Vain sula vesi voi jäätyä. Tuostahan seuraa että järvi alkaa jäätymään vedenpinnan yläpuolelta. Mutta kun jään vahvuus on vesimolekyylin paksuinen, niin silloinhan järvi ei voi enää jäätyä yläpuolelta, jos ei huomioida mahdollista ilmankosteutta.
Vaikuttaako yhtäkkinen suunnanmuutos millään tavalla varsinaiseen jäätymisprosessiin?
Järven jäätymissuunnan muutos
Anonyymi
50
923
Vastaukset
- Anonyymi
Mitenkä se järvi jäätyisi vedenpinnan yläpuolelta jos kerran vesi on se joka jäätyy, ja vesi sijaitsee vedenpinnan alapuolella?
- Anonyymi
Aluksi on pakko jäätyä yläpuolelta, koska eihän sula vesi voi veden sulalta puolelta jäätyä. Silloinhan jää sijaitsisi jossain pohjan ja veden pinnan välimaastossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aluksi on pakko jäätyä yläpuolelta, koska eihän sula vesi voi veden sulalta puolelta jäätyä. Silloinhan jää sijaitsisi jossain pohjan ja veden pinnan välimaastossa.
Mikä siellä veden pinnan yläpuolella jäätyy jos kerran vesi on veden pinnan alapuolella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siellä veden pinnan yläpuolella jäätyy jos kerran vesi on veden pinnan alapuolella?
Vesi. Jäätymissuunta on aluksi yläpuolelta. Kun pinta on jäätynyt, niin jäätyä ei voi enää yläpuolelta, koska yläpuolella ei ole enää vettä mikä voisi jäätyä.
Alkutilanteessa puolestaan ei voi jäätyä alapuolelta, koska silloinhan jään molemmilla puolilla olisi sulaa vettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vesi. Jäätymissuunta on aluksi yläpuolelta. Kun pinta on jäätynyt, niin jäätyä ei voi enää yläpuolelta, koska yläpuolella ei ole enää vettä mikä voisi jäätyä.
Alkutilanteessa puolestaan ei voi jäätyä alapuolelta, koska silloinhan jään molemmilla puolilla olisi sulaa vettä.Vai että pinnan yläpuolelta jäätyy. Miten se vesi voi jäätyä pinnan yläpuolelta kun se kerran on pinnan alapuolella.
Järki hoi älä jätä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai että pinnan yläpuolelta jäätyy. Miten se vesi voi jäätyä pinnan yläpuolelta kun se kerran on pinnan alapuolella.
Järki hoi älä jätä.Niin juuri. Koska alapuolelta ei voi alkuvaiheessa jäätyä. Eihän jään yläpuolella ole vettä.
Ei tuossa ole mitään epäselvää, kun ottaa järjen käteen ja ajattelee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin juuri. Koska alapuolelta ei voi alkuvaiheessa jäätyä. Eihän jään yläpuolella ole vettä.
Ei tuossa ole mitään epäselvää, kun ottaa järjen käteen ja ajattelee.Jos ylin molekyylikerros veden pinnan alapuolelta jäätyy, niin veden pinta siirtyy vastaavasti alemmaksi ja jälleen jäätyy vesi veden pinnan alapuolelta. Kyllä se vesi aina veden pinnan alapuolelta jäätyy. Ei se voi pinnan yläpuolelta jäätyä.
Ei tuossa ole mitään epäselvää, kun ottaa järjen käteen ja ajattelee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ylin molekyylikerros veden pinnan alapuolelta jäätyy, niin veden pinta siirtyy vastaavasti alemmaksi ja jälleen jäätyy vesi veden pinnan alapuolelta. Kyllä se vesi aina veden pinnan alapuolelta jäätyy. Ei se voi pinnan yläpuolelta jäätyä.
Ei tuossa ole mitään epäselvää, kun ottaa järjen käteen ja ajattelee.Heh heh! Eihän se tietenkään ALUKSI jäädy pinnan ylä- eikä alapuolelta, vaan jäätyminen alkaa veden pinnasta. Kun pinnan vesimolekyylit saavuttavat nolla-asteen lämpötilan (normaalipaineessa), ne jäätyvät. Jään alapinnalla olevat vesimolekyylit luovuttavat jäälle lämpöään, jolloin nekin voivat jäätyä jne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh heh! Eihän se tietenkään ALUKSI jäädy pinnan ylä- eikä alapuolelta, vaan jäätyminen alkaa veden pinnasta. Kun pinnan vesimolekyylit saavuttavat nolla-asteen lämpötilan (normaalipaineessa), ne jäätyvät. Jään alapinnalla olevat vesimolekyylit luovuttavat jäälle lämpöään, jolloin nekin voivat jäätyä jne.
Hehheh. Mitenkä se vesi on veden pinnassa. Yhtä hyvin pinnassa voi olla ilmaa eikä vettä. Kyllä ne kaikki vesimolekyylit on vedessä eli pinnan alapuolella. Ilma on sitten pinnan yläpuolella. Vedenpinta on niiden raja.
- Anonyymi
Aloittaja on himena perillä asiasta, mutta vielä vähän täytyy kertoa.
Vesi on raskainta noin 4 celsiusasteen lämpötilassa. Koska näin on, järven vesi alkaa kylmetessään jäätyä pinnalta alkaen. Jää on huokoisena vettä parempi lämmöneriste. Kun järven pintaan syntyy jääkerros, se alkaa eristämään lämmön siirtymistä vedestä ilmaan. Tästä seuraa, että mitä paksummaksi jääkerros kasvaa sitä paremmin se eristää veden pysymistä sulana jääkerroksen alla. Niinpä jääkerros ei kasva rajatta, vaan järveen jää aina osaksi sulaa vettä.- Anonyymi
Tuo ei taida pitää paikkaansa. Kyllä järvet voivat jäätyä pohjaan asti eikä tuo ole matalissa järvissä Suomessakaan harvinaista. Jossain Siperiassa voi jään ja sulan raja olla kymmenien metrien syvyydessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo ei taida pitää paikkaansa. Kyllä järvet voivat jäätyä pohjaan asti eikä tuo ole matalissa järvissä Suomessakaan harvinaista. Jossain Siperiassa voi jään ja sulan raja olla kymmenien metrien syvyydessä.
Kyllä se pitää paikkansa. Lammikossa voi olla noin, mutta olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että järvi jäätyisi kokonaan.
- Anonyymi
Näinkö hölmöä jaarittelua on Fysiikka. TYPERÄÄ.
- Anonyymi
"Mutta kun jään vahvuus on vesimolekyylin paksuinen, niin silloinhan järvi ei voi enää jäätyä yläpuolelta, jos ei huomioida mahdollista ilmankosteutta."
Tuossa on ajatusharha. Jäätyminen alkaa tarvittaessa yhdestä ymppi- tai likakiteestä, nestemäinen vesi voi jäätyä vain jonkin jäätymisytimen ympärille. Tämän jälkeen jäätyminen voi edetä hetkessä, vrt. ylijäähtynyt neste. Jään vahvuus ei ole koskaan yhden molekyylin paksuinen, eikä koko pinta jäädy kerralla, vaan vesi voi jäätyä aluksi syvyyssuunnassa, jonka jälkeen vaakasuunnassa. Jäätyminen etenee vähimmän energian suuntaan sinne, missä jäätyminen tapahtuu helpoimman kautta. Tähän vaikuttaa erityisesti sekä pysty- että vaakavirtaamat, paine, tiheys, suolapitoisuus ja mm. tuulensuunta.
Kun vesi jäätyy, se luovuttaa lämpöä ympäristöönsä. Jossakin vaiheessa jää alkaa toimia eristeenä. Jääkerros kasvaa aluksi nopeasti, mutta hidastuu sitten jään pienen lämmönjohtavuuden takia. Jään lämmönjohtavuus on 2,2 W/m °C, kun veden vastaava lämmönjohtavuus on 0,6.
Kuten oikein sanottua täällä jo aikaisemmin, vaatii kovasti työtä jäädyttää vesistön pohjan tihein 4-asteinen vesi.- Anonyymi
vrt. ylijäähtynyt neste. Siis alijäähynyt.
- Anonyymi
Täällä teinit viisastelevat keskenään. Jokainen jäätymiseen oikeasti perehtynyt tietää, että jääkiteitä alkaa syntyä suhteellisen paksussa veden pintakerroksessa sen mukaan, miten kiteytymisytimet sijaitsevat. Eikä jähmettymislämpötila ole suinkaan vakio, vaan se vaihtelee melkoisesti mm. veden puhtauden mukaan.
- Anonyymi
Mitä siis haluat kertoa meille muille, paitsi haukkua tähän saakka jotakin vastanneet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä siis haluat kertoa meille muille, paitsi haukkua tähän saakka jotakin vastanneet?
Halusin vain päteä, koska olen niin perehtynyt tähän(kin) asiaan. Huomasitko erityisesti käyttämäni terminologian: kiteytymisytimien jähmettymislämpötila. Ei muuten teinit pysty tuollaiseen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Halusin vain päteä, koska olen niin perehtynyt tähän(kin) asiaan. Huomasitko erityisesti käyttämäni terminologian: kiteytymisytimien jähmettymislämpötila. Ei muuten teinit pysty tuollaiseen!
Hyvin pädetty! Tuskin edes itse pystyisin samaan, vaikka haluaisinkin.
- Anonyymi
Kerropa jääpatojen alueella eläville että vesi voi jäätyä vain pinnasta käsin. Kun virtaavassa vedessä muodostuu jääkiteitä niin ne jääkiteet voivat sulamatta kulkeutua veden mukana pohjaan jonne ne sitten tarttuvat muodostaen pohjasta kasvavan yhtenäisen jääkerroksen.
- Anonyymi
Olisko tarkoitettu laboratorion pakastimeen asetettua tislatulla vedellä täytettyä vesiämpäriä? Virtaavassa vedessä on vähän turhan monta muuttujaa, vaikka kyllähän sekin jäätyy. Tosin se jää ei enää virtaa vaan jää kanneksi virran päälle. Siinäpä onkin mietittävää missä vaiheessa virtaava vesi pysähtyy jääksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisko tarkoitettu laboratorion pakastimeen asetettua tislatulla vedellä täytettyä vesiämpäriä? Virtaavassa vedessä on vähän turhan monta muuttujaa, vaikka kyllähän sekin jäätyy. Tosin se jää ei enää virtaa vaan jää kanneksi virran päälle. Siinäpä onkin mietittävää missä vaiheessa virtaava vesi pysähtyy jääksi.
Jos virtaavan veden virtausnopeus on hidas, veden pintaan ryhtyy muodostumaan virtaava sohjokerros, joka sitten alkaa jäätyä kiinteäksi hitaamman nopeuden alueilta eli väylän reunoilta.
Jos taas virtausnopeus on suuri, niin sohjo sekoittuu koko tasalämpöiseen, monesti jopa alijäähtyneeseen virtaustilavuuteen. Tällöin on mahdollista, että jäätä muodostuu joen pohjakiviin tai sohjo aiheuttaa näin joessa hyydetulvia, ks.
https://www.youtube.com/watch?v=MUmTiZszR0w - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisko tarkoitettu laboratorion pakastimeen asetettua tislatulla vedellä täytettyä vesiämpäriä? Virtaavassa vedessä on vähän turhan monta muuttujaa, vaikka kyllähän sekin jäätyy. Tosin se jää ei enää virtaa vaan jää kanneksi virran päälle. Siinäpä onkin mietittävää missä vaiheessa virtaava vesi pysähtyy jääksi.
Tislattu vesi pakastimeen laitettuna todennäköisimmin alijäähtyy eli sen lämpötila menee reilustikin pakkasen puolelle. Pienikin häiriö vedessä saa sen sitten jäätymään äkkiä, esimerkiksi vettä kaadettaessa tai vain astiaa täräytettäessä:
https://www.stara.fi/2019/05/24/hammastyttava-video-vesi-jaatyy-heti-kun-sita-kaadetaan/ - Anonyymi
Jäätä voi olla järven pohjassa siitä syystä että tuuli on puskenut jäätä rantaa kohti ja jääkerros on yksinkertaisesti taipunut veden alle.
- Anonyymi
Jäätyminen on hidas ja monivaiheinen ja koko ajan vaihteleva tapahtumaketju. Tarkasteltavan vesimäärän lämpöenergia vähentyy hitaasti. Jos ei vähenny, ei se myöskään jäädy.
Jos on yksi litra täysin jäätymätöntä 0 asteista vettä kuutiomaisessa ohutseinäisessä muoviastiassa, ei ole mitän (tunnettua) keinoa saada sitä jäätymään kokonaan alle 10 sekunnin. Ei 80 kcal noin vain imetä litrasta vettä pois! Elämä maapallolla perustuu aika lailla tuohon veden ominaisuuteen.
Vedestä voi olla useampi prosenti jäätyneenä, eikä sitä voi mitenkään todeta pelkästään silmillä ja lämpömittarilla. Suulla voi kyllä jotain aistia.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sulan veden saa nopeastikin jäätymään:
https://www.youtube.com/watch?v=ZM3__F6FwCEOn nykyisin tunnettua, että vesi voi jäähtyä jäätymättä jopa -48 asteeseen celsiusta, ei kuitenkaan sen alle.
Järvi ja muu luonnonvesi on hyvin paljon eri asia kuin suolaton puhdas vesi laboratoriossa.
Kuten sanottua, veden jäätyessä se luovuttaa lämpöä ympäristöönsä, jonka lisäksi jää alkaa itse toimia eristeenä kylmän ilman ja jäätyvän veden välissä. Jääkerroksen muodstuminen on aluksi nopeaa, mutta hidastuu jään pienen lämmönjohtavuuden takia. Jään lämmönjohtavuus on 2,2 W/m °C eli jää on lähes neljä kertaa parempi eriste kuin vesi.
Veden virtaama ja suolapitoisuuden vaihtelu voi aiheuttaa muutoksia jäätymiseen, mutta luontaisesti järvivesi ei alijäähdy, toisin kuin vaikkapa sadevesi satunnaisesti. Lähtökohtaisesti jäätyminen edellyttää jäätymisydintä tai useampia, jolloin vesi jäätyy vaakasuoraan tasoon, josta tasaisesti ja symmetrisesti pohjaa päin. Virtaamat, suola- ja epäpuhtauksien ja edellisten muodostamat gradientit voivat muodostaa veden alapintaan epäsymmetrisyyksiä.
Parhaiten asiaa kuvaa syksyinen luistelija, joka luistelee tasaista, peilikirkasta ja juuiri jäätynyttä jäätä pitkin. Symmetriaa ei ole vielä mikään pilannut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sulan veden saa nopeastikin jäätymään:
https://www.youtube.com/watch?v=ZM3__F6FwCEOlet jälleen kerran taas tuttuun tavanomaiseen tapaasi täysin väärässä. Lue edellä ollut teksti.
Voit ihan vapaasti leikkiä tyhmää ja keksiä termeille omia määritelmiäsi, muttei se luonnon tapahtumia miksikään muuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sulan veden saa nopeastikin jäätymään:
https://www.youtube.com/watch?v=ZM3__F6FwCEEi ole mitään konstia saada isompaa yhtenäistä määrää 0 asteista nestemäistä täysin alijäähtynyttä vettä muuttumaan hetkessä kiinteäksi jääksi. Osa vedestä jää aina nestemäiseksi.
Nestemäisen veden lämpötila pitää saada paljon alle 0 asteiseksi. Kokeileppa laskea! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet jälleen kerran taas tuttuun tavanomaiseen tapaasi täysin väärässä. Lue edellä ollut teksti.
Voit ihan vapaasti leikkiä tyhmää ja keksiä termeille omia määritelmiäsi, muttei se luonnon tapahtumia miksikään muuta.En lue edellä ollut tekstiä. Kaikki tarvittava oli omassa tekstissäni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On nykyisin tunnettua, että vesi voi jäähtyä jäätymättä jopa -48 asteeseen celsiusta, ei kuitenkaan sen alle.
Järvi ja muu luonnonvesi on hyvin paljon eri asia kuin suolaton puhdas vesi laboratoriossa.
Kuten sanottua, veden jäätyessä se luovuttaa lämpöä ympäristöönsä, jonka lisäksi jää alkaa itse toimia eristeenä kylmän ilman ja jäätyvän veden välissä. Jääkerroksen muodstuminen on aluksi nopeaa, mutta hidastuu jään pienen lämmönjohtavuuden takia. Jään lämmönjohtavuus on 2,2 W/m °C eli jää on lähes neljä kertaa parempi eriste kuin vesi.
Veden virtaama ja suolapitoisuuden vaihtelu voi aiheuttaa muutoksia jäätymiseen, mutta luontaisesti järvivesi ei alijäähdy, toisin kuin vaikkapa sadevesi satunnaisesti. Lähtökohtaisesti jäätyminen edellyttää jäätymisydintä tai useampia, jolloin vesi jäätyy vaakasuoraan tasoon, josta tasaisesti ja symmetrisesti pohjaa päin. Virtaamat, suola- ja epäpuhtauksien ja edellisten muodostamat gradientit voivat muodostaa veden alapintaan epäsymmetrisyyksiä.
Parhaiten asiaa kuvaa syksyinen luistelija, joka luistelee tasaista, peilikirkasta ja juuiri jäätynyttä jäätä pitkin. Symmetriaa ei ole vielä mikään pilannut.Antaapa tulla selitystä sitten hyydetulviin, joissa joki jäätyy pohjasta lähtien, jos luonnonvedet eivät mielestäsi alijäähdy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Antaapa tulla selitystä sitten hyydetulviin, joissa joki jäätyy pohjasta lähtien, jos luonnonvedet eivät mielestäsi alijäähdy.
LUitko tarkasti tuon kommentin: sen kirjoittaja mainitsee järvivedet ei alijäähdy, mutta samalla kirjoittaa virtaamista poikkeuksina. Eikö ole selvää, että virtaavssa joessa voi silloin olla alijäähtynyttä vettä, joka aiheuttaa hyytymistä myös joen pohjassa ja jään patoutumista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
LUitko tarkasti tuon kommentin: sen kirjoittaja mainitsee järvivedet ei alijäähdy, mutta samalla kirjoittaa virtaamista poikkeuksina. Eikö ole selvää, että virtaavssa joessa voi silloin olla alijäähtynyttä vettä, joka aiheuttaa hyytymistä myös joen pohjassa ja jään patoutumista.
Väärä johtopäätös. Järvivesi voi alijäähtyä siinä kuin mikä tahansa muu vesi. Ainoa ero on se, että paikallaan pysyvä järvivesi kerrostuu eli erilämpöiset vedet muodostuvat päällekkäisiä kerroksia. Päällimmäiset kerrokset pystyvät tehokkaimmin alijäähtymään, mutta alijäähtyminen kerrostuneessa vedessä näkyy vain erilaisena pinnan jäätymisnopeutena, eli suuri sula-alue menee nopeasti umpijäähän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärä johtopäätös. Järvivesi voi alijäähtyä siinä kuin mikä tahansa muu vesi. Ainoa ero on se, että paikallaan pysyvä järvivesi kerrostuu eli erilämpöiset vedet muodostuvat päällekkäisiä kerroksia. Päällimmäiset kerrokset pystyvät tehokkaimmin alijäähtymään, mutta alijäähtyminen kerrostuneessa vedessä näkyy vain erilaisena pinnan jäätymisnopeutena, eli suuri sula-alue menee nopeasti umpijäähän.
Järvivesi erittäin harvoin alijäähtyy, ja jos alijäähtyykin, jo pienikin häiriö ja siten ydin riittää laukaisemaan asteen murto-osan suuruisen eron ja alkavan jäätymisen. Ja järvivedessä ytimiä riittää. Tavallinen lämpömittari ei riitä osoittamaan alijäähtymistä, vaan atrvitaan tarkkuusmittari.
Kaikki ympäristökeskuksen mittaukset loppuvat lämpötilaan 0,0 C.
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/kooste/jarvilampo.html
Sen sijaan suppo tai hyyde on virtaavan veden ilmiö, jossa lievästikin alijäähtynyt vesi voi jäätyä poikkeusellisesti. Lähtökohtaisesti järvivesi kuitenkin jäätyy horisontaalisesti, ellei ole selkeää gradienttia yhdessä tai useammassa tekijässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Järvivesi erittäin harvoin alijäähtyy, ja jos alijäähtyykin, jo pienikin häiriö ja siten ydin riittää laukaisemaan asteen murto-osan suuruisen eron ja alkavan jäätymisen. Ja järvivedessä ytimiä riittää. Tavallinen lämpömittari ei riitä osoittamaan alijäähtymistä, vaan atrvitaan tarkkuusmittari.
Kaikki ympäristökeskuksen mittaukset loppuvat lämpötilaan 0,0 C.
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/kooste/jarvilampo.html
Sen sijaan suppo tai hyyde on virtaavan veden ilmiö, jossa lievästikin alijäähtynyt vesi voi jäätyä poikkeusellisesti. Lähtökohtaisesti järvivesi kuitenkin jäätyy horisontaalisesti, ellei ole selkeää gradienttia yhdessä tai useammassa tekijässä.Mutta miksi ihmeessä sama järvivesi jokeen jouduttuaan voi muodostaa hyydettä? Minne ne järviveden kiteytymisytimet joessa joutuvat?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärä johtopäätös. Järvivesi voi alijäähtyä siinä kuin mikä tahansa muu vesi. Ainoa ero on se, että paikallaan pysyvä järvivesi kerrostuu eli erilämpöiset vedet muodostuvat päällekkäisiä kerroksia. Päällimmäiset kerrokset pystyvät tehokkaimmin alijäähtymään, mutta alijäähtyminen kerrostuneessa vedessä näkyy vain erilaisena pinnan jäätymisnopeutena, eli suuri sula-alue menee nopeasti umpijäähän.
Tuskin on väärä johtopäätös, koska järvissä on paljon hiukkaisa yms. moskaa, jolloin se ei pääse alijäähtymään. Kuvitelma, että järvessä olisi eriasteisia kerroksia niin, että osa niistä olisi alle 0 astetta on fantasiaa. Reaalimaailmassa ei tuollaista esiinny. Toinen kommentaattori jo selittikin syyn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin on väärä johtopäätös, koska järvissä on paljon hiukkaisa yms. moskaa, jolloin se ei pääse alijäähtymään. Kuvitelma, että järvessä olisi eriasteisia kerroksia niin, että osa niistä olisi alle 0 astetta on fantasiaa. Reaalimaailmassa ei tuollaista esiinny. Toinen kommentaattori jo selittikin syyn.
"Kuvitelma, että järvessä olisi eriasteisia kerroksia niin, että osa niistä olisi alle 0 astetta on fantasiaa. Reaalimaailmassa ei tuollaista esiinny. "
Tähän pieni tarkennus. Veden virtaus voi saada aikaan kohtia, joissa on lievästi alijäähtynyttä vettä, ei kuitenkaan voida puhua kerroksista. Alijäähtymisen osalta puhutaan asteen osista, mutta varsinkin suuri mittakaava ymmärtää sen, että pitää mennä matalan energian suuntaan.
Puhumme kuitenkin aina virtaamista tai eri tekijöiden gradienteista. Kuten sanottua, yleensä järviveden jäätyminen tapahtuu horisontaalisesti.
MUTTA....
Lainaus: "Hyyde syntyy suuren virtaaman ja pakkaskausien myötävaikutuksella, kun joessa ei ole suojaavaa jääkantta. Tällöin vesi saattaa alijäähtyä ja jokeen alkaa muodostua suppojäätä, joka kasautuu jokea paikoin peittävän jääkannen alle suppopadoksi. Koskissa suppojää voi tarttua myös pohjan kiviin ja aihettaa voimalaitoksissa tukoksia."
Myös järvivedessä voi ilmetä poikkeusolosuhteita, joissa juuri virtaama aiheuttaa hyyteen muodostumisen. Se on ilmiönä hyvin poikkeuksellinen, joka kuitenkin vahvistaa säännön.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/outo-luontoilmio-lumi-oli-kuin-pumpulia-sulassa-jarvessa/2491016#gs.dlzede
Hyydekiteitä on syntynyt järvivedessä olevien hiukkasten ympärille, ja tuota ilmiötä tuskin selittää muu kuin lumisade ja erittäin vähäinen veden alijäähtyminen. Hyvin harvinaista, mutta käytännössä kuitenkin havaittua.
Tämä poikkeus ei kuitenkaan ole sama kuin jääkansi.
- Anonyymi
Vesi jäätyy siellä, missä on kylmempää. Tässä tapauksessa vesi jäätyy ylhäältä alaspäin. Ei vaikuta vaikealta.
- Anonyymi
Väärin. Vesi jäätyy siellä, missä veden lämpötila alittaa veden paikallisen jäätymispisteen.
Se taas, missä tällainen piste kulloinkin sijaitsee, on käytännösssä varsin vaikea kysymys.
- Anonyymi
Jos vesi oli normaalia tavaraa, niin järvi jäätyisi pohjasta alkaen, mutta kun se on outoa tavaraa jäätyy se aina yläpuolelta alaspäin, ei koskaan alapuolelta.
- Anonyymi
Jaa, näinkö se menee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa, näinkö se menee.
Vedellä on erikoisia ominaisuuksia. Jos ei olisi, ei maapallolla olisi elämää. Kannattaaa lukaista joku peruskoulun fysiikan kirja.
Yksi merkittävimmistä syistä siihen, ettei vähääkään syvempi järvi jäädy pohjaa myöten, on pohjasta tuleva jatkuva lämpövirta. Pohjasta tuleva energia on usein sama tai suurempi kuin koko paksun jäämassan (hyvä eriste) läpi ilmaan virtaava lämpöenergia. Syntyy väkisinkin tasapainotilanne.
Ja aina kun 1 kg vettä muuttu pohjan lähellä jääksi, siitä vapautuu samalla lämpömäärä, jolla keittäsi 0,8 kg 0 asteista vettä 100 asteeseen. Melkoista kiusantekoa ja hidastuspolitiikkaa vedeltä. Harva pakastaja jaksaa tuotaa sietää edes yhtä vuotta! Loppuu kärsivällisyys.
Näyttäisi siltä, että nykyinen peruskoulun fysiikan opetus on täysin pielessä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vedellä on erikoisia ominaisuuksia. Jos ei olisi, ei maapallolla olisi elämää. Kannattaaa lukaista joku peruskoulun fysiikan kirja.
Yksi merkittävimmistä syistä siihen, ettei vähääkään syvempi järvi jäädy pohjaa myöten, on pohjasta tuleva jatkuva lämpövirta. Pohjasta tuleva energia on usein sama tai suurempi kuin koko paksun jäämassan (hyvä eriste) läpi ilmaan virtaava lämpöenergia. Syntyy väkisinkin tasapainotilanne.
Ja aina kun 1 kg vettä muuttu pohjan lähellä jääksi, siitä vapautuu samalla lämpömäärä, jolla keittäsi 0,8 kg 0 asteista vettä 100 asteeseen. Melkoista kiusantekoa ja hidastuspolitiikkaa vedeltä. Harva pakastaja jaksaa tuotaa sietää edes yhtä vuotta! Loppuu kärsivällisyys.
Näyttäisi siltä, että nykyinen peruskoulun fysiikan opetus on täysin pielessä!Tuossapa oli besserwisser jolla ei ollut mitään annettavaa keskustelulle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossapa oli besserwisser jolla ei ollut mitään annettavaa keskustelulle.
Tuossa nyt oli montakin faktaa, jopa joutavanpäiväiselle trollille, joka yrittää tietysti vain härnäätä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossapa oli besserwisser jolla ei ollut mitään annettavaa keskustelulle.
Se yrittää vaan päteä. Vrt. yläkoulun fysiikka v. elämänkokemus. Säälittävää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossapa oli besserwisser jolla ei ollut mitään annettavaa keskustelulle.
Oli täyttä asiaa joka sana. Olet peruskoululainen, etkä ole vielä oppinut yhtikäs mitään. Kokeile lukea teksti yksi lause kerrallaan ja yritä ymmärää se. Jos joku kohta on vähänkin epäselvää, kysy opettajalta tai lainaa joku fysiikan peruskirja kirjastosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oli täyttä asiaa joka sana. Olet peruskoululainen, etkä ole vielä oppinut yhtikäs mitään. Kokeile lukea teksti yksi lause kerrallaan ja yritä ymmärää se. Jos joku kohta on vähänkin epäselvää, kysy opettajalta tai lainaa joku fysiikan peruskirja kirjastosta.
Miksi yrität päteä kopioimalla muiden tekstejä?
- Anonyymi
Vain sula tietysti. Jos se ei ole sula niin sehän on jo jäätynyt.
Ei tarvi olla fyysikkö tajutakseen tämän. - Anonyymi
pakkasessa seisova vesi (lampi, järvi) jäätyy pinnalta, näin siksi että korkeaenergisimmät molekyylit haihtuvat ilmaan, näin laskien pintaveden lämpötilaa.
Minulla on ollut ilo seurata tyynellä pinnan jäätymistä. Jäätyminen etenee jo syntyneen jään reunasta nykäyksittäin muutaman metrin kerrallaan. Völissä on taukoa, ja kun uusi jäätymisreaktio alkaa jostain jään reunan kohdasta, se etenee sekunnin, parin, aikana nopeasti muutaman neliömetrin alueelle, jonka jälkeen hetkeen ei näytä tapahtuvan mitään. Hetken päästä uusi jäätymisbursti, burstin aikan kuuluu hienoista ritinää.- Anonyymi
Muodostuvia jääkeskuksia voi olla yhtä aikaa useita, jotka lopulta yhtyvät.
Matalan energian suuntaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781194- 881127
- 1391036
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1957Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9714Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8670