Airiston veneturman selvitys

"Olisipa googlemaps tapainen tapa tallentaa liikkumiset talteen tapletilla tai kännyll"

Kokeile erillaisia urheilusovelluksia kuten Sporttracker. Niillä onnistuu.

Nykyplottereihin tosiaan jää vähintään parin kauden ajot muistiin ja sen lisäksi niitä voi tallentaa vielä erikseen. Vanhaan (20 vuotta vanha) Garminin GPS-128 laitteeseen jää parin päivän ajot.

Onnettomuuden syy on epäilemättä takaa päälle ajaneen veneen puutteellisessa tähystyksessä: se on johtanut päälleajoon. Edellä ajanut on ollut ns. istuva sorsa tähystyksestään riippumatta.

Ohjauspiste pinnaveneessä on keskellä. Pinnassa tavataan istua silloin jommalla kummalla puolella. Itse tapaan koneajossa istua paapuurin puolella, koska sieltä näkee parhaiten sinne, missä väistettävää todennäköisimmin on. Päätä on tapana silti käännellä, myös taaksepäin tulee silloin tällöin vilkaistua. En kuitenkaan ryhdy manöövereihin takaa kohti tulevien moottoriveneiden väistämiseksi, koska tähänkin mennessä ne ovat sataprosenttisella varmuudella väistäneet, usein toki viime tingassa ja liian läheltä. Ohitettavan aluksen suunnanmuutokset aiheuttaisivat todennäköisemmin vaaratilanteita.

Mitä tulee plottereitten lokitiedostoihin, niin arvatenkin poliisi ne sieltä osaa kaivaa, oli reittiä tallettu tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Onnettomuuden syy on epäilemättä takaa päälle ajaneen veneen puutteellisessa tähystyksessä: se on johtanut päälleajoon. Edellä ajanut on ollut ns. istuva sorsa tähystyksestään riippumatta.

Ohjauspiste pinnaveneessä on keskellä. Pinnassa tavataan istua silloin jommalla kummalla puolella. Itse tapaan koneajossa istua paapuurin puolella, koska sieltä näkee parhaiten sinne, missä väistettävää todennäköisimmin on. Päätä on tapana silti käännellä, myös taaksepäin tulee silloin tällöin vilkaistua. En kuitenkaan ryhdy manöövereihin takaa kohti tulevien moottoriveneiden väistämiseksi, koska tähänkin mennessä ne ovat sataprosenttisella varmuudella väistäneet, usein toki viime tingassa ja liian läheltä. Ohitettavan aluksen suunnanmuutokset aiheuttaisivat todennäköisemmin vaaratilanteita.

Mitä tulee plottereitten lokitiedostoihin, niin arvatenkin poliisi ne sieltä osaa kaivaa, oli reittiä tallettu tai ei.

Lue lisää

Tuossa moottoripurressa oli rattiohjaus. Jos tallennus ei ole päällä, ei plotterista saa mitään tietoa onnettomuutta edeltävästä tilanteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Onnettomuuden syy on epäilemättä takaa päälle ajaneen veneen puutteellisessa tähystyksessä: se on johtanut päälleajoon. Edellä ajanut on ollut ns. istuva sorsa tähystyksestään riippumatta.

Ohjauspiste pinnaveneessä on keskellä. Pinnassa tavataan istua silloin jommalla kummalla puolella. Itse tapaan koneajossa istua paapuurin puolella, koska sieltä näkee parhaiten sinne, missä väistettävää todennäköisimmin on. Päätä on tapana silti käännellä, myös taaksepäin tulee silloin tällöin vilkaistua. En kuitenkaan ryhdy manöövereihin takaa kohti tulevien moottoriveneiden väistämiseksi, koska tähänkin mennessä ne ovat sataprosenttisella varmuudella väistäneet, usein toki viime tingassa ja liian läheltä. Ohitettavan aluksen suunnanmuutokset aiheuttaisivat todennäköisemmin vaaratilanteita.

Mitä tulee plottereitten lokitiedostoihin, niin arvatenkin poliisi ne sieltä osaa kaivaa, oli reittiä tallettu tai ei.

Lue lisää

Osaa varmasti kaivaa plotterin itse tallentaman datan. Tosin se ei ole kovin tarkkaa koska tietoa ei välttämättä talente kovin taajaan eli aivan viime hetken tekemiset eivät siinä välttämättä näy.

Törmäyskulmasta voi toki päätellä sen vastaako se niitä kursseja, joilla veneet on sitä ennen noudattaneet. Viime hetken käännös olis kuitenkin hyvin jyrkkä, jos sitä on.

Airistoa valvotaan aika hyvin tutkilla joten eiköhän niiden tallenteista saada paljon tarkempaa dataa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa moottoripurressa oli rattiohjaus. Jos tallennus ei ole päällä, ei plotterista saa mitään tietoa onnettomuutta edeltävästä tilanteesta.

Purkkareissa ratti-ohjaus tapaa sekin olla keskellä (ellei kyse ole modernimpien ja isompien pursien kaksirattisista ratkaisuista.

Anonyymi kirjoitti:

Onnettomuuden syy on epäilemättä takaa päälle ajaneen veneen puutteellisessa tähystyksessä: se on johtanut päälleajoon. Edellä ajanut on ollut ns. istuva sorsa tähystyksestään riippumatta.

Ohjauspiste pinnaveneessä on keskellä. Pinnassa tavataan istua silloin jommalla kummalla puolella. Itse tapaan koneajossa istua paapuurin puolella, koska sieltä näkee parhaiten sinne, missä väistettävää todennäköisimmin on. Päätä on tapana silti käännellä, myös taaksepäin tulee silloin tällöin vilkaistua. En kuitenkaan ryhdy manöövereihin takaa kohti tulevien moottoriveneiden väistämiseksi, koska tähänkin mennessä ne ovat sataprosenttisella varmuudella väistäneet, usein toki viime tingassa ja liian läheltä. Ohitettavan aluksen suunnanmuutokset aiheuttaisivat todennäköisemmin vaaratilanteita.

Mitä tulee plottereitten lokitiedostoihin, niin arvatenkin poliisi ne sieltä osaa kaivaa, oli reittiä tallettu tai ei.

Lue lisää

Mutta kun kyseessä ei ollut purjevene, vaan Nordic 81 uppoumarunkoisen moottoriveneen "moottoripurjehtijaversio", eli hyvään runkoon on siinä lisätty pieni köli ja lähinnä tukipurjeen kantava masto. Ohjaus on noissa pääsääntöisesti ohjaushytin paapuurin puolella, avotilan pressun ollessa ollessa ylhäällä, niin tuosta ei ole mahdollista nähdä veneen taakse.

Mutta mikään purjevene tuo ei ole, ei sillä pysty edes luovimaan.

Nopea moottorivene siis ajoi hitaamman moottoriveneen päälle, ei purjeveneen päälle!

Purjeveen päälleajamiset ovat harvinaisia. Joskus n. 20 vuotta sitten isompi ja ihan oikeka huvijahti ajoi jossain (Paraisten lähellä?) purjeilla kulkenutta purjevenettä päin, purjeveneen miehistö selvisi vähäisin fyysisin vammoin. Olisiko ollut 1990, kun Tiiskeri 940 ajoi Sipoon selällä purkkarin yli, purkkari katkesi likimain kahtia, mutta miehistö ei pahemmin loukkaantunut.

Noita katkenneita mastoja ja muita vaaratilanteitahan sitten riittää näillä "tosipurjehtijoilla", minulla ei ole siinä ongelmaa, koska purjehdin vain oman nautintoni vuoksi 😊

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun kyseessä ei ollut purjevene, vaan Nordic 81 uppoumarunkoisen moottoriveneen "moottoripurjehtijaversio", eli hyvään runkoon on siinä lisätty pieni köli ja lähinnä tukipurjeen kantava masto. Ohjaus on noissa pääsääntöisesti ohjaushytin paapuurin puolella, avotilan pressun ollessa ollessa ylhäällä, niin tuosta ei ole mahdollista nähdä veneen taakse.

Mutta mikään purjevene tuo ei ole, ei sillä pysty edes luovimaan.

Nopea moottorivene siis ajoi hitaamman moottoriveneen päälle, ei purjeveneen päälle!

Purjeveen päälleajamiset ovat harvinaisia. Joskus n. 20 vuotta sitten isompi ja ihan oikeka huvijahti ajoi jossain (Paraisten lähellä?) purjeilla kulkenutta purjevenettä päin, purjeveneen miehistö selvisi vähäisin fyysisin vammoin. Olisiko ollut 1990, kun Tiiskeri 940 ajoi Sipoon selällä purkkarin yli, purkkari katkesi likimain kahtia, mutta miehistö ei pahemmin loukkaantunut.

Noita katkenneita mastoja ja muita vaaratilanteitahan sitten riittää näillä "tosipurjehtijoilla", minulla ei ole siinä ongelmaa, koska purjehdin vain oman nautintoni vuoksi 😊

Lue lisää

Onhan noita purjeneenpäälleajoja tuoreempiakin. 2017 liukuva moottorivene ajoi purjehtivan purjeveneen yli keskellä väylää lähellä Mustaa Hevosta Helsingissä. Ei kuulemma nähnyt.

2016 Suomenlinnan lautta Suokki törmäsi purjehtivaan purjeveneeseen.

Hienoa!
Kauan sulla kestikin ton lauseen sorvaamiseen :D

Nopea ? 23 ehkä jopa 25 solmua ! (IS klikkiotsikko...)

Anonyymi kirjoitti:

Nopea ? 23 ehkä jopa 25 solmua ! (IS klikkiotsikko...)

Joillekin mopon nopeuskin on liikaa.

Glaukooma ja kaihi heikentävät kykyä havaita liikettä varsinkin reuna-alueilla. Moni ei edes tiedä sairastavansa, mutta jos oma tai muiden vauhti alkaa tuntua peottavalta ja tilanteet tulevat eteen ikään kuin puskista, on hyvä käydä tarkastuttamassa näkö.

Niinpä, ja silti epäillään _törkeästä_ kuolemantuottamuksesta. Kas kun ei harkitusta murhasta. Kun ei kerran järjellistä syytä ole on syy järjetön, eli kippari ilmeisesti päästänsä sekaisin, eli syyntakeeton.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, ja silti epäillään _törkeästä_ kuolemantuottamuksesta. Kas kun ei harkitusta murhasta. Kun ei kerran järjellistä syytä ole on syy järjetön, eli kippari ilmeisesti päästänsä sekaisin, eli syyntakeeton.

Lue lisää

Aivan, kuten sanoin, tutkijat eivät tiedä mitään.
Täällä asuu viisaus.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, ja silti epäillään _törkeästä_ kuolemantuottamuksesta. Kas kun ei harkitusta murhasta. Kun ei kerran järjellistä syytä ole on syy järjetön, eli kippari ilmeisesti päästänsä sekaisin, eli syyntakeeton.

Lue lisää

Ei, vaan mitään syytä ei ole, mikä selittäisi tapahtuneen muuksi kuin selkeästi ison liukuvan syyksi. Siksi tietysti syytetään törkeästä kuolemantuottamuksesta. Ei taposta eikä murhasta, jotka tarkoittaisivat tarkoituksellista hengenriistoa eikä pelkästään törkeän välinpitämättömyyden aiheuttamaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan mitään syytä ei ole, mikä selittäisi tapahtuneen muuksi kuin selkeästi ison liukuvan syyksi. Siksi tietysti syytetään törkeästä kuolemantuottamuksesta. Ei taposta eikä murhasta, jotka tarkoittaisivat tarkoituksellista hengenriistoa eikä pelkästään törkeän välinpitämättömyyden aiheuttamaksi.

Lue lisää

Ai löysit jostain rivienvälistä kuitenkin syyksi "törkeän välinpitämättömyyden"?

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan mitään syytä ei ole, mikä selittäisi tapahtuneen muuksi kuin selkeästi ison liukuvan syyksi. Siksi tietysti syytetään törkeästä kuolemantuottamuksesta. Ei taposta eikä murhasta, jotka tarkoittaisivat tarkoituksellista hengenriistoa eikä pelkästään törkeän välinpitämättömyyden aiheuttamaksi.

Lue lisää

Voisi syyttää pelkästä kuolemantuottamuksesta. Kun ei syitä tiedetä ei voida todeta tekoa törkeäksi faktojen perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Voisi syyttää pelkästä kuolemantuottamuksesta. Kun ei syitä tiedetä ei voida todeta tekoa törkeäksi faktojen perusteella.

Törkeäksi sen tekee juuri se, ettei ole mitään syytä. Ei siis mitään järjellistä syytä sille, ettei se iso plaanaava havainnut hidasta mastollista venettä, joka ajoi väylää pitkin hyvässä näkyvyydessä avoimella paikalla.

Ainoa syy siis on törkeä tähystämisen tai väistämisen laiminlyönti.

Jos olisi ollut joku selittävä tekijä, olisi ehkä ollut vain tavallinen kuolemantuottamus tai ei syytettä lainkaan. Siis vaikka moottoripurren puutteelliset kulkuvalot pimeässä, äkillinen suunnanmuutos, sairaskohtaus, tekninen vika tms. Ehkä jopa vasta-auringon häikäisy olisi lieventävä tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Ai löysit jostain rivienvälistä kuitenkin syyksi "törkeän välinpitämättömyyden"?

Miten muuten voi ajaa avoimella selällä hitaan veneen päälle hyvässä näkyvyydessä kuin törkeällä välinpitämättömyydellä?

Kun sen vielä tekee tuollaisella vauhdilla ja massalla, joilla vastapuolen kuolema on hyvin todennäköinen, on törkeys päivänselvää.

Ihan sama kuin rekka ajaisi 80 km/h punaisia päin vihreillä ajaneen auton matkustajia kuoliaaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Törkeäksi sen tekee juuri se, ettei ole mitään syytä. Ei siis mitään järjellistä syytä sille, ettei se iso plaanaava havainnut hidasta mastollista venettä, joka ajoi väylää pitkin hyvässä näkyvyydessä avoimella paikalla.

Ainoa syy siis on törkeä tähystämisen tai väistämisen laiminlyönti.

Jos olisi ollut joku selittävä tekijä, olisi ehkä ollut vain tavallinen kuolemantuottamus tai ei syytettä lainkaan. Siis vaikka moottoripurren puutteelliset kulkuvalot pimeässä, äkillinen suunnanmuutos, sairaskohtaus, tekninen vika tms. Ehkä jopa vasta-auringon häikäisy olisi lieventävä tekijä.

Lue lisää

Ei. Järjellistä syytä ei ole löytynyt. Törkeää tähystyksen tai väistämisen laiminlyöntiä ei ole näytetty toteen. Tähystystä on jostakin tuntemattomasta syystä laiminlyöty, syyn ei tarvitse olla törkeä, ja siksi ei väistämisen tarvetta ole havaittu. Olettammuksen ja ennakko-asenteen perusteella ei voi tuomiota langettaa. Kun todistusaineistoa ei ole suuntaan eikä toiseen pitää tuomita lievemmän mukaan koska jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Jos löytyisi todistusaineistoa siitä, että törmäysajankohtana on keskitytty lasien kilistelyyn ja tissien tiirailuun autopilotin ohjatessa venettä, olisi tilanne toinen. Myös päälleajetun olisi pitänyt havaita päälle tuleva vene ennen rytinää mutta näin ei ilmeisesti tapahtunut. Pääsyyllinen löytyy ilman muuta Fairlinen kipparista mutta vaikuttaa siltä, että tähystystä on laiminlyöty molemmissa veneissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei. Järjellistä syytä ei ole löytynyt. Törkeää tähystyksen tai väistämisen laiminlyöntiä ei ole näytetty toteen. Tähystystä on jostakin tuntemattomasta syystä laiminlyöty, syyn ei tarvitse olla törkeä, ja siksi ei väistämisen tarvetta ole havaittu. Olettammuksen ja ennakko-asenteen perusteella ei voi tuomiota langettaa. Kun todistusaineistoa ei ole suuntaan eikä toiseen pitää tuomita lievemmän mukaan koska jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Jos löytyisi todistusaineistoa siitä, että törmäysajankohtana on keskitytty lasien kilistelyyn ja tissien tiirailuun autopilotin ohjatessa venettä, olisi tilanne toinen. Myös päälleajetun olisi pitänyt havaita päälle tuleva vene ennen rytinää mutta näin ei ilmeisesti tapahtunut. Pääsyyllinen löytyy ilman muuta Fairlinen kipparista mutta vaikuttaa siltä, että tähystystä on laiminlyöty molemmissa veneissä.

Lue lisää

Jos ajaa päälle, on selvää, että tähystyksen tai väistäminen on laiminlyöty. Eiköhän ison veneen kippari ole tuon myöntänytkin eli ei ole havainnut venettä eli tähystys on laiminlyöty, kun mitään muuta syytä ei voi olla sille, ettei havainnut.

Jos tuollaisessa paikassa tuossa kelissä ei näe 8 m pitkää mastollista korkeahkolla hyvillä varustettua venettä, tähystys on lähtökohtaisesti törkeästi laiminlyöty.

Se näkikö moottoripursi tuota isompaa on jo melko toissijaista. Ei se kuitenkaan olisi voinut mitään tehdä siinä vaiheessa, kun alkoi olla selvää, ettei 4-kertaisella nopeudella ajanut väistä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajaa päälle, on selvää, että tähystyksen tai väistäminen on laiminlyöty. Eiköhän ison veneen kippari ole tuon myöntänytkin eli ei ole havainnut venettä eli tähystys on laiminlyöty, kun mitään muuta syytä ei voi olla sille, ettei havainnut.

Jos tuollaisessa paikassa tuossa kelissä ei näe 8 m pitkää mastollista korkeahkolla hyvillä varustettua venettä, tähystys on lähtökohtaisesti törkeästi laiminlyöty.

Se näkikö moottoripursi tuota isompaa on jo melko toissijaista. Ei se kuitenkaan olisi voinut mitään tehdä siinä vaiheessa, kun alkoi olla selvää, ettei 4-kertaisella nopeudella ajanut väistä.

Lue lisää

Kiistaa ei ole siitä etteikö tähystystä olisi laiminlyöty, mutta todisteiden puuttuessa suuntaan tai toiseen on loppu spekulointia. Koska päälleajettu ei päälleajajaa havainnut on kiistatonta että siinäkin veneessä on tähystystä laiminlyöty, mutta oliko sillä merkitystä tapahtumien kulkuun ja lopputulokseen on asia josta voidaan ainoastaan spekuloida. Vene ei välttämättä olisi ehtinyt väistää mihinkään mutta miehistö olisi ehkä ehtinyt suojautumaan törmäykseltä paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajaa päälle, on selvää, että tähystyksen tai väistäminen on laiminlyöty. Eiköhän ison veneen kippari ole tuon myöntänytkin eli ei ole havainnut venettä eli tähystys on laiminlyöty, kun mitään muuta syytä ei voi olla sille, ettei havainnut.

Jos tuollaisessa paikassa tuossa kelissä ei näe 8 m pitkää mastollista korkeahkolla hyvillä varustettua venettä, tähystys on lähtökohtaisesti törkeästi laiminlyöty.

Se näkikö moottoripursi tuota isompaa on jo melko toissijaista. Ei se kuitenkaan olisi voinut mitään tehdä siinä vaiheessa, kun alkoi olla selvää, ettei 4-kertaisella nopeudella ajanut väistä.

Lue lisää

Ilmeisesti eri ikäisille selvyys tilanteesta syntyy eri aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti eri ikäisille selvyys tilanteesta syntyy eri aikaan.

Mistä päättelet Anonyymien iät? Kuinka vanha minä olen?

Anonyymi kirjoitti:

Miten muuten voi ajaa avoimella selällä hitaan veneen päälle hyvässä näkyvyydessä kuin törkeällä välinpitämättömyydellä?

Kun sen vielä tekee tuollaisella vauhdilla ja massalla, joilla vastapuolen kuolema on hyvin todennäköinen, on törkeys päivänselvää.

Ihan sama kuin rekka ajaisi 80 km/h punaisia päin vihreillä ajaneen auton matkustajia kuoliaaksi.

Lue lisää

Merellä ei ole liikennevaloja (ellei nyt pöljät viranomaiset onnistu sellaisia Nauvoon vaijerilossin kohdalle pykäämään) eikä etuajo-oikeutta. Ei tietenkään päälleajo-oikeuttakaan, mutta velvollisuus tähystykseen ja toimenpiteisiin yhteystörmäyksen välttämiseksi on kaikilla. Siksi rekkavertauksesi ontuu pahasti.

Anonyymi kirjoitti:

Kiistaa ei ole siitä etteikö tähystystä olisi laiminlyöty, mutta todisteiden puuttuessa suuntaan tai toiseen on loppu spekulointia. Koska päälleajettu ei päälleajajaa havainnut on kiistatonta että siinäkin veneessä on tähystystä laiminlyöty, mutta oliko sillä merkitystä tapahtumien kulkuun ja lopputulokseen on asia josta voidaan ainoastaan spekuloida. Vene ei välttämättä olisi ehtinyt väistää mihinkään mutta miehistö olisi ehkä ehtinyt suojautumaan törmäykseltä paremmin.

Lue lisää

On myös syytä muistaa meriteiden sääntöjen n:o 17. Sen aluksen toimenpiteet, joka ei ole väisämisvelvollinen.
”Milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa.”
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

On myös syytä muistaa meriteiden sääntöjen n:o 17. Sen aluksen toimenpiteet, joka ei ole väisämisvelvollinen.
”Milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa.”
Bootmann

Lue lisää

Toki, mutta siitä saa ja pitää poiketa esimerkiksi juurikin yhteentörmäyksen välttämiseksi, eikä se poissulje tähystämisen tärkeyttä - päinvastoin, ohitustilannetta on seurattava.

Anonyymi kirjoitti:

Ai löysit jostain rivienvälistä kuitenkin syyksi "törkeän välinpitämättömyyden"?

Ei rivien välistä vaan Finlexistä rikoslain kohdasta törkeä kuolemantuottamus. Kyllä sinäkin voisit sen sieltä lukea niin ei jatkossa tarvitsisi enää arvailla perättömiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiistaa ei ole siitä etteikö tähystystä olisi laiminlyöty, mutta todisteiden puuttuessa suuntaan tai toiseen on loppu spekulointia. Koska päälleajettu ei päälleajajaa havainnut on kiistatonta että siinäkin veneessä on tähystystä laiminlyöty, mutta oliko sillä merkitystä tapahtumien kulkuun ja lopputulokseen on asia josta voidaan ainoastaan spekuloida. Vene ei välttämättä olisi ehtinyt väistää mihinkään mutta miehistö olisi ehkä ehtinyt suojautumaan törmäykseltä paremmin.

Lue lisää

Minne olisi pitänyt suojautua?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä päättelet Anonyymien iät? Kuinka vanha minä olen?

Refleksit ja havainnointikyky hidastuu iän myötä. Sinun täytyy olla hyvin vanha tai muuten vaan kulunut koska et pysty väistämään mopon nopeudella kulkevaa esinettä.
Tötuus on kuitenkin se, että jos toinen olisi halunnut väistää, niin sen pienempikin nopeus olisi riittänyt siihen. Eihän moottoriveneen leveys ole kuin nelisen metriä.

Ajatus nopeuserosta on lapsellinen koska kävelijä pystyy väistämään mopoa, vaikka mopon nopeus on kymmenkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Refleksit ja havainnointikyky hidastuu iän myötä. Sinun täytyy olla hyvin vanha tai muuten vaan kulunut koska et pysty väistämään mopon nopeudella kulkevaa esinettä.
Tötuus on kuitenkin se, että jos toinen olisi halunnut väistää, niin sen pienempikin nopeus olisi riittänyt siihen. Eihän moottoriveneen leveys ole kuin nelisen metriä.

Ajatus nopeuserosta on lapsellinen koska kävelijä pystyy väistämään mopoa, vaikka mopon nopeus on kymmenkertainen.

Lue lisää

Käveliä pystyy hyvin nopeisiin suunnanmuutoksiin ja tarvittaessa hetkellisesti samaan lähes samaan vauhtiinkin kuin mopo. Suurin ero on kuitenkin siinä, että mopo ajaa kapeaa tietä pitkin eli on tiedossa mistä kohtaa mopo tulee menemään ohitse.

Vesillä ei tuollaista tietoa ole kuin kapeilla väylillä, joiden ulkopuolella ei ole kulkukelpoista vettä. On hyvin haastavaa arvioida riittävän ajoissa meneekö nopeampi vene edestä, takaa vai onko osumassa.

Anonyymi kirjoitti:

Merellä ei ole liikennevaloja (ellei nyt pöljät viranomaiset onnistu sellaisia Nauvoon vaijerilossin kohdalle pykäämään) eikä etuajo-oikeutta. Ei tietenkään päälleajo-oikeuttakaan, mutta velvollisuus tähystykseen ja toimenpiteisiin yhteystörmäyksen välttämiseksi on kaikilla. Siksi rekkavertauksesi ontuu pahasti.

Lue lisää

Ei se vertaus onnu lainkaan. Isolla plaanaavalla veneellä oli yksiselitteisesti väistämisvelvollisuus ja suuri vastuu muiden turvallisuudesta kokonsa ja nopeutensa puolesta.

Hidas vene, joka yksiselitteisesti ei ollut väistämisvelvollinen ei edes pysty tekemään mitään siinä vaiheessa, kun se käytännössä voi havaita, että 4-kertaista vauhtia kulkeva ei tulekaan väistämään.

Anonyymi kirjoitti:

Minne olisi pitänyt suojautua?

No vaikka siirtymällä kajuuttaan, siellä olijat selvisivät. Siirtymällä veneen toiselle laidalle josta tarvittaessa olisi hypännyt mereen.

Anonyymi kirjoitti:

Refleksit ja havainnointikyky hidastuu iän myötä. Sinun täytyy olla hyvin vanha tai muuten vaan kulunut koska et pysty väistämään mopon nopeudella kulkevaa esinettä.
Tötuus on kuitenkin se, että jos toinen olisi halunnut väistää, niin sen pienempikin nopeus olisi riittänyt siihen. Eihän moottoriveneen leveys ole kuin nelisen metriä.

Ajatus nopeuserosta on lapsellinen koska kävelijä pystyy väistämään mopoa, vaikka mopon nopeus on kymmenkertainen.

Lue lisää

Ilmeisesti olet hyvin nuori kun et ymmärrä miten uppoumarunkoiset veneet käyttäytyvät vedessä. Pystyn väistämään mopon nopeudella kulkevaa esinettä mutta veneeni ei siihen lähietäisyydellä pysty muuten kuin tuurilla, ei vaikka sinä olisit ruorissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti olet hyvin nuori kun et ymmärrä miten uppoumarunkoiset veneet käyttäytyvät vedessä. Pystyn väistämään mopon nopeudella kulkevaa esinettä mutta veneeni ei siihen lähietäisyydellä pysty muuten kuin tuurilla, ei vaikka sinä olisit ruorissa.

Lue lisää

Riippuu kuinka läheltä.

Et pysty väsitämään edes mopoa, jos odotat siihen asti, että etäisyys on 10 cm. Sama pätee veneen kanssa, jos odottaa tarpeeksi, ei enää ehdi väistämään. Toisaalta järkevä ihminen ei odota niin pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se vertaus onnu lainkaan. Isolla plaanaavalla veneellä oli yksiselitteisesti väistämisvelvollisuus ja suuri vastuu muiden turvallisuudesta kokonsa ja nopeutensa puolesta.

Hidas vene, joka yksiselitteisesti ei ollut väistämisvelvollinen ei edes pysty tekemään mitään siinä vaiheessa, kun se käytännössä voi havaita, että 4-kertaista vauhtia kulkeva ei tulekaan väistämään.

Lue lisää

Kyllä se vaan ontuu koska merellä kaikkien sääntöihin kirjattu velvollisuus on tähystys ja yhteentörmäyksen välttäminen tilanteen vaativin toimenpitein. Tieliikenteessä on etuajo-oikeus ja oikeus olettaa että muut ajavat tarkasti sääntöjen mukaan. Joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ei tieliikenteessä ole velvoitetta varautua toisten sääntörikkomuksiin mutta vesillä se velvoite on aina olemassa. Ennalta arvattavuuden käsite on vesillä väljempi koska olosuhteet ja tilanteet eivät ole samalla tavalla ennakoitavissa kuin tarkkoihin ajokaistoihin ryhmitelty tieliikenne tarkkoine ajoneuvosäädöksineen. Myös säännöt vesillä ovat väljemmin kirjoitettuja koska tilanteiden monimuotoisuus vaatii soveltamista tiettyjen pääperiaatteiden mukaan eikä nippelisäännöstön mukaan kuten maissa.

Hidas vene ei välttämättä pysty hallittuun väistöön mutta hyvissä ajoin tehtyihin tähystyshavaintoihin perustuen se voi ryhtyä muihin toimenpiteisiin yhteentörmäyksen välttämiseksi ja yhteentörmäyksen vahinkojen minimointiin. Se voi parantaa havaittavuuttaan esim. lipuilla, valo- ja äänimerkeillä, kutsua muita radiolla, se voi muuttaa asentoaan paremmin yhteentörmäystä sietäväksi, sen päällikkö voi käskeä miehistöä valmistautumaan törmäykseen, se saa muuttaa nopeuttaan ja kurssiaan. Ellei mihinkään toimenpiteisiin ole ryhdytty viittaa se siihen ettei välitöntä yhteentörmäyksen vaaraa ole tiedostettu. Vaaraa ei ole tiedostettu koska tähystys on laiminlyöty tai päällikkö ei muilta osin ole hallinnut tilannetta.

Airiston tapauksessa saattaa hyvinkin olla tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä ja liikkeitä jotka eivät ole tullut julkisuuteen tai edes tutkijoiden tietoon mm. koska kaksi henkilöä menehtyi yhteentörmäyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei rivien välistä vaan Finlexistä rikoslain kohdasta törkeä kuolemantuottamus. Kyllä sinäkin voisit sen sieltä lukea niin ei jatkossa tarvitsisi enää arvailla perättömiä.

Oho, oliko siellä jotain juuri tästä tapauksesta?

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu kuinka läheltä.

Et pysty väsitämään edes mopoa, jos odotat siihen asti, että etäisyys on 10 cm. Sama pätee veneen kanssa, jos odottaa tarpeeksi, ei enää ehdi väistämään. Toisaalta järkevä ihminen ei odota niin pitkään.

Lue lisää

Tilannetta voi verrata hyvin tuohon mopo jalankulkijaan. Kävelet leveää tietä pitkin reunassa ja kuulet takaa tulevan mopon. Ehkä vilkaisetkin taaksepäin. Hyppäätkö sitten ojaan 50, 20 vai 10 m ennen kuin mopo törmää sinuun vai uskotko, että mopo väistää kuten 99,999% mopoista tekee?

Aivan sama juttu Airistolla ajelet 6 solmua paikassa, jossa on tilaa yllin kyllin. Vilkkaana päivänä on jo taatusti tullut useita, ehkä kymmeniä, liukuvia veneitä edestä ja takaa "suoraan kohti", mutta kaikki ovat kuitenkin lopulta ohittaneet turvalliselta etäisyydeltä. Jokaisen kohdallako olisi pitänyt maastoutua kajuuttaan tai ottaa liivit pois ja hypätä veteen? Vai tehdä U-käännös ja mahdollisesti kumota nopeamman väistö sillä?

Ne jotka näitä ehdottelevat eivät ole koskaan ajelleet vilkkaina päivinä uppoamarunkoisella veneellä liukuvien veneiden seassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tilannetta voi verrata hyvin tuohon mopo jalankulkijaan. Kävelet leveää tietä pitkin reunassa ja kuulet takaa tulevan mopon. Ehkä vilkaisetkin taaksepäin. Hyppäätkö sitten ojaan 50, 20 vai 10 m ennen kuin mopo törmää sinuun vai uskotko, että mopo väistää kuten 99,999% mopoista tekee?

Aivan sama juttu Airistolla ajelet 6 solmua paikassa, jossa on tilaa yllin kyllin. Vilkkaana päivänä on jo taatusti tullut useita, ehkä kymmeniä, liukuvia veneitä edestä ja takaa "suoraan kohti", mutta kaikki ovat kuitenkin lopulta ohittaneet turvalliselta etäisyydeltä. Jokaisen kohdallako olisi pitänyt maastoutua kajuuttaan tai ottaa liivit pois ja hypätä veteen? Vai tehdä U-käännös ja mahdollisesti kumota nopeamman väistö sillä?

Ne jotka näitä ehdottelevat eivät ole koskaan ajelleet vilkkaina päivinä uppoamarunkoisella veneellä liukuvien veneiden seassa.

Lue lisää

Hyvissa ajoin voit ruveta huitomaan sille mopoilijalle jotta se varmemmin havaitsee sinut. Mopoilija katsoo että mikä kylähullu tuolla huitoilee, parempi kiertää vähän kauempaa. Yhtä kaikki, ongelma ratkaistu.

Anonyymi kirjoitti:

Oho, oliko siellä jotain juuri tästä tapauksesta?

Kyllä, juuri se minkä väitin siellä olleenkin. Luepa uudestaan jos et edellistä viestiäni ymmärtänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Tilannetta voi verrata hyvin tuohon mopo jalankulkijaan. Kävelet leveää tietä pitkin reunassa ja kuulet takaa tulevan mopon. Ehkä vilkaisetkin taaksepäin. Hyppäätkö sitten ojaan 50, 20 vai 10 m ennen kuin mopo törmää sinuun vai uskotko, että mopo väistää kuten 99,999% mopoista tekee?

Aivan sama juttu Airistolla ajelet 6 solmua paikassa, jossa on tilaa yllin kyllin. Vilkkaana päivänä on jo taatusti tullut useita, ehkä kymmeniä, liukuvia veneitä edestä ja takaa "suoraan kohti", mutta kaikki ovat kuitenkin lopulta ohittaneet turvalliselta etäisyydeltä. Jokaisen kohdallako olisi pitänyt maastoutua kajuuttaan tai ottaa liivit pois ja hypätä veteen? Vai tehdä U-käännös ja mahdollisesti kumota nopeamman väistö sillä?

Ne jotka näitä ehdottelevat eivät ole koskaan ajelleet vilkkaina päivinä uppoamarunkoisella veneellä liukuvien veneiden seassa.

Lue lisää

Mopovertauksessa voit useimmiten olettaa että mopo ajaa tietä pitkin eikä seuraa sinua sinne ojaan. Merellä et voi sitä olettaa.

Tuskastuttavan monen moottoriveneilijän perisynti on etteivät ne osoita aikomuksiaan hyvissä ajoin. Myös törmäyskurssin arviointi vaatii harjaantunutta silmää. Monesti veneet näyttävät aivan taatusti tulevan päälle vaikka niin ei ole. Hieman kuten lapsi auton pelkääjän paikalla luulee vastaantulevan auton väistämättä tulevan suoraan päin koska tie näyttää liian kapealta kun oman auton tuulilasinreuna ulottuu vastaantulevien ajokaistan yli.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se vaan ontuu koska merellä kaikkien sääntöihin kirjattu velvollisuus on tähystys ja yhteentörmäyksen välttäminen tilanteen vaativin toimenpitein. Tieliikenteessä on etuajo-oikeus ja oikeus olettaa että muut ajavat tarkasti sääntöjen mukaan. Joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ei tieliikenteessä ole velvoitetta varautua toisten sääntörikkomuksiin mutta vesillä se velvoite on aina olemassa. Ennalta arvattavuuden käsite on vesillä väljempi koska olosuhteet ja tilanteet eivät ole samalla tavalla ennakoitavissa kuin tarkkoihin ajokaistoihin ryhmitelty tieliikenne tarkkoine ajoneuvosäädöksineen. Myös säännöt vesillä ovat väljemmin kirjoitettuja koska tilanteiden monimuotoisuus vaatii soveltamista tiettyjen pääperiaatteiden mukaan eikä nippelisäännöstön mukaan kuten maissa.

Hidas vene ei välttämättä pysty hallittuun väistöön mutta hyvissä ajoin tehtyihin tähystyshavaintoihin perustuen se voi ryhtyä muihin toimenpiteisiin yhteentörmäyksen välttämiseksi ja yhteentörmäyksen vahinkojen minimointiin. Se voi parantaa havaittavuuttaan esim. lipuilla, valo- ja äänimerkeillä, kutsua muita radiolla, se voi muuttaa asentoaan paremmin yhteentörmäystä sietäväksi, sen päällikkö voi käskeä miehistöä valmistautumaan törmäykseen, se saa muuttaa nopeuttaan ja kurssiaan. Ellei mihinkään toimenpiteisiin ole ryhdytty viittaa se siihen ettei välitöntä yhteentörmäyksen vaaraa ole tiedostettu. Vaaraa ei ole tiedostettu koska tähystys on laiminlyöty tai päällikkö ei muilta osin ole hallinnut tilannetta.

Airiston tapauksessa saattaa hyvinkin olla tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä ja liikkeitä jotka eivät ole tullut julkisuuteen tai edes tutkijoiden tietoon mm. koska kaksi henkilöä menehtyi yhteentörmäyksessä.

Lue lisää

Vesillä väistettävän pitää pitää suunta ja nopeus, jotta ei tulisi väistäneeksi väistämisvelvollisen veneen eteen.

Anonyymi kirjoitti:

Vesillä väistettävän pitää pitää suunta ja nopeus, jotta ei tulisi väistäneeksi väistämisvelvollisen veneen eteen.

Suunnan ja nopeuden pitäminen ei ole ehdoton vaatimus, siitä saa poiketa monessa eri tilanteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tilannetta voi verrata hyvin tuohon mopo jalankulkijaan. Kävelet leveää tietä pitkin reunassa ja kuulet takaa tulevan mopon. Ehkä vilkaisetkin taaksepäin. Hyppäätkö sitten ojaan 50, 20 vai 10 m ennen kuin mopo törmää sinuun vai uskotko, että mopo väistää kuten 99,999% mopoista tekee?

Aivan sama juttu Airistolla ajelet 6 solmua paikassa, jossa on tilaa yllin kyllin. Vilkkaana päivänä on jo taatusti tullut useita, ehkä kymmeniä, liukuvia veneitä edestä ja takaa "suoraan kohti", mutta kaikki ovat kuitenkin lopulta ohittaneet turvalliselta etäisyydeltä. Jokaisen kohdallako olisi pitänyt maastoutua kajuuttaan tai ottaa liivit pois ja hypätä veteen? Vai tehdä U-käännös ja mahdollisesti kumota nopeamman väistö sillä?

Ne jotka näitä ehdottelevat eivät ole koskaan ajelleet vilkkaina päivinä uppoamarunkoisella veneellä liukuvien veneiden seassa.

Lue lisää

Kaiken a ja o piilee siinä, että se mopo on rajoittunut käyttämään sitä samaa kapeaa tietä kuin sinäkin mutta jos kulkisitte molemmat ojan toisella puolella pellolla ei mopoilijalla olisi mitään syytä ajaa törmäyskurssilla niin lähelle että sinulle ei jää samalla pellolla väistämismahdollisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

No vaikka siirtymällä kajuuttaan, siellä olijat selvisivät. Siirtymällä veneen toiselle laidalle josta tarvittaessa olisi hypännyt mereen.

Oliko nämä vaihtoehdot jotenkin selvät ja pääteltävissä olevia ennen törmäystä? Sanot vakavissasi, että koko porukan olisi pitänyt siirtyä kajuuttaan odottamaan päälleajoa koska siellä olisi selviydytty hengissä?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko nämä vaihtoehdot jotenkin selvät ja pääteltävissä olevia ennen törmäystä? Sanot vakavissasi, että koko porukan olisi pitänyt siirtyä kajuuttaan odottamaan päälleajoa koska siellä olisi selviydytty hengissä?

Lue lisää

Hyvin harva tilanne vesillä on ennakoitavissa yksityiskohtia myöten kirjoituspöydän äärellä. Tilanteissa on pakko soveltaa ja siksi säännöt ovat yleisluontoisia ja niiden kirjoittaminen kattavasti nippelitasolla on mahdoton tehtävä. Ettei mitään yritetä tehdä yhteentörmäyksen estämiseksi on joka tapauksessa virhe. Nyt ainoa julkisuuteen tullut tieto on, ettei päälleajetussa veneessä havaittu päälleajajaa. Virhe on siten tapahtunut molemmissa veneissä. Todisteiden valossa kajuutassa oli turvallisempaa olla avotilaan verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko nämä vaihtoehdot jotenkin selvät ja pääteltävissä olevia ennen törmäystä? Sanot vakavissasi, että koko porukan olisi pitänyt siirtyä kajuuttaan odottamaan päälleajoa koska siellä olisi selviydytty hengissä?

Lue lisää

Runko on kuitenkin kansirakenteita tukevampi ja suojaa paremmin. Päällikkö kannella viimehetken väistöä tekemässä ja muut kannen alla olisi ollut minun todennäköinen ratkaisu vastaavassa tilanteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Runko on kuitenkin kansirakenteita tukevampi ja suojaa paremmin. Päällikkö kannella viimehetken väistöä tekemässä ja muut kannen alla olisi ollut minun todennäköinen ratkaisu vastaavassa tilanteessa.

Lue lisää

Mistä tämä viisaus on peräisin?
Aivan käsittämätöntä analysointia.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tämä viisaus on peräisin?
Aivan käsittämätöntä analysointia.

Harmi ettet käsitä. Mitä itse tekisit? Jäätyisit paikoilleen tuijottamaan ja ottaisit ensiosuman päin näköä?

Runko on rakenneratkaisuiltaan tasavahvempi kuin kansirakennelma jossa on enemmän materiaali- ja materiaalipaksuusvaihteluja, kulmia ja aukkoja. Epätodennäköisempää että noissa vauhdeissa tuossa kokoluokassa päälleajettu vene välittömästi räjähtää säpäleiksi ja uppoaa kuin kivi, tai että kölivene kaatuu. Kannella ei käytännössä ole mitään suojaa. Törmäyksessä päälle ajava vene työntää toista edessään ja alas. Kannella olet suojaton, kannen alla oleillessa rakenteet ottavat kovimman ensiosuman. Veteen hypätessää voit jäädä kumman tahansa veneen alle tajuttomana, siksi olisin sen vaihtoehdon kanssa varovainen. Ruorissa yrittäisin asemoida veneet saman suuntaisiksi mieluummin kuin ottaisin osuman suoraan kylkeen. Tiedän sen olevan haastavaa koska ohjausliikkeet siirtävät perää sivusuunnassa eikä keulaa kuten auton rattia kääntäessä.

Anonyymi kirjoitti:

Suunnan ja nopeuden pitäminen ei ole ehdoton vaatimus, siitä saa poiketa monessa eri tilanteessa.

Kummalle puolelle pitää väistää jos näkee takaa tulevan veneen ajavan kovaa vauhtia suoraan kohti?

Anonyymi kirjoitti:

Kummalle puolelle pitää väistää jos näkee takaa tulevan veneen ajavan kovaa vauhtia suoraan kohti?

Mikä parhaiten tilanteeseen sopii. Jos olet väylän reunassa niin väylältä pois jos sinne on turvallista väistää. Hetkellinen veneen kyljen näyttäminen takaa tulevalle saattaa parantaa näkyvyyttäsi ratkaisevasti mutta jos se ajaa autopilotilla ilman tähystäjää niin poistu keskilinjalta kumpaan suuntaan tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Harmi ettet käsitä. Mitä itse tekisit? Jäätyisit paikoilleen tuijottamaan ja ottaisit ensiosuman päin näköä?

Runko on rakenneratkaisuiltaan tasavahvempi kuin kansirakennelma jossa on enemmän materiaali- ja materiaalipaksuusvaihteluja, kulmia ja aukkoja. Epätodennäköisempää että noissa vauhdeissa tuossa kokoluokassa päälleajettu vene välittömästi räjähtää säpäleiksi ja uppoaa kuin kivi, tai että kölivene kaatuu. Kannella ei käytännössä ole mitään suojaa. Törmäyksessä päälle ajava vene työntää toista edessään ja alas. Kannella olet suojaton, kannen alla oleillessa rakenteet ottavat kovimman ensiosuman. Veteen hypätessää voit jäädä kumman tahansa veneen alle tajuttomana, siksi olisin sen vaihtoehdon kanssa varovainen. Ruorissa yrittäisin asemoida veneet saman suuntaisiksi mieluummin kuin ottaisin osuman suoraan kylkeen. Tiedän sen olevan haastavaa koska ohjausliikkeet siirtävät perää sivusuunnassa eikä keulaa kuten auton rattia kääntäessä.

Lue lisää

Ko. tapauksessa nopeuseroa oli n. 10 m/s eli 100 m etäisyydellä törmäykseen aikaa vain 10 s, joka on varsin lyhyt aika käskeä porukka makaamaan kajuutan lattialle.

Tuollaisena päivänä tulee kymmeniä tilanteita, joissa törmäys on mahdollinen 10 s päästä, mutta se liukuva vene ei kuitenkaan aja päälle, vaan väistää. Toiset 10 m päästä, jotkut jopa lähempää ja useimmat yli 10 m päästä. Melkeinpä sääntö on, että liukuvat veneet tulevat suoraan kohti ja sitten väistävät. Ilmeisesti käyttävät purjeveneitä kohteina.

Aika mahdoton ajatus, että jokaisen kohdalla kaikki paitsi ohjaaja menisivät sisälle ja sitten taas palaisivat takaisin nauttimaan ulkoilmasta.

Anonyymi kirjoitti:

Ko. tapauksessa nopeuseroa oli n. 10 m/s eli 100 m etäisyydellä törmäykseen aikaa vain 10 s, joka on varsin lyhyt aika käskeä porukka makaamaan kajuutan lattialle.

Tuollaisena päivänä tulee kymmeniä tilanteita, joissa törmäys on mahdollinen 10 s päästä, mutta se liukuva vene ei kuitenkaan aja päälle, vaan väistää. Toiset 10 m päästä, jotkut jopa lähempää ja useimmat yli 10 m päästä. Melkeinpä sääntö on, että liukuvat veneet tulevat suoraan kohti ja sitten väistävät. Ilmeisesti käyttävät purjeveneitä kohteina.

Aika mahdoton ajatus, että jokaisen kohdalla kaikki paitsi ohjaaja menisivät sisälle ja sitten taas palaisivat takaisin nauttimaan ulkoilmasta.

Lue lisää

Onhan se kieltämättä tiukkaa, mutta se moottorivene ei yleensä yllättäen ilmesty tyhjästä siihen sadan metrin päähän. Sitä voi seurata paljon pidempään. Ellei veneiden väliset kulmat ollenkaan muutu voi jo olettaa että on toisen veneen kuolleessa kulmassa ja varmuuden vuoksi voi itse tehdä hetkellisesti pienen muutoksen omaan nopeuteen tai suuntaan jolloin asetelmat muuttuvat. Tämän voi tehdä vaikka ei vielä tietäisikään että ajolinjat tulevat risteämään molempien ollessa samassa pisteessä. Pieni hetkellinen muutos ei vielä aiheuta väistöliikkeiden ketjureaktiota eikä se mainittavissa määrin hidasta matkantekoa. Varsinaiset kurssimuutokset tehdään selkeinä muutoksina mutta pientä hienosäätöä voi tehdä ettei aja ihan synkronissa toisen kanssa.

Kun tekee jatkuvia tähystyshavaintoja ja jokin asia alkaa huolestuttamaan on aina hyvä sanoa se ääneen jotta muutkin veneessä olevat ovat tilanteen tasalla. Kun on valmiiksi varuillaan niin kaksi tervettä henkilöä ehtii 3-4:ssä sekunnissa kajuuttaan sisälle. Silloin on jo ilmeistä että tulee tiukka paikka kun toinen porhaltaa 50 metrin etäisyydellä suoraan päin ja on ollut törmäyskurssilla jo kilometrin. Jos rekisteröi niitä muita veneitä vasta sadan metrin etäisyydellä voi ensisilmäyksellä todellakin tuntua siltä että ne kaikki ajavat päälle.

Monesti tuntuu tosiaankin siltä, että purjevene on nopeakulkuiselle moottoriveneelle jonkinlainen kiintopiste, mutta luulen että peruskuvio toimii niin, että nopeuseron takia purjevene näyttää seisovan paikallaan vaikka se kulkeekin sanotaan nyt kuutta solmua. Moottorivenekuski katsoo että tuosta lähes paikallaan lilluvasta purkkarista ehtii hyvin ohi keulan kautta, mutta purkkarin nopeus yllättää ja tehdään pieni korjausliike. Pieni korjausliike toistetaan toistamisen perään ja lopputuloksena on tullut ajettua kaaressa purjeveneen keulan ohi lähietäisyydellä vaikka suoraviivaisempaa olisi vaan ollut tähdätä purjeveneen taakse, pysyä reitillä ja antaa purkkarin mennä menojaan. Samalla tavalla purjehtijat antavat suurten matkustajalaivojen yllättää kapeikossa kun ei ne matkustajalaivat isoina kolosseina kauempaa katsottuna näytä liikkuvan niin lujaa ja lisäksi tuuli alkaa oikuttelemaan siinä kapeikon kohdalla. Kokemusta ja harjoitusta vaan lisää, sitä vaan ei kerry kun hetken mielijohteesta hankitaan vene ja maltetaan ajaa sillä 1 - 3 kesää ennen kuin se taas myydään seuraavalle. Jos rahaa riittää on kynnys istua nopean moottoriveneen ohjaimiin varsin alhainen.

Hyvin harvoin on minua kovassa vauhdissa ohitettu merkittävästi alle 30 metrin etäisyydellä Airistollakaan. Se vaan tuntuu lähemmältä kuin onkaan kun vauhtia on paljon ja itse on haavoittuvassa asemassa. Kun on joku läheltä mennyt ohi on nopeudet ja suunnat olleet sellaisia että aika selkeästi on nähtävissä että ohi menee ellei toinen yllättäen tee kurssimuutosta. Silti tekisi hyvää että kaikki nopeiden moottoriveneiden kuljettajat istuisivat päivän silloin tällöin jossain pienessä hitaassa veneessä vilkkaasti liikennöidyllä vesialueella. Ei ole mitään syytä olla tekemättä selkeää väistöliikettä niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun on todennut että sellaiselle on todennäköisesti tarvetta hetken kuluttua. Sen voi huomaavaisuuttaan tehdä vaikkei välttämättä tarvetta olekaan. Ja siinä nopeakulkuisessa saa todellakin olla valppaana, sen olen saanut havaita n. 40 solmua ajaessani.

En ole koskaan kokenut että päivässä olisi kymmeniä vaaranpaikkoja kymmenen sekunnin reagointiajalla. Eikä todellakaan tarvitse jokaisen kohdalla sukeltaa hyttiin. Jos se kohti tuleva alle viisimetrinen pulpettivene aikoo täräyttää yli kahdeksanmetrisen purjeveneen päälle niin siinäpähän täräyttää viimeisen kerran, purkkarissa ollaan suhteellisen turvassa siltä. Ne isot ovat niitä hengenvaarallisia mutta ei ne nyt niin usein kohti porhalla lähietäisyydellä - ei ainakaan Airistolla.

Mökkiveneilijät pienissä perämoottoriveneissään ovat niitä arvaamattomimpia, todellinen uhka lähinnä toisilleen ja melojille. Ajattelemattomat vanhemmat vielä antavat niitä leikkikaluiksi jälkikasvuilleen jotka kilpaa pöristelevät miten sattuu, vetävät muutaman kunniakierroksen melojan ympäri katsoakseen selviääkö se aalloista. (Kyllä selviää.) Hieman isommilla veneillä yleensä on ainakin pyrkimys tähystää ja väistää. Meloessa minulla on ollut muutama läheltä piti tilanne pikkuprutkujen kanssa, mutta isommat useimmiten väistävät kiitettävän kaukaa - usein turhankin kaukaa. Kun otan sivusta sprintin kohti venettä että pääsisin riittävän lähelle surffaamaan aallolla (ei vaaraa että meloisin eteen) niin isoa jyrkkää aaltoa tekevät kaartavat kauemmas ettei peräaallosta olisi minulle haittaa kun ilmeisesti luulevat että olen ylittämässä väylää. Ainoa kerta kun isompi vene on tullut pelottavan lähelle ja olen melkein sen johdosta kaatunut tapahtui vuosia sitten Airistolla ja kyseessä oli meripelastuksen vene, tosin eivät varmaan osanneet odottaa että meloja olisi ollut siinä kelissä Airiston pahimmassa ristiaallokossa.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se kieltämättä tiukkaa, mutta se moottorivene ei yleensä yllättäen ilmesty tyhjästä siihen sadan metrin päähän. Sitä voi seurata paljon pidempään. Ellei veneiden väliset kulmat ollenkaan muutu voi jo olettaa että on toisen veneen kuolleessa kulmassa ja varmuuden vuoksi voi itse tehdä hetkellisesti pienen muutoksen omaan nopeuteen tai suuntaan jolloin asetelmat muuttuvat. Tämän voi tehdä vaikka ei vielä tietäisikään että ajolinjat tulevat risteämään molempien ollessa samassa pisteessä. Pieni hetkellinen muutos ei vielä aiheuta väistöliikkeiden ketjureaktiota eikä se mainittavissa määrin hidasta matkantekoa. Varsinaiset kurssimuutokset tehdään selkeinä muutoksina mutta pientä hienosäätöä voi tehdä ettei aja ihan synkronissa toisen kanssa.

Kun tekee jatkuvia tähystyshavaintoja ja jokin asia alkaa huolestuttamaan on aina hyvä sanoa se ääneen jotta muutkin veneessä olevat ovat tilanteen tasalla. Kun on valmiiksi varuillaan niin kaksi tervettä henkilöä ehtii 3-4:ssä sekunnissa kajuuttaan sisälle. Silloin on jo ilmeistä että tulee tiukka paikka kun toinen porhaltaa 50 metrin etäisyydellä suoraan päin ja on ollut törmäyskurssilla jo kilometrin. Jos rekisteröi niitä muita veneitä vasta sadan metrin etäisyydellä voi ensisilmäyksellä todellakin tuntua siltä että ne kaikki ajavat päälle.

Monesti tuntuu tosiaankin siltä, että purjevene on nopeakulkuiselle moottoriveneelle jonkinlainen kiintopiste, mutta luulen että peruskuvio toimii niin, että nopeuseron takia purjevene näyttää seisovan paikallaan vaikka se kulkeekin sanotaan nyt kuutta solmua. Moottorivenekuski katsoo että tuosta lähes paikallaan lilluvasta purkkarista ehtii hyvin ohi keulan kautta, mutta purkkarin nopeus yllättää ja tehdään pieni korjausliike. Pieni korjausliike toistetaan toistamisen perään ja lopputuloksena on tullut ajettua kaaressa purjeveneen keulan ohi lähietäisyydellä vaikka suoraviivaisempaa olisi vaan ollut tähdätä purjeveneen taakse, pysyä reitillä ja antaa purkkarin mennä menojaan. Samalla tavalla purjehtijat antavat suurten matkustajalaivojen yllättää kapeikossa kun ei ne matkustajalaivat isoina kolosseina kauempaa katsottuna näytä liikkuvan niin lujaa ja lisäksi tuuli alkaa oikuttelemaan siinä kapeikon kohdalla. Kokemusta ja harjoitusta vaan lisää, sitä vaan ei kerry kun hetken mielijohteesta hankitaan vene ja maltetaan ajaa sillä 1 - 3 kesää ennen kuin se taas myydään seuraavalle. Jos rahaa riittää on kynnys istua nopean moottoriveneen ohjaimiin varsin alhainen.

Hyvin harvoin on minua kovassa vauhdissa ohitettu merkittävästi alle 30 metrin etäisyydellä Airistollakaan. Se vaan tuntuu lähemmältä kuin onkaan kun vauhtia on paljon ja itse on haavoittuvassa asemassa. Kun on joku läheltä mennyt ohi on nopeudet ja suunnat olleet sellaisia että aika selkeästi on nähtävissä että ohi menee ellei toinen yllättäen tee kurssimuutosta. Silti tekisi hyvää että kaikki nopeiden moottoriveneiden kuljettajat istuisivat päivän silloin tällöin jossain pienessä hitaassa veneessä vilkkaasti liikennöidyllä vesialueella. Ei ole mitään syytä olla tekemättä selkeää väistöliikettä niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun on todennut että sellaiselle on todennäköisesti tarvetta hetken kuluttua. Sen voi huomaavaisuuttaan tehdä vaikkei välttämättä tarvetta olekaan. Ja siinä nopeakulkuisessa saa todellakin olla valppaana, sen olen saanut havaita n. 40 solmua ajaessani.

En ole koskaan kokenut että päivässä olisi kymmeniä vaaranpaikkoja kymmenen sekunnin reagointiajalla. Eikä todellakaan tarvitse jokaisen kohdalla sukeltaa hyttiin. Jos se kohti tuleva alle viisimetrinen pulpettivene aikoo täräyttää yli kahdeksanmetrisen purjeveneen päälle niin siinäpähän täräyttää viimeisen kerran, purkkarissa ollaan suhteellisen turvassa siltä. Ne isot ovat niitä hengenvaarallisia mutta ei ne nyt niin usein kohti porhalla lähietäisyydellä - ei ainakaan Airistolla.

Mökkiveneilijät pienissä perämoottoriveneissään ovat niitä arvaamattomimpia, todellinen uhka lähinnä toisilleen ja melojille. Ajattelemattomat vanhemmat vielä antavat niitä leikkikaluiksi jälkikasvuilleen jotka kilpaa pöristelevät miten sattuu, vetävät muutaman kunniakierroksen melojan ympäri katsoakseen selviääkö se aalloista. (Kyllä selviää.) Hieman isommilla veneillä yleensä on ainakin pyrkimys tähystää ja väistää. Meloessa minulla on ollut muutama läheltä piti tilanne pikkuprutkujen kanssa, mutta isommat useimmiten väistävät kiitettävän kaukaa - usein turhankin kaukaa. Kun otan sivusta sprintin kohti venettä että pääsisin riittävän lähelle surffaamaan aallolla (ei vaaraa että meloisin eteen) niin isoa jyrkkää aaltoa tekevät kaartavat kauemmas ettei peräaallosta olisi minulle haittaa kun ilmeisesti luulevat että olen ylittämässä väylää. Ainoa kerta kun isompi vene on tullut pelottavan lähelle ja olen melkein sen johdosta kaatunut tapahtui vuosia sitten Airistolla ja kyseessä oli meripelastuksen vene, tosin eivät varmaan osanneet odottaa että meloja olisi ollut siinä kelissä Airiston pahimmassa ristiaallokossa.

Lue lisää

Kun nopeusero on 4-kertainen on hyvin vaikea arvioida hitaammasta käsin kummalta puolelta nopeampi on menossa ohi vai tuleeko päin. Pieni suunnan tai nopeuden muutos ei tuossa auta, vaan hitaamman pitää tehdä todella suuri muutos.

Tuota on helppo kokeilla Suomenlahden reitinjakoa ylitettäessä. Siinä liikkuu laivoja 10-25 solmun nopeutta. Kun purjehdit tuon yli 5-7 solmua, on laivat näkyvissä yli 5 mpk päästä.

Jos laiva tulee "osumaan" muutaman kaapelin päähän, suuntimakiikarilla ei saa tolkkua meneekö edestä vai takaa kuin vasta todella kiusallisen myöhään. AIS ei usein kerro kuin ajan ja etäisyyden. Eli siitäkään ei näe meneekö edestä vai takaa. Nopeusvektoreista voi sitten lopulta nähdä.

Ko. tilanteessa vene tuli takaviistosta, mikä tekee arvioinnista vielä vaikeampaa. Lisäksi veneet harvoin ajavat täysin suoraan, jolloin suuntimasta ei voi hirveästi päätellä. Nopea oli täysin yksiselitteisesti väistämisvelvollinen, joten ei sen suuntimista tarvitse välittääkään ennen kuin se alkaa olla uhkaava.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nopeusero on 4-kertainen on hyvin vaikea arvioida hitaammasta käsin kummalta puolelta nopeampi on menossa ohi vai tuleeko päin. Pieni suunnan tai nopeuden muutos ei tuossa auta, vaan hitaamman pitää tehdä todella suuri muutos.

Tuota on helppo kokeilla Suomenlahden reitinjakoa ylitettäessä. Siinä liikkuu laivoja 10-25 solmun nopeutta. Kun purjehdit tuon yli 5-7 solmua, on laivat näkyvissä yli 5 mpk päästä.

Jos laiva tulee "osumaan" muutaman kaapelin päähän, suuntimakiikarilla ei saa tolkkua meneekö edestä vai takaa kuin vasta todella kiusallisen myöhään. AIS ei usein kerro kuin ajan ja etäisyyden. Eli siitäkään ei näe meneekö edestä vai takaa. Nopeusvektoreista voi sitten lopulta nähdä.

Ko. tilanteessa vene tuli takaviistosta, mikä tekee arvioinnista vielä vaikeampaa. Lisäksi veneet harvoin ajavat täysin suoraan, jolloin suuntimasta ei voi hirveästi päätellä. Nopea oli täysin yksiselitteisesti väistämisvelvollinen, joten ei sen suuntimista tarvitse välittääkään ennen kuin se alkaa olla uhkaava.

Lue lisää

Jos pidät oman suunnan vakiona niin suuntima (ilman kiikaria) paljastaa nopeasti ja helposti osuuko vai ohittaako.
Helppo juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nopeusero on 4-kertainen on hyvin vaikea arvioida hitaammasta käsin kummalta puolelta nopeampi on menossa ohi vai tuleeko päin. Pieni suunnan tai nopeuden muutos ei tuossa auta, vaan hitaamman pitää tehdä todella suuri muutos.

Tuota on helppo kokeilla Suomenlahden reitinjakoa ylitettäessä. Siinä liikkuu laivoja 10-25 solmun nopeutta. Kun purjehdit tuon yli 5-7 solmua, on laivat näkyvissä yli 5 mpk päästä.

Jos laiva tulee "osumaan" muutaman kaapelin päähän, suuntimakiikarilla ei saa tolkkua meneekö edestä vai takaa kuin vasta todella kiusallisen myöhään. AIS ei usein kerro kuin ajan ja etäisyyden. Eli siitäkään ei näe meneekö edestä vai takaa. Nopeusvektoreista voi sitten lopulta nähdä.

Ko. tilanteessa vene tuli takaviistosta, mikä tekee arvioinnista vielä vaikeampaa. Lisäksi veneet harvoin ajavat täysin suoraan, jolloin suuntimasta ei voi hirveästi päätellä. Nopea oli täysin yksiselitteisesti väistämisvelvollinen, joten ei sen suuntimista tarvitse välittääkään ennen kuin se alkaa olla uhkaava.

Lue lisää

Kuten kirjoitin ei siinä vaiheessa vielä tehdä mitään väistöä väistämisvelvollisen puolesta vaan huolehditaan siitä ettei veneiden väliset suhteet pysy muuttumattomana. Silloin parannetaan omaa havaittavuutta jos siellä toisessa veneessä kukaan edes yrittää havainnoida mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nopeusero on 4-kertainen on hyvin vaikea arvioida hitaammasta käsin kummalta puolelta nopeampi on menossa ohi vai tuleeko päin. Pieni suunnan tai nopeuden muutos ei tuossa auta, vaan hitaamman pitää tehdä todella suuri muutos.

Tuota on helppo kokeilla Suomenlahden reitinjakoa ylitettäessä. Siinä liikkuu laivoja 10-25 solmun nopeutta. Kun purjehdit tuon yli 5-7 solmua, on laivat näkyvissä yli 5 mpk päästä.

Jos laiva tulee "osumaan" muutaman kaapelin päähän, suuntimakiikarilla ei saa tolkkua meneekö edestä vai takaa kuin vasta todella kiusallisen myöhään. AIS ei usein kerro kuin ajan ja etäisyyden. Eli siitäkään ei näe meneekö edestä vai takaa. Nopeusvektoreista voi sitten lopulta nähdä.

Ko. tilanteessa vene tuli takaviistosta, mikä tekee arvioinnista vielä vaikeampaa. Lisäksi veneet harvoin ajavat täysin suoraan, jolloin suuntimasta ei voi hirveästi päätellä. Nopea oli täysin yksiselitteisesti väistämisvelvollinen, joten ei sen suuntimista tarvitse välittääkään ennen kuin se alkaa olla uhkaava.

Lue lisää

Sen suuntimista kannattaa välittää heti kun se on näköpiirissä jotta saa paremman käsityksen sen liikkeistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nopeusero on 4-kertainen on hyvin vaikea arvioida hitaammasta käsin kummalta puolelta nopeampi on menossa ohi vai tuleeko päin. Pieni suunnan tai nopeuden muutos ei tuossa auta, vaan hitaamman pitää tehdä todella suuri muutos.

Tuota on helppo kokeilla Suomenlahden reitinjakoa ylitettäessä. Siinä liikkuu laivoja 10-25 solmun nopeutta. Kun purjehdit tuon yli 5-7 solmua, on laivat näkyvissä yli 5 mpk päästä.

Jos laiva tulee "osumaan" muutaman kaapelin päähän, suuntimakiikarilla ei saa tolkkua meneekö edestä vai takaa kuin vasta todella kiusallisen myöhään. AIS ei usein kerro kuin ajan ja etäisyyden. Eli siitäkään ei näe meneekö edestä vai takaa. Nopeusvektoreista voi sitten lopulta nähdä.

Ko. tilanteessa vene tuli takaviistosta, mikä tekee arvioinnista vielä vaikeampaa. Lisäksi veneet harvoin ajavat täysin suoraan, jolloin suuntimasta ei voi hirveästi päätellä. Nopea oli täysin yksiselitteisesti väistämisvelvollinen, joten ei sen suuntimista tarvitse välittääkään ennen kuin se alkaa olla uhkaava.

Lue lisää

Kun tyynessä hyvässä kelissä pistän pilotin seuraamaan reittiviivaa ja käännän kahvat alas niin se tekee työtä käskettyä täysin suoraan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pidät oman suunnan vakiona niin suuntima (ilman kiikaria) paljastaa nopeasti ja helposti osuuko vai ohittaako.
Helppo juttu.

Et selvästikään ole kokeillut suurella nopeuserolla. Suuntima muuttuu todella vähän, jos toinen tulee lähelle. Vasta aivan viimesekunneilla suuntima muuttuu selkeästi.

Lasketaan nyt taas kerran helppo 90 asteen tapaus. 6 ja 24 solmua eli 3 ja 12 m/s. Oletetaan, että nopeampi menee 50 m edestä.

1000 s ennen etäisyydet 12000 m ja 3050 m. Hitaamman näkemä keulasuuntima 75,7 astetta.

200 s ennen 2400 ja 650 m: 74,8 astetta
100 s ennen 1200 m ja 350 m: 73,7 astetta.
50 s ennen 600 ja 200 m: 71,6 astetta
20 s ennen 240 ja 110 m: 65,4 astetta
10 s ennen 120 ja 80 m: 56,3 astetta
5 s ennen 60 ja 65 m: 42,7 astetta

Autopilotillakin kurssi vaihtelee asteen pari. Tuskin veneeseen juuri kiinnitetään huomiota kilometriä kauempaa. Ehkä 20 s kohdalla voi huomata, että toinen menee edestä, mutta helpommin vasta 10 s paikkeilla. Tuo siis vaikka lopulta toinen meni varsin reilun etäisyyden päästä.

Hyvin pienikin nopeamman suunnanmuutos muuttaa 50 m etäisyyden törmäykseksi tai toisin päin.

100 s ennen riittää 2 astetta
50 s ennen 5 astetta
20 s ennen 12 astetta
10 s ennen 25 astetta

Mistä tiedät ajaako toinen suoraan vai kaartaako hyvin loivasti?

Anonyymi kirjoitti:

Kun nopeusero on 4-kertainen on hyvin vaikea arvioida hitaammasta käsin kummalta puolelta nopeampi on menossa ohi vai tuleeko päin. Pieni suunnan tai nopeuden muutos ei tuossa auta, vaan hitaamman pitää tehdä todella suuri muutos.

Tuota on helppo kokeilla Suomenlahden reitinjakoa ylitettäessä. Siinä liikkuu laivoja 10-25 solmun nopeutta. Kun purjehdit tuon yli 5-7 solmua, on laivat näkyvissä yli 5 mpk päästä.

Jos laiva tulee "osumaan" muutaman kaapelin päähän, suuntimakiikarilla ei saa tolkkua meneekö edestä vai takaa kuin vasta todella kiusallisen myöhään. AIS ei usein kerro kuin ajan ja etäisyyden. Eli siitäkään ei näe meneekö edestä vai takaa. Nopeusvektoreista voi sitten lopulta nähdä.

Ko. tilanteessa vene tuli takaviistosta, mikä tekee arvioinnista vielä vaikeampaa. Lisäksi veneet harvoin ajavat täysin suoraan, jolloin suuntimasta ei voi hirveästi päätellä. Nopea oli täysin yksiselitteisesti väistämisvelvollinen, joten ei sen suuntimista tarvitse välittääkään ennen kuin se alkaa olla uhkaava.

Lue lisää

Kahden kulussa olevan veneen yhteentörmäystä avoimella selällä ei sääntöjen puitteissa tapahdu yksittäisestä virheestä. Virheitä tarvitaan kaksi tai useampi. Väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen ei yksin riitä vaikka se onkin se kardinaalivirhe. Kaikista virheistä ei myöskään ole kohtuullista langettaa rangaistusta.

Anonyymi kirjoitti:

Et selvästikään ole kokeillut suurella nopeuserolla. Suuntima muuttuu todella vähän, jos toinen tulee lähelle. Vasta aivan viimesekunneilla suuntima muuttuu selkeästi.

Lasketaan nyt taas kerran helppo 90 asteen tapaus. 6 ja 24 solmua eli 3 ja 12 m/s. Oletetaan, että nopeampi menee 50 m edestä.

1000 s ennen etäisyydet 12000 m ja 3050 m. Hitaamman näkemä keulasuuntima 75,7 astetta.

200 s ennen 2400 ja 650 m: 74,8 astetta
100 s ennen 1200 m ja 350 m: 73,7 astetta.
50 s ennen 600 ja 200 m: 71,6 astetta
20 s ennen 240 ja 110 m: 65,4 astetta
10 s ennen 120 ja 80 m: 56,3 astetta
5 s ennen 60 ja 65 m: 42,7 astetta

Autopilotillakin kurssi vaihtelee asteen pari. Tuskin veneeseen juuri kiinnitetään huomiota kilometriä kauempaa. Ehkä 20 s kohdalla voi huomata, että toinen menee edestä, mutta helpommin vasta 10 s paikkeilla. Tuo siis vaikka lopulta toinen meni varsin reilun etäisyyden päästä.

Hyvin pienikin nopeamman suunnanmuutos muuttaa 50 m etäisyyden törmäykseksi tai toisin päin.

100 s ennen riittää 2 astetta
50 s ennen 5 astetta
20 s ennen 12 astetta
10 s ennen 25 astetta

Mistä tiedät ajaako toinen suoraan vai kaartaako hyvin loivasti?

Lue lisää

Kaartamisen tietää seurannalla ja jos asiaan ei saa selvyyttä tilanteen näyttäessä uhkaavalta ryhdytään toimenpiteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Et selvästikään ole kokeillut suurella nopeuserolla. Suuntima muuttuu todella vähän, jos toinen tulee lähelle. Vasta aivan viimesekunneilla suuntima muuttuu selkeästi.

Lasketaan nyt taas kerran helppo 90 asteen tapaus. 6 ja 24 solmua eli 3 ja 12 m/s. Oletetaan, että nopeampi menee 50 m edestä.

1000 s ennen etäisyydet 12000 m ja 3050 m. Hitaamman näkemä keulasuuntima 75,7 astetta.

200 s ennen 2400 ja 650 m: 74,8 astetta
100 s ennen 1200 m ja 350 m: 73,7 astetta.
50 s ennen 600 ja 200 m: 71,6 astetta
20 s ennen 240 ja 110 m: 65,4 astetta
10 s ennen 120 ja 80 m: 56,3 astetta
5 s ennen 60 ja 65 m: 42,7 astetta

Autopilotillakin kurssi vaihtelee asteen pari. Tuskin veneeseen juuri kiinnitetään huomiota kilometriä kauempaa. Ehkä 20 s kohdalla voi huomata, että toinen menee edestä, mutta helpommin vasta 10 s paikkeilla. Tuo siis vaikka lopulta toinen meni varsin reilun etäisyyden päästä.

Hyvin pienikin nopeamman suunnanmuutos muuttaa 50 m etäisyyden törmäykseksi tai toisin päin.

100 s ennen riittää 2 astetta
50 s ennen 5 astetta
20 s ennen 12 astetta
10 s ennen 25 astetta

Mistä tiedät ajaako toinen suoraan vai kaartaako hyvin loivasti?

Lue lisää

Eihän sitä tiedäkään, mutta kun seuraa muuta liikennettä, saa aika hyvän kuvan siitä, mitä tapahtuu. Pieni kurssinmuutos tilanteessa, jossa toisen kurssi johtaisi törmäykseen, muuttaa tilanteen tyystin.

Ei ole mitään järkevää syytä olla muuttamatta kurssia hieman, mutta riittävästi. Siitä ei ole väistäjällekään haittaa. Jos oma kurssinmuutos sitten aiheuttaa muutoksen myös toisen veneen kurssissa, niin voi olettaa, että on tullut havaituksi.

Sen jälkeen jääkin pohdittavaksi aikooko toinen tahallaan ajaa päälle vai aikooko mennä ohi. SITÄ ei voi tietää, mutta kokemuksen perusteella voi tehdä päätelmiä.

Minulle kävi sama juttu ja mä kuolin!

Minä keksin juttuja, joissa vihaamani ihmiset asetetaan huonoon valoon.

Noh, riittää niitä ääliöitä purjeveneissäkin. Voin myöntää kuuluvani tai ainakin kuuluneeni siihen porukkaan.

Tällainen tarina 90-luvun alkupuolelta:

Oltiin purjehtimassa noin 14 vuotta vanhalla 26 jalkaisella purjeveneellä joka oli hankittu pari vuotta aikaisemmin. Aloittelijoita vielä kaikki, minä miehistön rivijäsenenä ja päällikkönä muut huomioon ottava pikkutarkka keski-ikäinen älykäs insinööri joka aina halusi tehdä kaiken by the book ja varman päälle. Kevyt etelänpuoleinen tuuli ja puolipilvistä, mastossa isopurje ja iso genua. Vauhti ja kallistuskulmat hyvin maltilliset. Alueena Stormaranin eteläpää ja suuntana Paraisten portti. Alueella muuta vesiliikennettä, moottorilla ja purjein, mutta ei sellaista ruuhkaa etteikö portista voisi hyvillä mielin luovia läpi purjein.

Luovimme pitkiä luoveja kuten myös toinen purjevene edellämme ja toinen kaukana takana. Vastaan tuli pari moottorivenettä ja kaukana rannan tuntumassa, tuulen kannalta jo rannan suojassa lasketteli hissuksiin purjejolla kahden hengen miehistöllä. Plotteria ei ollut, paperikortilla navigoitiin ja kaikki oli hyvin hallinnassa - tai niin me luultiin. Pohdimme kuinka syvälle lahdenpohjukkaan ja kuinka lähelle rantaa uskalletaan ajaa jotta luovista tulisi mahdollisimman pitkä ja säästäisimme pari ylimääräistä vendaa (genuan saaminen baby stagin toiselle puolelle oli vendoissa hieman hankalaa). Minä hoidin keulapurjeen ja päällikkö ruorin ja isopurjeen, käännökset alkoivat jo sujua varsin mallikkaasti joten uskalsimme jättää vendan viimetinkaan.

Juuri kun aloitimme käännöksen kuului jostain hyvin hyvin läheltä: "Älkää stna päälle ajako!" Emme ehtineet reagoimaan yllättävään huudahdukseen millään toimenpiteellä, kesken vendan genuan takaa paljastui se purjejolla jonka olimme aiemmin useampaan otteeseen havainneet. Käännyimme kaikeksi onneksi jollasta poispäin, mutta ellemme me olisi suunnitelleet käännöstä siihen kohtaan en usko että olisimme sitä huudahduksen perusteella ehtineet tekemään. Reagointi olisi saattanut olla äkkikäännös alas tuuleen eli tilanteessa väärään suuntaan. Veneiden miehistöt olisivat yltäneet kättelemään kesken vendan, niin lähellä oltiin, mutta nyrkkiähän siellä tietysti puitiin ja kiroiltiin.

Miksi näin? Olimme väistämisvelvollisia purjejollaan nähden, mutta katsoimme että myötätuuleen se ehtisi silloisella kurssillaan vallan hyvin alta pois ennen kuin reittimme risteävät. Kartan syvyyskäyriin, kiviin ja muuhun liikenteeseen keskittyessämme jollan seuraaminen kuitenkin unohtui. Jollan miehistö oli kuitenkin halunnut pitää etäisyyttä muuhun liikenteeseen ja muuttanut reittiään kohti lahdenpohjukkaa. Meidän veneemme oli sortanut oletettua enemmän emmekä olleet aivan päässeet aiemmin oletetulle kääntöpisteelle. Jolla oli väistänyt syvemmälle lahteen lähemmäs rantaa kunnes siltä alkoi vesi loppua. Pidemmän aikaa kohtauskulmamme oli pysynyt samana ja jolla oli pysytellyt genuan takana piilossa vaikka sen alta ja vierestä kurkittiin ahkerasti tarkkaa sijaintiamme kartalla seuraten.

Törmäys olisi ollut meidän syytämme, ei siinä mitään epäselvää, mutta vastapuolen toimenpiteet yhteentörmäyksen välttämiseksi olivat virheelliset ja tilanteen muuttuessa kriittiseksi liian myöhäiset. Olivat kaikessa hiljaisuudessa väistäneet, väistäneet ja väistäneet hyvissä ajoin vaikka eivät olleet väistämisvelvollisia eikä väistöillä ollut oletettua vaikutusta - olettivat meidän kääntyvän aikaisemmin ja pysyttelivät yksinkertaisesti loitolla kykyjensä mukaan. Keli oli mitä mainioin, kevyt tuuli, ei aaltojen lotinaa ja hieman voimakkampi puheääni kantautui kauas. Huudahdus tuli niin viimetingassa, että jos olisimme sen lähdettä jääneet hämmästelemään olisi venda voinut viivästyä muutamalla sekunnilla jolloin olisi ollut liian myöhäistä.

Tuurilla siis mentiin ennemmin kuin taidolla, ja tuon tapauksen jälkeen ei näkymän tehokkaasti peittävä iso genua koskaan ollut suuressa suosiossa siinä veneessä. Vaurioilta säästyttiin, mitä nyt itseluottamus sai ansaitun kolauksen. Vaikka vahinkoa ei sattunut, niin silti järkytyimme tilanteesta ja hyvä niin, kirjattiin se kokemuksen oppikirjoihin.

Airistolla on voinut sattua jotain vastaavaa vaikka osapuolet olivat kokeneita. Enemmän liikennettä, suuremmat vauhdit ja isommat massat - ja hetken herpaantumisesta karmea lopputulos.

Siis teillä oli sama suunta, kurssi ei ollut lainkaan risteävä? Miten toisen veneen kippari ei muka voi olla huomaamatta suoraan edessä olevaa venettäsi josta tulee aikamoiset aallot ja pärskeet? Lisäksi ohitusvauhti ei voinut olla kovin suuri jos itse menit 24 solmua, joten olet ollut pitkään näköpiirissä suoraan edessä.

Anonyymi kirjoitti:

Siis teillä oli sama suunta, kurssi ei ollut lainkaan risteävä? Miten toisen veneen kippari ei muka voi olla huomaamatta suoraan edessä olevaa venettäsi josta tulee aikamoiset aallot ja pärskeet? Lisäksi ohitusvauhti ei voinut olla kovin suuri jos itse menit 24 solmua, joten olet ollut pitkään näköpiirissä suoraan edessä.

Lue lisää

Mikähän tässä yhteydessä on ökyvene?
Kovin iso se ei ainakaan ole vauhdista päätellen.
Veikkaisin, että se oli busteri

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tässä yhteydessä on ökyvene?
Kovin iso se ei ainakaan ole vauhdista päätellen.
Veikkaisin, että se oli busteri

Se oli se vesiuihkuilla varustettu 30m vene, jossa on MTU moottori :D

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tässä yhteydessä on ökyvene?
Kovin iso se ei ainakaan ole vauhdista päätellen.
Veikkaisin, että se oli busteri

Se on moottorivene jonka nimi on "ÖKY".

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tässä yhteydessä on ökyvene?
Kovin iso se ei ainakaan ole vauhdista päätellen.
Veikkaisin, että se oli busteri

Väliäkö sillä? Iso Busterikin toimii ökyveneenä. Noin 30 solmua kulkee aika moni isompikin ökyvene oli se sitten Fairline, Targa tai joku muu. Usein jenkkityyppiset mielletään ökyveneiksi mutta taitava kippari tekee melkein mistä veneestä tahansa ökyveneen.

Anonyymi kirjoitti:

Minulle kävi sama juttu ja mä kuolin!

Minä keksin juttuja, joissa vihaamani ihmiset asetetaan huonoon valoon.

Minä en kuollut vaikka repesin.

Anonyymi kirjoitti:

Väliäkö sillä? Iso Busterikin toimii ökyveneenä. Noin 30 solmua kulkee aika moni isompikin ökyvene oli se sitten Fairline, Targa tai joku muu. Usein jenkkityyppiset mielletään ökyveneiksi mutta taitava kippari tekee melkein mistä veneestä tahansa ökyveneen.

Lue lisää

Meinaatko, että Rinne pystyy tekemään omasta itäsaksanseisojastaan ökyveneen?
Ai niin, kipparinhan piti olla taitava...

Mihin kohtaan se vene osui?

Mihin kohtaan se vene osui?