiin. Vanhempi lapsikaan ei halua, mutta nuorempi haluaisi laivamatkan vuoksi. En melkein voi tajuta, että sain tehtyä koko muuton melkein yksin ja että sain lapset Suomeen. Aivan mieletön muutos meidän elämässä. Meiltä muuttui ruokavalio, rahankäyttö, harrastukset, kotimaa, kotikieli, ystävät ja monta asiaa. Nyt oon tosi väsynyt. Joskus tulee sellaisia oloja, että onko tää tottakaan vai unta. Mä tein hirveästi töitä yli vuoden ajan. Siksi me varmaan onnistuttiinkin. Olin ehkä oikeasti masentunut, mutta sain jonkinlaisen ylienergisen tilanteen käyntiin. Nyt kärsin väsymyksestä ja jonkinlaisesta jälkikäteisestä järkytyksestä. Nyt myös tajuan, miten vaikeaa meidän elämä oli Ruotsissa. Kumpaakin lasta kiusattiin, vaikka siitä ei edes puhuttu. Onneksi mun sukulaiset on tukeneet tosi paljon. Tänä vuonna me ei järjestetä kotona kuin vähän joulua, koska me mennään mun serkun luokse sukujouluun. Olen luvannut tehdä sinne ruokia ja leivontaa (mun ammatti!). Kotona leivotaan pipareita ja koristellaan vähän. En nyt jaksa enempää. Onhan lapsilla joulua päiväkodissa ja koulussa.
Meidän muutto Suomeen oli paras päätös ikinä. Se ei silti ole kaikille hyvä ratkaisu, jos on ongelmia Ruotsissa. Kannattaa miettiä tarkkaan. Suomi ja Ruotsi on aika erilaisia maita. Mä olen yllättynyt, että on aika paljon eroja. Vaikka me viihdytään tosi hyvin, tiedän monta mun Ruotsin ystävää, jotka ei viihtyisi Suomessa. Ruotsinsuomalaisille Suomi sopii varmasti usein hyvin. Ruotsalaisille Suomi ei välttämättä sovi yhtään. Jotkut ruotsinsuomalaisetkin on enemmän ruotsalaisia ja silloin Suomi voi olla vaikea paikka. Nyt mä ymmärrän miksi mun äiti ei viihtynyt Ruotsissa kovin hyvin. Jos miettii muuttoa Suomeen, kannattaa selvittää asioita tarkkaan tai sitten muuttaa ensin koeajaksi Suomeen.
- Anonyymi
Onneksi olkoon paluumuutosta. Kuulostaa hyvältä, että olet tyytyväinen teidän elämänmuutoksesta.
Minä tiedän muutamia sinun ikäluokan suomalaisia tai puolisuomalaisia eri maista. Osa heistä on haaveillut muutosta Suomeen, mutta se on vaikeaa, koska he eivät osaa suomen kieltä eikä heidän puolisot tai lapsetkaan osaa. Olet onnekas, kun olet saanut oppia suomea.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1631503Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä271365Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701308Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2171181- 1281105
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3201031Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️2271027- 42959
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että282946IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel307943