Elikkäs, 9,6 voltin Ni-Cd -akku kyseessä ja omalla laturilla menee turhan paljon aikaa lataukseen. Mitäs jos tylysti heittäisi autolaturin perään ja tarkkailisi virtaa niin, että lopettaisi siinä vaiheessa kun virta jo kohtalaisen pieni verrattuna alkuarvoon? Tuleeko silmille vai voisiko onnistua? Jännitettä vois katsella myös ja tietysti akun kanssa sarjaan voisi laittaa vaikka pienen polttimon tiputtamaan jännitettä. Mitä mieltä vaiko mieltä ollenkaan?
Nikko-auton akun lataus
Wrooom
17
4503
Vastaukset
- Räbeltäjä
Latausvirta maksimissaan 20% (norm. 10%) akun kapasiteetista. Esim. sormikoko (AA) 500mAh, niin latausvirta 100mA (=0,1A). Autolaturi on turhan järeä.
- Wrooom
Eli tuo oli mulla hakusessa, että miten NiCd-akkua saa ladata...mitähän sisäinen resistanssi on tyypillisesti tyhjällä nicd-akulla? Se olis hyvä tietää, jos vaikka jännitteen säädöllä pystyis rajoittamaan latausvirtaa...
- pienois-
auton ajoakut ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne voi ladata noin 15min. Tosin latausvirta pitää olla täsmällinen ja käytettävä ajastinta/ lämpötunnistinta. Eli jonkun auton lyijyakun laturi ilman virtarajoitinta ja ajastinta ei ole hyvä.
Nykyisin on automaattilatureitakin, jotka hoitavat homman nopeasti ja oikein, sekä purkupulsseilla pitävät akun kunnossa...- jos
ne on alkuperäisiä ajoakkuja, niissä on aktiivista pinta-alaa niin paljon, että ne kestävät suuria purkaus-/latausvirtoja. Sama juttu kuin auton käynnisakuissa, joihin on tehty enemmän pinta-alaa, kuin esim. teollisuuslyijyakuissa...
Mutta lyijyakun laturi ei suoraan käy NiCd tai NiMh-akkujen lataukseen.
Periaatteellinen ero on siinä, että lyijyakkuja ladataan vakiojännitteellä ja noita jälkimmäisiä vakiovirralla. lisäksi pitäisi olla jännite-/ lämpötilatunnistin, jotta latausvirta pudotetaan ylläpitotasolle, kun akku on täysi... - kyllä
jos kirjoitti:
ne on alkuperäisiä ajoakkuja, niissä on aktiivista pinta-alaa niin paljon, että ne kestävät suuria purkaus-/latausvirtoja. Sama juttu kuin auton käynnisakuissa, joihin on tehty enemmän pinta-alaa, kuin esim. teollisuuslyijyakuissa...
Mutta lyijyakun laturi ei suoraan käy NiCd tai NiMh-akkujen lataukseen.
Periaatteellinen ero on siinä, että lyijyakkuja ladataan vakiojännitteellä ja noita jälkimmäisiä vakiovirralla. lisäksi pitäisi olla jännite-/ lämpötilatunnistin, jotta latausvirta pudotetaan ylläpitotasolle, kun akku on täysi...mene vannomaan joistain leluautojen akuista, ovatko ne aivan tavallisia kaupan hyllyssä olevaa kamaa. Mutta kun aikoinaan poikieni kanssa harrastin lennokkeja ja varsinaisia pienoisautoja, tilanne oli tällainen. ja laturissa oli muistaakseni noin 15min. ajastin latausta varten.
Käytä ainakin silmäsuojia, jos lyijyakun laturilla ilman lisäkytkentöjä meinaat ladata akkuja. Eli vastuu on sinun. Mutta etsi tietoa akun kyljestä tai akkujen valmistajan sivuilta...
- "laadukkaat" kest...
Itse olen noita NiCd akkuja lataillut sekä tavallisella 12V laturilla että hieman tehokkaammalla powerilla (säädettävä, max 40V/25A). Nikon omista akuista en tiedä paljonko kestävät virtaa, nuo varsinaiset "laadukkaampiin" laitteisiin myytävät ajoakut kestävät hyvin ns. tolkuttomia virtoja (2Ah akulle joku 15A latausvirta on vielä aika kevyt). Eli virtaa saa tuupata aika reilusti mutta ongelmana suurilla virroilla on se että akun täytyttyä lataus on katkaistava heti jos ei halua että se leviää ympäristöön, pahimmillaan räjähdys on ihan osuva termi. Yksi tapa jota voi käyttää on lämmön seuraaminen edellyttäen että kennon pintaan pääsee suoraan käsiksi -> tehokas lataus poikki heti kun kenno alkaa lämmetä käsin tuntuvasti ja mahdollisesti loppulataus pienemmällä virralla. Esim. tuo 2Ah akku jollain 10-15A virralla on muistaakseni jotain 90-95% varauksessa siinävaiheessa kun kennon lämpötila on 40 asteen luokkaa.... ja huom, lämpeneminen alkaa suurilla virroilla "yht äkkiä" ja tapahtuu nopeasti, hetken herpaantuminen tarkkailussa voi olla liikaa..... käytä varoiksi suojalaseja ja mielummin digitaalista lämpömittaria kuin kättä (tai sijoita akku jonkun suojan taakse) ja lämmön mittaus ehdottomasti suoraan kennon pinnasta, ei mistään akun suojamuovista tms.
- S.teurastaja
Monenlaisia mielipiteitä.
Kyllä nuita mainitsemiasi akkuja on perinteisesti
pikaladattu kapasiteettia vastaavalla virralla.
Eli jos on 1Ah.n akku niin latausvirta myös 1A.
Tällöin lataaminen täytyy lopettaa heti kun latausjännite saavuttaa tietyn arvon (riippuu mm.
lämpötilasta, muistaakseni vähän alle 15V).
Vielä suuremmatkin virrat onnistuvat mutta akun elinikä todennäköisesti lyhenee.
Tällöin pitäisi akun lämpötila ottaa latauskriteeriksi niinkuin edellä mainittiin.
Summarum:Kyllä tuo nopeakin lataus onnistuu kun
tietää mitä tekee, jos vaan tekee tuloksena voi olla räjähtänyt tai muuten tuhoutunut akku .
Panin tuohon linkin lueskele siitä.
http://www.studiotec.fi/esitteet/uutuudet/antonbauer/AntonBauer-AKK.pdf- Wrooom
tuo teoriaosuus tuossa opuksessa. En ehtinyt siihen vielä perehtyä, mutta katsotaan myöhemmin...
Itsellä on sähköalan koulutus, eli nuo perusasiat on kunnossa sikäli, että yleisesti ottaen tiedän mitä teen. On vaan noista opinnoista sen verran aikaa, että muistiin pitää palauttaa monia juttuja, kun leipätyökseen tekee ihan erilaista hommaa ;)
Perusajatus olisi, että kun NiCd-akku pitää tyhjentää tyhjäksi, niin jos kerran mittaisi nuo virrat vs. jännitteet vs. latausajat tyhjästä täyteen, niin niistä saisi kohtuullisen (hieman varovaisen) nyrkkisäännön, millä samaa laturia hyväksi käyttäen voisi jatkossa suht' huoleti latailla (tietenkin valvonnan alla).
Suunnitelmissa oleva laturi on vain 4A:n laturi, joten voin unohtaa nuo keskustelussa esiintyneet hurjimmat 15A:n virrat. Toinen kysymys tietysti on, että ottaako 9,6 voltin akku tyhjänä enemmän kuin tuo 4A, se jää nähtäväksi.
Käytössä olisi myös 12V:n Mascotin virtalähde luokkaa 10W:n teholla. Sitäkin voisi kokeilla... - Wrooom
Wrooom kirjoitti:
tuo teoriaosuus tuossa opuksessa. En ehtinyt siihen vielä perehtyä, mutta katsotaan myöhemmin...
Itsellä on sähköalan koulutus, eli nuo perusasiat on kunnossa sikäli, että yleisesti ottaen tiedän mitä teen. On vaan noista opinnoista sen verran aikaa, että muistiin pitää palauttaa monia juttuja, kun leipätyökseen tekee ihan erilaista hommaa ;)
Perusajatus olisi, että kun NiCd-akku pitää tyhjentää tyhjäksi, niin jos kerran mittaisi nuo virrat vs. jännitteet vs. latausajat tyhjästä täyteen, niin niistä saisi kohtuullisen (hieman varovaisen) nyrkkisäännön, millä samaa laturia hyväksi käyttäen voisi jatkossa suht' huoleti latailla (tietenkin valvonnan alla).
Suunnitelmissa oleva laturi on vain 4A:n laturi, joten voin unohtaa nuo keskustelussa esiintyneet hurjimmat 15A:n virrat. Toinen kysymys tietysti on, että ottaako 9,6 voltin akku tyhjänä enemmän kuin tuo 4A, se jää nähtäväksi.
Käytössä olisi myös 12V:n Mascotin virtalähde luokkaa 10W:n teholla. Sitäkin voisi kokeilla...Tietysti kannattaa tsekat sen Nikko-laturin jännitteitä ja virtoja....niistä saanee osviittaa...?
- Sähköteurastaja
Wrooom kirjoitti:
tuo teoriaosuus tuossa opuksessa. En ehtinyt siihen vielä perehtyä, mutta katsotaan myöhemmin...
Itsellä on sähköalan koulutus, eli nuo perusasiat on kunnossa sikäli, että yleisesti ottaen tiedän mitä teen. On vaan noista opinnoista sen verran aikaa, että muistiin pitää palauttaa monia juttuja, kun leipätyökseen tekee ihan erilaista hommaa ;)
Perusajatus olisi, että kun NiCd-akku pitää tyhjentää tyhjäksi, niin jos kerran mittaisi nuo virrat vs. jännitteet vs. latausajat tyhjästä täyteen, niin niistä saisi kohtuullisen (hieman varovaisen) nyrkkisäännön, millä samaa laturia hyväksi käyttäen voisi jatkossa suht' huoleti latailla (tietenkin valvonnan alla).
Suunnitelmissa oleva laturi on vain 4A:n laturi, joten voin unohtaa nuo keskustelussa esiintyneet hurjimmat 15A:n virrat. Toinen kysymys tietysti on, että ottaako 9,6 voltin akku tyhjänä enemmän kuin tuo 4A, se jää nähtäväksi.
Käytössä olisi myös 12V:n Mascotin virtalähde luokkaa 10W:n teholla. Sitäkin voisi kokeilla...Itse olen lataillut erilaisia akkuja säädettävällä jännitelähteellä seuraavasti.
12V.n lyijyakku:
Jännite asetettu 14.7 V
Virtarajoitus Ah/10 .... Ah/1.
12 V.n Ni-Cd akuissa on eri määrä kennoja kuin
vastaavan jännitteen omaavassa lyijyakussa mutta
tuo latausjännite on suunnilleen sama (täytyy tarkistaa).
Kun alat lataamaan tyhjää akkua niin akku sinänsä ei rajoita ottamaansa virtaa, sen sisäinen resistanssi on pieni.
Latauksessa tärkeätä on että kun akku on täynnä niin sinne ei enään "työnnetä" virtaa, tapahtuu peruuttamattomia kemiallisia muutoksia.
Akkusi on täynnä silloin kun latausjännite saavuttaa tapauksissasi 12V(9.6V) tai 14.7(12V).
Jos käytät säädettävää poweria kuvailemallani tavalla niin voit kytkeä powerin suoraan akkuun ilman mitään sarjavastusta,siis ed. mainitullia jännitteillä.
Powerissasi pitää olla virranrajoitus.
Eli näillä eväillä lataus loppuu itsestään kun akku on täynnä.
http://www.angelfire.com/electronic/hayles/charge1.html - on...
Sähköteurastaja kirjoitti:
Itse olen lataillut erilaisia akkuja säädettävällä jännitelähteellä seuraavasti.
12V.n lyijyakku:
Jännite asetettu 14.7 V
Virtarajoitus Ah/10 .... Ah/1.
12 V.n Ni-Cd akuissa on eri määrä kennoja kuin
vastaavan jännitteen omaavassa lyijyakussa mutta
tuo latausjännite on suunnilleen sama (täytyy tarkistaa).
Kun alat lataamaan tyhjää akkua niin akku sinänsä ei rajoita ottamaansa virtaa, sen sisäinen resistanssi on pieni.
Latauksessa tärkeätä on että kun akku on täynnä niin sinne ei enään "työnnetä" virtaa, tapahtuu peruuttamattomia kemiallisia muutoksia.
Akkusi on täynnä silloin kun latausjännite saavuttaa tapauksissasi 12V(9.6V) tai 14.7(12V).
Jos käytät säädettävää poweria kuvailemallani tavalla niin voit kytkeä powerin suoraan akkuun ilman mitään sarjavastusta,siis ed. mainitullia jännitteillä.
Powerissasi pitää olla virranrajoitus.
Eli näillä eväillä lataus loppuu itsestään kun akku on täynnä.
http://www.angelfire.com/electronic/hayles/charge1.htmlsuljettu lyijyhyytelöakku, niin ne on tarkempia latausjännitteelle, yleensä latausjännite 13,8V, ei ainakaan yli 14 voltin, jos haluaa niille elinikää. Kannattaa tutustua valmistajan ohjeisiin...
- S.teurastaja
on... kirjoitti:
suljettu lyijyhyytelöakku, niin ne on tarkempia latausjännitteelle, yleensä latausjännite 13,8V, ei ainakaan yli 14 voltin, jos haluaa niille elinikää. Kannattaa tutustua valmistajan ohjeisiin...
täytyy tutustua ohjeisiin.
Tuo 14.7V on semmoinen raja minkä jälkeen alkaa muistaakseni kennojen sulfatoituminen joka on peruuttamatonta.
Tuossa vaiheessa kun akku on täymmä niin latausjännite alkaa nousta hyvin nopeasti,tällöinhän lataus juuri lopetetaan.
NAPS aurinkokennosätöksissä normaalina latausjännitteenä pidetään 15V, talvisin jopa 15,5V (jotain putkikenno ...).
Auton jännitteensäädin taas on usein "14V". - akku
S.teurastaja kirjoitti:
täytyy tutustua ohjeisiin.
Tuo 14.7V on semmoinen raja minkä jälkeen alkaa muistaakseni kennojen sulfatoituminen joka on peruuttamatonta.
Tuossa vaiheessa kun akku on täymmä niin latausjännite alkaa nousta hyvin nopeasti,tällöinhän lataus juuri lopetetaan.
NAPS aurinkokennosätöksissä normaalina latausjännitteenä pidetään 15V, talvisin jopa 15,5V (jotain putkikenno ...).
Auton jännitteensäädin taas on usein "14V"."Tuo 14.7V on semmoinen raja minkä jälkeen alkaa muistaakseni kennojen sulfatoituminen joka on peruuttamatonta."
Lyijyakku sulfatoituu, jos sitä säilyttää tyhjänä. Ylilatauksessa ei ole muuta vahinkoa, kuin että sähkö alkaa hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi, jolloin vesi aikaa myöten loppuu ja myös on räjähdysvaara, koska vedyn ja hapen suhde on just oikea ollakseen tehokas räjähdekaasu.
Sanon kyllä, että 14,7V on aivan liikaa lyijyakulle jatkuvassa käytössä, seuraa vain tuota räjähdyskaasun muodostumista ja veden hävikkiä.
Lyijyhyytelöakkuja ei pidä yliladata ja tuo 13,8V on ainoa oikea jännite lyijyhyytelöakulle ja kunnossaoleva akku varautuu kyllä täyteen tuolla jännitteellä... - S.teurastaja
akku kirjoitti:
"Tuo 14.7V on semmoinen raja minkä jälkeen alkaa muistaakseni kennojen sulfatoituminen joka on peruuttamatonta."
Lyijyakku sulfatoituu, jos sitä säilyttää tyhjänä. Ylilatauksessa ei ole muuta vahinkoa, kuin että sähkö alkaa hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi, jolloin vesi aikaa myöten loppuu ja myös on räjähdysvaara, koska vedyn ja hapen suhde on just oikea ollakseen tehokas räjähdekaasu.
Sanon kyllä, että 14,7V on aivan liikaa lyijyakulle jatkuvassa käytössä, seuraa vain tuota räjähdyskaasun muodostumista ja veden hävikkiä.
Lyijyhyytelöakkuja ei pidä yliladata ja tuo 13,8V on ainoa oikea jännite lyijyhyytelöakulle ja kunnossaoleva akku varautuu kyllä täyteen tuolla jännitteellä...Jos luet mitä kirjoitin niin huomaat siinä mainittavan että lataus lopetetaan kun latausjännite saavuttaa tuon mainisemani 14,7V.
Tällöinhän mainitsemasi räjähdyskaasun muodostuminenkin loppuu ,eikö ?
Ilmeisesti tarkoitat "float charge" eli vakiojännitelatausta joka on helpoin ja samalla
hitain tapa ladata akkuja .
Eli akkua ladataan vakiojännitteestä sarjavastuksen kautta, tällöin akun varausta
ei tarvitse kontrolloida kun latausjännite on asetettu mainitsemaasi 13,8V.iin.
Alkuperäinen pyrkimyshän oli nopeuttaa "NIKKON" akkujen latausta jolloin kyseinen lataustapa ei liene sovelias.
Akun voi ladata myös seuraavasti, ensiksi vakiovirralla kunnes 12V. n akun jännite saavuttaa 14,5 V.
Sen jälkeen akkua ladataan kyseisellä vakiojännitteellä kunnes akun sisäinen potentiaali lähestyy latausjännitettä.
Tällöin kun virta on pienentynyt riittävästi voi päätellä akun olevan täynnä .
Lataus voidaann lopettaa tai jättää Ah/100 latausvirta jotta akku on tarvittaessa täydessä iskussa.
Tuo jännite riippuu vielä lämpötilasta,parinkymmenen asteen lämpötilanmuutos aiheuttanee 0,5 V.n muutoksen tuohon optimijännitteeseen.
Eli taas löytyi profeetta joka julistaa:
"ainoa oikea jännite" !
Kyllä autonakkukin latautuu täyteen tuolla 13.8 Voltilla mutta kun se kestää "päiväkausia". - viitsi
S.teurastaja kirjoitti:
Jos luet mitä kirjoitin niin huomaat siinä mainittavan että lataus lopetetaan kun latausjännite saavuttaa tuon mainisemani 14,7V.
Tällöinhän mainitsemasi räjähdyskaasun muodostuminenkin loppuu ,eikö ?
Ilmeisesti tarkoitat "float charge" eli vakiojännitelatausta joka on helpoin ja samalla
hitain tapa ladata akkuja .
Eli akkua ladataan vakiojännitteestä sarjavastuksen kautta, tällöin akun varausta
ei tarvitse kontrolloida kun latausjännite on asetettu mainitsemaasi 13,8V.iin.
Alkuperäinen pyrkimyshän oli nopeuttaa "NIKKON" akkujen latausta jolloin kyseinen lataustapa ei liene sovelias.
Akun voi ladata myös seuraavasti, ensiksi vakiovirralla kunnes 12V. n akun jännite saavuttaa 14,5 V.
Sen jälkeen akkua ladataan kyseisellä vakiojännitteellä kunnes akun sisäinen potentiaali lähestyy latausjännitettä.
Tällöin kun virta on pienentynyt riittävästi voi päätellä akun olevan täynnä .
Lataus voidaann lopettaa tai jättää Ah/100 latausvirta jotta akku on tarvittaessa täydessä iskussa.
Tuo jännite riippuu vielä lämpötilasta,parinkymmenen asteen lämpötilanmuutos aiheuttanee 0,5 V.n muutoksen tuohon optimijännitteeseen.
Eli taas löytyi profeetta joka julistaa:
"ainoa oikea jännite" !
Kyllä autonakkukin latautuu täyteen tuolla 13.8 Voltilla mutta kun se kestää "päiväkausia".kinata, mutta säädäpä autosi lataussäädin 14,7 volttiin, veikkaan, että ei ole pitkäikäinen akku sen jälkeen... Vielä suuremmalla syyllä lyijyhyytelöakun suhteen, katso vaikka Sonnenschein'in latausohjeita...
Vaikka alunperin olikin kysymys NiCd-akuista, itse annoit neuvoja myös lyijyakun suhteen... - S.teurastaja
viitsi kirjoitti:
kinata, mutta säädäpä autosi lataussäädin 14,7 volttiin, veikkaan, että ei ole pitkäikäinen akku sen jälkeen... Vielä suuremmalla syyllä lyijyhyytelöakun suhteen, katso vaikka Sonnenschein'in latausohjeita...
Vaikka alunperin olikin kysymys NiCd-akuista, itse annoit neuvoja myös lyijyakun suhteen...En minäkään halua inttää mutta lienee paikallaan jotta NIKKO-poika saavuttaa päämääränsä ja saa akkunsa ladattuoa nopeasti ja täyteen.
Vielä kerran:
Kun akkua ladataan esim. vakiovirralla niin akun tullessa täyteen sen latausjännite nousee jyrkästi.
Havainnoimalla tämä kohta ja lopettamalla lataus
estetään akun kiehuminen ja voidaan kiehuttaa vaikka kahvia.
Tuo 14.7 Volttia lienee kompromissi jota voidaan
käyttää täällä pohjolassa auton akuissa kun talvella on tärkeätä että akku on täynnä, tällöinhän latausjännite on suurempi.
Alla osa löytämääni artikkelia:
Nykyaikaisten aurinkopaneelien tuottama ns. lähtöjännite on melko korkea (tyypillisesti 16,5V - 21V), jolloin akun tullessa täyteen paneelin korkeampi jännite alkaa kiehuttamaan akkua (lyijyakun kiuhumisraja on 14,5V). Yleisimmät lataussäätimet toimivat tänä päivänä edelleenkin ns. latausreleperiaatteella, jolloin ne muodostavat suoran galvaanisen yhteyden paneelin ja akun välille. Vasta kun akun napajännite nousee latauksen yhteydessä yli 14,4 Voltin, latausrele toimii ja irrottaa paneelin akusta.
- S.teurastaja
15V,! puhuin hätäpäissäni 12V.n nikkeli-kadmiumakuista.
Tuo 9.6V lle lopetusjännite on tietysti toinen.
Lienee noin 12V.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892628Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2031658- 1161600
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411461Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641222Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761005- 56969
- 45867
- 63849
- 61835