Kuinka nopeasti hiilidioksidi leviää ympäröivään ilmamassaan tyynellä ilmalla ? Kuinka nopeasti horisontaalisesti ja vertikaalisesti.. Onko missään paine lämpö olosuhteissa hiilidioksidi ympäröivää ilmaa raskaampaa.
Onko kuitenkin ilmavirtaukset pääasiallinen hiilidioksidin ilmakehään leviämisen mekanismi. Paljonko pitoisuus ohenee ylöspäin menessä.
Hiilidioksidin leviämisnopeus
Anonyymi
46
490
Vastaukset
- Anonyymi
Ilmaa raskaampana se ei tyynellä leviä mihinkään, vaan painuu maahan.
- Anonyymi
Ei ole tilannetta että ilma ei lainkaan liikkuisi, muutenhan typpi ja haooikin olisivat eri kerroksissa ja vesihöyry olisi ylimpänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole tilannetta että ilma ei lainkaan liikkuisi, muutenhan typpi ja haooikin olisivat eri kerroksissa ja vesihöyry olisi ylimpänä.
No niinpä.
Voit vaikka tehdä kokeen että kaadat kuumaa ja kylmää vettä sekaisin astiaan ja odottelet, nouseeko se kuuma vesi kevyempänä pintaan ja kylmä pohjalle.
Pelkkä molekyylien liike tasaa pitoisuudet ja lämpöerot nopeasti, ellei ulkopuolista energiaa tule sekaan.
- Anonyymi
CO2-molekyyli liikkuu 20 C ilmassa suunnilleen äänen nopeudella. Törmäilee siinä mennessään.
- Anonyymi
Joo kauan ei se ehdi lämmittämään mitään.
Muutenkin koko ilmastoaihe liikkuu liikaa Co2n ympärillä.
Merissä ei vesi sekoitu niin kuin väitit. Kylmä on pohjalla. - Anonyymi
Mistähän tää liikekergia tulee jos on vielä ilmaa raskaampaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistähän tää liikekergia tulee jos on vielä ilmaa raskaampaa?
Molekyylien liike on aineeseen sitoutunutta lämpöenergiaa.
Kaasuissa lämpötilaerot vaikuttavat tiheyteen ja syntyy paikallisia nosteita, jotka sotkee koko massaa.
Lämpöä siirtyy koska mistäkin ja koska mirenki, maapallolla ei ole mitään materiaa, joka ei sisältäisi lämpöenergiaa.
- Anonyymi
Hyvä esimerkki sekoittumattomuudesta on kloori, joka on hiukan hiilidioksidia painavampaa, Cl2 71, CO2 44. Ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyissä kokeissa todettiin että kloorin sekoittuminen ilmassa on melkoisen hidasta vaikka tuuli klooripilveä kuljettelisikin kilometrikaupalla.
Italiassa on luola, jossa ihmiset pystyvät hengittämään ihan hyvin, mutta koirilta menee taju lattialle kerrostuneen hiilidioksidin vaikutuksesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cave_of_Dogs- Anonyymi
CO2 merkitystä ilmaston lämpenemiseen ruvettiin pitämään osallisena syystä että sen pitoisuus ja lämpötilan nousu korreloivat toisiinsa.
Tästä syntyi ristiriita kun havaittiin että jos CO2 pitoisuuden vaikutus olisi logaritminen, niin suora korrelaatio todistaisi että keskinäinen lineaaririippuvuus ei voisi olla mahdollinen.
Toinen kiusallinen ilmiö on että lämpötilan nousu on tapahtunut ainoastaan alailmakehässä, joka puhuisi vesihöyryn dominoivasta vaikutuksesta jo pitoisuuksien ja Arheniuksen itsensäkin aikanaan esittämän mukaan.
No toistaiseksi kukaan ei ole vielä kyennyt osoittamaan edes että kumpikaan olisi syyllinen tai ensisijainen vaikuttaja ilmaston lämpenemiseen.
Sekoittumisesta se, että aikanaan klooria tutkittiin ihmisaistien perusteella, haju on pitoisuusominaisuus, joten havainnot rajoittuvat vain sen mukaan.
Merivedetkin käyttäytyvät entropiasäännön mukaan, se miksi käytännössä on lämpötilaeroja, johtuu siitä että tilanne ei ole stabiili, lämpöä siirtyy veteen pinnalta ja pohjalta eri tavalla ja kierto on jatkuva. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
CO2 merkitystä ilmaston lämpenemiseen ruvettiin pitämään osallisena syystä että sen pitoisuus ja lämpötilan nousu korreloivat toisiinsa.
Tästä syntyi ristiriita kun havaittiin että jos CO2 pitoisuuden vaikutus olisi logaritminen, niin suora korrelaatio todistaisi että keskinäinen lineaaririippuvuus ei voisi olla mahdollinen.
Toinen kiusallinen ilmiö on että lämpötilan nousu on tapahtunut ainoastaan alailmakehässä, joka puhuisi vesihöyryn dominoivasta vaikutuksesta jo pitoisuuksien ja Arheniuksen itsensäkin aikanaan esittämän mukaan.
No toistaiseksi kukaan ei ole vielä kyennyt osoittamaan edes että kumpikaan olisi syyllinen tai ensisijainen vaikuttaja ilmaston lämpenemiseen.
Sekoittumisesta se, että aikanaan klooria tutkittiin ihmisaistien perusteella, haju on pitoisuusominaisuus, joten havainnot rajoittuvat vain sen mukaan.
Merivedetkin käyttäytyvät entropiasäännön mukaan, se miksi käytännössä on lämpötilaeroja, johtuu siitä että tilanne ei ole stabiili, lämpöä siirtyy veteen pinnalta ja pohjalta eri tavalla ja kierto on jatkuva."Sekoittumisesta se, että aikanaan klooria tutkittiin ihmisaistien perusteella, haju on pitoisuusominaisuus, joten havainnot rajoittuvat vain sen mukaan."
Kyllä klooripilven pystyy havaitsemaan ihan näköaistilla. Pitoisuutta ei kannata mennä testaamaan hajun perusteella.
Joskus viime vuosisadan alkupuolella kloorin isotoopit 35 ja 36 eroteltiin painovoiman ja konvektion avulla. Laitteessa oli jäähdytetty pystysuora lasiputki ja sen keskellä lämmitystä varten vastuslanka.
Putkessa epäsekoittuminen johti siihen että kevyempi isotooppi kerääntyi ylös ja ja painavampi isotooppi valui pohjalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sekoittumisesta se, että aikanaan klooria tutkittiin ihmisaistien perusteella, haju on pitoisuusominaisuus, joten havainnot rajoittuvat vain sen mukaan."
Kyllä klooripilven pystyy havaitsemaan ihan näköaistilla. Pitoisuutta ei kannata mennä testaamaan hajun perusteella.
Joskus viime vuosisadan alkupuolella kloorin isotoopit 35 ja 36 eroteltiin painovoiman ja konvektion avulla. Laitteessa oli jäähdytetty pystysuora lasiputki ja sen keskellä lämmitystä varten vastuslanka.
Putkessa epäsekoittuminen johti siihen että kevyempi isotooppi kerääntyi ylös ja ja painavampi isotooppi valui pohjalle.Juu, e ine levii tavalliset pilvetkään, lilluu vaan tyynessä paikallaan.
Taitaa nuo halogeenit käyttäytyä eri lailla kuin kaasut keskenään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, e ine levii tavalliset pilvetkään, lilluu vaan tyynessä paikallaan.
Taitaa nuo halogeenit käyttäytyä eri lailla kuin kaasut keskenään.Pilvi ei olekaan kaasumaista vettä vaan hyvin pieniksi pisaroiksi tiivistynyttä vettä. Nämä käyttäytyvät varsin eri tavalla kuin pelkkä kaasu.
Kaasupäästöjen käyttäytymistä ilmakehässä on mallinnettu aika paljon kun se on saasteiden leviämisen kannalta katsottuna oleellinen asia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_dispersion_modeling
Tuosta siis lisää tietoa aiheesta jos kiinnostaa. Menee varsin monimutkaiseksi ja vaatii numeerista mallintamista isoilla tietokoneilla.
- Anonyymi
Ilmakehässä kaasuja yrittää erottaa toisistaan gravitaatio ja niitä sekoittaa diffuusio (kaasumolekyylien törmäilystä aiheutuva satunnaisliike) ja makroskooppiset kaasujen virtaukset.
Happimolekyylin O2 paino on 2*16 = 32
Typpimolekyylin N2 paino on 2*14 = 28
Vesihöyryn H2O paino on 2*1 16 = 18
Hiilidioksidin CO2 paino on 1*12 2*16= 44
Argonin Ar paino on 1*40 = 40
Kun molekyylimassoissa on pieni ero niin erkaloitumisen määrä ilmakehässä Maapallon gravitaation vuoksi on pientä. Jos otat esimerkiksi rikkiheksafluoridia SF6 jonka massa on huomattavasti suurempi kuin ilman komponenttien niin tilanne on aivan toinen:
https://www.youtube.com/watch?v=1PJTq2xQiQ0
Tuossa näet miten SF6 käyttäytyy... - Anonyymi
Laita tämä hakusanaksi:
10.5194/acp-11-2455-2011
Hakusanalla löytyy artikkeli P. Y. Foucher et al vuodelta 2011, jossa on tietoa hiilidioksidin pystysuuntaisesta jakaumasta ilmakehässä. Mittauksien perusteella pystyprofiilissa oli CO2 pitoisuuden keskiarvojen vaihtelua oli alle 12 ppm merenpinnan tason ja jonkun 20 km korkeuden (7kPa = 70hPa paine) välimaastossa.- Anonyymi
Muodostaa kiinnostavan tilanteen, sillä vesihöyry, paljon kevyempänä kasaantuu lähes kokonaisuudessaan alailmakehään -10 km, lämpötila tiivistää suurimman osan pisaroiksi ylempänä.
Kasvihuoneilmiön vaikutuksen sanotaan olevan juuri alailmakehässä, joten miten sen hiilidioksidin osuus lopulta jakautuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muodostaa kiinnostavan tilanteen, sillä vesihöyry, paljon kevyempänä kasaantuu lähes kokonaisuudessaan alailmakehään -10 km, lämpötila tiivistää suurimman osan pisaroiksi ylempänä.
Kasvihuoneilmiön vaikutuksen sanotaan olevan juuri alailmakehässä, joten miten sen hiilidioksidin osuus lopulta jakautuu.Hiilidioksidin vaikutus on alailmakehässä suuri siksi, että pitkäaaltoisen lämpösäteilyn absorptioon vaikuttaa kasvihuonekaasun molekyylien absoluuttinen määrä eikä niiden suhteellinen osuus. Yläilmakehän harva kaasu ei lämpösäteilyä paljoa pidättele.
Alailmakehässä on ilman tiheys suurimmillaan joten vastaavasti myös hiilidioksidimolekyylien lukumäärä kuutiometrissä on siellä suurimmillaan.
Tuon yllä mainitun Foucherin tutkimuksen mukaan hiilidioksidin suhteellinen osuus ei paljoa vaihtele ilmakehän alimman 20 kilometrin matkalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidin vaikutus on alailmakehässä suuri siksi, että pitkäaaltoisen lämpösäteilyn absorptioon vaikuttaa kasvihuonekaasun molekyylien absoluuttinen määrä eikä niiden suhteellinen osuus. Yläilmakehän harva kaasu ei lämpösäteilyä paljoa pidättele.
Alailmakehässä on ilman tiheys suurimmillaan joten vastaavasti myös hiilidioksidimolekyylien lukumäärä kuutiometrissä on siellä suurimmillaan.
Tuon yllä mainitun Foucherin tutkimuksen mukaan hiilidioksidin suhteellinen osuus ei paljoa vaihtele ilmakehän alimman 20 kilometrin matkalla.OIKOFIX
Et tainnut huomata mitä tarkoitin.
Suhteellisella osalla tarkoitin ensisijaisesti suhdetta vesihöyryyn, joka on se dominoiva kasvihuonekaasu, sen suhteellinen osuus on alailmakehässä aivan eri kertaluokkaa kuin yläilmakehässä tai, ja kun IR-säteilyn absorptio pääosin tapahtuu juuri alailmakehässä, jää hiilidioksidin osuus aivan eri tasolle, kuin mitä annetaan ymmärtää sen ja vesihöyryn keskimääräisen pitoisuuksien suhteen olevan.
Eli vesihöyryn pitoisuus alailmakehässä on aivan eri kertaluokkaa kuin keskimääräinen, päinvastoin kuin CO2-pitoisuus, joka on edellisen mukaan lähes sama kaikilla korkeuksilla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
OIKOFIX
Et tainnut huomata mitä tarkoitin.
Suhteellisella osalla tarkoitin ensisijaisesti suhdetta vesihöyryyn, joka on se dominoiva kasvihuonekaasu, sen suhteellinen osuus on alailmakehässä aivan eri kertaluokkaa kuin yläilmakehässä tai, ja kun IR-säteilyn absorptio pääosin tapahtuu juuri alailmakehässä, jää hiilidioksidin osuus aivan eri tasolle, kuin mitä annetaan ymmärtää sen ja vesihöyryn keskimääräisen pitoisuuksien suhteen olevan.
Eli vesihöyryn pitoisuus alailmakehässä on aivan eri kertaluokkaa kuin keskimääräinen, päinvastoin kuin CO2-pitoisuus, joka on edellisen mukaan lähes sama kaikilla korkeuksillaEdelleenkin, merkittävää ei ole suhteellinen pitoisuus vaan absoluuttinen molekyylien lukumäärä tilavuusyksikköä kohti. Siksi alin osa ilmakehästä on tässä tärkeä myös hiilidioksidin osalta, koska vakiopitoisuudella molekyylien määrä on suoraan verrannollinen paineeseen.
Tuosta on jo ollut puhetta, löytyy keskustelusta "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla" viestistä, jonka kirjoitti nimimerkki lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41
Viestissä mainittujen lähteiden perusteella maan pinnalla mitattavasta takaisinsäteilystä 32...36 % tulee alimmasta 10 metrin kerroksesta ilmaa ja vain 15...20% tulee yli 500 metrin korkeudesta. Nostan tuon keskustelun esille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin, merkittävää ei ole suhteellinen pitoisuus vaan absoluuttinen molekyylien lukumäärä tilavuusyksikköä kohti. Siksi alin osa ilmakehästä on tässä tärkeä myös hiilidioksidin osalta, koska vakiopitoisuudella molekyylien määrä on suoraan verrannollinen paineeseen.
Tuosta on jo ollut puhetta, löytyy keskustelusta "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla" viestistä, jonka kirjoitti nimimerkki lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41
Viestissä mainittujen lähteiden perusteella maan pinnalla mitattavasta takaisinsäteilystä 32...36 % tulee alimmasta 10 metrin kerroksesta ilmaa ja vain 15...20% tulee yli 500 metrin korkeudesta. Nostan tuon keskustelun esille.No nyt en kyllä ymmärrä, mitä yrität kuvata.
Homogeenisessa kaasuseoksessa eri kaasujen absoluuttinen molekyylien määrä on suhteessa niiden tilavuusosuuteen, joten jos vesihöyryn keskimääräinen pitoisuus (siis myös molekyylimäärän osuus) on keskimäärin 0.2 % ja alailmakehässä jopa 5%, sen osuus suhtessa CO2.n molekyylimäärään (0.04 %) on taatusti erilainen myös absorption suhteen.
Mainitsemasi "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla", väärintulkintoineen ei liity tähän, tarkoituksena oli todeta että CO2. n osuus säteilyn absorptiosta pienenee hyvin voimakkaasti pintaa lähestyttäessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin, merkittävää ei ole suhteellinen pitoisuus vaan absoluuttinen molekyylien lukumäärä tilavuusyksikköä kohti. Siksi alin osa ilmakehästä on tässä tärkeä myös hiilidioksidin osalta, koska vakiopitoisuudella molekyylien määrä on suoraan verrannollinen paineeseen.
Tuosta on jo ollut puhetta, löytyy keskustelusta "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla" viestistä, jonka kirjoitti nimimerkki lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41
Viestissä mainittujen lähteiden perusteella maan pinnalla mitattavasta takaisinsäteilystä 32...36 % tulee alimmasta 10 metrin kerroksesta ilmaa ja vain 15...20% tulee yli 500 metrin korkeudesta. Nostan tuon keskustelun esille.Mutta säteilemällä ei siirry paljoakaan lämpöä matalissa lämpötiloissa eikä siirry kylmemmästä lämpimämpään päin. Maan pinnasta lämpö siirtyy suurimmalta osin tuohon alimpaan 10 metrin ilmakerrokseen johtumalla ja kuljettumalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta säteilemällä ei siirry paljoakaan lämpöä matalissa lämpötiloissa eikä siirry kylmemmästä lämpimämpään päin. Maan pinnasta lämpö siirtyy suurimmalta osin tuohon alimpaan 10 metrin ilmakerrokseen johtumalla ja kuljettumalla.
Suurin osa lämmöstä Maapallon ilmakehässä siirtyy olomuodon muutosten avulla eli veden höyrystymisen, ilmaa kevyemmän vesihöyryn nousemisen, kylmyydessä tapahtuvan veden tiivistymisen ja satamisen kautta.
Säteilemällä siirtyy Maapallon pinnan lämpötiloissa kuitenkin ilmaston kannalta katsottuna merkittäviä määriä energiaa. Ikävää on se, että hiilidioksidilla on emissiota sellaisilla aallonpituuksilla joita vesihöyry ei ole saturoinut eli vesihöyry ei olemassaololllaan estä sitä osallistumasta lämmönsiirron hidastamiseen Maapallon pinnasta ulos avaruuteen.
Säteilemällä tapahtuvaan lämmön nettosiirron tehoon kuumemmasta kappaleesta kylmempään ympäristöön vaikuttaa sekä kylmemmän ympäristön että kuumemmman kappaleen lämpötila. Lämmön nettosiirron teho on verrannollinen kuuman kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljännen potenssin ja kylmän ympäristön absoluuttisen lämpötilan neljännen potenssin erotukseen. Asia on käsitelty mainitussa keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla".
Maapallon pinnan lämpötaloutta on kuvailtu tuossa yllä mainitun keskustelun viestissä
lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41
esille tuodun julkaisun 8. luvussa, jonka nimi suomennettuna olisi "Pinnan pitkäaaltoisen säteilyn budjetti". Viestissä myös kerrotaan miten kuka tahansa asiasta kiinnostunut saa halutessaan tuon artikkelin luettavakseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurin osa lämmöstä Maapallon ilmakehässä siirtyy olomuodon muutosten avulla eli veden höyrystymisen, ilmaa kevyemmän vesihöyryn nousemisen, kylmyydessä tapahtuvan veden tiivistymisen ja satamisen kautta.
Säteilemällä siirtyy Maapallon pinnan lämpötiloissa kuitenkin ilmaston kannalta katsottuna merkittäviä määriä energiaa. Ikävää on se, että hiilidioksidilla on emissiota sellaisilla aallonpituuksilla joita vesihöyry ei ole saturoinut eli vesihöyry ei olemassaololllaan estä sitä osallistumasta lämmönsiirron hidastamiseen Maapallon pinnasta ulos avaruuteen.
Säteilemällä tapahtuvaan lämmön nettosiirron tehoon kuumemmasta kappaleesta kylmempään ympäristöön vaikuttaa sekä kylmemmän ympäristön että kuumemmman kappaleen lämpötila. Lämmön nettosiirron teho on verrannollinen kuuman kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljännen potenssin ja kylmän ympäristön absoluuttisen lämpötilan neljännen potenssin erotukseen. Asia on käsitelty mainitussa keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla".
Maapallon pinnan lämpötaloutta on kuvailtu tuossa yllä mainitun keskustelun viestissä
lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41
esille tuodun julkaisun 8. luvussa, jonka nimi suomennettuna olisi "Pinnan pitkäaaltoisen säteilyn budjetti". Viestissä myös kerrotaan miten kuka tahansa asiasta kiinnostunut saa halutessaan tuon artikkelin luettavakseen.No no !
Säteilyn osuuteen en puutu, mutta hiilidioksidilla ei tiettävästi ole sellaista absorptioikkunaa, joka poikkeaisi vesihöyrystä.
Hiilidioksidin osuus on vain täydentää vesihöyryä, mikä sen osuus sitten lienee, taitaa olla enemmän uskon kuin tiedon varassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin, merkittävää ei ole suhteellinen pitoisuus vaan absoluuttinen molekyylien lukumäärä tilavuusyksikköä kohti. Siksi alin osa ilmakehästä on tässä tärkeä myös hiilidioksidin osalta, koska vakiopitoisuudella molekyylien määrä on suoraan verrannollinen paineeseen.
Tuosta on jo ollut puhetta, löytyy keskustelusta "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla" viestistä, jonka kirjoitti nimimerkki lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41
Viestissä mainittujen lähteiden perusteella maan pinnalla mitattavasta takaisinsäteilystä 32...36 % tulee alimmasta 10 metrin kerroksesta ilmaa ja vain 15...20% tulee yli 500 metrin korkeudesta. Nostan tuon keskustelun esille.Ja taas mussuttaja koittaa mainostaa omia viestejään ja harhaoppejaan täällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No no !
Säteilyn osuuteen en puutu, mutta hiilidioksidilla ei tiettävästi ole sellaista absorptioikkunaa, joka poikkeaisi vesihöyrystä.
Hiilidioksidin osuus on vain täydentää vesihöyryä, mikä sen osuus sitten lienee, taitaa olla enemmän uskon kuin tiedon varassa.Katsopa uudelleen hiilidioksidin ja veden absorptiospektrejä ja palataan sitten asiaan kun olet tehnyt kotitehtäväsi.
en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_absorption_by_water
Tuosta näet vihjeet mitä aallonpituuksia kannattaa vilkuilla. Hiilidioksidin absorptio näkyy punaisella ja veden absorptio näkyy vihreänä. Kiinnostava alue on pitkäaaltoisen infrapunan osa spektristä eli yli 2 µm aallonpituudet. Katso mitä tapahtuu esimerkiksi hieman 4 µm yläpuolella. Skaala on logaritminen eli yhden yksikön muutos pystysuunnassa vastaa kymmenkertaista eroa absorption voimakkuudessa.
Kuvan perusteella osaat katsoa oikeita kohtia mitatuista spektreistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsopa uudelleen hiilidioksidin ja veden absorptiospektrejä ja palataan sitten asiaan kun olet tehnyt kotitehtäväsi.
en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_absorption_by_water
Tuosta näet vihjeet mitä aallonpituuksia kannattaa vilkuilla. Hiilidioksidin absorptio näkyy punaisella ja veden absorptio näkyy vihreänä. Kiinnostava alue on pitkäaaltoisen infrapunan osa spektristä eli yli 2 µm aallonpituudet. Katso mitä tapahtuu esimerkiksi hieman 4 µm yläpuolella. Skaala on logaritminen eli yhden yksikön muutos pystysuunnassa vastaa kymmenkertaista eroa absorption voimakkuudessa.
Kuvan perusteella osaat katsoa oikeita kohtia mitatuista spektreistä.Oikea kohta on 15µm.
Tullut mielenkiintoisia vastauksia. Suurin osa Maan pinnasta on vettä eli tasaisempaa, vesi myös reagoi hiilidioksidin kanssa. Maan pinta on epätasaista ja hiilidioksidi regoi eri tavalla kasvien kanssa. Kukkulan päällä on hieman eri ilmaseos kuin alhalla laaksossa. Tämän kaiken erilaisuuden toteaminen yhtenäisenä jonain globaalina keskiarvona ei varmaan ole helppoa kun ilmakehä on kokoajan myös liikkeessä. Kuinka ylipäätään voidaan saada jokin luotettava globaali hiilidioksidin keskiarvo koko planeetalle?
- Anonyymi
Eihän sitä voidakaan saada.
Ne "viralliset" käsinpoimitut tulokset edustavat lämpenemishakuista agendaa.
Alla Vaisalan mittuksia FMI:n sivulla.
Tuloksia sivulta 11 alkaen.
CO2 pitoisuus saattaa vaihdella muutamien tuntien aikana satoja ppm:iä, joten poimi siitä sitten miljoonasosan tarkkuudella jotain "virallista" pitoisuutta.
https://testbed.fmi.fi/Meetings/HTBworkshop20070412/2-6_HTB20070412_Uusimaa.pdf - Anonyymi
Insinöörin Työkaluboksi - sivustolla on hyödyllisiä graafeja tähän asiaan liittyen, lyhytlinkki auki kirjoitettuna on urly piste fi kauttaviiva 1o36
Laitan samaisen linkin näkyviin myöhemmin erillisessä viestissä. Tuosta näkee miten hiilidioksidi ja muutamat muutkin kaasut liukenevat veteen eri lämpötiloissa, kun kyseisen kaasun osapaine veden ulkopuolella on 100 kPa eli ilman paine. Kun kaasun osapaine on tuota vähäisempi niin liukoisuus vähenee samassa suhteessa.
Nolla-asteisen veden sisältämä hiilidioksidin määrä olisi 3.4 grammaa per kilogramma vettä, jos siis veden ulkopuolella olisi yhden ilmakehän paine hiilidioksidia. Kun hiilidioksidia on 400 ppm eli sen suhteellinen osuus on (400/1000000)=0.0004 niin hiilidioksidin määrä pilvien vesipisaroissa on vastaavasti 0.0004 * 3.4 = 0.0014 grammaa kiloa kohti.
Kuutiometri merenpinnan ilmaa (T=0ºC) painaa noin 1.3 kg. Kun hiilidioksidin määrä ilmassa on 400ppm niin kuutiometrissä ilmaa on hiilidioksidia 0.0004*1.3 kg = 0.0005 kg eli 0.5 grammaa.
Kun veteen liukenee hiilidioksidia 0.0014 g per kilogramma niin yhden (1) kuutiometrin ilmaa sisältämä hiilidioksidimäärä liukenee (0.5g)/(0.0014g/kg)= 360 kg massaan vettä. Harjoitustehtäväksi jätetään sen selvittäminen kuinka paljon esimerkiksi rankkasateessa vettä putoaa maahan kilogrammoina verrattuna siihen määrään ilmaa kuutiometreinä, jonka tilavuuden sadepilvi sisältää ja jonka läpi tuo rankkasateen vesi kulkeutuu pudotessaan maahan.
Ilmakehän nestemäisessä muodossa oleva vesi ei siis säilytä merkittävää määrää ilmakehän hiilidioksidimäärästä. Kaasumaisessa muodossa oleva osuus ilmakehän vedestä ei tietenkään liuota yhtään hiilidioksidia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Insinöörin Työkaluboksi - sivustolla on hyödyllisiä graafeja tähän asiaan liittyen, lyhytlinkki auki kirjoitettuna on urly piste fi kauttaviiva 1o36
Laitan samaisen linkin näkyviin myöhemmin erillisessä viestissä. Tuosta näkee miten hiilidioksidi ja muutamat muutkin kaasut liukenevat veteen eri lämpötiloissa, kun kyseisen kaasun osapaine veden ulkopuolella on 100 kPa eli ilman paine. Kun kaasun osapaine on tuota vähäisempi niin liukoisuus vähenee samassa suhteessa.
Nolla-asteisen veden sisältämä hiilidioksidin määrä olisi 3.4 grammaa per kilogramma vettä, jos siis veden ulkopuolella olisi yhden ilmakehän paine hiilidioksidia. Kun hiilidioksidia on 400 ppm eli sen suhteellinen osuus on (400/1000000)=0.0004 niin hiilidioksidin määrä pilvien vesipisaroissa on vastaavasti 0.0004 * 3.4 = 0.0014 grammaa kiloa kohti.
Kuutiometri merenpinnan ilmaa (T=0ºC) painaa noin 1.3 kg. Kun hiilidioksidin määrä ilmassa on 400ppm niin kuutiometrissä ilmaa on hiilidioksidia 0.0004*1.3 kg = 0.0005 kg eli 0.5 grammaa.
Kun veteen liukenee hiilidioksidia 0.0014 g per kilogramma niin yhden (1) kuutiometrin ilmaa sisältämä hiilidioksidimäärä liukenee (0.5g)/(0.0014g/kg)= 360 kg massaan vettä. Harjoitustehtäväksi jätetään sen selvittäminen kuinka paljon esimerkiksi rankkasateessa vettä putoaa maahan kilogrammoina verrattuna siihen määrään ilmaa kuutiometreinä, jonka tilavuuden sadepilvi sisältää ja jonka läpi tuo rankkasateen vesi kulkeutuu pudotessaan maahan.
Ilmakehän nestemäisessä muodossa oleva vesi ei siis säilytä merkittävää määrää ilmakehän hiilidioksidimäärästä. Kaasumaisessa muodossa oleva osuus ilmakehän vedestä ei tietenkään liuota yhtään hiilidioksidia.Voi taivas tätä tyherrystä !
"Kun hiilidioksidin määrä ilmassa on 400ppm niin kuutiometrissä ilmaa on hiilidioksidia 0.0004*1.3 kg = 0.0005 kg eli 0.5 grammaa."
Miksi ihmisen täytyy rulla esiintymään asiassa, josta hänellä ei ole alkeellisintakaan tietoa ?
Edellä oleva lainaus osoittaa että kun lähtökohdatkin ovat, mitä sattuu, niin tulokset on samaa tasoa.
Tämäkin asia on käyty jo monesti läpi, mutta kun jotkut ovat niin "eteviä" että eivät vaivaudu edes lukemaan muiden viestejä.
Erottaneen nyt kuitenkin vielä kerran, että hiilidioksidin moolimassa on 44 g ja ilman n. 29 g ja että ppm ei ole mikään painosuhde, vaan tilavuusosuus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi taivas tätä tyherrystä !
"Kun hiilidioksidin määrä ilmassa on 400ppm niin kuutiometrissä ilmaa on hiilidioksidia 0.0004*1.3 kg = 0.0005 kg eli 0.5 grammaa."
Miksi ihmisen täytyy rulla esiintymään asiassa, josta hänellä ei ole alkeellisintakaan tietoa ?
Edellä oleva lainaus osoittaa että kun lähtökohdatkin ovat, mitä sattuu, niin tulokset on samaa tasoa.
Tämäkin asia on käyty jo monesti läpi, mutta kun jotkut ovat niin "eteviä" että eivät vaivaudu edes lukemaan muiden viestejä.
Erottaneen nyt kuitenkin vielä kerran, että hiilidioksidin moolimassa on 44 g ja ilman n. 29 g ja että ppm ei ole mikään painosuhde, vaan tilavuusosuus.Kiitos korjauksesta. Hienoa että näitä lukee myös joku jolla on muutakin sanottavaa kuin haistattelu.
Kun käytetään ppm - yksikkönä tilavuusosuuksia niin hiilidioksidin massa kuutiometriä ilmaa kohti kasvaa moolimassojen suhteella eli tekijällä 44/29 = 1.5. Tällöin kuutiometrissä ilmaa onkin 0.78 grammaa hiilidioksidia ja sen liuottamiseen tarvittava vesimäärä on 360 kg sijaan 540 kg.
Loppupäätelmä ei muutu eli ilmakehän nestemäiseen veteen liuennut osuus kaikesta hiilidioksidista ei juurikaan vaikuta asioihin kun tuota nestemäistä vettä ilmakehästä on sen verran pieni osuus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Insinöörin Työkaluboksi - sivustolla on hyödyllisiä graafeja tähän asiaan liittyen, lyhytlinkki auki kirjoitettuna on urly piste fi kauttaviiva 1o36
Laitan samaisen linkin näkyviin myöhemmin erillisessä viestissä. Tuosta näkee miten hiilidioksidi ja muutamat muutkin kaasut liukenevat veteen eri lämpötiloissa, kun kyseisen kaasun osapaine veden ulkopuolella on 100 kPa eli ilman paine. Kun kaasun osapaine on tuota vähäisempi niin liukoisuus vähenee samassa suhteessa.
Nolla-asteisen veden sisältämä hiilidioksidin määrä olisi 3.4 grammaa per kilogramma vettä, jos siis veden ulkopuolella olisi yhden ilmakehän paine hiilidioksidia. Kun hiilidioksidia on 400 ppm eli sen suhteellinen osuus on (400/1000000)=0.0004 niin hiilidioksidin määrä pilvien vesipisaroissa on vastaavasti 0.0004 * 3.4 = 0.0014 grammaa kiloa kohti.
Kuutiometri merenpinnan ilmaa (T=0ºC) painaa noin 1.3 kg. Kun hiilidioksidin määrä ilmassa on 400ppm niin kuutiometrissä ilmaa on hiilidioksidia 0.0004*1.3 kg = 0.0005 kg eli 0.5 grammaa.
Kun veteen liukenee hiilidioksidia 0.0014 g per kilogramma niin yhden (1) kuutiometrin ilmaa sisältämä hiilidioksidimäärä liukenee (0.5g)/(0.0014g/kg)= 360 kg massaan vettä. Harjoitustehtäväksi jätetään sen selvittäminen kuinka paljon esimerkiksi rankkasateessa vettä putoaa maahan kilogrammoina verrattuna siihen määrään ilmaa kuutiometreinä, jonka tilavuuden sadepilvi sisältää ja jonka läpi tuo rankkasateen vesi kulkeutuu pudotessaan maahan.
Ilmakehän nestemäisessä muodossa oleva vesi ei siis säilytä merkittävää määrää ilmakehän hiilidioksidimäärästä. Kaasumaisessa muodossa oleva osuus ilmakehän vedestä ei tietenkään liuota yhtään hiilidioksidia.Tuossa mainittu insinöörin työkalulaatikko löytyy osoitteesta
www.engineeringtoolbox.com/gases-solubility-water-d_1148.html
Varsin moni muukin hyödyllinen tieto löytyy nopeasti sen kautta... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi taivas tätä tyherrystä !
"Kun hiilidioksidin määrä ilmassa on 400ppm niin kuutiometrissä ilmaa on hiilidioksidia 0.0004*1.3 kg = 0.0005 kg eli 0.5 grammaa."
Miksi ihmisen täytyy rulla esiintymään asiassa, josta hänellä ei ole alkeellisintakaan tietoa ?
Edellä oleva lainaus osoittaa että kun lähtökohdatkin ovat, mitä sattuu, niin tulokset on samaa tasoa.
Tämäkin asia on käyty jo monesti läpi, mutta kun jotkut ovat niin "eteviä" että eivät vaivaudu edes lukemaan muiden viestejä.
Erottaneen nyt kuitenkin vielä kerran, että hiilidioksidin moolimassa on 44 g ja ilman n. 29 g ja että ppm ei ole mikään painosuhde, vaan tilavuusosuus."ppm ei ole mikään painosuhde, vaan tilavuusosuus"
Uutta kemiaa ja fysiikkaa havaittavissa palstalla. Oikeastaan silkkaapaskaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ppm ei ole mikään painosuhde, vaan tilavuusosuus"
Uutta kemiaa ja fysiikkaa havaittavissa palstalla. Oikeastaan silkkaapaskaa.Eikä se ole edes tilavuusosuus, vaan partikkelien LUKUMÄÄRÄN osuus (tilavuudesta tai painosta riippumatta) kaikkien partikkeleiden joukossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikä se ole edes tilavuusosuus, vaan partikkelien LUKUMÄÄRÄN osuus (tilavuudesta tai painosta riippumatta) kaikkien partikkeleiden joukossa.
Jos kyse on kappaleiden lukumäärästä, niin silloin on samalla kysymys massasta. Tilavuudella ei ole mitään merkitystä.
Hiilidioksidilla ei ole tilavuutta sen enempää kuin hapella tai typellä. Kaasut täyttävät astian täyteen laadusta riippumatta.
Alipainehitsarihoiturilla saattaa tietysti olla erilainen näkemys asiasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kyse on kappaleiden lukumäärästä, niin silloin on samalla kysymys massasta. Tilavuudella ei ole mitään merkitystä.
Hiilidioksidilla ei ole tilavuutta sen enempää kuin hapella tai typellä. Kaasut täyttävät astian täyteen laadusta riippumatta.
Alipainehitsarihoiturilla saattaa tietysti olla erilainen näkemys asiasta.Piti oikein tarkistaa kuka puhuu omiaan, ja tuollainen oli Wikipediassa, jsekä maininta että kaasuille ppm on tilavuusosuus.
" Tilavuusosuuksia massapitoisuuksiksi muunnettaessa voidaan käyttää paineena esimerkiksi yhtä ilmakehää eli 101,3 kPa ja lämpötilana 20 °C. Näissä olosuhteissa on useimpien kaasujen moolitilavuus riittävällä tarkkuudella 24,1 litraa. Massapitoisuus lasketaan tilavuusosuudesta seuraavasti:[1]
Massapitoisuus (mg/m³) = (Molekyylimassa (g/mol) / 24,1) × Tilavuusosuus (ppm) " - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ppm ei ole mikään painosuhde, vaan tilavuusosuus"
Uutta kemiaa ja fysiikkaa havaittavissa palstalla. Oikeastaan silkkaapaskaa.Pidetäänpäs nuorukaiset hieman vaisumpaa meteliä !
Voitte lukea lähes mistä tahansa arvioita ilmakehän ja siellä lilluvan hiilen määrästä.
Yleinen arvio on että hiiltä olisi n. 800 Gt ja ilmakehä n.5 Pt.
Jos ppm olisi painosuhde, hiiltä olisi vain 550 Gt.
Todellisuudessa hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa ppm on nimenomaan tilavuussuhde, tietysti jos haluaa halkoa hiuksia, voi kertoa viisaana että pm onkin molekyylien lukumääräsuhde, se kun on sama, koska kaasusta riippumatta samassa paineessa ja lämpötilassa molekyylien määrä on sama tilavuusyksikköä kohti. : siis näin 5*400*44/29 *12/44 = 830 Gt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Piti oikein tarkistaa kuka puhuu omiaan, ja tuollainen oli Wikipediassa, jsekä maininta että kaasuille ppm on tilavuusosuus.
" Tilavuusosuuksia massapitoisuuksiksi muunnettaessa voidaan käyttää paineena esimerkiksi yhtä ilmakehää eli 101,3 kPa ja lämpötilana 20 °C. Näissä olosuhteissa on useimpien kaasujen moolitilavuus riittävällä tarkkuudella 24,1 litraa. Massapitoisuus lasketaan tilavuusosuudesta seuraavasti:[1]
Massapitoisuus (mg/m³) = (Molekyylimassa (g/mol) / 24,1) × Tilavuusosuus (ppm) "Wikipediaan voi kirjoittaa mitä tahansa. Vai että oikein massapitoisuus :DDD
Minäkin muistan että kemian oppitunnilla läträttiin litroilla. Vähän niinkuin kossun tilavuusprosenteilla.
Aikuisten oikeasti moolisuhteissa ei mitään litroja käytetä. Moolit ovat lukumääriä eikä niillä ole tilavuuksien tai litrojen kanssa mitään tekemistä.
Kokeile laskea esimerkiksi kuinka ison tilan vaatii mooli nyrkinkokoisia kivenmurikoita. Löytyykö massapitoisuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidetäänpäs nuorukaiset hieman vaisumpaa meteliä !
Voitte lukea lähes mistä tahansa arvioita ilmakehän ja siellä lilluvan hiilen määrästä.
Yleinen arvio on että hiiltä olisi n. 800 Gt ja ilmakehä n.5 Pt.
Jos ppm olisi painosuhde, hiiltä olisi vain 550 Gt.
Todellisuudessa hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa ppm on nimenomaan tilavuussuhde, tietysti jos haluaa halkoa hiuksia, voi kertoa viisaana että pm onkin molekyylien lukumääräsuhde, se kun on sama, koska kaasusta riippumatta samassa paineessa ja lämpötilassa molekyylien määrä on sama tilavuusyksikköä kohti. : siis näin 5*400*44/29 *12/44 = 830 Gt."Todellisuudessa hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa ppm on nimenomaan tilavuussuhde"
Lisää silkkaapaskaa jälleen havaittavissa palstalla. No eipä tuota kannata ihmetellä. Ilmastonlämpenemistieteilijät osaavat tieteellisesti generoida paskaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Wikipediaan voi kirjoittaa mitä tahansa. Vai että oikein massapitoisuus :DDD
Minäkin muistan että kemian oppitunnilla läträttiin litroilla. Vähän niinkuin kossun tilavuusprosenteilla.
Aikuisten oikeasti moolisuhteissa ei mitään litroja käytetä. Moolit ovat lukumääriä eikä niillä ole tilavuuksien tai litrojen kanssa mitään tekemistä.
Kokeile laskea esimerkiksi kuinka ison tilan vaatii mooli nyrkinkokoisia kivenmurikoita. Löytyykö massapitoisuutta.Puurot ja vellit jne..
Moolin määritelmä on yksiselitteinen, se kuvaa tiettyä määrää hiukkasia, yleisimmin atomeja tai molekyylejä.
Hiilidioksidikin on kaasua ja kineettinen kaasuteoria määrittelee moolin tilavuuden paineen ja lämpötilan avulla.
Se oli sitä Wikipedian tekstiä, jota et ilmeisestikään ymmärtänyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidetäänpäs nuorukaiset hieman vaisumpaa meteliä !
Voitte lukea lähes mistä tahansa arvioita ilmakehän ja siellä lilluvan hiilen määrästä.
Yleinen arvio on että hiiltä olisi n. 800 Gt ja ilmakehä n.5 Pt.
Jos ppm olisi painosuhde, hiiltä olisi vain 550 Gt.
Todellisuudessa hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa ppm on nimenomaan tilavuussuhde, tietysti jos haluaa halkoa hiuksia, voi kertoa viisaana että pm onkin molekyylien lukumääräsuhde, se kun on sama, koska kaasusta riippumatta samassa paineessa ja lämpötilassa molekyylien määrä on sama tilavuusyksikköä kohti. : siis näin 5*400*44/29 *12/44 = 830 Gt.Vai että todellisuudessa puhutaan. Ilmastoteologit voivat tietysti puhua jostain tilavuusprosenteista ja atomien supistumistilavuuksista niinkuin on tapana mututuntijoilla.
Luonnontieteilijät eivät ole mitään ali- tai ylipainehitsarihoitureita. Massa on ainoa järkevä mitta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puurot ja vellit jne..
Moolin määritelmä on yksiselitteinen, se kuvaa tiettyä määrää hiukkasia, yleisimmin atomeja tai molekyylejä.
Hiilidioksidikin on kaasua ja kineettinen kaasuteoria määrittelee moolin tilavuuden paineen ja lämpötilan avulla.
Se oli sitä Wikipedian tekstiä, jota et ilmeisestikään ymmärtänyt.Vai että mooli määritellään tilavuuden paineen ja lämpötilan avulla. :DDDDDDDDDDD
Reppanalta on tainnut jäädä moolin määritelmä ymmärtämättä. Varmaan kannattaa ottaa fysiikan oppikirja kouraan ja unohtaa wikipedian lukemisessa tapahtuneet väärinkäsitykset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai että mooli määritellään tilavuuden paineen ja lämpötilan avulla. :DDDDDDDDDDD
Reppanalta on tainnut jäädä moolin määritelmä ymmärtämättä. Varmaan kannattaa ottaa fysiikan oppikirja kouraan ja unohtaa wikipedian lukemisessa tapahtuneet väärinkäsitykset.Lienetkö pelkkä tyhmä trolli, vai aivan todella tietämätön suurisuu ?
Katso vaikka ideaalikaasun tilanyhtälöä, ja pinnistele mitä se tarkoittaa, tai paljonko siellä ilmakehässä niitä mainitsemiasi kiviä sinkoilee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lienetkö pelkkä tyhmä trolli, vai aivan todella tietämätön suurisuu ?
Katso vaikka ideaalikaasun tilanyhtälöä, ja pinnistele mitä se tarkoittaa, tai paljonko siellä ilmakehässä niitä mainitsemiasi kiviä sinkoilee.Varmaan voisit vilkaista wikipediastasi hakusanalla "meteori" niin saattaisit taas olla paljon tietoisempi niiden määrästä. Ideaalikaasun tilanyhtälöllä ei ratkaista asiaa. Eikä moolin määritelmää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai että mooli määritellään tilavuuden paineen ja lämpötilan avulla. :DDDDDDDDDDD
Reppanalta on tainnut jäädä moolin määritelmä ymmärtämättä. Varmaan kannattaa ottaa fysiikan oppikirja kouraan ja unohtaa wikipedian lukemisessa tapahtuneet väärinkäsitykset.Häh ?
Eihän tekstissä lukenut "tilavuuden, paineen ja lämpötilan avulla".
Et taida edes ymmärtää suomenkieltä, välimerkeillä on joskus suuri merkitys. D.D. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai että todellisuudessa puhutaan. Ilmastoteologit voivat tietysti puhua jostain tilavuusprosenteista ja atomien supistumistilavuuksista niinkuin on tapana mututuntijoilla.
Luonnontieteilijät eivät ole mitään ali- tai ylipainehitsarihoitureita. Massa on ainoa järkevä mitta.Palstan asiantuntevuus näyttäytyi taas kaikessa laajuudessaan.
Aika uskomatonta että jotkut osallistujat eivät edes tiedä mitä ppm yksikkö tarkoittaa kaasujen pitoisuuksina.
https://www.vaisala.com/sites/default/files/documents/CEN-TIA-Parameter-How-to-measure-CO2-Application-note-B211228FI-A.pdf
Linkki, joka ei ole mikään ilmastotieteilijöiden mielipide, ei jätä arvailuille tai omille tulkinnoille vaihtoehtoja.
- Anonyymi
Fickin lain mukaan diffuusio saa aineen leviämään korkean konsentraation alueesta matalan konsentraation alueeseen vaikka mitään virtausten aiheuttamaa sekoittumista ei tapahtuisikaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
JOKO OLETTE KUULLET, MITÄ KIURUVEDELLÄ ON SATTUNUT!
Oletteko jo kuulleet, mitä Kiuruvedellä on sattunut, voi hyvänen aika? Aivan viime tuntien aikana olisi sattunut, jos t3812330V*ttuu että mä haluan sua
Jos jotain ihmistä voi kunnolla haluta, niin hän on se. Voi Luoja auta jo! Joku jeesus hjelppa mej!914211Nolointa ikinä miehelle
On ghostata nainen jonka kanssa on ollut ystävä tai ollu orastavaa tapailua pidemmän aikaa. Osoittaa sellaista moukkamai1093982- 513638
Eli jos toisen hiki haisee ns. omaan nenään siedettävältä
Se kertoo hyvästä yhteensopivuudesta. Selvä! Olet mies minun. 🫵🥳533321- 1163294
Sattuma ja muutama väärinkäsitys
vaikuttivat siihen millaiseksi tämä kaikki muodostui. Pienet aikanaan huomaamattomat käänteet. Seuraava näytös on jo tul352146- 382112
Keskusta hajoaa Palojärvi lähtee
Suomen Keskustan ryhmä hajoaa Kemijärvellä. Kalastaja Palojärvi sai tarpeekseen ja loikkasi Sitoutumattomat Aati Virkkul261945On sillä rääpyä
Tuo ex kuntajohtaja Lea Tolonen kehtaakin tulla Ähtäriin. Ajoi laivan Karille. Kari Heikkilä oikaisi taloutta, sai laiva111623