Kysy mitä vain Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksestä to 14.11. klo 14-16

Vuoden 2020 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 8 000 miestä ja naista. Veteraanien puolisoita ja leskiä on elossa vuoden 2020 alussa reilut 15 000 henkilöä.
Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräystä jatketaan, sillä veteraanit, puolisot ja lesket sekä sotalesket ovat hyvin iäkkäitä (yli 90 vuotiaita) ja heistä monet saavat erittäin pientä eläkettä. Sotiemme veteraanien minimieläke on hieman yli 1 000 euroa kuukaudessa. Puolison ja lesken eläke voi olla jopa takuueläkkeen suuruinen eli noin 800 euroa kuukaudessa.

Kerättyä rahaa tarvitaan heidän arkensa helpottamiseen esimerkiksi korkeaksi nousseissa lääkekuluissa, tarvittavissa silmälasihankinnoissa, hammashoidon nousseissa kustannuksissa sekä esimerkiksi kuljetuskuluissa, alkaen terveyskeskuskäynneistä aina veteraaniyhdistysten järjestämiin virkistystilaisuuksiin.

Koska avustettava joukko kokonaisuudessaan on iso, 8 000 veteraania 15 000 puolisoa ja leskeä noin 100 sotaleskeä, niin emme voi keräystuotolla auttaa kuin erittäin pientä osaa henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen avustus on tarkoitettu pienituloisille.

Avustuksen myöntämiselle on asetettu tuloraja, noin 1 300 euroa kuukaudessa, brutto. Henkilökohtaiset avustukset ovat kuluista riippuen noin 200 – 700 euroa.

Hakemukset tulee täyttää asianmukaisesti, niin että niissä selviää hakijan henkilötiedot, hakijan rintamaveteraani- tai rintamapalvelutunnus tai onko hakija veteraanin puoliso tai – leski. Hakemuksen liitteenä on oltavat tuloselvitys, joko KELA:n todistus ylimääräisestä rintamalisästä (=tätä saa kaikkein pienituloisimmat sotiemme veteraanit) tai verotodistus. Hakemuksessa on esitettävä selvitys avustuksen käytöstä, arvio kokonaiskustannuksista sekä kuitit aiheutuneista kuluista. Avustuksen hakijan tilinumerot on ilmoitettava IBAN-muodossa. Hakemuksen voi tehdä hakija itse, omainen, tai veteraanijärjestön edustaja. Tarveharkintapäätöksellä voidaan tehdä poikkeuksia. Keräystuotot ohjataan arjen -tai arjessa tapahtuneen hätätilanteen helpottamiseen ja siitä selviämiseen. Keräystuotoilla ei voida ottaa henkilön hoito- tai toimeentulovastuuta.

Keräystuotto Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksessä on ollut vuosittain noin 2,5 – 2,2 miljoonaa euroa, brutto. Kun siitä vähennetään keräyskulut, mitkä ovat olleet noin 20 % vuosittain, niin jaettavaksi edunsaajille jää noin 2 milj. € - 1,8 milj.€ vuodessa. Tästä summasta menee pieni osa henkilökohtaisiin avustuksiin. Suurin osa tuotosta jää käytettäväksi keräyspaikkakunnalle veteraaniyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin, missä tarjotaan veteraaneille mahdollisuus tavata veteraaniveljiä ja -siskoja, kahvitella tai syödä lounasta yhdessä tutun joukon kanssa. Näillä kuukausittain järjestettävillä tapaamisilla ehkäistään yksinäisyyttä ja varmistutaan sitä, että ketään ei unohdeta kotiin vaikka askel lyheneekin.

Veteraanit ovat aikoinaan perustaneet omat liittonsa. Liitoissa he ovat yhdessä hoitaneet edunvalvontaa sekä järjestäneet matkoja ja erilaisia turinatuokioita. Niissä veteraanit ovat voineet jakaa ajatuksiaan elämästä, jopa ahdistuksiaan sodan kokemuksista. Suomessa on ollut ja on järjestäytymisvapaus. Miksi juuri veteraanien pitäisi luopua tutuista yhteisöistään, liitoistaan? He ovat olleet mukana yhdistyksissä, piireissä ja liittojensa hallinnoissa useita vuosikymmeniä, saaneet ystäviä ja tällä hetkelläkin huolehtivat toisistaan ”veljeä ei jätetä” -periaatteella oman liittonsa piirissä.

Veteraaniliitot, niin kuin ei muukaan kolmas- tai julkinen sektori tai yritykset, tule toimeen ilman vakituisia, eri tasoilla ammatikseen työskenteleviä henkilöitä. Vapaaehtoiseen toiminnan pyörittämiseen tarvitaan palkattua väkeä, jotka ovat veteraaniasioiden ja -korvauksien asiantuntijoita.

Veteraanijärjestöjen henkilökunnat ovat supistuneet suuresti samalla kun veteraanien määrät ovat pienentyneet. Veteraanijärjestöjen paikallisyhdistykset, myös keräyksen piiripäälliköt ympäri Suomen toimivat vapaaehtoisvoimin.

Kiitos, että olet mukana! Ja kiitos että Teitä, jotka tuntevat sotainvalidien, sotiemme veteraanien, miesten ja naisten sekä sotaleskien auttamisen omakseen, on edelleen olemassa. Tarvitsemme apuanne vaikka auttamisen kohteemme pienenee kiihtyvällä tahdilla. Tavoitteemme on, että viimeistäkin veteraania sekä puolisoa ja leskeä sekä sotaleskeä voidaan auttaa "viimeiseen iltahuutoon" asti.

Olemme saavuttaneet tavoitteemme, kun pystymme pitämään keräyksen bruttotuoton vuosittain n. 2 miljoonassa eurossa. Tiedämme, että keräyskustannusten pitäminen vuositasolla n. 20 %:n tuntumassa on meille jatkossa suuri haaste.

Keräyksen bruttotuotto oli vuonna 2018 noin 2 miljoonaa euroa. Keräyskustannusten osuus oli 20%. Sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen ja sotaleskille jäi viime vuoden keräystuotosta käytettäväksi 1 800 000 euroa. Keräämme parhaillaan tietoa Poliisihallinnon keräysluvan raportointia varten, miten monelle veteraanille, puolisolle ja leskelle tai sotaleskelle pystyimme apua vuoden 2018 keräystuotosta antamaan. Kooste ei ole vielä valmis, mutta arviomme mukaan sotiemme veteraaneille meni tästä summasta noin puolet, muutaman prosentin summasta ohjasimme sotaleskien auttamiseen ja vajaa puolet summasta meni veteraanien leskien ja puolisoiden avuntarpeisiin. Heistä lähes kaikki ovat kotirintamanaisia ja heitä on tuettu keräystuotolla kaikki nämä vuodet.

Valtio tukee sotiemme veteraaneja, mutta koskaan sillä ei ole voitu kattaa kaikkia tarpeita. Osa veteraanien ja sotainvalidien lakisääteisistä tuista maksetaan Veikkauksen voittovaroista (vuona 2019: 110 milj. €). Veikkauksen voittovarat ja valtion tuki sotiemme veteraaneille menevät AINA Valtiokonttorin kautta SUORAAN kunnille ja kuntayhtymille.
Kunnat ovat raportointi- ja tilitysvelvollisia Valtiokonttorille käyttämästään veteraanimäärärahasta. Kunta joko palauttaa käyttämättä jääneitä veteraanimäärärahoja tai hakee lisämäärärahaa Valtiokonttorin ohjeistusten mukaisesti.

Keräystuotto Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksessä on ollut vuosittain noin 2,5 – 2,2 miljoonaa euroa, brutto. Kun siitä vähennetään keräyskulut, mitkä ovat olleet noin 20 % vuosittain, niin jaettavaksi edunsaajille jää noin 2 milj. € - 1,8 milj.€ vuodessa.
Keräyksellämme on AINA ollut ja on vastaisuudessakin Poliisihallinon valtakunnallinen keräyslupa suorittaa kansalaiskeräystä. Raportoimme poliisihallinnolle keräystuottojen käytöstä kaiken, mitä pitää ja vielä tarkemminkin. Tämä on meille kunnia-asia!
Poliisihallinnon keräysluvan saanti edellyttää, että keräystuotot käytetään keräysluvassa mainitun kohderyhmän hyväksi. Keräystuotoista saa vähentää ainoastaan keräystoimintaan liittyvät suorat kustannukset.

Silloin, kun veteraanit itse ovat järjestönsä perustaneet, on heillä ollut erilaiset tarpeet ja taustat.

Sotainvalidien Veljesliitto on nimensä mukaisesti myös vammaisjärjestö ja sotainvalideja koskee erillinen laki, sotilasvammalaki, joka määrittelee korvauksia (mm. rahalliset korvaukset menetetystä terveydestä, kuntoutusten määrän, saatavat palvelut, puolisolle ja leskelle kuuluvat korvaukset jne).

Järjestöillä on paljon yhteisiä intressejä ja yhteistyötä tehdään monella saralla, mutta etenkin edunvalvonnassa jäsenistön tarpeet ovat olleet määrittävä tekijä, minkä vuoksi järjestöt on koettu parhaaksi pitää erillään.

Suomessa on aina ollut ja on edelleen järjestäytymisvapaus. Veteraanit ovat aikoinaan kokoontuneet ja päättäneet, missä ryhmässä haluavat toimia. He ovat itse perustaneet järjestönsä, tehneet päätöksensä ja sen takia veteraanijärjestöjä on useita.
Tänä päivänä veteraanijärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Sotiemme Veteraanit -keräyksessä, perinnetyössä ja monessa muussa toiminnassa. Etenkin paikallistasolla yhteistyötä tehdään runsaasti mm. tilaisuuksien järjestämisessä. Viimeksi yhteistyötä tiivistettiin, kun Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton järjestölehdet alkoivat julkaista yhteistä lehteä.

Veteraanijärjestöt ovat:

Sotainvalidien Veljesliitto, vanhin perustettu vuonna 1940.

Suomen Sotaveteraaniliito, perustettu vuonna 1957

Rintamaveteraaniliitto, perustettu vuonna 1964

Rintamanaisten liitto, perustettu vuonna 1980 ja lopetettu vuonna 2013.

Kaikki ne lotat, joilla on rintamapalvelustunnus ja jotka ovat sotainvalidin tai veteraanin puolisoita tai leskiä, voivat hakea tukea Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen tuotoista.

Lotilla on oma järjestönsä Suomen Lottaperinneliitto ry, joka on Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestö. Lisäksi on olemassa Lotta Svärd säätiö – Lotta Svärd stiftelsen, joka tukeaa lottien kuntoutus- ja avustustoimintaa. Veteraanijärjestöt eivät ole mukana Lotta Svärd säätiössä. Veteraanijärjestöissä ei ole tietoa, miten rahat jakautuvat lotille sitä kautta.

Valtio on kyllä tukenut sotiemme veteraaneja, mutta koskaan niillä rahoilla ei ole voitu kattaa kaikkia tarpeita. Tässä myös veteraanijärjestöjen edunvalvonta on ollut tärkeässä roolissa, jotta valtiolta on saatu rahaa veteraanien muuttuneisiin tarpeisiin. Keräysvaroilla sekä järjestöjen toiminnalla on voitu paikata näitä puutteita.

Suurin osa veteraaneista asuu kodinomaisesti. Henkilökohtainen elämäntilanne vaihtelee ja avun ja tuen tarve on aina yksilöllistä. Keräysvaroilla on suuri merkitys niissä tilanteissa, missä ei ole yhteiskunnan apua saatavissa. Veteraanijärjestöillä ei tällaisia säätiöitä ole. Keräysvarat on vuosittain käytetty kohderyhmän tarpeisiin.

Valtio tukee sotiemme veteraaneja. Osa veteraanien ja sotainvalidien lakisääteisistä tuista maksetaan Veikkauksen voittovaroista (vuona 2019: 110 milj. €). Veikkauksen voittovarat ja valtion tuki sotiemme veteraaneille menevät AINA Valtiokonttorin kautta SUORAAN kunnille, kuntayhtymille tai kuntoutuslaitoksille.

Mitä Veikkauksen voittovaroista siirrettävä 110 miljoonaa euroa sotavammakorvauksiin ja veteraaneille pitää sisällään?

(Seuraavat summat löytyvät myös Valtion talousarviosta.)

(1) Sotavammoista saatavia hoitokorvauksia tästä summasta (on 25 milj. €, vuonna 2019). Sitä saavat sekä Suomen sodissa 1939 – 1945 loukkaantuneet että varusmiespalveluksessa ennen vuotta 1991 loukkaantuneet tai vammautuneet henkilöt.

- Itsenäinen selviytyminen kotona mahdollistuu.
Sen tarkoituksena on korvata sodassa tai asepalveluksessa saatujen vammojen ja sairauksien aiheuttama haitta sekä turvata mahdollisuus itsenäiseen selviytymiseen.

- Tavoitteena on myös turvata toimeentulo niille sotainvalideille ja sotilasinvalideille, jotka eivät muutoin saa riittävää toimeentuloa.
Myös sotainvalidien puolisoiden ja - leskien sekä sotaleskien huoltoeläkkeet maksetaan tästä summasta.

Mitä ovat huoltoeläkkeet?

- Esimerkiksi 100 - 80%:n sotainvalidin puolison tai - lesken sekä sotaleskien huoltoeläke on 708,51 euroa kuukaudessa.

- Esimerkiksi 30 – 45 %:n sotainvalidin puolison tai – lesken huoltoeläke on 236,17 euroa kuukaudessa.

(2) Sotainvalidien ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja laitoshoitoon tästä summasta menee
(38 milj. €, vuonna 2019).

- Esimerkiksi sotainvalidien tai sotilasinvalidien ollessa ympäri vuorokauden hoitolaitoksissa, näistä aiheutuvia vuosittaisia kustannuksia.

(3) Sodassa loukkaantumattomien rintamaveteraanien kuntoutukseen tästä summasta menee (38 milj. €, vuonna 2019).

- Esimerkiksi rintamaveteraanien vuosittaisia kuntoutusjaksoja eri hoitolaitoksissa, näistä aiheutuvia vuosittaisia kustannuksia.

(4) Avustusta eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen menee tästä summasta (3,5 milj. €, vuonna 2019).

- Esimerkiksi miinanraivaajat ja veteraanitunnukseen oikeutetut (eivät hakeneet rintamasotilas tai -palvelustunnusta 1994 mennessä)

Anonyymi kirjoitti:

siis tarkennusta vielä, mikäli kuntoutus on tarpeen, vaikka lääkärin lähetteellä (kuten olisi tässä tapauksessa)
Hän ei käytä mitään kuljetuspalveluja, vaan samassa rakennuksessa olevan fysioterapiyrityksen työntekijä on huolehtinut käynneistä (siihen asti kun maksusitoumus oli voimassa)

Lue lisää

Veteraanin miniälle:

Valtiokonttori ohjeistaa vuosittain laitoskuntoutuksen pituudet ja avokuntoutuksen käyntikerrat. Toivottavaa on, että palvelutalosta löytyisi toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Lisäkuntoutustarpeesta vastaa kunta. Tässä suhteessa on edelleen kehittämistarvetta. Valtiokonttorin verkkosivuilta löytyy lisäohjeita ja yhteystietoja.

Meillä on ilo olla heidän kanssaan tekemisissä päivittäin, ja he kokevat keräyksen tarpeelliseksi.

Veteraanit luottavat järjestöjen antamaan taloudelliseen ja henkiseen tukeen. Elämän vaikeissa tilanteissa oman järjestön puoleen on helpompi kääntyä kuin sosiaaliviranomaisten. Veteraanit kantavat huolta ikääntymisen myötä vaikeutuneesta kotona selviytymisestä: saavatko he riittävästi apua ja vastaako se heidän tarpeisiinsa.

Yleisesti veteraanit kokevat, että nykyään heitä arvostetaan yhteiskunnassamme ja he ovat siitä kiitollisia.

Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen vuosituotto, bruttona, vuosien 2006 – 2018 aikana on liikkunut noin 2,5 milj. € – 2,2 milj. € tietämissä. Keräyksen kulut, mitkä vähennetään bruttotuotosta ovat olleet vuosittain noin 20% tuotoista. Näin joka vuosi on voitu jakaa nettona noin 2 milj. € - 1,8 milj. € sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien arjen helpottamiseen tai arjen hädästä selviämiseen. Keräyksen kulut ovat esimerkiksi hallinnollisia kuluja, kahden työntekijän palkkoja, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja informoimiseen liittyviä kuluja, matkakuluja, postikuluja tai seuraavien keräysten valmistelua.

Keräyksen tuotot suunnataan ainoastaan sotiemme veteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen sekä sotaleskille. Valtaosa keräystuotosta kulkee veteraanijärjestöjen kautta.
Veteraanijärjestöt ovat: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja sotalesket kuuluvat Kaatuneitten Omaisten Liittoon. Lähellä jäsenkuntaa olevissa veteraaniyhdistyksissä tunnetaan veteraanien, puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien elämäntilanteet ja avun tarpeet hyvin. Hakemuksista myönnämme myös veteraaniliittoihin kuulumattomille veteraaneille, puolisoille ja leskille ja sotaleskille avustuksia. Näitä hakemuksia ei ole tullut kovin monia vuodessa, sillä tieto keräystuottojen hakemisen mahdollisuudesta välittyy liittojen jäsenille paremmin, kuin liittojen ulkopuolella oleville.

Poliisihallinnon keräysluvan mukaisesti jaamme keräystuottoa jatkuvasti ja tuottoa ei jää koskaan tileille makaamaan. Kyseisenä vuonna kerätyt varat jaetaan puoliksi saman keräysvuoden aikana ja noin puolet tai usein vajaa puolet siirtyy seuraavalle keräysvuodelle jaettavaksi.

Keräystuoton käytöstä raportoimme Poliisihallitukselle, joka toinen vuosi, kuten kahden vuoden keräysluvan saaminen edellyttää. Jos Poliisihallinnolle ei tehdä selvityksiä heidän ohjeidensa mukaisesti, niin he eivät myönnä keräyslupaa enää jatkossa.
Arviomme mukaan Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräys on yksi säntillisimmin keräystuottojen käyttöä valvova ja - raportoiva taho Suomessa.

Vuoden 2020 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 8 000 miestä ja naista. Veteraanien puolisoita ja leskiä on elossa vuoden 2020 alussa reilut 15 000 henkilöä.
Jos tiedät apua tarvitsevan veteraanin, hänen puolisonsa tai leskensä tai sotalesken, niin olethan yhteydessä pia.mikkonen(at)sotiemmeveteraanit.fi

Vuoden 2020 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 8 000 miestä ja naista. Veteraanien keski-ikä on noin 94 vuotta.

Sotiemme veteraanit -keräyksestä voi saada avustusta sitä hakemalla, jos hänellä on rintamapalvelustunnus tai hän on veteraanin puoliso tai leski. Avustusta voi saada esim. lääke- ja hoitokuluihin.

Nettisivuilta veteraanit.fi löytyy ohjeita hakemusten tekemiseen ja mihin kaikkeen apua voi hakea. Sieltä voit saada myös lisäohjeita ja tietoja, kenen puoleen voit kääntyä.

Hienoa, että huolehdit mummostasi!

Huhut veteraanijärjestöjen varallisuudesta elävät sinnikkäästi, vaikka ne on kerta toisensa jälkeen osoitettu pelkiksi huhuiksi. Esimerkiksi mitään kiinteistöjä liitot eivät omista, sen kummemmin kuin mitään muutakaan miljoonaomaisuuksia.

Veteraanijärjestöt ovat veteraanien itsensä, heidän omia etujaan valvomaan perustamia, eikä niiden tarkoitus ole koskaan ollutkaan mikään muu, kuin kunniakansalaistemme tukeminen ja puolustaminen. Merkittävää omaisuutta ei ole kertynyt, koska sen hankkiminen ei ole koskaan ollut tavoitteenakaan.

Veteraanijärjestöjen toiminta ja talous ovat täysin avointa. Toimintakertomukset samoin kuin tilinpäätökset ovat veteraanijärjestöjen sivuilla kaikkien vapaasti luettavissa. Varallisuusasiaa käsitellään myös veteraanit.fi -sivulla ”usein kysytyt kysymykset”- osion alla.
Veteraaniliittojen sekä Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen BDO Oy:n tilintarkastusyhteisön, KHT tilintarkastaja laskee vuosittain veteraanijärjestöjen omaisuudet keräyksen viestinnän käyttöön.

Tuorein tieto on laskettu veteraanijärjestöjen (31.12.2018) tilanteen mukaan seuraavasti:

Sotainvalidien Veljesliiton varallisuus per sotainvalidi- puoliso- ja leskijäsen (yhteensä 1515 6 278 = 7 793) per 31.12.2018 187 euroa / jäsen.

Suomen Sotaveteraaniliiton varallisuus per sotaveteraani- puoliso- ja leskijäsenet (yhteensä 6 326 9 084 = 15 410) per 31.12.2018 31 euroa / jäsen.

Rintamaveteraaniliiton varallisuus per rintamaveteraani (yhteensä 1 865 rintamaveteraania) per rintamaveteraanijäsen per 31.12.2018 -16 euroa / jäsen.

Tarkoitat varmaan, miksi Kansallista Veteraanipäivää, 27.4. vietetään? Päivällä kunnioitetaan elossa olevia n. 8 000 veteraania. Heitä osallistuu edelleen sekä valtakunnallisiin -että paikallisiin Kansallisen Veteraanipäivän juhliin. Samalla päivä kunnioittaa koko veteraanisukupolven työtä ja uhrauksia.

Tämän vuoden lopussa naisveteraanien määrä on jo puolet elossa olevista veteraaneista. Keräystuotoilla kukaan kerääjistä ei elätä itseään, sillä he ovat vapaaehtoisia. Valtakunnallisessa keräyksen organisaatiossa työskentelee kaksi henkilöä.

Kysymyksesi on erittäin tärkeä. Järjestöjen varat on tarkoitus käyttää veteraanien hyväksi heidän elinaikanaan.

Heille järjestetään palveluja tarpeiden mukaan, virkistystilaisuuksia sekä myönnetään avustuksia, etenkin pienituloisille erilaisiin tarpeisiin, kuten lääkekulut, silmälasit ja hammashoito jne.

Veteraanien kuntoutus alkoi sotainvalideista ja se on laajentunut asteittain koskemaan lievävammaisia ja koko veteraanikuntaa. Vanhimmat ikäluokat ovat valitettavasti jääneet tästä osittain paitsi.

Valtion varoin kuntoutusta on voitu järjestää vain Suomessa. Jotkut kunnat ovat omin varoin kustantaneet veteraaneja ulkomaille kuntoutukseen. Keräysvaroilla ei ole lähetetty ketään ulkomaille kuntoutukseen.