Olen miettinyt tässä ahdistuneisuushäiriön kanssa eläessäni, mitkä seikat vaikuttaisivat ahdistuneisuuteen. Minulla ei ole koskaan ollut masennusta tai ahdistavia ajatuksia, on vain ilman loppumisen tunne, ja sitä myötä välillä paniikkihäiriötyyppistä oiretta. Olen nyt 44-v ja kaikki alkoi pikkuhiljaa paniikkihäiriötyyppisesti parikymmentä vuotta sitten. Ehkä viimeiset 7 vuotta tai jotain olen syönyt citalopraamia kausittain. Nyt vuoden verran ollut tosi hyvä olo ilman lääkitystä, kunnes tuli ilmeisesti niin paljon stressitekijöitä, että puhkesi kuukausi sitten uudestaan. Ikäiseni läheinen kuoli yllättäen, ja toinen, vanhempi tosin, on kuolemansairas. Anemian alku iski samalla ja aktiviteettia turhan paljon.
Mutta haluaisin kuulla muilta saman oireen kanssa eläviltä, millaisia olette luonteeltanne, millainen ruokavalio ym ym. Onko muita oireita jne... Voisi miettiä voisiko omaa elämää jotenkin muuttaa rennompaa suuntaan esim.
Itse olen aika painofriikki, anorektisia taipumuksia. Alhainen rauta ja altis sydämen rytmihäiriöille. Rakastan tutkimustyötäni, ja haluaisin olla mukana enemmissä projekteissa kuin mille on aikaa. Menen myös kaikkeen muuhun aktiviteettiin aina mukaan. Lisäksi 3 lasta 13-19 vuotiaat. Omakotitalo jossa keskimääräistä alkeellisemat olosuhteet. En kuitenkana koe stressaantuvani mistään, mutta tuntuu että käyn koko ajan kierroksilla. Paitsi nyt, kun olen taas ahdistuksen lamaannuttama. Eli ehkä elämän rauhoittaminen yleensä olisi hyvästä? Keskittyminen vähemmän ruokavalioon, jotta rauta pysyy hyvänä, ja saa tarpeeksi energiaa?
Ahdistuneisuushäiriö - altistavia tekijöitä
1
101
Vastaukset
- Anonyymi
Voisi ajatella että juuri se saa ahdistumaan kun yrittää liikaa. Itseltään ei pitäisi vaatia liian paljon kun sitten tulee tuntemuksia ettei mikään riitä, jollain lailla väsyy siihen kun kaikkea aktiviteettia on liikaa ja se on just se mikä tekee olon ahdistuneeksi. Ehkä juuri tuo että haalit itsellesi liikaa kaikkea tekemistä ja tarkkaan vahdit syömisiäsi vaikuttaa siihen ahdistuneisuuden tunteeseen. Olet ihan oikeassa kun olet pohtinut että pitäisikö ottaa rennommin. Se kannattaa koska yleensä ei hyvää seuraa kun stressaa asioista liikaa. Minuakin ajoittain ahdistaa elämäntilanteeni kun sairastelen fyysisesti eli tilanne on hieman erilainen kuin sinulla, mutta itse olen ainakin yrittänyt muuttaa asennoitumistani rennommaksi, usein se auttaa aika hyvin. Tietysti on vaikeampiakin päiviä ja aikoja mutta kun tietää että ne menevät ohi niin on helpompi olla henkisesti, huomaa että kyllähän tässä kuitenkin pärjää ja siitä saa tsemppiä eteenpäin. Päivä kerrallaan on mentävä kun kahtakaan ei pääse.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323787- 851885
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151731Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1231264VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu951251Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi351209- 691134
- 681014
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102985