KSVV Oy, KSVH Oy ja 10 omistajakuntaa velkakurimuksessa

Seleviää varmaan kun valokuituyhtiön tilintarkastukset on julkisuuvessa.

Mitenkähän noilla Keski-Suomen valokuituyhtiöillä pyyhkii nyt.

Ei ole näkynyt vuoden 2018 tilinpäätöstäkään.

Eipä ole tietenkään kerrottu, että ensin valtuustot tekivät lainvastaisia päätöksiä. Niistä tarkat kuntalaiset valittivat ja useimmat hallinto-oikeus katsoi oikeiksi!

Se se on niin, että se ei onnistu. Se siitä.

Joopa joo, aivan viimeksi tänään Suur-Keuruun lehdessä Multian kunnanjohtaja valotti kurjaa tilannetta: ”Valokuitusopassa karvas maku”. Ei nähnyt pelastusrengasta oikein missään.

Lainaus KSMLstä

Mielipidekirjoitus 30.10.2019 KSML

Valokuitu- yhtiöiden loppusuora häämöttää

”Valokuitusopassa karvas maku” totesi tositilanteen edessä Multian kunnanjohtaja Noora Pajari (Suur-Keuruu 28.10.).

Kymmenen Keski-Suomen kunnan valokuituyhtiöiden, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, tulevaisuuden vaihtoehdot ovat karuja: velkasaneeraus tai konkurssi ja kaikissa vaihtoehdoissa yhtiöiden velkojen maksu lankeaisi takaajille, kymmenelle omistajakunnalle. Muut vaihtoehdot ovat toiveajattelua. Juttu nimeää yhdeksi syyksi 4,6 miljoonan euron evätty valtion tuen.

Viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden peräti 18 päätöstä eri kunnille vahvistavat, että kunnat ja yhtiöt eivät voi lain mukaan enää saadakaan noita tukia. Syykin on kuntien itse aiheuttama niiden jakaessa julkista rahaa yhtiöille kaksoisyhtiökikkailullaan selvästi yli laajakaistalain määrän.

Laajakaistatukien pitää olla Suomen ja EU:n lakien mukaisia. Näin ei nyt ole.
Takausvastuiden realisoituessa Multian asukaskohtainen velkamäärä kasvaisi 600:sta 1 800 euroon, siis 200 prosenttia! Muiden yhdeksän kunnan tulevaisuus näyttää yhtä karulta. Paljonko kunkin kunnan pitää nostaa veroäyriään, jotta selviävät takausvastuistaan?

Kunnat eivät voi vetäytyä vastuistaan eivätkä vedota tietämättömyyteen, sillä lukuisia kertoja ja perustellusti niitä on asiasta vuosien ajan monin tavoin varoitettu.

Eriävät mielipiteet takauspäätöksiin ohitettiin eikä välitetty niissä esitetyistä asiaperusteisista varoituksista ja selvityspyynnöistä. Päättäjien lasku jää nyt kuntalaisille.

Valokuituyhtiöiden vuoden 2018 tilinpäätöksiä ei ole jostain syystä toimitettu patentti- ja rekisterihallitukselle, kuten laki edellyttää, joten tilinpäätöstietoja ja tilintarkastuskertomuksia ei näe. Salailuyrityksiä aiheutetusta katastrofista pyritään selvästi jatkamaan. Kuntien päättäjien vastuu asiassa pitää saattaa viimeinkin oikeus arviointiin kunnille ja asukkaille aiheutetun suuren ja pitkäaikaisen vahingon vuoksi.

Kalevi Kuorelahti

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Valokuitu-yhtiöiden-loppusuora-häämöttää/1459408

Vanhasen ohjelmassa eilen talousmies puhui zombie -yrityksistä jotka pysyvät pystyssä esim. halvan rajoituksin turvin ja haittaavat siten terveitä yrityksiä. Onkohan nämä kaksi ko. yritystä näitä nimenomaisia zombie - yrityksiä?

Taas yksi Valokuituyhtiön kunta tiedottaa talousvaikeuksistaan. Petäjävesi aloittaa YT neuvottelut. Eikä tämä vielä tähän lopu.

Tänään YLEn Keski-Suomen alueuutisissa Tenho Thonberg haastatteli Pihtiputaan kunnanjohtajaa Ari Kinnusta Keski-Suomen valokuituverkkojen tilanteesta.

Ari Kinnunen on asetettu työryhmän puheenjohtajaksi, joka pyrkii myymään Verkkoholdin Oyn.

Kunnat ovat palkanneet konsultin määrittämään Verkkoyhtiön arvon.

Kunnat eivät kuullema missään tapauksessa selviä ilman merkittäviä tappioita.

Koko takausvastuu noin 30 miljoonaa euroa, jota pienentäisi mahdollisista myyntituloista saatavat varat.

Alustavasti olisi kuulema kolme kiinnostunutta, joiden joukossa olisi myös
ulkomaalaisia ehdolla

Yllä oleva myynti uutinen on ollut odotettu, mutta kuka maksaa ja mitä? Kunnille tulee kuitenkin mittavat maksut. Ja kuinka paljon liittymämaksut asiakkaille tulevat loppupelissä nousemaan. Päätökset lopullisesti myynnistä tekevät kuntien valtuustot. Kuinka höyliä ollaan ottamassa tappiot kuntien maksamiksi. Odotettavissa erittäin mielenkiintoinen yhtiövyyhden loppukäsittely. Kuitenkin se on varmaa että veronmaksajat maksavat tämän vyyhden.

Ihan turhaa palkata konsulttia arvioimaan verkon arvoa.

Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi – "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäänlaista käsitystä hinnasta"
Kymmenen kuntaa valmistelee Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myyntiä.
Valokuituverkot 8.11.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45217


Multian kunnanvirastolla on käytetty lukemattomia työtunteja Keski-Suomen laajakaistasotkujen selvittämiseen. Kunnanjohtaja uskoo Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myynnin olevan kuntalaisten kannalta vähiten huono vaihtoehto. Minna Matintupa / Yle

Minna Matintupa

Yle Jyväskylän saamien tietojen mukaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajat haluavat eroon taloudelliseksi aikapommiksi muodostuneesta yhtiöstään.

https://yle.fi/uutiset/3-11054309

Tässä on kuntapäättäjille Valokuituverkkoyhtiön myyntihinnoittelu
Se perustuu KSVVn vuoden 2018 tilinpäätökseen ja Kauppaopisto liiketalouden Oppikirjan malliin.

KSVH konsernilla (KSVH KSVV) vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan oli liikevaihtoa 1 Miljoonaa, oma pääoma -16 Miljoonaa, velkoja -30 miljoonaa, tappio -26 Miljoonaa ja yhtiön tasearvo eli kaapeliverkon liiketoiminta arvo noin 5 Miljoonaa.

Kuitenkin kunnat ovat taanneet KSVU:lle velkoja noin 30 miljoonaa, sijoittaneet yhtiön osakkeisiin noin 8 Miljoonaa ja muita SVOPeja noin 2 Miljoonaa ja muutakin eli yhteensä lähes 50 Miljoonaa.

Ja nyt sitten 10 kunnalla on kädessään kaapeleita metsissä liiketoiminta arvoltaan 5 Miljoonaa.

Tuosta tunkiosta kukaan ostaja ei maksa edes 0 euroa. Yhtiön badwill on ainakin 50 Miljoonaa, joka väkennetään tasearvosta 5 miljoonaa. Silloin päädytään kauppahintaan 5-50=-45 Miljoonaa.

Eli kunnat maksavat ostajlle 45 miljoonaa ja antavat kaapelit.

Kunnilla on 2018 tilinpäätöksissään taseessa KSVH:n osakkeiden arvo ja saatavia yhteensä noin 35 Miljoonaa.

Koska yhtiö ilmoittaa 2018 tilinpäätöksessään omaisuustaseen olevan vain 5 miljoonaa, 10 kunnan pitää alaskirjata omaisuuttaan 35 miljoonaa, eli noin 3,5 miljoonaa/kunta.

Lisäksi kuntien pitää kirjata toteutuneena takausriskinä omiin velkoihinsa 30 miljoonaa eli noin 3 miljoonaa/kunta.

Yhteensä rupukuntien tilinpäätökset huonnevat keskimäärin noin 8 Miljoonaa kertarysäyksellä.

Eipä taida riittää enää "kumulatiiviset ylijäämät" vanhoista tarpeettomista ja käyttökelvottomista seinistä.

Eiköhän näistä kunnista tullut kertaheitolla "kriisikuntia" jotka kaatoi hulvaton valokuituseikkailu.

Sellaista se on "business" varsinkin jos sitä ei osaa.

Matikanopettaja

MIHINKÄ RAHAT OVAT KULUNEET?
JOS 50 miljoonalla on saatu 5 miljoonan arvoinen liiketoiminta aikaiseksi, niin rahaa on kadonnut kuin tuhka tuuleen!
MIKSI KUNNAT EIVÄT OLE TEHNEET TUTKINTAPYYNTÖÄ?

Hei!
Tänään 29.11.2019 on KSVH:n yhtiökokous.
Kiinnostaa tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.

Valtion tilastokeskus tietää


KESKI-SUOMESSA 2018

Asukkaita 275000
kotitalouksia 189655
kuitu investointi, E 60000000
investointi/liittymä, E 20000
valokuitu liittymiä 3000
penetraatio % 1,6
asukkaita/talous 2,02
kulutusyksiköitä 1,45

Eli Keski-Suomessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, Uuraisten valokuitu, Kuhmoisten valokuitu ja Kuuskaista on haalinut kuntien- ja valtion rahaa sekä omavelkaisia takauksia lainoilleen yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.
Koko tämä kustannus jä 12 rupukunnan maksettavaksi.

Sillä on rakennettu noin 3000 valokuituliittymää.

Keskimääräinen kustannus on noin 20000 Euroa

Se kuuluisa penetraatio on 1,6 prosenttia kun se oli Inspiran tekemissä suunnittelu ja kanttavuusesityksissä35 prosenttia.

JA NYT TÄRKEÄ KYSYMYS:
Edustavatko päätökset tehneet kunnanjohtajat, valtuutetut ja muut siipiveikot vain 1,6 prosenttia Keski-Suomen kotitalouksista.

Todellinen hiper hyper harvainvalta ja katastrofaalinen tehottomuus investoinneissa

SUOMENMAA

Pienet Keski-Suomen kunnat roikkuvat löysässä hirressä laajakaista- yhtiön takausvastuiden pelossa
– Pihtiputaan kunnanjohtaja: ”Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä”

Kattavien nettiyhteyksien tarjoaminen asukkaille voi koitua kalliiksi joillekin keskisuomalaisille kunnille.

Risto Luodonpää 11.12.2019

Maksettavaa voi tulla yhden koulun verran eli yli viisi miljoonaa

POLITIIKKA

Kymmenen keski¬suomalaista kuntaa on joutunut hankalaan välikäteen yhteisesti omistamansa laajakaista¬yhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Pihtiputaan, Kyyjärven, Karstulan, Multian, Kivijärven, Petäjäveden, Luhangan, Konneveden, Kannonkosken ja Toivakan yhteinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei selviä lainoistaan, jotka ovat lankeamassa omistajakuntien maksettaviksi.

Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta omistamansa yhtiön lainoja 27 miljoonan euron edestä.

Suurin maksurasite on Pihtiputaalla, jonka osuus lainapotista on 5,6 miljoonaa euroa.

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen myöntää, että takausvastuissa puhutaan merkittävistä summista.
– Pihtipudas on pinta-alaltaan iso kunta. Verkkoja on jouduttu vetämään laajalle alueelle. Yhden koulun verran siitä voi tulla maksettavaa, hän arvioi oman kuntansa osalta.

Ongelma juontaa juurensa valtakunnallisesta ”Laajakaista kaikille” -hankkeesta.
Sen avulla syrjäseutujen laajakaistahankkeita saatiin vauhditettua ja yhteyksiä muutenkin parannettua.

Tukipolitiikassa on kuitenkin ilmennyt ongelmia, joiden seurausta yhtiön talousongelmat pitkälti ovat.
– ELY-keskuksen kautta haetut EU-tuet on saatu, mutta Viestintävirasto ei ole maksanut haettuja tukia ollenkaan, Kinnunen harmittelee.

Kunnat ovat Kinnusen mukaan halunneet pääomittaa yhtiötä, jotta jatkorakentamisen voitaisiin varmistaa.
– Pääomittamisyritykset ovat kuitenkin kumoutuneet hallinto-oikeudessa. Syynä on käytetty markkina neutraliteettiperiaatetta, jonka mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa osakeyhtiötä ei voi pääomittaa, kunnanjohtaja selvittää.

Rahapula on omiaan haittaamaan myös yhtiön investointeja, jotka ovat Ari Kinnusen mukaan tällä hetkellä jäissä.
– Investoinnit ovat jäissä, vaikka halukkaita liittymän ostajia olisi merkittävä määrä. Jonossa on tälläkin 1900 halukasta ostajaa.

Omistajakunnat toivovat tilanteeseen pikaista ratkaisua, sillä mahdolliset velkavastuut vaikuttavat merkittävästi myös niiden talouden suunnitteluun.
– Pihtipudas on jo joutunut maksamaan ensimmäisiä takauseriä vuoden 2019 aikana. Semmoinenkin riski on olemassa, että jäljellä oleva velka erääntyy kerralla maksettavaksi, kunnanjohtaja Kinnunen muistuttaa.

Velkasaneerauksen vaihtoehdoksi on väläytelty myös verkkoyhtiön myyntiä, mikäli sopiva ostajaehdokas jostakin ilmaantuisi.

Ari Kinnunen johtaa omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää, mutta tehtävä velkaisen yhtiön kauppaamiseksi on kaikkea muuta kuin helppo.

Myynti vaatisi lisäksi kaikkien omistajakuntien valtuustojen hyväksynnän.
– Myynti on mahdollinen ja ostajaehdokkaitakin jo olemassa, mutta yhtiön käypä myyntihinta on edelleen selvittelyn alla. Myyntihinta voi olla kunnille tappiollinen, hän arvelee.

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös valtion mukaantulo jonkinlaisen rahoitusjärjestelyn turvin.

Kinnusen mukaan perusteluja löytyy tuoreesta hallitusohjelmasta.
– Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Laajakaista kaikille" -hankkeen sitoumukset saatetaan päätökseen. Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä rahoituksen järjestämiseksi, Kinnunen painottaa.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/pienet-keskisuomen-kunnat-roikkuvat-loysassa-hirressa-laajakaistayhtion-takausvastuiden-pelossa--pihtiputaan-kunnanjohtaja-odotamme-valtiolta-hallitusohjelman-mukaisia-toimenpiteita-6.3.564415.56aaa17508

Ihme kun kannattavaksi povattu firma ei kannata yhtään. Julkista rahaa pn pumpattu yhtiöön monien tukimiljoonien edestä ja vielä pitäisi laittaa siihen miljoonia jotta tulisi kannattavaksi. Tuo ei ollut hankkeen tarkoitus ollenkaan.

Kyllä kuntien pitäisi lakeja noudattaa eikä kieroilla tukien saamiseksi. Päättäjät vastuuseen tappioista!

Kuinkahan onnistui tukien saanti ELY:ltä? Onkohan tukien hakuperusteet samansuuntsiset kuin Viestintävirastolle toimitetuissa papereissa ja onko ne lain edellyttämällä tasolla?

On tainnut elykin laittaa rahahanat tukkoon. Ei kestä virkamiesten kantti päättää lakeja vastaan.

Lainaus YLE Keski-Suomen aamun uutisista

Kunnat neuvottelevat verkkoyhtiönsä ostajaehdokkaiden kanssa, myyjillä vielä erimielisyyttä hintatasosta

Keski-Suomen Verkkoholdingin myynnistä on käyty neuvotteluja ennen vuodenvaihdetta, ja neuvottelut jatkuvat tammikuussa.

laajakaista 3.1.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen uskoo, että verkkoyhtiön tulevaisuudesta saadaan ratkaisu kevään aikana. Simo Pitkänen / Yle

Kymmenen keskisuomalaista kuntaa jatkaa maksuvaikeuksista kärsivän laajakaistayhtiönsä myyntineuvotteluja.

Verkkoyhtiölle on konsultin avulla määritelty lähtömyyntihinta, jota myyntityöryhmän nokkamies, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen ei kuitenkaan halua kertoa julkisuuteen. Kinnusen mukaan osakaskunnilla on vielä myös eriäviä näkemyksiä myyntihinnasta.

Ostajaehdokkaiden kanssa on neuvoteltu ennen vuodenvaihdetta, ja tapaamisia jatketaan nyt tammikuussa, Kinnunen kertoo. Laajakaistayhtiön myynnin vaihtoehtona on pidetty velkasaneeraukseen hakeutumista. Kinnunen uskoo, että ratkaisu asiassa syntyy kevään aikana.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ei pysty huolehtimaan lainamaksuistaan, joten ne lankeavat nyt takaajille eli omistajakunnille. Esimerkiksi Pihtipudas maksaa noin 5,6 miljoonan euron lainaosuudestaan takauksia vuositasolla parisataa tuhatta euroa.

Kuntien maksuosuudet ja -summat vaihtelevat, sillä osa kunnista on esimerkiksi maksanut vain lainojen korkoja, Ari Kinnunen toteaa. Kuntien suurimpana pelkona on se, että lainojen takaisinmaksu kaatuisi täysin niiden vastuulle.

Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi – "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäälaista käsitystä hinnasta"

Virpi Kotilainen
https://yle.fi/uutiset/3-11141788

Pihtiputaan Kinnunen oli perustamassa Viitasaaren Kinnusen kanssa K-S Valokuituverkkoja. Tiettävästi Viitasaari on pysynyt erossa liittymisestä vain ainoastaan valitusten kautta. Puuhamiehet Kinnuset ovat kepulaisten kanssa aika suuressa vastuussa tässä hirttosilmukasta. Kyyjärvi on kriisikunta, Kannonkoski suunnittelee pistävänsä henkilökuntaansa lomille, Konnevesi taitaa seurata perässä. Omistajakunnat valmistautuvat syöttämään miljoonia tappioita tilinpäätöksiinsä. Pihtiputaan Kinnunen toimii saattohoitajana yhtiölle. On aika ironista miehelle joka oli perustajana ja nyt saneerajana puuhastelemassa velkoja ja vastuita piiloon. Nyt olisi aika nostaa koko vyyhti kuntiensa valtuustoissa esille ja penkoa syylliset vastuuseen.

Kunnat vaan syöttää rahaa ja syyttää muita yhtiön talousongelmista. Nämä kunnat ovat oiva esimerkki siitä vinoutumasta mikä on syntynyt vuosien kuluessa kuntien hallintoon: Tehdään luottamuksellisia ja salaisia päätöksiä ja ikinä ei tunnusteta omia virheitä vaan vika on ennenkaikkea valittajissa ja muualla kuten esim oikeusviranomaisen tulkinnoissa jos se poikkeaa kunnan omasta tulkinnasta.

Paljon kirjoitellaan yhtiön myynnistä tai velkasaneerauksesta. Jälkimmäinen ei ole kirkossa kuulutettu, koska käräjäoikeuden pitää hyväksyä velkasaneeraus. Käräjäoikeuden tulee tarkistaa onko saneeraukseen hakija tehnyt kirjanpito ym. rikoksia. Tässä tapauksessa tulee kysymykseen, miten katsotaan Hallinto- ja Korkeimman hallinto-oikeuden kuntien kumotut ja laittomiksi todetut päätökset. Samoin viestintäviraston kumoavat päätökset tulee ottaa huomioon. Kaikkiaan 18 päätöstä on kumottu. Sehän on todettu jo monta kertaa, että kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Myyntikään ei ole varma, kun ei ole edes laillisia tilinpäätöksiäkään. Kuka ostaa sikaa säkissä?

Ei ole tullut KSVH Oy tilinpäätöstä 2018 PRH:le.

KSVH Oy/KSVV Oy lupaili sitä 17.1.2020 mennessä toimitettavaksi.

PRH on vaatinut sitä uhkasakon voimalla.