Sibeliuksen ylitarjonta

Here we go again...

"Suomessa on paljon merkittävää postromanttista ja uusklassista musiikkia vielä levyttämättä sinfonioista kamarimusiikkiin ja oopperoista sävelrunoihin."

Mihin perustuu oletus että se levyttämätön musiikki muka olisi merkittävää? Eiköhän se musiikkina ole jo ainakin yhden sihdin läpi kulkenut ja siinä yhteydessä on todettu että keskinkertaista (Leiviskä ja knit) kun parempaakin (kuten Sibelius) on saatavilla.

Kun voisi olettaa että orkesterien ohjemistoista vastaavat ja kapellimestarit taatusti tutustuvat jokaiseen uuteen suomalaisen säveltämään teokseen jonka partituurin käsiinsä saavat, sillä uutta kuunneltavaa kun olisi löydettävä kun nyt uusimmat teokset joita edes joskus soitetaan alkavat olla jo lähes sadan vuoden takaa, mikä kertoo että kyseinen musiikin osa-ala on kriisissä.

Mutta siis, aivan samoin jos ja kun ammattilaisjalkapallossa Manchester City voittaa Norwichin 5 - 0 se tulos kertoo yksiselitteisesti laadullisesta erosta noiden kahden joukkueen välillä.

Joten jostain myös tuo lopputulos Sibelius 1600 - Muut yhteenlaskettuna noin 144 kertoo, ja eiköhän se kerro Sibeliuksen selkeästä ylivoimaisudesta mitä sävelletyn musiikin laatuun tulee.

Anonyymi kirjoitti:

Here we go again...

"Suomessa on paljon merkittävää postromanttista ja uusklassista musiikkia vielä levyttämättä sinfonioista kamarimusiikkiin ja oopperoista sävelrunoihin."

Mihin perustuu oletus että se levyttämätön musiikki muka olisi merkittävää? Eiköhän se musiikkina ole jo ainakin yhden sihdin läpi kulkenut ja siinä yhteydessä on todettu että keskinkertaista (Leiviskä ja knit) kun parempaakin (kuten Sibelius) on saatavilla.

Kun voisi olettaa että orkesterien ohjemistoista vastaavat ja kapellimestarit taatusti tutustuvat jokaiseen uuteen suomalaisen säveltämään teokseen jonka partituurin käsiinsä saavat, sillä uutta kuunneltavaa kun olisi löydettävä kun nyt uusimmat teokset joita edes joskus soitetaan alkavat olla jo lähes sadan vuoden takaa, mikä kertoo että kyseinen musiikin osa-ala on kriisissä.

Mutta siis, aivan samoin jos ja kun ammattilaisjalkapallossa Manchester City voittaa Norwichin 5 - 0 se tulos kertoo yksiselitteisesti laadullisesta erosta noiden kahden joukkueen välillä.

Joten jostain myös tuo lopputulos Sibelius 1600 - Muut yhteenlaskettuna noin 144 kertoo, ja eiköhän se kerro Sibeliuksen selkeästä ylivoimaisudesta mitä sävelletyn musiikin laatuun tulee.

Lue lisää

Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. mInä yritin kuunnella Sibeliuksen 6. sinfoniaa eilen ja turhauduin sen musiikillisesti laimeasta ja mitäänsanomattomasta muotokielestä ja otteesta sisäänpäin kääntyneessä modaalisuudessaan mutta lumouduin useamman kerran kuunneltuani impressionismista inspiraationsa saaneen Tuukkasen Meri sinfonian avausosaa areenasta ja Lauri Ikosen 6. sinfoniaa netistä niin molemmat ylittivät Sibeliuksen vaatimattoman ja ilmeeltään kamarimusiikillisen tekstuurin pakahduttavalla musiikillisella kauneudellaan. Eräs levy yhtiön edustaja johon olin yhteydessä sanoi että suomesta löytyy edelleen paljon sellaista hyvää musiikkia jota kannattaisi levyttää. Ja olihan muuan kriitikkokin sitä mieltä että Aaltosen Hiroshima sinfonia kannattaisi levyttää monine vaikuttavine fuugineen ja tehokkaine sinfonisine jaksoineen.

Anonyymi kirjoitti:

Here we go again...

"Suomessa on paljon merkittävää postromanttista ja uusklassista musiikkia vielä levyttämättä sinfonioista kamarimusiikkiin ja oopperoista sävelrunoihin."

Mihin perustuu oletus että se levyttämätön musiikki muka olisi merkittävää? Eiköhän se musiikkina ole jo ainakin yhden sihdin läpi kulkenut ja siinä yhteydessä on todettu että keskinkertaista (Leiviskä ja knit) kun parempaakin (kuten Sibelius) on saatavilla.

Kun voisi olettaa että orkesterien ohjemistoista vastaavat ja kapellimestarit taatusti tutustuvat jokaiseen uuteen suomalaisen säveltämään teokseen jonka partituurin käsiinsä saavat, sillä uutta kuunneltavaa kun olisi löydettävä kun nyt uusimmat teokset joita edes joskus soitetaan alkavat olla jo lähes sadan vuoden takaa, mikä kertoo että kyseinen musiikin osa-ala on kriisissä.

Mutta siis, aivan samoin jos ja kun ammattilaisjalkapallossa Manchester City voittaa Norwichin 5 - 0 se tulos kertoo yksiselitteisesti laadullisesta erosta noiden kahden joukkueen välillä.

Joten jostain myös tuo lopputulos Sibelius 1600 - Muut yhteenlaskettuna noin 144 kertoo, ja eiköhän se kerro Sibeliuksen selkeästä ylivoimaisudesta mitä sävelletyn musiikin laatuun tulee.

Lue lisää

Leiviskäkö muka keskinkertaista? Kuinka saatat? Leiviskän tonaalisuuden rajapuomit ylittävä polyfoninen 3. sinfonia v. 1971 on saanut minut niin pakahduksiin katseeni ylös kohti korkeuksia kohottaen ettei Sibeliuksen frigidi sävelkieli saisi kuunaan mitään vastaavaa aikaan. siis murskavoitto Leiviskälle. 2. sinfonia ja sinfonia brevis ovat myös merkittäviä. Kuopiossa ja varkaudessa taidettiin juuri esittää leiviskän 1. sinfonia ylitsepursuavassa myöhäisromantiikassaan kun Sibelius edustaa viileää klassismia.

Anonyymi kirjoitti:

Here we go again...

"Suomessa on paljon merkittävää postromanttista ja uusklassista musiikkia vielä levyttämättä sinfonioista kamarimusiikkiin ja oopperoista sävelrunoihin."

Mihin perustuu oletus että se levyttämätön musiikki muka olisi merkittävää? Eiköhän se musiikkina ole jo ainakin yhden sihdin läpi kulkenut ja siinä yhteydessä on todettu että keskinkertaista (Leiviskä ja knit) kun parempaakin (kuten Sibelius) on saatavilla.

Kun voisi olettaa että orkesterien ohjemistoista vastaavat ja kapellimestarit taatusti tutustuvat jokaiseen uuteen suomalaisen säveltämään teokseen jonka partituurin käsiinsä saavat, sillä uutta kuunneltavaa kun olisi löydettävä kun nyt uusimmat teokset joita edes joskus soitetaan alkavat olla jo lähes sadan vuoden takaa, mikä kertoo että kyseinen musiikin osa-ala on kriisissä.

Mutta siis, aivan samoin jos ja kun ammattilaisjalkapallossa Manchester City voittaa Norwichin 5 - 0 se tulos kertoo yksiselitteisesti laadullisesta erosta noiden kahden joukkueen välillä.

Joten jostain myös tuo lopputulos Sibelius 1600 - Muut yhteenlaskettuna noin 144 kertoo, ja eiköhän se kerro Sibeliuksen selkeästä ylivoimaisudesta mitä sävelletyn musiikin laatuun tulee.

Lue lisää

Ensikuulemalta on vaikea arvioida tyhjentävästi sävelteoksen musiikillista merkitystä ja arvoa joten se että se on kulkenut vasta yhden "sihdin" läpi kantaesityksen muodossa ei kerro vielä paljoakaan jonkun sävellyksen kvaliteeteista tai sen syvimmästä olemuksesta ja korkeimmasta metafyysisestä merkityksestä vaan sen pohjaan saakka luotaava syvimmän olemuksen tajuaminen ja tiedoitseminen edellyttää useita kuuntelukertoja ja niiden myötä saatuja musertavia emotionaalisia kokemuksia joita olen saanut niin Melartinin, Tuukkasen, leiviskän, Saikkolan kuin Karjalaisen Ahdinkin orkesteriteoksista.

Anonyymi kirjoitti:

Here we go again...

"Suomessa on paljon merkittävää postromanttista ja uusklassista musiikkia vielä levyttämättä sinfonioista kamarimusiikkiin ja oopperoista sävelrunoihin."

Mihin perustuu oletus että se levyttämätön musiikki muka olisi merkittävää? Eiköhän se musiikkina ole jo ainakin yhden sihdin läpi kulkenut ja siinä yhteydessä on todettu että keskinkertaista (Leiviskä ja knit) kun parempaakin (kuten Sibelius) on saatavilla.

Kun voisi olettaa että orkesterien ohjemistoista vastaavat ja kapellimestarit taatusti tutustuvat jokaiseen uuteen suomalaisen säveltämään teokseen jonka partituurin käsiinsä saavat, sillä uutta kuunneltavaa kun olisi löydettävä kun nyt uusimmat teokset joita edes joskus soitetaan alkavat olla jo lähes sadan vuoden takaa, mikä kertoo että kyseinen musiikin osa-ala on kriisissä.

Mutta siis, aivan samoin jos ja kun ammattilaisjalkapallossa Manchester City voittaa Norwichin 5 - 0 se tulos kertoo yksiselitteisesti laadullisesta erosta noiden kahden joukkueen välillä.

Joten jostain myös tuo lopputulos Sibelius 1600 - Muut yhteenlaskettuna noin 144 kertoo, ja eiköhän se kerro Sibeliuksen selkeästä ylivoimaisudesta mitä sävelletyn musiikin laatuun tulee.

Lue lisää

Juuri sitä pakahduttavuutta ja lumoavuutta jään kaipaamaan hänen sinfonioissaan jotta häntä voisi pitää vakavasti otettavana haastajana esim. Melartinille nyt kun heitit minulle haasteen juuri tällä kentällä sillä minusta hän on yliarvostettu ja suosioltaan ylimitoitettu säveltäjä.

Ne muut jotka mainitsin saavat haukkomaan henkeä pidätellen ja pakahtumaan kun sibelius saa haukottelemaan ikävystyneenä frigidin klassisminsa emotionaalisesta tyhjyydestä ja kolmisävelaiheidensa kaavamaisuudesta.

Sibelius on kaukana takana schubertista ja mozartista vaikka hän suuruudenhulluudessaan kuvittelikin 6. sinfoniassaan olevan hieman mozartia. Tuukkanen on jättiläinen ja sibelius kääpiö jos verrataan vaikka herrojen 3. sinfoniaa keskenään.

Anonyymi kirjoitti:

Sibelius on kaukana takana schubertista ja mozartista vaikka hän suuruudenhulluudessaan kuvittelikin 6. sinfoniassaan olevan hieman mozartia. Tuukkanen on jättiläinen ja sibelius kääpiö jos verrataan vaikka herrojen 3. sinfoniaa keskenään.

Lue lisää

"Tuukkanen jättiläinen ja Sibelius kääpiö."

No kunhan Tuukkasen joku sävellys nousee
Tällä planetalla kaikkein useimmin levytetyksi ja kaikkein ostetuimmaksi kategoriassaan kuten Jannen viulukonsertto jo vuosia mitä mille konserttoihin tulee on ollut, niin ehkä sitten Tuukkasta voitaisiin alkaa vertaamaan Sibeliukseen. Mutta sitä odotellessa Tuukanen on pikkuvarpunen ja Sibelius kotka.

'Rene Leibowitz kritisoi Sibeliuksen S5:ta" Mutta vaikka Rene L. siis tietää tai luulee tietävänsä jotain sinfuunioista, niin hän ei itse tiettävästi ole säveltänyt sitä parempaa sinfuuniaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuukkanen jättiläinen ja Sibelius kääpiö."

No kunhan Tuukkasen joku sävellys nousee
Tällä planetalla kaikkein useimmin levytetyksi ja kaikkein ostetuimmaksi kategoriassaan kuten Jannen viulukonsertto jo vuosia mitä mille konserttoihin tulee on ollut, niin ehkä sitten Tuukkasta voitaisiin alkaa vertaamaan Sibeliukseen. Mutta sitä odotellessa Tuukanen on pikkuvarpunen ja Sibelius kotka.

'Rene Leibowitz kritisoi Sibeliuksen S5:ta" Mutta vaikka Rene L. siis tietää tai luulee tietävänsä jotain sinfuunioista, niin hän ei itse tiettävästi ole säveltänyt sitä parempaa sinfuuniaa.

Lue lisää

Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä kun melartininkin 3. on suuri herooinen sinfonia, aaltosen 3. wagneriaanisissa sointimassoissaan ja yhtymäkohtine beethovenin pastoraalisinfoniaan, ikosen 3. lemminpoika sinfonia etenee pikemminkin beethovenin 7 sinfonian rytmikuvioin kuin suomalaiskansallisittain, ja englundilla on neuvostoperinteeseen nojautuva voimakas 3. ja tuukkasen laaja meri sinfonia kuorolle, solisteille ja orkesterille meri ja rannan 3. dell arte.

Anonyymi kirjoitti:

Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä kun melartininkin 3. on suuri herooinen sinfonia, aaltosen 3. wagneriaanisissa sointimassoissaan ja yhtymäkohtine beethovenin pastoraalisinfoniaan, ikosen 3. lemminpoika sinfonia etenee pikemminkin beethovenin 7 sinfonian rytmikuvioin kuin suomalaiskansallisittain, ja englundilla on neuvostoperinteeseen nojautuva voimakas 3. ja tuukkasen laaja meri sinfonia kuorolle, solisteille ja orkesterille meri ja rannan 3. dell arte.

Lue lisää

Sibelius ei ole voittanut hopeaa olympialaisissa kuten tuukkasen karhunpyynti.

Anonyymi kirjoitti:

Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä kun melartininkin 3. on suuri herooinen sinfonia, aaltosen 3. wagneriaanisissa sointimassoissaan ja yhtymäkohtine beethovenin pastoraalisinfoniaan, ikosen 3. lemminpoika sinfonia etenee pikemminkin beethovenin 7 sinfonian rytmikuvioin kuin suomalaiskansallisittain, ja englundilla on neuvostoperinteeseen nojautuva voimakas 3. ja tuukkasen laaja meri sinfonia kuorolle, solisteille ja orkesterille meri ja rannan 3. dell arte.

Lue lisää

"Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä"

Niin, varmaan kyseessä on orkesterien ohjelmistoista vastaavien ja kapellimestarien ei ainoastaan Suomen vaan koko mailmanlaajuinen salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää mailman parhaitten säveltäjien Melartinin, Aaltosen, Ikosen, Englundin ja Tuukkasen musiikin esille pääsy.

Niinpä, ehkä jonain päivänä saamme tietää milloin ja missä ja ennenkaikkea miksi ja kenen toimesta moinen salaliitto on aikanaan solmittu, ja miksi se vuosikymmenestä toiseen pysyy voimassa. Tai ehkä emme saa tietää koska voi olla että on toinenkin salaliitto jonka ainoa päämäärä on estää meitä saamasta tietää tuosta ensimmäisestä salaliitosta. ja kuka tietää ehkä on vielä kolmaskin salaliitto jonka ainoa tarkoitus on peitellä noiden kahden ensimmäisen salaliiton olemassaoloa ... ja kuka tietää ehkä on 999 salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää musiikin ystäviä tietämästä 998 aiemmin solmitusta salaliitosta noitten nimeltä mainittujen suomalaisten supersäveltäjien musiikin yleiseen tietoisuuteen leviämistä.

Niin voi meitä nimittäin jos moista salaliittoa tai salaliittoja ei olisi niin ei olisi myöskään rokettirollia eikä reggaeta eikä räppiä eikä rytinä-bluesia eikä jazzia eikä suomi-iskelmääkään vaan kaikki musiikin ystävät istuivat kotonaan ja kuuntelisivat moteetteja ja divertimentoja jotka olisivat sävelletty kuin soitettu parhailla mahdollisilla 1700-luvun tavoilla ja käytännöillä jotta ne istuisivat oikein hyvin siihen parhaaseen mahdolliseen musiikkimakuun joka jokaikisellä kansalaisella tuolloin olisi.

P.S. Sibeliuksen 3. sinfonia on helvetin hyvä ja varsin omaperäinen 3. sinfonia, kaikista 3:sta sinfonioista ehkä vain Beethovenin 3. sinfonia panee siitä paremmaksi. Sibeliuksen voima sinfonioitten tekijänä on siinä että hän ei säveltänyt samaa sinfoniaa kahdesti tai useammasti vaan jokainen sinfonioistaan eroaa monella tapaa niin edeltäjistään kuin seuraajistaankin.

Anonyymi kirjoitti:

"Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä"

Niin, varmaan kyseessä on orkesterien ohjelmistoista vastaavien ja kapellimestarien ei ainoastaan Suomen vaan koko mailmanlaajuinen salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää mailman parhaitten säveltäjien Melartinin, Aaltosen, Ikosen, Englundin ja Tuukkasen musiikin esille pääsy.

Niinpä, ehkä jonain päivänä saamme tietää milloin ja missä ja ennenkaikkea miksi ja kenen toimesta moinen salaliitto on aikanaan solmittu, ja miksi se vuosikymmenestä toiseen pysyy voimassa. Tai ehkä emme saa tietää koska voi olla että on toinenkin salaliitto jonka ainoa päämäärä on estää meitä saamasta tietää tuosta ensimmäisestä salaliitosta. ja kuka tietää ehkä on vielä kolmaskin salaliitto jonka ainoa tarkoitus on peitellä noiden kahden ensimmäisen salaliiton olemassaoloa ... ja kuka tietää ehkä on 999 salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää musiikin ystäviä tietämästä 998 aiemmin solmitusta salaliitosta noitten nimeltä mainittujen suomalaisten supersäveltäjien musiikin yleiseen tietoisuuteen leviämistä.

Niin voi meitä nimittäin jos moista salaliittoa tai salaliittoja ei olisi niin ei olisi myöskään rokettirollia eikä reggaeta eikä räppiä eikä rytinä-bluesia eikä jazzia eikä suomi-iskelmääkään vaan kaikki musiikin ystävät istuivat kotonaan ja kuuntelisivat moteetteja ja divertimentoja jotka olisivat sävelletty kuin soitettu parhailla mahdollisilla 1700-luvun tavoilla ja käytännöillä jotta ne istuisivat oikein hyvin siihen parhaaseen mahdolliseen musiikkimakuun joka jokaikisellä kansalaisella tuolloin olisi.

P.S. Sibeliuksen 3. sinfonia on helvetin hyvä ja varsin omaperäinen 3. sinfonia, kaikista 3:sta sinfonioista ehkä vain Beethovenin 3. sinfonia panee siitä paremmaksi. Sibeliuksen voima sinfonioitten tekijänä on siinä että hän ei säveltänyt samaa sinfoniaa kahdesti tai useammasti vaan jokainen sinfonioistaan eroaa monella tapaa niin edeltäjistään kuin seuraajistaankin.

Lue lisää

Ei muuten pidä paikkaansa. Sibeliuksen nuorklassisesta ja askeettisesta 3. sinfoniasta puuttuu tykkänään orkestraalinen ja emotionaalinen voima ja teemat ovat pieniä toisin kuin Melartinin Mahler vaikutteisessa suuressa postromanttisessa ja herooisessa, maailmoja ja taivaita syleilevässä 3. sinfoniassa joka on edelliseen verrattuna täysin ylivertainen kuten on Tuukkasenkin 3. sinfonia jonka laajaa 16 ja puoli minuuttista avausosaa ei jonkin sekaannuksen vuoksi valitettavasti voi kuunnella Spotifysta tai tuubista vaikka se onkin kokonaisuudessaan levytetty sillä kevyt ja nopea intermezzo osa soi siellä kahdesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä"

Niin, varmaan kyseessä on orkesterien ohjelmistoista vastaavien ja kapellimestarien ei ainoastaan Suomen vaan koko mailmanlaajuinen salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää mailman parhaitten säveltäjien Melartinin, Aaltosen, Ikosen, Englundin ja Tuukkasen musiikin esille pääsy.

Niinpä, ehkä jonain päivänä saamme tietää milloin ja missä ja ennenkaikkea miksi ja kenen toimesta moinen salaliitto on aikanaan solmittu, ja miksi se vuosikymmenestä toiseen pysyy voimassa. Tai ehkä emme saa tietää koska voi olla että on toinenkin salaliitto jonka ainoa päämäärä on estää meitä saamasta tietää tuosta ensimmäisestä salaliitosta. ja kuka tietää ehkä on vielä kolmaskin salaliitto jonka ainoa tarkoitus on peitellä noiden kahden ensimmäisen salaliiton olemassaoloa ... ja kuka tietää ehkä on 999 salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää musiikin ystäviä tietämästä 998 aiemmin solmitusta salaliitosta noitten nimeltä mainittujen suomalaisten supersäveltäjien musiikin yleiseen tietoisuuteen leviämistä.

Niin voi meitä nimittäin jos moista salaliittoa tai salaliittoja ei olisi niin ei olisi myöskään rokettirollia eikä reggaeta eikä räppiä eikä rytinä-bluesia eikä jazzia eikä suomi-iskelmääkään vaan kaikki musiikin ystävät istuivat kotonaan ja kuuntelisivat moteetteja ja divertimentoja jotka olisivat sävelletty kuin soitettu parhailla mahdollisilla 1700-luvun tavoilla ja käytännöillä jotta ne istuisivat oikein hyvin siihen parhaaseen mahdolliseen musiikkimakuun joka jokaikisellä kansalaisella tuolloin olisi.

P.S. Sibeliuksen 3. sinfonia on helvetin hyvä ja varsin omaperäinen 3. sinfonia, kaikista 3:sta sinfonioista ehkä vain Beethovenin 3. sinfonia panee siitä paremmaksi. Sibeliuksen voima sinfonioitten tekijänä on siinä että hän ei säveltänyt samaa sinfoniaa kahdesti tai useammasti vaan jokainen sinfonioistaan eroaa monella tapaa niin edeltäjistään kuin seuraajistaankin.

Lue lisää

Beethovenin jälkeen parhaita kolmossinfonioita on mm. Schubertilla, Brahmsilla, Brucknerilla, Schumannilla, Mahlerilla, Leiviskällä, Englundilla, Alfvenilla jne.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuukkanen jättiläinen ja Sibelius kääpiö."

No kunhan Tuukkasen joku sävellys nousee
Tällä planetalla kaikkein useimmin levytetyksi ja kaikkein ostetuimmaksi kategoriassaan kuten Jannen viulukonsertto jo vuosia mitä mille konserttoihin tulee on ollut, niin ehkä sitten Tuukkasta voitaisiin alkaa vertaamaan Sibeliukseen. Mutta sitä odotellessa Tuukanen on pikkuvarpunen ja Sibelius kotka.

'Rene Leibowitz kritisoi Sibeliuksen S5:ta" Mutta vaikka Rene L. siis tietää tai luulee tietävänsä jotain sinfuunioista, niin hän ei itse tiettävästi ole säveltänyt sitä parempaa sinfuuniaa.

Lue lisää

Joku Rene Leibowitz niminen on lässyttänyt Sibeliuksen jostain teoksesta jotain.

Luin raamatun ja koraanin kannesta kanteen ja niissä ei ollut mitään mainintaa siitä että Rene Leibowitz olisi jotensakin jumalaista alkuperää, mikä siis tarkoittaa niin tosiasiallisesti kuin teologisesti että Rene Leibowitzin mielipiteet ovat Rene Leibowitzin mielipiteitä eivätkä edusta minkäänsortin lopullista totuutta yhtään mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Beethovenin jälkeen parhaita kolmossinfonioita on mm. Schubertilla, Brahmsilla, Brucknerilla, Schumannilla, Mahlerilla, Leiviskällä, Englundilla, Alfvenilla jne.

Parhaimpiin suomalaisten säveltäjien luomiin kolmossinfonioihin kuuluvat myös mm. Madetojan kolmonen, Karjalaisen Sääski sinfonia, Rannan Dell'Arte sinfonia ja törnen kolmossinfonia jne.

Anonyymi kirjoitti:

"Kilpailu on epäreilu koska tuukkasen suurteoksia levytetään niin vähän tai ei lainkaan mutta siben 3. nuor klassinen sinfonia on heikoin kolmas sinfonia jonka tunnen keneltäkään suomalaiselta säveltäjältä"

Niin, varmaan kyseessä on orkesterien ohjelmistoista vastaavien ja kapellimestarien ei ainoastaan Suomen vaan koko mailmanlaajuinen salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää mailman parhaitten säveltäjien Melartinin, Aaltosen, Ikosen, Englundin ja Tuukkasen musiikin esille pääsy.

Niinpä, ehkä jonain päivänä saamme tietää milloin ja missä ja ennenkaikkea miksi ja kenen toimesta moinen salaliitto on aikanaan solmittu, ja miksi se vuosikymmenestä toiseen pysyy voimassa. Tai ehkä emme saa tietää koska voi olla että on toinenkin salaliitto jonka ainoa päämäärä on estää meitä saamasta tietää tuosta ensimmäisestä salaliitosta. ja kuka tietää ehkä on vielä kolmaskin salaliitto jonka ainoa tarkoitus on peitellä noiden kahden ensimmäisen salaliiton olemassaoloa ... ja kuka tietää ehkä on 999 salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää musiikin ystäviä tietämästä 998 aiemmin solmitusta salaliitosta noitten nimeltä mainittujen suomalaisten supersäveltäjien musiikin yleiseen tietoisuuteen leviämistä.

Niin voi meitä nimittäin jos moista salaliittoa tai salaliittoja ei olisi niin ei olisi myöskään rokettirollia eikä reggaeta eikä räppiä eikä rytinä-bluesia eikä jazzia eikä suomi-iskelmääkään vaan kaikki musiikin ystävät istuivat kotonaan ja kuuntelisivat moteetteja ja divertimentoja jotka olisivat sävelletty kuin soitettu parhailla mahdollisilla 1700-luvun tavoilla ja käytännöillä jotta ne istuisivat oikein hyvin siihen parhaaseen mahdolliseen musiikkimakuun joka jokaikisellä kansalaisella tuolloin olisi.

P.S. Sibeliuksen 3. sinfonia on helvetin hyvä ja varsin omaperäinen 3. sinfonia, kaikista 3:sta sinfonioista ehkä vain Beethovenin 3. sinfonia panee siitä paremmaksi. Sibeliuksen voima sinfonioitten tekijänä on siinä että hän ei säveltänyt samaa sinfoniaa kahdesti tai useammasti vaan jokainen sinfonioistaan eroaa monella tapaa niin edeltäjistään kuin seuraajistaankin.

Lue lisää

"Niin, varmaan kyseessä on orkesterien ohjelmistoista vastaavien ja kapellimestarien ei ainoastaan Suomen vaan koko mailmanlaajuinen salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää mailman parhaitten säveltäjien Melartinin, Aaltosen, Ikosen, Englundin ja Tuukkasen musiikin esille pääsy."

Levy-yhtiöiden ylipääjohtajista nyt puhumattakaan. Siellä ne miljoonapalkoilla ollen kokoustaa että julkaistaankos jokunen levyllinen tätä Tuukkasta joka on parempi säveltäjä kuin kukaan muu vaiko julkaistaan taas yksi uusi Beethovenin sinfonioitten kokonaislevytys niiden noin sadan aiemmin julkaistun Beethovenin sinfoniat kokonaislevytyksen jatkoksi. Tai jospa julkaistaisiin Tuukkasta sen sijaan että julkaistaan noin 50:nes Sibeliuksen sinfonioitten kokonaislevytys.

Että ne miljoona palkkaiset levy-yhtiöiden ylipääjohtajat kehtaakin olla mukana moisessa koko maailmanlaajuisessa salaliitossa Tuukkasta ja muita vähemmän levytettyjä suomalaisia kakkosdivisioonan säveltäjiä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin, varmaan kyseessä on orkesterien ohjelmistoista vastaavien ja kapellimestarien ei ainoastaan Suomen vaan koko mailmanlaajuinen salaliitto jonka ainoa tarkoitus on estää mailman parhaitten säveltäjien Melartinin, Aaltosen, Ikosen, Englundin ja Tuukkasen musiikin esille pääsy."

Levy-yhtiöiden ylipääjohtajista nyt puhumattakaan. Siellä ne miljoonapalkoilla ollen kokoustaa että julkaistaankos jokunen levyllinen tätä Tuukkasta joka on parempi säveltäjä kuin kukaan muu vaiko julkaistaan taas yksi uusi Beethovenin sinfonioitten kokonaislevytys niiden noin sadan aiemmin julkaistun Beethovenin sinfoniat kokonaislevytyksen jatkoksi. Tai jospa julkaistaisiin Tuukkasta sen sijaan että julkaistaan noin 50:nes Sibeliuksen sinfonioitten kokonaislevytys.

Että ne miljoona palkkaiset levy-yhtiöiden ylipääjohtajat kehtaakin olla mukana moisessa koko maailmanlaajuisessa salaliitossa Tuukkasta ja muita vähemmän levytettyjä suomalaisia kakkosdivisioonan säveltäjiä vastaan.

Lue lisää

Minusta Sibeliuksen askeettiset ja staattiset, viileää klassismia ja sisäänpäinkäntynyttä modaalisuutta edustavat, sinfoniat joista puuttuu sitä romantiikalle ominaista orkestraalista voimaa ja emotionaalista syvyyttä kuuluvat kakkosdivisioonaan ja Tuukkanen ykkösdivisionaan. Mutta tätähän emme varmasti voi tietää ennen kuin kaikki Tuukkasen sinfoniat on levytetty vaikka tosin koin rusentuvani rintakehästä sängynpatjaa vasten Tuukkasen Meri sinfonian 3. osaa kuunnellessani jollaista Sibeliuksen musikkia kuunnellessa ei ole milloinkaan tapahtunut, seikka mikä vahvasti todistaa Tuukkasen paremmuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Joku Rene Leibowitz niminen on lässyttänyt Sibeliuksen jostain teoksesta jotain.

Luin raamatun ja koraanin kannesta kanteen ja niissä ei ollut mitään mainintaa siitä että Rene Leibowitz olisi jotensakin jumalaista alkuperää, mikä siis tarkoittaa niin tosiasiallisesti kuin teologisesti että Rene Leibowitzin mielipiteet ovat Rene Leibowitzin mielipiteitä eivätkä edusta minkäänsortin lopullista totuutta yhtään mistään.

Lue lisää

Reneen näkemykset edustavat objektiivista totuutta Sibeliuksen musiikista joka ei perustu uskoon vaan tietoon.

Anonyymi kirjoitti:

Sibelius on kaukana takana schubertista ja mozartista vaikka hän suuruudenhulluudessaan kuvittelikin 6. sinfoniassaan olevan hieman mozartia. Tuukkanen on jättiläinen ja sibelius kääpiö jos verrataan vaikka herrojen 3. sinfoniaa keskenään.

Lue lisää

Eihän nyt Sibelius millään muotoa ollut sinfonioiden säveltämisen 1 sillä niin kepeitä ja ekonomisia Sibeliuksen vaatimattomat sinfoniat ovat mittasuhteiltaankin vailla suurta romanttista ilmaisuvoimaa ja emotionaalista syvyyttä viileässä klassismissaan ja sisäänpäinkääntyneessä modaalisuudessaan että on vaikka kuinka paljon säveltäjiä joiden sinfoniat ylittävät Sibeliuksen aneemiset ja askeettiset tekeleet.

Voihan sitä ylistää sävellyksillään suomalaisia sotasankareita ja kunnioittaa heidän muistoaan tarvitsematta itse osalllistua sotaan muttei sibbe tehnyt kumpaakaan. saikkola esmes sävelsi yksiosaisen traagisen sinfoniansa kaatuneiden aseveljien muistollle. huomasin vain aikoinaan ettei sibeliuksen sisäänpäinkääntynyt modaalisuus tuottanut syviä emotionaalisia kokemuksia kuten delius ja monien muiden suomalaisten säveltäjien musiikki ja siksi aloin vierastaa ja hylkiä sitä. Berglundin kommentit siitä että sibbe olisi omaa luokkaansa edesauttoivat tätä hylkimis ja vieroksumisprosessia kun sen jälkeen vasta tajusin minkälainen aarteisto meillä on unohdettua laadukasta suomalaista musiikkia ja niitäkin säveltäjiä joita en aiemmin osannut arvostaa kuten meriläistä ym. joiden musiikkiin berglundin nuiva lausunto houkutti tutustumaan todeten ettei se alkuunkaan pitänyt paikkaansa..

Anonyymi kirjoitti:

Voihan sitä ylistää sävellyksillään suomalaisia sotasankareita ja kunnioittaa heidän muistoaan tarvitsematta itse osalllistua sotaan muttei sibbe tehnyt kumpaakaan. saikkola esmes sävelsi yksiosaisen traagisen sinfoniansa kaatuneiden aseveljien muistollle. huomasin vain aikoinaan ettei sibeliuksen sisäänpäinkääntynyt modaalisuus tuottanut syviä emotionaalisia kokemuksia kuten delius ja monien muiden suomalaisten säveltäjien musiikki ja siksi aloin vierastaa ja hylkiä sitä. Berglundin kommentit siitä että sibbe olisi omaa luokkaansa edesauttoivat tätä hylkimis ja vieroksumisprosessia kun sen jälkeen vasta tajusin minkälainen aarteisto meillä on unohdettua laadukasta suomalaista musiikkia ja niitäkin säveltäjiä joita en aiemmin osannut arvostaa kuten meriläistä ym. joiden musiikkiin berglundin nuiva lausunto houkutti tutustumaan todeten ettei se alkuunkaan pitänyt paikkaansa..

Lue lisää

Sibeliushan aikoinaan nuorena miehenä sävelsi mailman militaristisen musiikin kaksi kirkkainta helmeä nimittäin Ateenalaisten laulun ja Jääkärimarssin, joten hän teki ihan riittävästi sotaponnistusten edistämiseksi, ja oli vuosien 1939-45 aikoihin ollut jo pitkään lopettaneena aktiivisen sävellystyön.

Ja sittenhän meillä on tämä Finlandia niminen Sibeliuksen sävellys. Sehän jo yksin olemassaolollaan takaa sen että suomalaiset ja Suomi tullaan musiikin ystävien parissa muistamaan aina mailman tappiin vaikka marssilaiset joku päivä tulisivatkin ja söisivät meidät kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Sibeliushan aikoinaan nuorena miehenä sävelsi mailman militaristisen musiikin kaksi kirkkainta helmeä nimittäin Ateenalaisten laulun ja Jääkärimarssin, joten hän teki ihan riittävästi sotaponnistusten edistämiseksi, ja oli vuosien 1939-45 aikoihin ollut jo pitkään lopettaneena aktiivisen sävellystyön.

Ja sittenhän meillä on tämä Finlandia niminen Sibeliuksen sävellys. Sehän jo yksin olemassaolollaan takaa sen että suomalaiset ja Suomi tullaan musiikin ystävien parissa muistamaan aina mailman tappiin vaikka marssilaiset joku päivä tulisivatkin ja söisivät meidät kaikki.

Lue lisää

Aika rahvaanomaisia pikkukappaleita klassisen musiikin helmiksi. Militaristisia kyllä muttei kunnianhimoisia sinfonisia suurteoksia uljaasta taistelusta suuressa isänmaallisessa sodassa 39-45.

Anonyymi kirjoitti:

Aika rahvaanomaisia pikkukappaleita klassisen musiikin helmiksi. Militaristisia kyllä muttei kunnianhimoisia sinfonisia suurteoksia uljaasta taistelusta suuressa isänmaallisessa sodassa 39-45.

Lue lisää

Ernst lingon leijonalippu on kohottavampi militaristinen laulu kuin mikään sibeliuksen mutta sitä ei voi kuunnella tuubista..

Mitään sielua kiihdyttävää dramatiikkaa tai romanttista intohimoa sibeliuksen sinfoniat eivät frigidissä klassismissaan tarjoa. Mihin siis tarvitsisimme sellaista musiikkia joka ei tyydytä emotionaalisten kokemusten tarvetta.

Sibeliuksen musiikki kuten sinfoniat ovat kovin ulkokohtaisia koskematta olemusta sinänsä.

Tämä on nyt musiikkihistoriaa! – Filharmonian ex-ylikapellimestari kantaesitti isoisänsä sinfonian vuodelta 1943


Tampere Filharmonian konsertissa tehtiin historiaa, kun orkesterin entinen ylikapellimestari John Storgårds johti Lauri Ikosen (1888–1966) vuonna 1943 säveltämän sinfonian kantaesityksen.

Paitsi teoksen ikä, myös kapellimestarin ja säveltäjän välinen sukulaisuus tekee tilanteesta historiallisen: Strorgårds johti isoisänsä sinfonian kantaesityksen.

Mikkeliläissyntyinen Ikonen oli varsin erilainen kuin muut aikansa säveltäjät; siinä missä monet tuomittiin liian moderneina ja vaikeatajuisina, kuului Ikonen puolestaan jo hieman vanhanaikaiseen leiriin.

– Ikosessa ja Leevi Madetojassa – jotka nuoruudessaan olivatkin läheisiä opiskelukavereita – voi löytää musiikillisia yhtymäkohtia, kapellimestari Storgårds toteaa

– Viides sinfonia osoittaa hänen pyrkimyksiään innovatiivisuuteen, tuoreuteen ja vapauteen. Keinot olivat kuitenkin aika rajallisia sekä sävellysteknisesti että teoksen kansallisromanttispainotteisen tonaalisuuden suhteen. Rytmiikka ja ennen kaikkea teoksen muotorakenteet sekä välillä aika konservatiivinen tonaalisuus kätkevät sisäänsä kuitenkin myös monia persoonallisia ja erikoisia käänteitä

Tarkoitin emotionaalista voimaa tai sen puutetta.

Ei sillä Melartin, Marttinen ja Fordell ovat tuotteliampia suomalaissäveltäjiä 1300-2000 sävellyksellä per säveltäjä.

Mites tutustut jos niitä ei lainkaan levytetä kuten ei monien suomalaistenkaan säveltäjien teoksia, kuten Aaltosen, Saikkolan, Fordellin, Rannan tai Tuukkasen sinfonioita viimeksi mainitun Meri sinfoniaa lukuunottamatta.

Tuubistakaan ei löydy Aaltosen, Fordellin, Rannan, Saikkolan, Karjalaisen, Fougstedtin tai Lingon sinfonioita.

Anonyymi kirjoitti:

Tuubistakaan ei löydy Aaltosen, Fordellin, Rannan, Saikkolan, Karjalaisen, Fougstedtin tai Lingon sinfonioita.

Nils-Eric Fougsted on säveltänyt tämän kuuluisan romanssin elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi".
https://www.youtube.com/watch?v=XRYc9ZOpQ5o

Jep, ei ihan 100% löydy Tubesta sitä mitä hakee, mutta sieltä löytyy kuitenkin paljon videoita ja musiikkia (musiikkia laajemmin kuin esim. Spotifyssa) ja monesti kuitenkin se mitä hakee ja itse olen katsonut sieltä kaikenlaista ja kuunneellut monien artistien musiikkia.

Norppa83 kirjoitti:

Nils-Eric Fougsted on säveltänyt tämän kuuluisan romanssin elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi".
https://www.youtube.com/watch?v=XRYc9ZOpQ5o

Jep, ei ihan 100% löydy Tubesta sitä mitä hakee, mutta sieltä löytyy kuitenkin paljon videoita ja musiikkia (musiikkia laajemmin kuin esim. Spotifyssa) ja monesti kuitenkin se mitä hakee ja itse olen katsonut sieltä kaikenlaista ja kuunneellut monien artistien musiikkia.

Lue lisää

Tuo Fougstedtin säveltämä romanssi ei kuulu kuitenkaan säveltäjänsä kunnianhimoisimpaan ja painavimpaan tuotantoon kuten sinfoniat ja muut orkesteriteokset esim. Angoscia, ensimmäinen suomessa sävelletty atonaalinen teos.

Norppa83 kirjoitti:

Nils-Eric Fougsted on säveltänyt tämän kuuluisan romanssin elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi".
https://www.youtube.com/watch?v=XRYc9ZOpQ5o

Jep, ei ihan 100% löydy Tubesta sitä mitä hakee, mutta sieltä löytyy kuitenkin paljon videoita ja musiikkia (musiikkia laajemmin kuin esim. Spotifyssa) ja monesti kuitenkin se mitä hakee ja itse olen katsonut sieltä kaikenlaista ja kuunneellut monien artistien musiikkia.

Lue lisää

Korjaan:Fougstedtin Angoscia oli ensimmäinen dodekafoninen suomessa sävelletty teos.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Fougstedtin säveltämä romanssi ei kuulu kuitenkaan säveltäjänsä kunnianhimoisimpaan ja painavimpaan tuotantoon kuten sinfoniat ja muut orkesteriteokset esim. Angoscia, ensimmäinen suomessa sävelletty atonaalinen teos.

Lue lisää

"Tuo Fougstedtin säveltämä romanssi ei kuulu kuitenkaan säveltäjänsä kunnianhimoisimpaan ja painavimpaan tuotantoon kuten sinfoniat ja muut orkesteriteokset esim. Angoscia, ensimmäinen suomessa sävelletty atonaalinen teos."

Sirpa joka oli ikäväkseen kuullut eiku nähnyt tuon Angoscian partituurin jossain luonnehti sitä että ei niinkään atonaalinen kuin anaalinen teos.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuo Fougstedtin säveltämä romanssi ei kuulu kuitenkaan säveltäjänsä kunnianhimoisimpaan ja painavimpaan tuotantoon kuten sinfoniat ja muut orkesteriteokset esim. Angoscia, ensimmäinen suomessa sävelletty atonaalinen teos."

Sirpa joka oli ikäväkseen kuullut eiku nähnyt tuon Angoscian partituurin jossain luonnehti sitä että ei niinkään atonaalinen kuin anaalinen teos.

Lue lisää

Höpsis, Angosciahan kuuluu suomalaisen orkesterimusiikin suuriin klassikoihin jossa on emotionaalista voimaa ja syvyyttä sekä teknistä edistyksellisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis, Angosciahan kuuluu suomalaisen orkesterimusiikin suuriin klassikoihin jossa on emotionaalista voimaa ja syvyyttä sekä teknistä edistyksellisyyttä.

Ensin joku kirjoitti suulla suuremmalla:
"Sirpa joka oli ikäväkseen kuullut eiku nähnyt tuon Angoscian partituurin jossain luonnehti sitä että ei niinkään atonaalinen kuin anaalinen teos."

johon sinänsä aiheellisesti vastattiin että:

"Höpsis, Angosciahan kuuluu suomalaisen orkesterimusiikin suuriin klassikoihin jossa on emotionaalista voimaa ja syvyyttä sekä teknistä edistyksellisyyttä."

josta puolestaan heräsi aihe kysyä:

Kerro meille miten jokin musiikkiteos joka on "anaalinen" tai kuten jotkut sitä häveliäis syistä tapaavat kutsua "atonaalinen" on automaattisesti jollaintapaa mukamas edistyksellinen verrattuna vaikkapa Mozartin 40:een sinfoniaan tai Beethovenin 3:een sinfoniaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ensin joku kirjoitti suulla suuremmalla:
"Sirpa joka oli ikäväkseen kuullut eiku nähnyt tuon Angoscian partituurin jossain luonnehti sitä että ei niinkään atonaalinen kuin anaalinen teos."

johon sinänsä aiheellisesti vastattiin että:

"Höpsis, Angosciahan kuuluu suomalaisen orkesterimusiikin suuriin klassikoihin jossa on emotionaalista voimaa ja syvyyttä sekä teknistä edistyksellisyyttä."

josta puolestaan heräsi aihe kysyä:

Kerro meille miten jokin musiikkiteos joka on "anaalinen" tai kuten jotkut sitä häveliäis syistä tapaavat kutsua "atonaalinen" on automaattisesti jollaintapaa mukamas edistyksellinen verrattuna vaikkapa Mozartin 40:een sinfoniaan tai Beethovenin 3:een sinfoniaan?

Lue lisää

Pop musiikkihan merkitsee musiikillisten keinovarojen äärimmäistä yksinkertaistamista viihteellisten tendenssien palvelukseen klassisen musiikin niin muotojen kuin struktuurinkin äärimmilleen vuosisatojen aikana kehitetystä kompleksisuudesta kun 300 vuotisen musiikillisen tekniikan kulminaationa glenn gould on mieltänyt myöhäisromantiikan kromaattisen tonaalisen harmonian rikkauden yhdistettynä postwagneriaanisella pitkälinjaisella melodisella tyylillä joka provosoi schchönbergiä organisoimaan atonaalisen musiikillisen kielen formuloidessaan 12 sävelkoodin sen teknilliskäytännöllisenä muotoiluna joka johti sittemmin predeterminoituun täyssarjallisuuteen ja jälkisarjallisuuteen ja nykyään vallalla on spatiaalinen spektraalimusiikki taidemusiikissa kun pop musiikki on primitiivisin siis alkeellisin musiikkityyli josta harmoninen, kontrapunktinen ja melodinen ajattelu puuttuvat lähes kokonaan lyömäsoitinten muodostaessa rytmitaustan.

Konserttien ohjelmisto vain on vaihtunut radikaalisti modernismia suosivaksi kun Tuukkasen, Ikosen ja Saikkolan kaltaiset postromantikot joita vielä 50 luvulla soitettiin ahkerasti ovat valitettavasti jääneet pois ohjelmistosta.

Anonyymi kirjoitti:

Konserttien ohjelmisto vain on vaihtunut radikaalisti modernismia suosivaksi kun Tuukkasen, Ikosen ja Saikkolan kaltaiset postromantikot joita vielä 50 luvulla soitettiin ahkerasti ovat valitettavasti jääneet pois ohjelmistosta.

Lue lisää

Suomalaisten unohdettujen historiallisten säveltäjien ansaitsemattaan osakseen saama lähes täydellinen unohdus ärsyttää vaikka he jos ketkä ansaitsisivat suurina muusikkoina huomattavaa arvostusta kansan keskuudessa. Tällaisia neroja ovat Tuukkanen, Melartin, Fougstedt, Sonninen, Fordell, Aaltonen jne.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten unohdettujen historiallisten säveltäjien ansaitsemattaan osakseen saama lähes täydellinen unohdus ärsyttää vaikka he jos ketkä ansaitsisivat suurina muusikkoina huomattavaa arvostusta kansan keskuudessa. Tällaisia neroja ovat Tuukkanen, Melartin, Fougstedt, Sonninen, Fordell, Aaltonen jne.

Lue lisää

Harvalla on tietoa tunteisiin kohottavammin vaikuttavasta ja pakahduttavammasta suomalaisesta postromanttisesta tai uusklassisesta musiikista kun perehtyneisyys suomalaiseen 1940-70 luvun romanttisen koulukunnan taidemusiikkiin on ymmärtääkseni aika vähäistä kokonaisen säveltäjäsukupolven unohduksen takia joka on jäänyt täysin aiheetta ja perusteetta frigidiä ja staattista klassismia edustavan sinfonikkouden varjoon.