Venäjän yllätyshyökkäystä pelätään

Pääministeri Rinne sanoi että suhteet Venäjään on hyvät.

Harjoitusta on vaikea selittää lännestä tulevan hyökkäyksen torjumiseksi.

12 000 sotilasta harjoittelee parhaillaan Venäjän yllätyshyökkäystä vastaan – tällainen on Kaakko 19

Käynnissä oleva puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 harjoittelee Venäjän asevoimien yllätyshyökkäyksen torjumista talvisodan hengessä. Harjoitus ajoittuu talvisodan alkamisen 80-vuotispäivän ympärille. Harjoitus on sotapeli puolustavien ”sinisten” ja hyökkäävien ”keltaisten” välillä, missä testataan Suomen kykyä pärjätä ilman ulkomaista apua.
Kaakko 19 päättyy ensi viikon keskiviikkona. Harjoituksessa ovat mukana kaikki aselajit ja lisäksi rajavartiolaitos. Harjoitus alkoi osin jo viime perjantaina. Se on mitoitettu kooltaan niin, että Etyjin Wienin asiakirjan 13 000 sotilaan raja ei ylity, jolloin ei ole velvoitetta kutsua ulkovaltojen sotilastarkkailijoita. Luottamusta herättävänä toimena ulkoministeriö ja pääesikunta kutsuivat Etyjin hengessä kuitenkin 13 maasta tarkkailijat.
Tarkkailijoita kutsuttiin Pohjoismaista, Itämeren piirin maista sekä Ranskasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Puolustusvoimista saadun tiedon mukaan tarkkailijoita on saapunut 11 maasta, yhteensä 19 upseeria. Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat sekä eräät muut maat ovat lähettäneet kaksi tarkkailijaa. Britannia lähetti yhden. Islanti ja Latvia eivät lähettäneet tarkkailijoita.
Kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ja erityisesti Krimin miehityksen jatkuminen ovat niitä strategisia perusteita, miksi yllätyshyökkäyksen mahdollisuutta pidetään ilmeisesti niin mahdollisena, että sen torjuntaa on harjoiteltava.
Kaakko 19:n operatiivinen toimeenpano puolestaan kertoo, että hyökkääjän odotetaan pyrkivän Viipurin suunnasta Vaalimaan kautta Helsinkiin moottoritie E18:n suunnassa ja toisaalta Nuijamaan kautta Lappeenrantaan ja Mikkeliin, jossa on maavoimien esikunta. Samaa palvelisi eteneminen Enso-Svetogorskista Imatran raja-aseman kautta kohti Mikkeliä. Taktisesti harjoitukset näyttävät perustuvan liikkuvaan sodankäyntiin, jolloin ylivoimaiselle viholliselle ei olisi suoraa hyötyä suuremmasta tulivoimastaan.

Yle: Norja pelkää konfliktia Venäjän kanssa
Arno Rydman | 26.11.2019 | 10:59- päivitetty 26.11.2019 | 11:48
Barentsinmeren ja Kuolan niemimaan sotilaallisen tilanteen kerrotaan huonontuneen oleellisesti.
– Norja pelkää sitä, että pienet tapahtumat voivat kasvaa suuriksi konflikteiksi. Esimerkiksi sellaiset, jotka koskevat Huippuvuoria, kalastusta, luonnonvaroja tai jotain, joka tapahtuu Venäjän ja Norjan yhteisellä rajalla, sanoo Fridtjof Nansen -instituutin ulkopolitiikan tutkija Andreas Østhagen Yle Uutisille.
Barentsinmeren ja Kuolan niemimaalla on sotilaallista toimintaa ja varustautumista enemmän kuin vuosiin. Venäjällä on parhaillaan käynnissä maan Pohjoisen laivaston suurin sukellusveneharjoitus sitten kylmän sodan. Samaan aikaan Nato harjoittelee pohjoisessa aiempaa enemmän ja lähempänä Venäjää.
Norjassa pidetään mahdollisena esimerkiksi tilannetta, jossa Huippuvuorilla syntyisi kiistaa venäläisten kalastajien ja Norjan merivartioston välille. Norja aikoo osallistua vahvemmin pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Suomen ja Ruotsin rinnalle.
– Jos Venäjän kanssa syntyisi konflikti, Norja haluaa saada yhteisen rintaman. Norjan toiveena on saada naapurit sitoutumaan Norjan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön ja intresseihin, Østhagen sanoo.
Naton ja Venäjän välien kiristymistä seuraavan The Independent Barents Observer -uutissivuston mukaan sotilaallinen toiminta Barentsinmerellä ja Kuolan niemimaalla on huolestuttavaa.
– Sotilaallisesti tilanne on oleellisesti huonontunut kuluneen vuoden aikana. Venäläisiä sukellusveneitä ei liiku pelkästään Barentsinmerellä, vaan myös Norjanmerellä, aivan Norjan länsirannikon tuntumassa. Myös Naton ja Norjan puolelta on toiminta kiihtynyt ja he harjoittelevat varsin lähellä Venäjää, kertoo The Independent Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen.

Täytyy ottaa työnalle harjoitus, jossa harjoitellaan Naton aiheuttaman pakolaistulvan tehokasta torjuntaa omin voimin.

Nato valmistautuu vahvistamaan Baltian puolustusta

Viro toivoo lisäpanostusta etenkin ilmatilansa turvaamiseen.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid sanoo Naton olevan edelleen eurooppalaisen ja transatlanttisen turvallisuuden kulmakivi. Läntisen puolustusliiton joulukuussa järjestettävältä Lontoon huipputapaamiselta hän odottaa selvää viestiä jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja niiden sitoutumisesta yhteiseen puolustukseen.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Brysselissä tavannut Kaljulaid nosti jälleen esille Viron ilmapuolustuksen vahvistamisen.
– Nato työskentelee sen varmistamiseksi, että Viroa kyetään puolustamaan ilmasta ja että Viro saa joukkovahvistuksia, jos ongelmia ilmenee. Tämä työ jatkuu suunnitelmien mukaan. Kukaan ei ole siitä luopunut eivätkä prosessit ole seisahtuneet, yleisradioyhtiö ERR:n lainaama Kaljulaid toteaa.
Pääsihteeri Stoltenberg vakuuttaa Viron toiveiden olevan Naton asialistalla.
– Käsittelemme kysymystä ilmapuolustuksesta, sillä meidän on oltava jatkuvasti varmoja sen riittävyydestä ja asianmukaisuudesta. Olemme kasvattaneet läsnäoloamme Baltian alueella Baltic Air Policing -ilmavalvontamission puitteissa, mutta myös lisäämällä harjoittelua ja merellistä läsnäoloa. Kaikki tämä liittyy ilmapuolustuksen haasteisiin, Stoltenberg sanoo.
Kehotus Baltialle
Brittiläinen kenraaliluutnantti Sir Christopher Harper kehottaa kolmea Baltian maata ottamaan itse aiempaa enemmän vastuuta omasta ilmapuolustuksestaan.
– Viron, Latvian ja Liettuan on oltava valmiita ottamaan ilmapuolustuksensa rakentamisessa johtava ja aloitteellinen rooli. Niiden tulee osoittaa oma sitoutuneisuutensa tämän haasteen ratkaisemiseen, neljänkymmenen vuoden uran Britannian kuninkaallisissa ilmavoimissa tehnyt Harper toteaa virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.
Baltian maiden on hänen mukaansa syytä myös tiivistää keskinäistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään yhteisten ratkaisujen löytämiseksi kaikkialla, missä se on mahdollista. Esimerkkeinä yhteistyöalueista hän mainitsee järjestelmähankinnat, koulutuksen, ylläpidon ja logistiikan.
Jos Itämeren alueella puhkeaisi laajamittainen konflikti, Suomen ja Ruotsin ilmapuolustuksen tavoitteet olisivat kenraaliluutnantti Harperin mukaan todennäköisesti hyvin samanlaiset kuin Naton tavoitteet.
– Jo vähäisimmänkin Baltian ja sen ympäristön maantieteen tarkastelun perusteella on selvää, että käsitys Ruotsin ja Suomen rajojen sisällä tai niiden tuntumassa tapahtuvasta ilmatoiminnasta olisi Naton ilmapuolustuksen kannalta elintärkeää, Harper huomauttaa.

Tanskan puolustusministeri: Auttaisimme myös Suomea

Pohjoismaat tiivistävät rivejään vastauksena Venäjän sotilaalliseen uhkaan.
Puolustusministeri Trine Bramsen haluaa Tanskan valmistautuvan antamaan apua Suomelle ja Ruotsille tilanteessa, jossa maat joutuisivat esimerkiksi Venäjän aseellisen yllätyshyökkäyksen tai kyberiskun kohteeksi.
– Joukkojen lähettäminen vaatii aina parlamentin päätöstä. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä voida tukea toinen toisiamme tiedolla ja tiedusteluinformaatiolla. Se, että voimme antaa myös konkreettista fyysistä tukea, edellyttää konkreettista tilannearviota, verkkolehti Altingetin siteeraama Bramsen toteaa.
Se, että Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä toisin kuin Tanska, ei Bramsenin mielestä ole avun antamisesta päätettäessä olennaista.
– Parlamentti päättää rajauksista. Minusta meidän on kuunneltava tarkasti, millaista apua pohjoismaiset kumppanimme pyytäisivät. Parlamentin päätöksestä sitten riippuu, onko meillä mahdollisuus antaa sellaista apua, jota meiltä on pyydetty, hän sanoo.
Sosiaalidemokraatteihin lukeutuva Bramsen on toiminut maansa puolustusministerinä kesäkuusta 2019 alkaen.
Venäjä luo jännitteitä
Tällä viikolla Tukholmassa järjestetyn puolustusministerikokouksen yhteydessä Tanska otti vuorollaan vastaan pohjoismaisen puolustusyhteistyörakenteen Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) kiertävän puheenjohtajuuden.
– Krimin laiton liittäminen Venäjään vuonna 2014 ja edelleen jatkuvat sotatoimet Itä-Ukrainassa ovat heikentäneet kansainvälistä turvallisuustilannetta ja johtaneet sotilaalliseen varustautumiseen lähialueellamme. Venäjän toiminta lisää kansainvälisiä jännitteitä, viiden pohjoismaan ministerit toteavat yhteisessä lausumassaan.
Muita Pohjoismaihin kohdistuvia turvallisuushaasteita ovat heidän mukaansa kyberhyökkäykset, informaatio-operaatiot ja tiedustelutoiminta. Nykyinen turvallisuustilanne on vaikuttanut kaikkiin Pohjoismaihin ja myös pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, he arvioivat.
Puolustusministeri Bramsenin mukaan Nato-maa Tanska on täysin valmis tukeutumaan Nordefcoon myös kriisitilanteessa.
– Sitä varten harjoittelemme kriisikonsultaatioita, hän sanoo.
Kriisikonsultaatiot ovat puolustusministerien Tukholmassa hyväksymä uusi mekanismi, jonka avulla Pohjoismaat voivat aiempaa paremmin saavuttaa yhteisen tilannekuvan mahdollisen kriisin ja konfliktin aikana.
– Pohjoismaiden puolustushallinnot voivat konsultoida toisiaan, mikäli alueellinen vakaus, koskemattomuus tai turvallisuus ovat uhattuna. Sitä voidaan hyödyntää myös näkemysten vaihtamiseen kansainvälisistä tapahtumista, joilla on vaikutusta Pohjolan turvallisuustilanteeseen, tai joiden osalta Pohjoismailla on yhteinen turvallisuusintressi, puolustusministerit sanovat.

Saksan puolustusministeri: Haluamme vahvistaa Natoa

Saksan tavoitteena on Kramp-Karrenbauerin mukaan Naton vahvistaminen. Eurooppalainen yhteistyö tukee hänen mukaansa tätä tavoitetta.
– Tarkoitan sitä, että mikä tahansa eurooppalaisen puolustuksen vahvistaminen vahvistaa myös Naton eurooppalaista pilaria.
Saksan näkökulmasta katsottuna Nato on meidän etujemme mukainen. Se on meidän turvallisuusliittomme.

Ruotsi kaavailee merkittävää lisäpanostusta puolustukseen

Aseellisen selkkauksen riski Itämeren alueella on ruotsalaisraportin mukaan selvästi aiempaa suurempi.
Ruotsin puolustusvoimat esittää merkittäviksi luonnehdittuja lisäresursseja kaikkiin puolustushaaroihin. Asia käy ilmi maan hallitukselle perjantaina luovutetusta raportista.
– Puolustusvoimien prioriteetit on punnittu kokonaisuuden näkökulmasta tavoitteena tuottaa tehokasta puolustuskykyä ja ottaa iso uusi askel kohti vahvempaa puolustusta. Ehdotuksemme mukaan kaikkia puolustushaaroja ja aselajeja vahvistetaan, puolustusvoimien ylipäällikkö, kenraali Micael Bydén sanoo.
Raportissa esitetään muun muassa Ruotsin maavoimien olemassa olevien kahden prikaatin vahventamista sekä kolmannen prikaatin perustamista. Samalla on määrä käynnistää taistelupanssarivaunu 122:n- ja rynnäkköpanssarivaunu 90 -kaluston modernisointi ja päivittäminen.
Ilmavoimissa säilytetään nykyiset kuusi lennostoa ja koulutuskäyttöön ehdotetaan hankittavaksi uusia harjoituskoneita. Myös kodinturvajoukkojen toimintakykyä halutaan vahvistaa esimerkiksi hankkimalla uusia ajoneuvoja, sensoreita ja pimeätoimintakalustoa.
Uudistusten myötä Ruotsin sodanajan joukkojen vahvuus nousisi noin 100 000 sotilaaseen vuoteen 2030 mennessä.
– Suosituksemme tarkoittaa sitä, että sotilaallinen suorituskyky ja kriisinkestävyys paranevat. Samaan aikaan se luo vakaan pohjan jatkuvalle kasvulle, kenraali Bydén toteaa.
Itämeri olisi yhtä operaatioaluetta
Ruotsin puolustusvoimien raportti maalaa maan lähialueiden turvallisuustilannetta aiempaa synkemmin sävyin.
– Ruotsin lähiympäristöä luonnehtii sotilaallisen voiman lisääntynyt sijoittelu ja kasvanut sotilaallinen toiminta. Tähän sisältyy kohonnut sotilaallisten selkkausten ja eskalaatioon johtavan vastakkainasettelun riski, raportissa todetaan.
– Natoon kuuluvat Baltian maat katsovat, että niiden alueisiin kohdistuu Venäjän sotilaallinen uhka, joka johtuu niiden maantieteellisestä läheisyydestä Venäjään. Krimin laiton liittäminen ja Venäjän käyttäytyminen Itä-Ukrainassa ovat lisänneet useiden Nato-maiden piirissä näkemystä, jonka mukaan Venäjä on valmis käyttämään sotilaallisia keinoja poliittisten päämääriensä saavuttamiseen. Tätä tukee myös se, että Venäjä on sijoittanut useita taktisille ydinaseille soveltuvia pitkän kantaman asejärjestelmiä Kaliningradin ja Pietarin alueille, raportti huomauttaa.
Jos Venäjä iskisi Baltiaan, koko Itämeren alue ja kaikki Pohjoismaat muodostaisivat raportin mukaan todennäköisesti yhden operaatioalueen. Näin myöskään Ruotsi ei voisi pysytellä syrjässä, vaan tulisi vääjäämättä temmatuksi konfliktiin.
– Naton eurooppalaisista jäsenmaista Britannialla ja Ranskalla on käytettävissään eniten sotilaallista voimaa. Niistä Britannia on osoittanut suurinta mielenkiintoa osallistua Ruotsin lähialueilla sijaitsevien Nato-maiden puolustukseen. Yhdysvaltojen rinnalla Britannia on siis tässä tilanteessa tärkeä avun tuottaja. Kokonsa ja maantieteellisen asemansa vuoksi myös Saksa on tärkeä turvallisuuspoliittinen toimija, raportissa päätellään.

Venäläiset tulloop ja lopettaa homotuksen Suomesta & Sverigestä. Otsen harasoo.

Putin käyttää nykyään vaippoja.

Ps. Varmaa tietoa

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 järjestetään Kaakkois-Suomen alueella 27.11.–4.12.2019. Tavoitteena on harjoitella Puolustusvoimien yhteisten suorituskykyjen käyttöä Rajavartiolaitoksen kanssa sekä valmiutta vastata nopeasti kehittyviin tilanteisiin Kaakkois-Suomen alueella.

Virolaiset lähtevät tulemaan Narvasta.
Lähde: Sputnik News

Kuinkahan kauan herrat luulee suomalaisen korpipullukan sotivat jollain vitun pikavelli pussisafkalla kun pitsaa ja kepappia ei saa tilattua kun puhelimet ei toimi ja venäjä häiritsee GPS laitteita niin ettei pitsataksi ees osaisi perille.

Metsien kaikuja:

Stm. Herra kapteeni, saanko puhutella?

Kapt. Puhutelkaa lepo.

Stm. Herra kapteeni, teistä on tullut pullukka.

Kapt. Kiitän. Saisiko olla sipsejä ja limua ja suklaata.

Stm. Herra kapteeni, oikein mielellänihän minä

mmmmmmm. mässyn mässyn. mums mums.

#Venäjän yllätyshyökkäystä pelätään#, kuka pelkää ja miksi sellaista lietsotaan tavallisen kansan mieliin.
Todellinen uhka on lännessä ja mahdollisessa tulevassa pakolaistulvassa.
Mitä teemme, jos Ruotsi taas ajattaa pakolaisia suoraan Tornioon, määrät saattavat olla todella suuria?