Imellettyä perunalaatikkoa 1950 luvun tapaan.

Vähäarvoinen halveksittu lisuke.

Vielä 50-luvulla imellettyä perunalaatikkoa valmistettiin yleisesti "tuuvinkialueella" pääateriaksi, silloin kun leivinuuni lämmitettiin leipomispäivinä. Oli siis aika tavallista että sitä valmistettiin kerran viikossa. Imelletty perunalaatikko oli perinteisesti täyttä ruokaa ja sillä täytettiin vatsa niin että tultiin kylläiseksi. Nykyisin imelletty perunalaatikko on vain vähäarvoinen jopa halveksittu lisuke.

Anonyymi kirjoitti:

Vähäarvoinen halveksittu lisuke.

Vielä 50-luvulla imellettyä perunalaatikkoa valmistettiin yleisesti "tuuvinkialueella" pääateriaksi, silloin kun leivinuuni lämmitettiin leipomispäivinä. Oli siis aika tavallista että sitä valmistettiin kerran viikossa. Imelletty perunalaatikko oli perinteisesti täyttä ruokaa ja sillä täytettiin vatsa niin että tultiin kylläiseksi. Nykyisin imelletty perunalaatikko on vain vähäarvoinen jopa halveksittu lisuke.

Lue lisää

En ole samaa mieltä, en ainakaan itse halveksu joululaatikoita,
vaikka en itse niitä laita, vaan ostan valmiina,
mutta nuoremmat polvet ei ehkä välitä niistä niin paljon.
Vanhemmille polville ne kuuluvat ehdottomasti jouluperinteeseen,
oletan.

Anonyymi kirjoitti:

En ole samaa mieltä, en ainakaan itse halveksu joululaatikoita,
vaikka en itse niitä laita, vaan ostan valmiina,
mutta nuoremmat polvet ei ehkä välitä niistä niin paljon.
Vanhemmille polville ne kuuluvat ehdottomasti jouluperinteeseen,
oletan.

Lue lisää

Ei voi yleistää, etteivätkö 50-60-70 ikäiset osaisi tuota valmistaa! Eihän tuo nyt ole kummoinen taito vielä, joka vähänkin on edellisiltä polvilta sen oppinut!
Saahan siitä ylpeillä, jos kaipaa arvostusta, mutta ämpärikaupalla valmistaminen on jo mennyttä aikaa. Emmehän syö enää samaa ruokalajia kokoleivin viikkoa kinkkuineen ja lanttuloorineen, eikä noin pitkäaikaisia haudutettavia suositella energiahaaskauksenkaan takia, olkoon sitten sähkö tai puu-polttoinen uuni kyseessä.
Pitihän leivinuunit kyllä isot maalaistuvat lämpiminä talviaikaan, mutta harva elää näinä aikoina leivinuunin lämmön varassa! Onnekseen

Anonyymi kirjoitti:

En ole samaa mieltä, en ainakaan itse halveksu joululaatikoita,
vaikka en itse niitä laita, vaan ostan valmiina,
mutta nuoremmat polvet ei ehkä välitä niistä niin paljon.
Vanhemmille polville ne kuuluvat ehdottomasti jouluperinteeseen,
oletan.

Lue lisää

Imelletty perunalaatikko kuuluu arkiruokaperinteeseen. Sitä valmistettiin niinkin usein kuin kerran viikossa, eli aina silloin kun leivinuuni lämmitettiin. Tyypillinen leipomispäivien ruoka.

Anonyymi kirjoitti:

Vähäarvoinen halveksittu lisuke.

Vielä 50-luvulla imellettyä perunalaatikkoa valmistettiin yleisesti "tuuvinkialueella" pääateriaksi, silloin kun leivinuuni lämmitettiin leipomispäivinä. Oli siis aika tavallista että sitä valmistettiin kerran viikossa. Imelletty perunalaatikko oli perinteisesti täyttä ruokaa ja sillä täytettiin vatsa niin että tultiin kylläiseksi. Nykyisin imelletty perunalaatikko on vain vähäarvoinen jopa halveksittu lisuke.

Lue lisää

Todella toi niin sanottu "uunituuvinki" herätti mielenkiintoa lapsissani.
He söivät sitä,koska eivät tienneet,että se oli perunamuussia vanhalla kaavalla
Minä todella tein sen imelletyn perunalaatikon vanhalla resetillä.
Perunat keitin kuorineen ja senjälkeen kuorin ja muussasin ja eikun hellankulmalle,ei siis kullanhelmalle muhimaan.
Nykyisin Saarioinen on työntänyt meidän vanhat käytännöt roskakoriin.
Onko toi Saarioinen edes suomalainen firma?
Kaiketi ei enää,ympäristönhän se jo kerkesi pilaamaan,kuten kaikki muutkin tuotantofirmat

Anonyymi kirjoitti:

En ole samaa mieltä, en ainakaan itse halveksu joululaatikoita,
vaikka en itse niitä laita, vaan ostan valmiina,
mutta nuoremmat polvet ei ehkä välitä niistä niin paljon.
Vanhemmille polville ne kuuluvat ehdottomasti jouluperinteeseen,
oletan.

Lue lisää

Meille kasikymppisille imelletty perunalaatikko on perinteistä arkiruokaa. Sitä valmistettiin noin kerran viikossa, eli leipomispäivinä leivinuunien jälkilämmössä samaan tapaan kuin muitakin laatikkoruokia. Jos joskus laiskotti, niin ainakin imellettyä perunalaatikkoa tehtiin.

Hämeen tuuvinki -alueella imelletty perunalaatikko tunnettiin "tuuvinki" nimisenä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3622546/tuuvingin-teko

Anonyymi kirjoitti:

En ole samaa mieltä, en ainakaan itse halveksu joululaatikoita,
vaikka en itse niitä laita, vaan ostan valmiina,
mutta nuoremmat polvet ei ehkä välitä niistä niin paljon.
Vanhemmille polville ne kuuluvat ehdottomasti jouluperinteeseen,
oletan.

Lue lisää

Perinteisesti imelletty perunalaatikko leipomispäivien ruoka. Sitä valmistettiin silloin kun leivinuuni lämmitettiin. Tapana oli että imelletty perunalaatikko ja muut laatikkoruoat kypsennettiin leivinuunin jälkilämmössä. Usein valmistui saman aikaisesti useita eri laatikoita. Jos laiskuus vaivasi, niin silloinkin ainakin imelletty perunalaatikko pyrittiin valmistamaan. Imellettyä perunalaatikkoa saatettiin valmistaa jopa kerran viikossa. useinhan juuri leivottiin kerran viikossa ja laatikkoruokien valmistamisella pyrittiin juurikin hyödyntämään isojen leivinuunien jälkilämpö.

Sähköliesien uunissa imelletyn perunalaatikon valmistaminen on varsin helppoa ja siinä suhteessa imelletyn perunalaatikon valmistamista voisi jokainen taholllaan yrittää elvyttää - se on helppoa.

Tässä helppo ohje.

Sähkölieden uunissa imelletty perunalaatikko valmistuu niin helpost,i että sitä voisi edelleenkin valmistaa perinteiseen tapaan, vaikkapa kerran viikossa.

Imellettyyn perunalaatikkoon ei lisätä sokeria eikä siirappia. Makeus saadaan aidosti imeltämällä.

Uunin lämpötila on hyvä varmistaa erillisellä uuninlämpömittarilla. Varsinkin matalissa lämpötiloissa uunin todellinen lämpö voi poiketa paljonkin säätimellä asetetusta lämpötilasta ja ero voi olla niin suuri että imeltymistä ei tapahdu.

Imelletty perinalaatikko valmituu yksinkertaisista raaka-aineista:

2,5 kg hyvin soseutuvia perunoita
4-5 reilua ruokalusikallista vehnä- tai ruisjauhoja
noin 1 litra maitoa, määrä vaihtelee perunalajikken mukaan ja tavoitekiinteyden mukaan
50-100 g voita
noin 2 teelusikallista suolaa

Näin valmistuu aidosti imelletty perunalaatikko:

1. Kuori pestyt perunat raakoina. Halkaise tai paloitte lohkoiksi isot perunat. Keitä perunat täysin kypsiksi vähässä suolattomassa vedessä. Arvioi veden määrä niin että koko keittovesimäärä voi jäädä soseeseen. Soseuta perunat kuumina perunasurvimella suoraan keittoveteen tanakan puuromaiseksi soseeksi. Vesi on oleellinen osa imeltymistä.
2. Jäähdytä sose huolellisesti ja sekoittaen 70-74 asteiseksi. Lisää huolellisesti 70-74 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen jauhot ja sekoita huolellisesti. Imeltyminen alkaa heti.
3. Laita kansi kattilaan. Laita kattila 65-70 asteiseen uuniin ja anna soseen imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita imeltymisen aikana 2-4 kertaa ja maistamalla voi seurata imeltymisen edistymistä.
4. Lisää imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina sulamaan. Lisää maitoa niin että saat löysän puuromaisen soseen. Lisää suola. Sekoita tasaiseksi.
5. Laita sose imelletyn perunalaatikon arvon mukaiseen voideltuun lasiseen tai posliiniseen uunivuokaan. Lisää pinnalle muutama voinokare ja jos haluaa pinnalle voi ripotella kevyesti korppujauhoa.
6. Paista aluksi noin 200 asteisessa uunissa, niin että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Kun sose alkaa kuplimaan alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voit paistaa lähes täysiä vuokia.
7. Paista imellettyä perunalaatikkoa noin 3 tuntia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi yleistää, etteivätkö 50-60-70 ikäiset osaisi tuota valmistaa! Eihän tuo nyt ole kummoinen taito vielä, joka vähänkin on edellisiltä polvilta sen oppinut!
Saahan siitä ylpeillä, jos kaipaa arvostusta, mutta ämpärikaupalla valmistaminen on jo mennyttä aikaa. Emmehän syö enää samaa ruokalajia kokoleivin viikkoa kinkkuineen ja lanttuloorineen, eikä noin pitkäaikaisia haudutettavia suositella energiahaaskauksenkaan takia, olkoon sitten sähkö tai puu-polttoinen uuni kyseessä.
Pitihän leivinuunit kyllä isot maalaistuvat lämpiminä talviaikaan, mutta harva elää näinä aikoina leivinuunin lämmön varassa! Onnekseen

Lue lisää

Onko ruoan valmistaminen energiantuhlausta, kun siihenkin viittasit?

En alennu arvostelemaan kenenkään halua valmistaa itse sellaista syötävää, johon on tottunut ja jota haluaa ateriallensa.
Olen itse keittänyt kuorimattomia perunoita, niitä pieniä, jotak kerättiin omalta pottumaalta kellariin joulua odottamaan, pikkupotussa on enemmän makua kuin isossa, kypsyivät nopeammin, ja imeltyivät isoja perunoita paremmin.
Samaa tapaa käytti arvostettu anoppini.
Nyt ei ole enää iso lauma joulupöydässäni, joten teen kaiken sellaisen itse, mitä yksin syön, eikä ole tarvetta jätteitä syödä juhannukseen asti.
Imelletty perunalaatikko ei nyt kuulu valikoimiini, yksi keitetty peruna ateriaa kohti, riittää minulle, ei jää jätettä. Porkkanalaatikko ympäri vuoden, mutta useimmiten ilman riisiä .
Joulussa on monia perinteitä, ruoka yksi tärkeä osa ja lapsuuden muistoissa on kiva istua illalliselle perheen kesken, joulun perinne ruokia tarjolla, taas, kun rajoitteista voidaan luopua.
60 - 70 lukulaisissa on paljon naisia joille ruoka on valmisruokaa kaupan hyllyltä, tai äitien ja mummojen hellalta.

Anonyymi kirjoitti:

En ole samaa mieltä, en ainakaan itse halveksu joululaatikoita,
vaikka en itse niitä laita, vaan ostan valmiina,
mutta nuoremmat polvet ei ehkä välitä niistä niin paljon.
Vanhemmille polville ne kuuluvat ehdottomasti jouluperinteeseen,
oletan.

Lue lisää

Vanhemmille polville javielä 1950 luvulla vanhanajan imelletty perunalaatikko oli viikonloppu ja arkiruokaa.

rituliini_38 kirjoitti:

Todella toi niin sanottu "uunituuvinki" herätti mielenkiintoa lapsissani.
He söivät sitä,koska eivät tienneet,että se oli perunamuussia vanhalla kaavalla
Minä todella tein sen imelletyn perunalaatikon vanhalla resetillä.
Perunat keitin kuorineen ja senjälkeen kuorin ja muussasin ja eikun hellankulmalle,ei siis kullanhelmalle muhimaan.
Nykyisin Saarioinen on työntänyt meidän vanhat käytännöt roskakoriin.
Onko toi Saarioinen edes suomalainen firma?
Kaiketi ei enää,ympäristönhän se jo kerkesi pilaamaan,kuten kaikki muutkin tuotantofirmat

Lue lisää

Mitä on perunamuussi vanhalla kaavalla.

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä.
Tee survos kuorituista kypsistä kuumista perunoista ja ohenna se kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi. Mitään muita aineita ei tässä vaiheessa lisätä.
Jäähdytä sose noin 70 asteiseksi. 78 asteessa jauhot palaa.
Lisää jauhot 70 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sekoita hyvin.
Laita sose imeltymään noin 65-70 asteiseen uuniin 3-4 tunniksi.

Valmista sose paistoon.
Paista noin 200 asteisessa uunissa niin kauan että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu.
Paista 2-3 tuntia.

Anonyymi kirjoitti:

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä.
Tee survos kuorituista kypsistä kuumista perunoista ja ohenna se kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi. Mitään muita aineita ei tässä vaiheessa lisätä.
Jäähdytä sose noin 70 asteiseksi. 78 asteessa jauhot palaa.
Lisää jauhot 70 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sekoita hyvin.
Laita sose imeltymään noin 65-70 asteiseen uuniin 3-4 tunniksi.

Valmista sose paistoon.
Paista noin 200 asteisessa uunissa niin kauan että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu.
Paista 2-3 tuntia.

Lue lisää

Menee aikaa, menee virtaa. Aika epäedullinen ruokalaji.
Mutta kun siitä tykkää, on ihan pakko valmistaa joulupöytään.
Joka ei ole siihen tottunut, ei syö edes pakon edessä.

Anonyymi kirjoitti:

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä.
Tee survos kuorituista kypsistä kuumista perunoista ja ohenna se kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi. Mitään muita aineita ei tässä vaiheessa lisätä.
Jäähdytä sose noin 70 asteiseksi. 78 asteessa jauhot palaa.
Lisää jauhot 70 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sekoita hyvin.
Laita sose imeltymään noin 65-70 asteiseen uuniin 3-4 tunniksi.

Valmista sose paistoon.
Paista noin 200 asteisessa uunissa niin kauan että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu.
Paista 2-3 tuntia.

Lue lisää

Ja kuitenkin Saarioinen sotkee siihen maitoa.

Anonyymi kirjoitti:

Menee aikaa, menee virtaa. Aika epäedullinen ruokalaji.
Mutta kun siitä tykkää, on ihan pakko valmistaa joulupöytään.
Joka ei ole siihen tottunut, ei syö edes pakon edessä.

Lue lisää

Jotenkin se vain maistuu,kaiketi siitä syystäkin,kun sen tekemiseen on uhrattu niin paljon aikaa.
Minä olen laiskistunut,että ostin valmista lanttusurvosta ja bataattisosetta pötkön ja teen niistä laatikoita.
Vaikka olenkin yksin ja valmistan ne pöperöt vain itselleni,niin haluan sen vielä tehdä,että pysyn kiinni tässä oravanpyörässä ja pidän yllä tota muistinvireyttä.

En laula kirkkokuorossa,ei aina jaksa kutoakkaan tumppuja ja villasukkia,niin voin tehdä niitä joulupöperöitä ja kuluttaa sitä aikaani.
Voi nehän voi pakastaa ja syödä vaikka Jussina tai Pääsiäisenä.

rituliini_38 kirjoitti:

Jotenkin se vain maistuu,kaiketi siitä syystäkin,kun sen tekemiseen on uhrattu niin paljon aikaa.
Minä olen laiskistunut,että ostin valmista lanttusurvosta ja bataattisosetta pötkön ja teen niistä laatikoita.
Vaikka olenkin yksin ja valmistan ne pöperöt vain itselleni,niin haluan sen vielä tehdä,että pysyn kiinni tässä oravanpyörässä ja pidän yllä tota muistinvireyttä.

En laula kirkkokuorossa,ei aina jaksa kutoakkaan tumppuja ja villasukkia,niin voin tehdä niitä joulupöperöitä ja kuluttaa sitä aikaani.
Voi nehän voi pakastaa ja syödä vaikka Jussina tai Pääsiäisenä.

Lue lisää

Rotuliini tuolla ylempänä kertoo miten aito "tuuvinki =aito perunalaatikko " valmistettiin.
Se oli aikaa jolloin olimme kymmeniä vuosia nuorempia, ei ollut Saarioista vaan kotikeittiö.

Valmistan joskus "entisajan =nuoruusajan" resepteillä usein "ns laatikkoruokia" ja hyviksi ovat oma väki ja vieraat sanoneet. Aterian jälkeen sitten oli vuorossa reseptien kopioiminen.

Kyllä Saarioinen plus muut valmisruuan valmistajat tuovat markkinoille valmisruokia, hyvä niin, me kiireiset työssä käyvät käytämme paljon valmisruokia.

Anonyymi kirjoitti:

Menee aikaa, menee virtaa. Aika epäedullinen ruokalaji.
Mutta kun siitä tykkää, on ihan pakko valmistaa joulupöytään.
Joka ei ole siihen tottunut, ei syö edes pakon edessä.

Lue lisää

Meillä valmistetaan imellettyä perunalaatikkoa vanhanajan tapaan joskus jopa kerran viikossa, mutta säännöllisesti kuitenkin ympäri vuoden, niin kuin perinteisestikin on ollut tapana.
Joulupöydässä imellettyä perunalaatikkoa menee meillä yleisesti noin kaksin- kolminkertainen määrä muihin laatikoihin verrattuna, siis suurin piirtein sama määrä kuin muita laatikoita yhteensä ja enemmänkin.

Anonyymi kirjoitti:

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä.
Tee survos kuorituista kypsistä kuumista perunoista ja ohenna se kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi. Mitään muita aineita ei tässä vaiheessa lisätä.
Jäähdytä sose noin 70 asteiseksi. 78 asteessa jauhot palaa.
Lisää jauhot 70 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sekoita hyvin.
Laita sose imeltymään noin 65-70 asteiseen uuniin 3-4 tunniksi.

Valmista sose paistoon.
Paista noin 200 asteisessa uunissa niin kauan että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu.
Paista 2-3 tuntia.

Lue lisää

Keitä perunat kuorineen, kuori ja survo jne. katso netista ohje #Tuuvinki ja ei ku tekemään!
kuoritusta perunasta ei tule samaa makua kuinkuorimatta keitetyistä, perunan oma tärkkelys ei ole säilu muuttumattomana kuoritussa perunassa.
Kokeile, keitä kuorineen, kuori ja kokeile perunan pintaa... samaa "liisteröintiä" ei tapahdu kuorittuna keitetyn perunan pinnassa.

Entiseen aikaan nuo asiat osattiin.
Perunajauhotkin tehtiin ihan itse.

Anonyymi kirjoitti:

Keitä perunat kuorineen, kuori ja survo jne. katso netista ohje #Tuuvinki ja ei ku tekemään!
kuoritusta perunasta ei tule samaa makua kuinkuorimatta keitetyistä, perunan oma tärkkelys ei ole säilu muuttumattomana kuoritussa perunassa.
Kokeile, keitä kuorineen, kuori ja kokeile perunan pintaa... samaa "liisteröintiä" ei tapahdu kuorittuna keitetyn perunan pinnassa.

Entiseen aikaan nuo asiat osattiin.
Perunajauhotkin tehtiin ihan itse.

Lue lisää

Ei energiansäästö aikamme, tunne/suosi tuntikausien kypsentämistä, jotta perunan tärkkelys sokeriksi muuttuisi 😊)))
Aikanaan isojen pirttien lämmyshän se ensisijaisesti oli taattava,... siinä kyllä sitten hoitui niin peruna kuin karjalanpaistitkin ym lampaan särapaistit.

Nuo maalaisemännät aloittivat jo edellisenä päivänä imelletyn pottulaatikoiden teon,
mutta monien äitien ent.ajan työvaiheiheiden, aivan turhat mutkat nykyään, on onneksi kevennetty taloudellisempaan
valmistamiseen, jo aikapäivää sitten.

sinisiru kirjoitti:

Ei energiansäästö aikamme, tunne/suosi tuntikausien kypsentämistä, jotta perunan tärkkelys sokeriksi muuttuisi 😊)))
Aikanaan isojen pirttien lämmyshän se ensisijaisesti oli taattava,... siinä kyllä sitten hoitui niin peruna kuin karjalanpaistitkin ym lampaan särapaistit.

Nuo maalaisemännät aloittivat jo edellisenä päivänä imelletyn pottulaatikoiden teon,
mutta monien äitien ent.ajan työvaiheiheiden, aivan turhat mutkat nykyään, on onneksi kevennetty taloudellisempaan
valmistamiseen, jo aikapäivää sitten.

Lue lisää

Lämmys joo

Pahoillani kun vasta nyt lukiessa, käy monella samoja ajatuksia energian kulutuksesta,.. ja hyvä niin 😊

sinisiru kirjoitti:

Ei energiansäästö aikamme, tunne/suosi tuntikausien kypsentämistä, jotta perunan tärkkelys sokeriksi muuttuisi 😊)))
Aikanaan isojen pirttien lämmyshän se ensisijaisesti oli taattava,... siinä kyllä sitten hoitui niin peruna kuin karjalanpaistitkin ym lampaan särapaistit.

Nuo maalaisemännät aloittivat jo edellisenä päivänä imelletyn pottulaatikoiden teon,
mutta monien äitien ent.ajan työvaiheiheiden, aivan turhat mutkat nykyään, on onneksi kevennetty taloudellisempaan
valmistamiseen, jo aikapäivää sitten.

Lue lisää

Muistan kun maalaisemännät ja pitokokit teki 1950 luvulla imelletyn perunalaatikon noin 7 tunnissa.

1990 luvulla kaikki romahti kun kun jokun vintiö teki ohjeen missä imellettiin 50-55 asteessa. Jostain syystä lehtien ruokasivut omaksuivat vintiön ohjeen ja ohje levisikin kulovalkean tavoin läpi koko Suomen eri lehtien ruokasivuilla ja valitettavasti myös keittokirjoissa.

Sait lähes irv,..ilmehtimään ajatellessani kuplivaa kaurakiisseliä ? Jospa siinä sentään oli luumuja tai muuta kuin kauraa?
No, syöväthän pohjoisen ihmiset hapansilakkaakin, jonka haju on sanoinkuvaamaton! maku ei sama kuin avatun purkin lemu 😊))

Säilöntään ne on muinaisia keinoja mm hapakaalikin, kuivatuksen lisäksi.

Asiasta toiseen,..miten pidinkään Petteri Orpon
aamupäivä haastattelusta, ihailun arvoinen politiiko ihmisenä, ´toimittaja sai hienosti näpäytyksen tyylistään, josta en ole oikein tykännyt.

Hapan kiisseliä tehtiin aika yleisestikin silloin kun ruisleipää leivottiin. Taikinasta otettiin sopiva annos ruisleipätaikinaa ja ainakin joskus hapatettiin vielä lisää. Liedelle mietoon lämpöön mikä antoi hiukan imeltymismakeutta ja annettiin kevyesti kuplia pari tuntia ja hapan kiisseli oli valmis. Lautaselle lisättiin maitoa ja sokeria.
Raaka-aineiden perusteella hapankiisseli on netemäistä ruisleipää.