Meille on tulossa mökki perintönä. Jokainen perii mökistä kolmanneksen. Yhdellä vain on verovelkoja paljon.
Mitä tapahtuu perinnölle. Me kaksi ilmeisesti perimme osamme. Velkainen kolmas perii osansa mutta meneekö se vero velkoihin?
Entä mökin käyttö sen jälkeen?
Siis meillä kahdella ei ole mitään mahdollisuutta lunastaa kolmatta ulos tai hänen osuuttaan valtiolta tai pankeilta.
Mitä tapahtuu perinnölle. Me kaksi ilmeisesti perimme osamme. Velkainen kolmas perii osansa mutta meneekö se vero velkoihin?
Entä mökin käyttö sen jälkeen?
Siis meillä kahdella ei ole mitään mahdollisuutta lunastaa kolmatta ulos tai hänen osuuttaan valtiolta tai pankeilta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos perittävä elää ja on oikeustoimikelpoinen, hän voi testamentata mökin teille kahdelle. Jos velkainen perillinen - mikäli on rintaperillinen - vaatii lakiosaansa, hän saa sen eli 1/6 osan, mikä sitten, ellei mökin lisäksi muuta omaisuutta lakiosaan riittävästi ole, mennee velkojen maksuun. Mutta pakko ei ole lakiosaa vaatia. Ehkä voisitte sopia, että hän, jos ei lakiosaa vaadi, saa käyttää mökkiä sovituin tavoin.
Toki tuo velkasisarus voi myös perinnöstä luopua ennen kuin vouti on ehtinyt sen ulosmitata - jolloin sen saavat hänen lapsensa tai jos näitä ei ole, luopujan vanhemmat ja jos näitä ei ole, kuolleen vanhemman osuuden saatte te kaksi.
EI ihan näin,sijaantulijoina luopumiselle on ainoastaan luopujan perilliset,jos niitä ei ole niin silloin luopujan osuus palautuu pesään ja sitä kautta näille 2 sisarukselle/veljelle.Isän ja äidin voit unohtaa,he eivät ole luopujan sijaantulijoita mikäli lapsia ei ole.
Otetaan esimerkki.
Pekka kuolee,Pekalla 3 lasta.
Ei testamenttia.
Pekan yksi lapsi luopuu perinnöstä,kun tällä luopujalla ei ole lapsia niin luopujan osuus palautuu pesään.
Kysymys kuuluu,miksi..sijaantuloa ei ole kun luopujalla ei ole lapsia.
Tässä kohtaa tulee perintökaaren pykälä kuvioihin. 11 luku 7§.
Sijaantuloperillinen luopumistapauksessa on ainoastaan luopujan rintaperilliset ja heidän jälkeläiset.Se ei koske äitiä,isää eikä siskoja/veljiä.
Jos ajateltaisiin että asia olisikin niin että sijaantulijoina olisikin lapsien sijaan isä ja äiti,no siinä kohtaan tuleekin paradoksi,kuollut pekka perii itsensä mutta kun itseään ei voi periä niin tämä osuus menee siskolle ja veljelle ja toinen osuus menee luopujan äitille..No ajatellaan vähän pidemmälle..KUKA on lähinnä oikeutettu Pekan jättämään perintöön,no tietysti lapset,näin ollen äitikään ei voi periä pekkaa kun lain mukaan lähimmät perilliset ovat rintaperilliset,se että yksi rintaperillinen luopuu perinnöstä ei tarkoita sitä että asiaa käsitellään niin että sijaantulijoina on lapset/äiti/isä/siskot/veljet.
Menisi moni asia solmuun jos sijaantulijoina olisi muukin henkilö kuin luopujan lapset.
Asiaa ei pidä sotkea normaaliin perimysjärjestykseen kun se ja perinnöstä luopuminen ovat 2 eri asiaa ja niissä on eri sijaantulojärjestys.
"Tässä kohtaa tulee perintökaaren pykälä kuvioihin. 11 luku 7§."
Muuten oikein, mutta oikea säännös on PK 11:6.
PK 11:6 tulee kyseeseen jos luopujalla on lapsia,muutoin PK11:7.
"Muutoinkin: varminta on tehdä luopumisilmoitus maistraattiin ja vasta sen jälkeen ryhtyä selvittämään, onko pesäosuus ehkä jo ulosmitattu."
Juurikin näin,varmin tapa välttyä voudin kouralta on tallettaa luopumisilmoitus heti kuoleman jälkeen maistraattiin.
Mitään luopumista ei tule. Kolmas kuittaa perinnöllä velkojaan.
Meillä kahdella ei ole rahaa.
Mutta miten mökin käyttö perinnön jaon jälkeen.
Me omistamme kumpikin kolmanneksen. Omistaako pankit tai valtio se yhden kolmanneksen?
(A) Velka, nyt verovelka, lähtökohtaisesti ulosmitataan.
Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on:
1) perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti; tai
2) perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 §:n 2 momentissa säädetään; taikka
3) perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten.
Sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on tehty, velallinen ei voi hakijaa sitovasti luopua oikeudestaan perintöön.
Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa luopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle.
(B) Kyseeseen tulee siis yhteisomistus. Ennen yhteisomistuksen myyntiä yhteisomistajalle varataan tilaisuus lunastaa velallisomistajan osuus. Mikäli yhteisomistaja ei käytä lunastusoikeuttaan, voidaan yhteisomistusesine myydä ulosottomenettelyssä, jolloin yhteisomistajalle palautetaan hänen osuutensa mukainen määrä myyntihinnasta.
Pääsääntö on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta. Jos peritte irtainta, velallisen ulosotto toteutetaan aluksi siitä, ja vasta sen jälkeen kiinteästä omaisuudesta. Kumpiko lienee kyseessä...
Tämä yksi perillinen voi luopua perinnöstä,jos hänellä on lapsia niin he perivät tämän osuuden,jos ei ole lapsia,luopujan osuus palautuu pesään ja sitä kautta nämä 2 muuta perillistä saavat koko perinnön.
//Sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on tehty, velallinen ei voi hakijaa sitovasti luopua oikeudestaan perintöön.//
Velallisen olisi siis ihan aluksi syytä selvittää, onko ulosmittauspäätös tehty. Jos sellainen päätös on jo olemassa, mitkään kikkailut ja luopuminen ei tule enää kyseeseen.
Perittävä ei liene vielä kuollut. "Meille on tulossa mökki perintönä." Pesäosuutta ei voida ulosmitata perittävän eläessä. Muutoinkin: varminta on tehdä luopumisilmoitus maistraattiin ja vasta sen jälkeen ryhtyä selvittämään, onko pesäosuus ehkä jo ulosmitattu.
Mitään luopumista ei tule. Kolmas kuittaa perinnöllä velkojaan.
Meillä kahdella ei ole rahaa.
Moneen kertaan toistat samaa, mutta kerrotuksi et saa, onko perittävä jo kuollut vai ei!
No, jos on kuollut, testamentti ei tietysti tule kyseeseen. Sitten se velkaisen osuus käytetään hänen velkojensa maksamiseen.
Velkoja ei omista osuutta mökistä, mutta velkojan vaatimuksesta mökkiosuus (ei koko mökkiä) voidaan määrätä huutokaupalla myytäväksi. Tästä saatu kauppahinta käytetään velallisen velkojen maksuun (ja mahdollinen ylijäämä tilitetään velalliselle).
Huutokaupassa huutaja saattaa saada 1/3 osan varsin halvalla. Sen jälkeen hän on mökin yhteisomistaja 1/3-osuudella. Hän voi vaatia, että käräjäoikeus yhteisomistussuhteen purkamiseksi määrää koko mökin myytäväksi - jolloin siitä todennäköisesti saadaan sellainen hinta, että tuo ostaja tekee kaupoissaan hyvän tilin.
Elossa on mutta ei tajuissaan. Lääkäreiden mukaan tilanne ei muutu paremmaksi.
Menisikö tuo vaatimus yhteisomistussuhteen purkamisesta läpi? Meneekö ne aina läpi?
Voitaisiinko me kaksi, meillähän on enemmistö, päättää mökillä tehtävistä aiheellisista remonteista ja vaatia kolmatta maksamaan osansa?
-
Kiitos vastauksesta, järkeviä.
Teille tulee yhteisomistus. Rahaa ei ole vaan kolmannella velkaa, joten kolmannen velkojen kattamiseksi KOKO mökki myydään ulosottomenettelyssä, sillä kukaan ulkopuolinen ei osta käytännössä määräosaa mökistä. Yhteisomistajalle palautetaan hänen osuutensa mukainen määrä myyntihinnasta, mikä se sitten lopulta onkaan.
Paras tapa olisi ottaa velkaa ja maksaa verovelka. Silloin te kaksi saisitte mökin itsellenne määräysvaltaan.
Voidaanko me kaksi vastustaa KOKO mökin myyntiä?
Jos+haluatte+100+%+varmuudella+pitää+mökin,+teidän+pitää+järjestää+asia+siten,+ettei+ulosoton+uhkaa+ole+olemassa.+Ulosoton+uhka+on+aina+olemassa+silloin,+kun+(nyt)+yksikin+perinnönsaaja+on+verovelallinen.+Verovelan+ohi+menevät+panttioikeudelliset+saatavat+tai+elatusmaksut.
Ette voi.
Ei kai se koko mökin myynti mikään huono asia ole kenellekään teistä kolmesta?
Velkainen osakas saa velkojaan lyhennettyä ja te muut saatte käteistä, millä voitte tehdä mitä haluatte. Jos ette varattomuuden vuoksi pysty tätä kolmasosaakaan lunastamaan, niin mökin ylläpito ja ehkä jo perintöveron maksukin saattaisi tehdä tiukkaa.
Juu, eiköhän kannata myydä koko mökki. Joku maksaa velkojaan ja joku sijoittaa rahat tai jotain muuta. Rahattoman ei tosiaankaan kannata pitää mökkiä. Sen ylläpito on kallista kuitenkin. Vaikka olisi vaatimatonkin ilman sähköä, vesijohtoa tai viemäriä, maksua tulee mahd. perintöverosta, kiinteistöverosta, jätehuollosta mahdollisesta tienpidosta ja yleensäkin ylläpidosta.
Muistelee vaan kiikkustuolissa että olis ollut joskus mökki, mutta siinä elämäntilanteessa ei voinut sitä pitää. Sillä hyvä, kaikkea ei voi saada.
Ulosotto ulosmittaa velallisen pesäosuuden (ei siis osuutta mökkiin). Sen jälkeen ulosotto voi vaatia pesänselvittäjän kuolinpesään, joka myy tarvittavan määrän omaisuutta kuolinpesästä. Jollei pesässä ole muuta kuin mökki, niin se menee myyntiin. Viime kädessä myynti on huutokauppa, ellei myyntiä muutoin saada hoidettua.