Tahtoo pienen hyvän pokkarin

Anonyymi

Voiko pokkarin valmistusmaa kertoa jotain kameran laadusta. Katsoin verkkokauppa.comista Canon G9 X Mark ll-kameraa (1"-kenno) ja yllätyksekseni pohjassa lukee ihan "Made in Japan". Ostin jokunen aika sitten 1/2.3 tuuman kennolla varustetun Sony DSC-WX220-pokkarin (Made in China) ja kuva laatu...no ei siitä voi edes puhua. Tai no riippuu polttovälistä eli laajakulmalla "menettelee" ja muuten ei. Ja eikö nuo tehtaat ole kokoonpanolaitoksia joihin osat tulee ties mistä eli teoriassa Kiinassa (tai esim. Vietnamissa tai Malesiassa) "valmistetussa" pokkarisssa voisi olla Japanissa tehty optiikka. Ostin tuon Sonyn kun tarvetta oli/on pienelle pokkarille ja tuo taitaa olla markkinoiden pienin.

14

<50

Vastaukset

  • Voihan se kertoa tai olla kertomatta. Yleisesti kai voidaan olettaa että halpamallit tuotetaan halpamaissa. Toki premium tuotteitakin niissä tehdään. Itse valmistusmaa ei ole oleellinen asia. Suunnittelu, materiaalit, toteutus ja laadunvalvonta ratkaisee millainen tuote on. Suosittelemaan en rupea mutta ehkä tästä on apua:

    https://www.dpreview.com/reviews/buying-guide-best-compact-zoom-cameras

  • Pitkän päälle Leica
    Leica D-Lux 7
    Leica C-Lux

  • Valmistusmaa kertoo paljon! Aikoinaan Canonin f/1.4 50 mm objektiivia tehtiin kymmenessä tehtaassa. Kaikki versiot oli haalittu yhteen testiin ja erot olivat järkyttävän suuria. Japanilaiset tehtaat olivat suurin piirtein tasahyviä. Ero muihin oli merkittävä. Ero on toivottavasti kaventunut.

    Fujin kameroita tehdään nykyään sekä Japanissa, että muualla. Valmistusmaan pystyy sanomaa käsituntumalla. Toleranssit Japanin ulkopuolisilla tehtailla ovat suuremmat.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaa ostaa vain Saksassa ja Japanissa tehtyjä kameroita. Asia on kuitenkin hyvä tunnistaa, ettei maksa jostain kiinalaisesta täyttä hintaa. Sitäkin on joskus yritetty joillakin merkeillä.

    Valokuvaukseen ostaisin itse Fujin X100F:n, kun se kohta tulee poisto myyntiin uuden mallin tieltä. Videokuvaukseen Sonyn RX100 VII on harkinnan arvoinen, vaikka se onkin 1” kennolla. Lisäksi kannattaa vilkaista Panasonicin LX100 II, joka on sössitty jättämällä mikkiliitin pois.

    • Fujin sivuilla on tieto, että X100-sarja valmistettaisiin Japanissa. Kannattaa kuitenkin tarkastaa itse kamerasta merkinnät.


  • Jotkut valmistusmaat kertovat laadusta paljonkin. Toiset maat kuten Kiina valmistavat ihan roskaa ja todella laadukasta tavaraa. Hinnasta kiinni. Itse suosittelisin Sinulle laadukasta pokkaria joka on aina mukana. Huawei P20 pro puhelin joka on jo melko edullinenkin. Leica kameralla varustettu ja aivan huippuluokan kamerasofta. Hakkaa useat pokkarit mennen tullen kuvan laadussa.

    • Kuvaan itsekin myös puhelimella, mutta pidetään kuitenkin puhelin ja pokkari erillään. 😎 Fujin X100-sarja on tällä hetkellä jonkinlainen teollisuusstandardi laatupokkareissa, johon muita verrataan.

      Uudesta mallista, joka ollee X100V, on huhuttu jo tovi, joten kohta nykyistä X100F:ää saa kohtuu hinnalla.


  • Kyllähän esimerkiksi Canon yleensä valmistaa parempia kameroita Japanissa mutta ei yksittäisen kamera kohdalla niin voi sanoa. Kun kyse on n. satasen kamerasta, pitää kaikki kustannukset, myös työvoiman kohdalla panna minimiin. 400 euron kamerassa on hieman enemmän varaa panna rahaa.

    G9 X Mark II on ihan hyvä kamera, Mulla on se. Ongelmaksi voi katsoa, että zoom alkaa vasta 28 mm;stä, eikä 24 mm:stä ja telepään valovoima on varsin huono. G7 X Mark II:ssa nämä on korjattu, mutta kokoa ja painoa on sitten enemmän (n. 300 g vs. 200 g).

    Molemista puuttuu toki 4K, joka on G7 X Mark III:ssa.

    • Jos mennään video edellä, Sonyn RX100VII on paras valinta tällä hetkellä. Canon teki vähän hölmön linjauksen eriyttämällä video- ja valokuvauspokkarinsa. Nyt videopokkari on rampa ilman etsintä.

      Suunnittelemalla standardi mikki- ja kuulokeliitäntä etsimelliseen pokkariin, olisi Canonilla mahdollisuus haastaa Sony. Vähän sama tilanne on Panasonicilla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos mennään video edellä, Sonyn RX100VII on paras valinta tällä hetkellä. Canon teki vähän hölmön linjauksen eriyttämällä video- ja valokuvauspokkarinsa. Nyt videopokkari on rampa ilman etsintä.

      Suunnittelemalla standardi mikki- ja kuulokeliitäntä etsimelliseen pokkariin, olisi Canonilla mahdollisuus haastaa Sony. Vähän sama tilanne on Panasonicilla.

      RX100 VII:n ongelma on valovoima f/2.8 on tuuman kennolla aika pimeä. Vastaa f/4.8:aa järkkärillä. Hyvässä valossa toki hyvä kamera.


    • okaro kirjoitti:

      RX100 VII:n ongelma on valovoima f/2.8 on tuuman kennolla aika pimeä. Vastaa f/4.8:aa järkkärillä. Hyvässä valossa toki hyvä kamera.

      Hei, hetkinen. Eihän valovoima noin mene, ei valovoimaan vaikuta kennon koko, RX100 vii f/2,8 on sama kuin täyskennoisen järkkärin f/2,8. Jopa kännykän f/2,8 on sama. Siis valotusaika, herkkyys samat kun otat kuvan.

      Sotket bokehiin, jolloin kennonkoon ja valovoiman suhteella suuri merkitys, rx100 vii f/2,8 bokeh vastaa täyskennoisen f/4,8 bokehia. Bokeh ei taas ole riippuvainen valonmäärästä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hei, hetkinen. Eihän valovoima noin mene, ei valovoimaan vaikuta kennon koko, RX100 vii f/2,8 on sama kuin täyskennoisen järkkärin f/2,8. Jopa kännykän f/2,8 on sama. Siis valotusaika, herkkyys samat kun otat kuvan.

      Sotket bokehiin, jolloin kennonkoon ja valovoiman suhteella suuri merkitys, rx100 vii f/2,8 bokeh vastaa täyskennoisen f/4,8 bokehia. Bokeh ei taas ole riippuvainen valonmäärästä.

      Ymmärrätkö, mitä sana "vastaa" tarkoittaa? En sanonut, että f/2.8 on f/4.8 vaan se vastaa sitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kennolle tuleva kokonaisvalo on sama. Siis kuvanlaatu on sama.

      Jos asiaa tarkastelee kuvausparametrien tasolla, niin järkkärin suuremmalla kennolla ISO arvoa voi nostaa sen verran enemmän, että aukolla f/4.8 saa saman kuvanlaadun kuin pienemmällä kennolla aukolla f/2.8.

      En sekoita mitään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hei, hetkinen. Eihän valovoima noin mene, ei valovoimaan vaikuta kennon koko, RX100 vii f/2,8 on sama kuin täyskennoisen järkkärin f/2,8. Jopa kännykän f/2,8 on sama. Siis valotusaika, herkkyys samat kun otat kuvan.

      Sotket bokehiin, jolloin kennonkoon ja valovoiman suhteella suuri merkitys, rx100 vii f/2,8 bokeh vastaa täyskennoisen f/4,8 bokehia. Bokeh ei taas ole riippuvainen valonmäärästä.

      > rx100 vii f/2,8 bokeh vastaa täyskennoisen f/4,8 bokehia.

      Väärin. Kennojen kokomitat ovat wanha kunnon kusetus. Mittayksikkö periytyy videoputkien ajalta ja kuten kuvaputkitelkkareissakin, aktiivinen kuva-ala on pienempi kuin video/kuvaputken läpimitta. Suhde on aikalailla tämä: 1" nimelliskokoisen kennon todellinen lävistäjä on 16 mm.

      Vrt. samalla lailla autojakin myydään hevosvoimilla eikä kilowateilla, koska näin saadaan näyttävämmät numerot pöytään löytäviksi. Tai digikameroiden näyttöjen tarkkuutena ilmoitetaan osapikselien (sub-pixel, siis R + B + G erikseen) yhteenlaskettu määrä, vaikka kaikkialla muualla lasketaan vain ja ainoastaan "täysivärisiä" pikseleitä.

      Esim. Dpreview listaa RX100 kennon mitoiksi 13.2 x 8.8mm, mistä laskettuna lävistäjäksi tulee hitusen vajaat 16 mm. M.O.T.

      Jotenka 1/2,3" tuuman kennon läpimitta on noin 7 mm. Jotenka 10 mm fyysinen polttoväli ja f/2,8 aukko 1/2,3" kennolla varustetussa kamerassa tuottaa saman kuvakulman ja terävyysalueen kuin 61 mm f/17 -lasi täyskennoisessa (kennon aktiivinen ala n. 36x24 mm). Nämä vastaavuudet saa laskettua yksinkertaisesti kertomalla polttovälin ja aukkoarvo kennokokojen suhteella (43 mm/7 mm).

      Samalla metodilla on helppo laskea, että 1" kenno + f/2,8 objektiivi tuottavat samalaisen syväterävyyden kuin f/8 täysikennoisessa tai f/5 1,5x croppirungossa (kun muut muuttujat - kuvakulma ja tarkennusetäisyys pidetään identtisinä).

      Bokeh ei ole sama kuin terävyysalue. Se ottaa kantaa myös esteettiseen vaikutelmaan, mikä ei pelkästään tällaisilla laskelmilla avaudu.


    • Anonyymi kirjoitti:

      > rx100 vii f/2,8 bokeh vastaa täyskennoisen f/4,8 bokehia.

      Väärin. Kennojen kokomitat ovat wanha kunnon kusetus. Mittayksikkö periytyy videoputkien ajalta ja kuten kuvaputkitelkkareissakin, aktiivinen kuva-ala on pienempi kuin video/kuvaputken läpimitta. Suhde on aikalailla tämä: 1" nimelliskokoisen kennon todellinen lävistäjä on 16 mm.

      Vrt. samalla lailla autojakin myydään hevosvoimilla eikä kilowateilla, koska näin saadaan näyttävämmät numerot pöytään löytäviksi. Tai digikameroiden näyttöjen tarkkuutena ilmoitetaan osapikselien (sub-pixel, siis R + B + G erikseen) yhteenlaskettu määrä, vaikka kaikkialla muualla lasketaan vain ja ainoastaan "täysivärisiä" pikseleitä.

      Esim. Dpreview listaa RX100 kennon mitoiksi 13.2 x 8.8mm, mistä laskettuna lävistäjäksi tulee hitusen vajaat 16 mm. M.O.T.

      Jotenka 1/2,3" tuuman kennon läpimitta on noin 7 mm. Jotenka 10 mm fyysinen polttoväli ja f/2,8 aukko 1/2,3" kennolla varustetussa kamerassa tuottaa saman kuvakulman ja terävyysalueen kuin 61 mm f/17 -lasi täyskennoisessa (kennon aktiivinen ala n. 36x24 mm). Nämä vastaavuudet saa laskettua yksinkertaisesti kertomalla polttovälin ja aukkoarvo kennokokojen suhteella (43 mm/7 mm).

      Samalla metodilla on helppo laskea, että 1" kenno + f/2,8 objektiivi tuottavat samalaisen syväterävyyden kuin f/8 täysikennoisessa tai f/5 1,5x croppirungossa (kun muut muuttujat - kuvakulma ja tarkennusetäisyys pidetään identtisinä).

      Bokeh ei ole sama kuin terävyysalue. Se ottaa kantaa myös esteettiseen vaikutelmaan, mikä ei pelkästään tällaisilla laskelmilla avaudu.

      Luuletko, etten tiedä, miten kennokoot määräytyy? Tuuman kenno on n. 15.75 mm. Kroppikerroin in 2.75. (Siis käytännössä kolme aukkoa täyskennoiseen verrattuna). Järjestelmän kenno 26.8 mm. Tästyä sadaan näiden väliseksi kertoimeksi 1,7 (1,5 aukkoa). 2,8 * 1,5 = 4,76.

      1/2,3" kennon koko on 7,7 mm, mutta en puhunut niistä ollenkaan.

      Sinä laskit f/5 ja minä f/4,8, koska käytin Canonia vertailukohtana ja sitten sanot, että laskin väärin. Millä perustella? Taisit vain olettaa, etten tiedä mistään mitään.


  • Se kertoo, että laatukontrolli on "paikallisella tasolla". Eli hajontaa on erilailla erilailla eri valmistuspaikoissa.
    Kameran hankkiminen on aina arpapeliä, sillä eri yksilöiden välillä on aina eroa.
    Toisissa malleissa ja valmistusmaissa laatuhajonta vaihtelee.
    Myös hinta vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti kyseinen yksilö on hyvä.

    Kameran eriosat voi todella tulla erimaista ja tehtaista. Se, mitä kamerassa lukee kertoo kokoamismaan ja sarjanumerosta voi joskus saada selville tehtaankin.

    Jos kielitaitoa on ja kiinnostusta, niin lue Lens Rentals Blog.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.