Helsingin tunnelitapaus on hyvä esimerkki siitä, että kansanvalta ja demokratia on syrjäpolulla. Äänestäjän tahtoa ei kunnioiteta ja edustajien sananvapautta rajoitetaan.
Sekä kunnan että valtion elimissä ei lain mukaan tunneta ryhmiä. Ryhmäytyminen on mahdollista teknisesti vaalien alla, MUTTA jokainen VALITTU saa HENKILÖKOHTAISEN valtakirjan edustaa äänestäjiä. Puolue tai ryhmätunnus on vain viitekehys, jota voi myös vaihtaa ja valtakirja säilyy. Jokainen ajaa koko kunnan tai valtion asioita, ei vain ryhmänsä asioita. Sama koskee yritysten hallituksia, joissa hallituksen jäsenien pitää hoitaa yritystä eikä ainoastaan edustamaansa omistajaa.
Helsingin tapauksessa demari Heinäluoman RYHMÄ, yhteensä 12 valtuutettua, 15% äänivallasta on päättänyt, että Helsinkiin ei rakenneta tunnelia. Miten tällainen on mahdollista? Mikä on 85 valtuutetun mielipide. Kuinka monta heistä on itsenäisesti tunnellin puolesta, kuinka monta on vastaan. Sitä ei tiedetä?
Ryhmällä ei ole äänioikeutta kaupungin asioissa. Jos Heinäluoma vaatii, että hänen puheenjohtama ryhmä antaa hänelle valtakirjan äänestää kaikkien ryhmäläisten puolesta, niin se on vastoin perustuslakia. Vaatimus rajoittaa sananvapautta.
Jos puhutaan ryhmän mielipiteestä, se pitää ilmoittaa muodossa: x% on puolesta y% vastaan.
Suomessa ihmetellään, miksi on haluttomuutta lähteä mukaan politiikkaan. Miksi vain noin 10% kansasta luottaa poliitikkoihin. Perustuslain vastaiset ryhmäpäätökset rajoittavat sananvapautta. Enemmistön mielipide ei välttämättä toteudu. Viisaat eivät sellaiseen suostu. Käytäntöjen on muututtava, että poliitikkojen ja poliittisen päätöksenteon arvostus nousee. Demokratian puolesta. Perustuslain puolesta!
Sekä kunnan että valtion elimissä ei lain mukaan tunneta ryhmiä. Ryhmäytyminen on mahdollista teknisesti vaalien alla, MUTTA jokainen VALITTU saa HENKILÖKOHTAISEN valtakirjan edustaa äänestäjiä. Puolue tai ryhmätunnus on vain viitekehys, jota voi myös vaihtaa ja valtakirja säilyy. Jokainen ajaa koko kunnan tai valtion asioita, ei vain ryhmänsä asioita. Sama koskee yritysten hallituksia, joissa hallituksen jäsenien pitää hoitaa yritystä eikä ainoastaan edustamaansa omistajaa.
Helsingin tapauksessa demari Heinäluoman RYHMÄ, yhteensä 12 valtuutettua, 15% äänivallasta on päättänyt, että Helsinkiin ei rakenneta tunnelia. Miten tällainen on mahdollista? Mikä on 85 valtuutetun mielipide. Kuinka monta heistä on itsenäisesti tunnellin puolesta, kuinka monta on vastaan. Sitä ei tiedetä?
Ryhmällä ei ole äänioikeutta kaupungin asioissa. Jos Heinäluoma vaatii, että hänen puheenjohtama ryhmä antaa hänelle valtakirjan äänestää kaikkien ryhmäläisten puolesta, niin se on vastoin perustuslakia. Vaatimus rajoittaa sananvapautta.
Jos puhutaan ryhmän mielipiteestä, se pitää ilmoittaa muodossa: x% on puolesta y% vastaan.
Suomessa ihmetellään, miksi on haluttomuutta lähteä mukaan politiikkaan. Miksi vain noin 10% kansasta luottaa poliitikkoihin. Perustuslain vastaiset ryhmäpäätökset rajoittavat sananvapautta. Enemmistön mielipide ei välttämättä toteudu. Viisaat eivät sellaiseen suostu. Käytäntöjen on muututtava, että poliitikkojen ja poliittisen päätöksenteon arvostus nousee. Demokratian puolesta. Perustuslain puolesta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hallituksen+luottamusäänestyksessä+hallitus+sai+luottamuksen,+MUTTA+tuoreen+gallupin+mukaan+71%+Suomen+kansasta+ei+luota+Rinteen+työllisyyspolitiikkaan.
Yleensä jo ehdokasasetteluvaiheessa poliitikko sitoutuu ryhmäkuriin, jos pääsee läpi, ja se on vapaaehtoista. Onhan niitäkin, jotka eivät pidä tätä lupausta ja seuraukset ovat paheksunnasta ryhmästä erottamiseen. Monissa "aroissa" asioissa ryhmät antavat edustajille ns. omantunnonvapauden.