Huulikukkaiskasvit

Perusterveen hetero Pattaya rakkaan ajatelmia on mukava lukea, ymmärtää paremmin tämän matkailupalstan perustarpeen yhdelle ihmisryhmälle.

Uusnussulainen vihaa porvareita.

Nämä häpeäkommentit olen lukuisia kertoja lukenut 2010 kirjoittamana.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä häpeäkommentit olen lukuisia kertoja lukenut 2010 kirjoittamana.

Toteaa miljonäärin elämää siangmaissa viettävä onnellinen perheenisä sensei kello 03.21. suoraan kaupungin sykkeestä.

Anonyymi kirjoitti:

Toteaa miljonäärin elämää siangmaissa viettävä onnellinen perheenisä sensei kello 03.21. suoraan kaupungin sykkeestä.

5 h aikaero huomioiden aamu on jo pitkällä, ekalla Changilla.

Raatteen tie on muuten auraamatta, nyt ei pääse rysä paraatimarssille kohti Kemiä.

Metsämökintonttu.

Anonyymi kirjoitti:

Metsämökintonttu.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa tuli enemmän napsuja ohtaan kuin talvisodassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa tuli enemmän napsuja ohtaan kuin talvisodassa.

Sain isänpäivälahjaksi kirjan Suomesta. Sotaveteraanien kertomuksia. Kaikki ei olleet tappajia sodassa. Eivät olleet halukkaita tappamaan. Osalla oli uskonnolliset ja moraaliset syyt tähän. Liian arkoja ja kilttejäkin oli porukassa.

Suurin osa oli tarinoiden mukaan näitä jotka eivät itse ryhtyneet surmatöihin. Jotkut ampui tahallaan ohi. Tappajat otti sitten vastuun heidän puolestaan ja aremmat toimi heidän lipastajina, tähystäjinä jne. Ensimmäisen tapon jälkeen moni pääsi tuosta vaivastaan.

Näitä "pasifisteja" ei kuitenkaan kiusattu vaan heitä ymmärrettiin. Pasifistitkin kuitenkin arvostivat tappajia, koska he pitivät heidät hengissä.

Osasto Törnin hurja maine tuli juuri siitä että Törni valkkasi siihen pelkästään tappajia jotka toimivat empimättä. Tyyli oli raaka ja suoraviivainen.

Yksi kertomus Törnin porukkaa oli hyvin kuvaava. Muutaman hengen joukkueen oli tarkoitus ottaa viholliselta kuorma-auto ja ajaa sillä ryshäksi naamioituneena tukikohtaan ja suolata koko sakki.

Miehistönkuljetuskuormuri tulikin, kuski ammuttiin ikkunan läpi ja auto valui ojaan. Lavalla oli 15 vihulaista jotka pisteltiin metelin välttämiseksi puukoilla, kirveillä ja pistimillä kylmiksi.

Ryshä oli niin kauhuissaan noettujen suomalaisnaamojen etteivät tehneet laisinkaan vastarintaa. Siinä samassa tuli toinen lastillinen vihulaisia jotka koki saman kohtalon. Myös kolmas.

Muutama suomalainen laittoi lyhyessä ajassa noin 50 vihollista kylmiksi ilman että nämä ehtivät tai kykenivät ampumaan kertaakaan takaisin. Mauno Koivisto kuului tuohon osasto Törniin mutta hänen henkilökohtaisista suorituksista en ole onnistunut vielä lukemaan.

Luin joskus että Vietnamin sodassa käytettiin noin 70 tuhatta ammusta yhtä kaatunutta vihollista kohti. Melko heikko osumaprosentti. Selittyi sillä että viidakkoon tulitettiin summassa niin maasta, ilmasta kuin laivoista.

Kerroinkin joskus tarinan sotaveteraani Bobista joka oli osallistunut Vietnamin ja Korean sotaan laivastossa. Bob sanoi ettei koskaan nähnyt vihollista. He vaan tulittivat laivasta käsin sinne minne käskettiin tulittaa tykein ja konekiväärein.

Bob oli aika äijä. Täydessä tikissä 84 vuotiaana ja etsimässä Thaimaassa kahdeksatta vaimoa.

T 2010

Anonyymi kirjoitti:

Sain isänpäivälahjaksi kirjan Suomesta. Sotaveteraanien kertomuksia. Kaikki ei olleet tappajia sodassa. Eivät olleet halukkaita tappamaan. Osalla oli uskonnolliset ja moraaliset syyt tähän. Liian arkoja ja kilttejäkin oli porukassa.

Suurin osa oli tarinoiden mukaan näitä jotka eivät itse ryhtyneet surmatöihin. Jotkut ampui tahallaan ohi. Tappajat otti sitten vastuun heidän puolestaan ja aremmat toimi heidän lipastajina, tähystäjinä jne. Ensimmäisen tapon jälkeen moni pääsi tuosta vaivastaan.

Näitä "pasifisteja" ei kuitenkaan kiusattu vaan heitä ymmärrettiin. Pasifistitkin kuitenkin arvostivat tappajia, koska he pitivät heidät hengissä.

Osasto Törnin hurja maine tuli juuri siitä että Törni valkkasi siihen pelkästään tappajia jotka toimivat empimättä. Tyyli oli raaka ja suoraviivainen.

Yksi kertomus Törnin porukkaa oli hyvin kuvaava. Muutaman hengen joukkueen oli tarkoitus ottaa viholliselta kuorma-auto ja ajaa sillä ryshäksi naamioituneena tukikohtaan ja suolata koko sakki.

Miehistönkuljetuskuormuri tulikin, kuski ammuttiin ikkunan läpi ja auto valui ojaan. Lavalla oli 15 vihulaista jotka pisteltiin metelin välttämiseksi puukoilla, kirveillä ja pistimillä kylmiksi.

Ryshä oli niin kauhuissaan noettujen suomalaisnaamojen etteivät tehneet laisinkaan vastarintaa. Siinä samassa tuli toinen lastillinen vihulaisia jotka koki saman kohtalon. Myös kolmas.

Muutama suomalainen laittoi lyhyessä ajassa noin 50 vihollista kylmiksi ilman että nämä ehtivät tai kykenivät ampumaan kertaakaan takaisin. Mauno Koivisto kuului tuohon osasto Törniin mutta hänen henkilökohtaisista suorituksista en ole onnistunut vielä lukemaan.

Luin joskus että Vietnamin sodassa käytettiin noin 70 tuhatta ammusta yhtä kaatunutta vihollista kohti. Melko heikko osumaprosentti. Selittyi sillä että viidakkoon tulitettiin summassa niin maasta, ilmasta kuin laivoista.

Kerroinkin joskus tarinan sotaveteraani Bobista joka oli osallistunut Vietnamin ja Korean sotaan laivastossa. Bob sanoi ettei koskaan nähnyt vihollista. He vaan tulittivat laivasta käsin sinne minne käskettiin tulittaa tykein ja konekiväärein.

Bob oli aika äijä. Täydessä tikissä 84 vuotiaana ja etsimässä Thaimaassa kahdeksatta vaimoa.

T 2010

Lue lisää

Kiitoksia hra T 2010:lle hienosta kirjoituksesta!

Yksittäisen sotilaan ainoa toimenkuva on vihollisen eliminointi käytettävissään olevin keinoin.
Muistakaamme että humanistit teurastetaan ensimmäisinä kriisien tullen.

Anonyymi kirjoitti:

Sain isänpäivälahjaksi kirjan Suomesta. Sotaveteraanien kertomuksia. Kaikki ei olleet tappajia sodassa. Eivät olleet halukkaita tappamaan. Osalla oli uskonnolliset ja moraaliset syyt tähän. Liian arkoja ja kilttejäkin oli porukassa.

Suurin osa oli tarinoiden mukaan näitä jotka eivät itse ryhtyneet surmatöihin. Jotkut ampui tahallaan ohi. Tappajat otti sitten vastuun heidän puolestaan ja aremmat toimi heidän lipastajina, tähystäjinä jne. Ensimmäisen tapon jälkeen moni pääsi tuosta vaivastaan.

Näitä "pasifisteja" ei kuitenkaan kiusattu vaan heitä ymmärrettiin. Pasifistitkin kuitenkin arvostivat tappajia, koska he pitivät heidät hengissä.

Osasto Törnin hurja maine tuli juuri siitä että Törni valkkasi siihen pelkästään tappajia jotka toimivat empimättä. Tyyli oli raaka ja suoraviivainen.

Yksi kertomus Törnin porukkaa oli hyvin kuvaava. Muutaman hengen joukkueen oli tarkoitus ottaa viholliselta kuorma-auto ja ajaa sillä ryshäksi naamioituneena tukikohtaan ja suolata koko sakki.

Miehistönkuljetuskuormuri tulikin, kuski ammuttiin ikkunan läpi ja auto valui ojaan. Lavalla oli 15 vihulaista jotka pisteltiin metelin välttämiseksi puukoilla, kirveillä ja pistimillä kylmiksi.

Ryshä oli niin kauhuissaan noettujen suomalaisnaamojen etteivät tehneet laisinkaan vastarintaa. Siinä samassa tuli toinen lastillinen vihulaisia jotka koki saman kohtalon. Myös kolmas.

Muutama suomalainen laittoi lyhyessä ajassa noin 50 vihollista kylmiksi ilman että nämä ehtivät tai kykenivät ampumaan kertaakaan takaisin. Mauno Koivisto kuului tuohon osasto Törniin mutta hänen henkilökohtaisista suorituksista en ole onnistunut vielä lukemaan.

Luin joskus että Vietnamin sodassa käytettiin noin 70 tuhatta ammusta yhtä kaatunutta vihollista kohti. Melko heikko osumaprosentti. Selittyi sillä että viidakkoon tulitettiin summassa niin maasta, ilmasta kuin laivoista.

Kerroinkin joskus tarinan sotaveteraani Bobista joka oli osallistunut Vietnamin ja Korean sotaan laivastossa. Bob sanoi ettei koskaan nähnyt vihollista. He vaan tulittivat laivasta käsin sinne minne käskettiin tulittaa tykein ja konekiväärein.

Bob oli aika äijä. Täydessä tikissä 84 vuotiaana ja etsimässä Thaimaassa kahdeksatta vaimoa.

T 2010

Lue lisää

Kas mikä yhteensattuma että neitsykkä ja uusnusu samaan aikaan aktiiveja ja taasen niin uutta asiaa dejavuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kas mikä yhteensattuma että neitsykkä ja uusnusu samaan aikaan aktiiveja ja taasen niin uutta asiaa dejavuu.

Mene sinä Senssu- rouva räpläämään tavaraasi... :)

nazi kirjoitti:

Mene sinä Senssu- rouva räpläämään tavaraasi... :)

Keskustelkaa hyvät Herrat 2010 ja Nazi hieman keskenänne, nyt kun olette framilla.

nazi kirjoitti:

Kiitoksia hra T 2010:lle hienosta kirjoituksesta!

Yksittäisen sotilaan ainoa toimenkuva on vihollisen eliminointi käytettävissään olevin keinoin.
Muistakaamme että humanistit teurastetaan ensimmäisinä kriisien tullen.

Lue lisää

Senssun välikommentit voi jättää omaan arvoonsa. Asiaahan hänellä yllättäen ei taaskaan ole.

Nyt kun tuota alkaa miettimään tuota pasifismia ja humanismia niin samat luonnonlait ne oli kaduillakin aikoinaan. Porukassa oli aina yleensä vain se yksi vastuunkantaja joka puolusti toisia fyysisesti. Harvoin heitä useita mahtui samaan jengiin. Kukko oli kukko.

Mikäli nykyaikaa oikein ymmärrän nuorison suhteen ja varsinkin ulkomaalaistaustaisen nuorison suhteen niin nykyään he käyvät porukalla päälle. Reilua peliä ei enää ole. Yksin eivät uskalla tehdä mitään.

Britit ovat laumaeläimiä ja heistä varsinkaan ei ole yksin mihinkään. Venäläisiä arvostan suuresti kamppailu-urheilijoina ja kadulla. He eivät kadulla emmi käydä päälle vaikka vastassa olisi suurikin kaveri tai joukko. Kunnialla ottavat tappionkin vastaan. Asenne on kohdillaan.

Suomen sodissa moni ryshä tiesi olevansa pahanteossa ja monet pakotettuina lähtemään. Suomalaiset saivat nopeasti Talvisodan alettua pelottavan maineen. Sille oli syynsäkin kun vertaa taisteluissa kaatuneiden määriä. Ne oli usein 1 suomalainen ja 6-10 neuvostosoturia.

Vielä hurjemmat luvut iski kehiin Spartacuksen sakki aikoinaan. 80 huonosti aseistettua gladiaattoria pisti ensimmäisessä isommassa kohtaamisessa 3000 roomalaista ammattisotilasta kylmäksi ilman yhtäkään omaa miestappiota. 1 / 37 oli suhdeluku.

Sitä voi karaten suurmestari- senseikin miettiä pienessä mielessään miten kohdata yksin 37 raskaasti aseistettua ja suojattua roomalaissotilasta selviten heistä voittajana.

T 2010

PS: Jos Suomessa asiat menee joskus sisällissodan kaltaisiksi, niin siinä lähtee suvaitsevaisto samalla kuin ne ketä he ovat Suomeen haalineet. Silloin tulen varmuudella Suomeen pikkuiselle aktiivilomalle.

Anonyymi kirjoitti:

Senssun välikommentit voi jättää omaan arvoonsa. Asiaahan hänellä yllättäen ei taaskaan ole.

Nyt kun tuota alkaa miettimään tuota pasifismia ja humanismia niin samat luonnonlait ne oli kaduillakin aikoinaan. Porukassa oli aina yleensä vain se yksi vastuunkantaja joka puolusti toisia fyysisesti. Harvoin heitä useita mahtui samaan jengiin. Kukko oli kukko.

Mikäli nykyaikaa oikein ymmärrän nuorison suhteen ja varsinkin ulkomaalaistaustaisen nuorison suhteen niin nykyään he käyvät porukalla päälle. Reilua peliä ei enää ole. Yksin eivät uskalla tehdä mitään.

Britit ovat laumaeläimiä ja heistä varsinkaan ei ole yksin mihinkään. Venäläisiä arvostan suuresti kamppailu-urheilijoina ja kadulla. He eivät kadulla emmi käydä päälle vaikka vastassa olisi suurikin kaveri tai joukko. Kunnialla ottavat tappionkin vastaan. Asenne on kohdillaan.

Suomen sodissa moni ryshä tiesi olevansa pahanteossa ja monet pakotettuina lähtemään. Suomalaiset saivat nopeasti Talvisodan alettua pelottavan maineen. Sille oli syynsäkin kun vertaa taisteluissa kaatuneiden määriä. Ne oli usein 1 suomalainen ja 6-10 neuvostosoturia.

Vielä hurjemmat luvut iski kehiin Spartacuksen sakki aikoinaan. 80 huonosti aseistettua gladiaattoria pisti ensimmäisessä isommassa kohtaamisessa 3000 roomalaista ammattisotilasta kylmäksi ilman yhtäkään omaa miestappiota. 1 / 37 oli suhdeluku.

Sitä voi karaten suurmestari- senseikin miettiä pienessä mielessään miten kohdata yksin 37 raskaasti aseistettua ja suojattua roomalaissotilasta selviten heistä voittajana.

T 2010

PS: Jos Suomessa asiat menee joskus sisällissodan kaltaisiksi, niin siinä lähtee suvaitsevaisto samalla kuin ne ketä he ovat Suomeen haalineet. Silloin tulen varmuudella Suomeen pikkuiselle aktiivilomalle.

Lue lisää

Heh heh..., muistan toki kouluaikoja nuoruudessani ja siitä pieni tarina.

Yläkoululuokkamme vahvin ja pisin oli kutsumanimeltään Retu.
Opettajaa odotellessamme Retu retuutteli luokkamme lihavaa ja pelokasta poikaa estradilla.
Minulla kiehahti ja sanoin että mitä vi ua sitä Rättiä ( kyseisen henk. kutsumanimi) retuutat ja lopeta!

Retu kiehahti.., mitä sä nazi oikein sanoit? Nousin ylös ja tempaisin Retua nyrkillä päähän.
Tunnin aikana Retun silmä muurautui umpeen.
Päivän päätteeksi tappelimme koulun ulkopulella jota tuli puolet koulustamme seuraamaan.
Sain pari kuhmua päähäni ja kaikkien kunnioituksen.
Nousin rankissa toiseksi eikä kukaan tullut minulle siinä koulussa enää kenkkuilemaan.
Rättikin jätettiin rauhaan koska oli suojeliksessani.