Ratkaisuni miljoonaan väärässä paikassa olevaan asuntoon

Anonyymi

Yhteismetsän ja rahastojen tyylinen omistajuus. Rakennus tontteineen myytäisiin yhteiskiinteistörahastolle. Vastineeksi käteistä tai rahasto-osuuksia. Osuuksien omistajille pyrittäisiin hankkimaan vuosittainen tuotto. Metsityssuunnitelma osalle tonteista. Purkaminen osalle taloista vähitellen kustannustehokkaasti. Kaikki kohteet silti vielä myytävissä.

2 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Sorry, emme elä unelmalandiassa vaan Suomessa.

    Ettäkö muutama kymmenen tyyppiä kimpassa hallinnoisi "yhteisomistuksessa" olevia maita ja autioituvan maaseudun pikkutonteilla olevia kiinteistöjä?
    Ja vielä pystyisi sovinnossa päättämään mitä niille tehdään ja saamaan tuottoakin?

    Älä unta näe, ei riitaisista suomalaisista ole edes oman porukan eli sisarusten tai serkusten kesken kuolinpesinä tai metsätilayhtyminä olevien pienempien länttien asioista sopimaan. Riitaa toraa ja tappelua niiden ympärillä on jatkuvasti.

    Itse tiedän kotipaikkakunnalta useita kuolinpesiä joissa on ollut kovat kinat perillisten kesken. Yksi haluaa säästää metsät, ei edes tuulenkaatoja saa poistaa saatikka ottaa polttopuita omaan käyttöön. Toinen haluaa aukkohakkuuta, kaikki vaan sileäksi ja fyrkat taskuun. Kolmas, se kaikkein viisain ja sovinnollisin ottaisi kestävän kehityksen tavalla vain isoimmat pois ja hoitaisi metsiä ammattimaisesti. Neljäs viis veisaa, ei kiinnosta, ei väliä kunhan vaan rahaa tulee joka vuosi tilille.

    Kun päästään vuosien tappelun jälkeen jonkunlaiseen sopuun, aletaan haukkumaan sitä joka asiat järjesti. Liian halvalla meni, olisi pitänyt myydä 2 vuotta aiemmin kun hinta oli korkeampi.
    Sitten tulee taimikoiden istutus ja hoito. Ulkopuoliselle ei haluta maksaa senttiäkään, mutta ei haluta myöskään itse osallistua hommaan. "Jonkun" asioita pitäisi hoitaa ja saada taikasauvan heilautuksella kunnossapitotyöt tehtyä ilmaiseksi. Sopuun eivät pääse, viimeksi kuulin paikallisella huoltoasemalla viikko sitten tähän liittyvän riidan kahden veljeksen kesken.

    Tänä päivänä metsäyhtiöt ja pienemmät jobbarit ostavat näitä "mummonmökki-metsätiloja" jos tiloilla on hakattavaa puustoa päällä. Niille nämä tilat tulee menemään jatkossakin. Jobbarit ostavat edullisesti, tekevät tilin puilla ja myyvät aukkohakatun metsäpohjan 10cm taimikkona jollekkin tai ovat myymättä.

    Pikku taajamissa ja taantuvissa kaupungeissa olevien asuntojen arvo laskee väkisin kun väkiluku pienenee.
    Faktahan on se, että valtiovalta ei halua pitää koko Suomea asuttuna. Työpaikat keskitetään Uudellemaalle, ja siinä rinnalla sinnittelee muutama muu kaupunki ympäri Suomea. Taantuvien paikkakuntien yksittäinen ihminen ei kiinteistön hinnan laskemiselle mitään voi. Kun paikkakunnalta lähtee ensin kaikki julkiset palvelut ja niihin liittyvät työpaikat, sen jälkeen katoaa kauppa, niin se on siinä.

    Meidän pitää asennoitua silleen, että nämä autioituvien kylien ja maaseudun kiinteistöt ovat loma-asuntoja.
    Jos ne eivät perillisiä eivätkä suomalaisia kiinnosta, markkinoidaan niitä eurooppalaisille loma-asunnoiksi. Euroopan saastuneimmilta alueilta voi varsin hyvin löytyä ihmisiä joita nämä keskinkertaisessa kunnossa olevat kiinteistöt kiinnostavat.
    Meillähän on kaikissa esim. sähköt, moniin on asvalttitiet, puhdas luonto alkaa heti rappusilta, saa marjastaa ja sienestää ilmaiseksi, voi kalastaa lähes kaikkialla muutaman kympin vuosimaksulla jne.

  • Ideani oli luoda kokonainen täkäläisten hylkäämä pikkukaupunki keskieurooppalaisille kausi-kaupungiksi.

    Vuosi tai pari sitten oli keskieuroopassa läkähdyttävän kuuma heinä- ja elokuu. Miettikää - elokuussa Suomen oma lomakausi on totaalisen ohitse. Idea oli se, että keskieuroopassa voisi milloin tahansa ottaa halpalennon ja lentää helteitä pakoon muutamaksi viikoksi tänne tarkoitusta varten perustettuun kaupunkiin ja elää ja lomailla tai työskennellä kuten haluaa.

    Saman pitäisi toimia toisinpäin eli täältä pitäisi voida lähteä pakkasia pakoon joulu-helmikuussa.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.