HS: Ympäristöministeri Mikkonen Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta: ”Viesti on vakava”
Kommentti 12.12.2019 - 20:56
Kasvikunta - metsät ja niiden puut ovat saaneet kehittyä pidempään kuin yksikään eläinkunnan edustaja - ehkä jopa 600 miljoonaa vuotta. Tuona aikana evoluutio on hionut "tuotekehityksenään" sopeuman ja keskinäisyyden täydelliseksi - yhdestä lajista (puut metsänä - metsää puilta) kokonaisiin kasvuympäristöihin. Täydellisyys hipoo niin hienostuneena, ettei käsityksemme sen ymmärtämiseen riittänyt - kun aloimme kaatamaan tuota monimuotoista osaa biosfääristä.
Emme ole ymmärtäneet, että metsä hengittää kokonaisuutena - joukkueena, joka "kommunikoi" monin sellaisin signaalein, joita emme tunnista emmekä tunne. Metsä on kokonaisvaltainen biomassa, jonka tehtävänä on tuottaa lisääntymistä - lajeittain, kuten evoluutio edellyttää kaikilta eliö- ja oliolajeilta - pienimmästä suurimpaan. Evoluutio on melkoisen suuren orkesterin kapellimestari - tavalla, jota sitäkään emme tunne.
Metsä on myös hengityskone, jolla on biologinen tehtävä
Metsäinen biomassa tarvitsee hiilidioksidia kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Hengittävän biomassan määrä ratkaisee miten paljon hiilidioksidia imetään ilmakehästä - myös maaperästä, sillä koko elämän perusalkuaine - hiili, esiintyy monin muodoin liki kaikkialla.
Metsä hengittää luontaisesti syntymästä kuolemaan ja kuolemankin jälkeen se tuottaa energiaa, ravintoa ja hivenaineita itselleen ja kymmenille tuhansille muille lajeille, jotka elävät metsästä.
Ihminen kaatoi tuosta hengityskoneesta valtavat määrät puuta - ensin tietyin aluein - puulaivoiksi ja nykyään viimeisen noin 250 vuoden aikana vieläkin suuremmat määrät, lähinnä kasvavaa biomassaa, mihin eloa junaileva evoluutio ei osannut hitaan kellotaajuutensa myötä synkronoitua.
Me yksinkertaisesti sotkimme tuon metsäisen biomonimuotoisuuden talousmetsiksi, joka valjastettiin vain meidän omien tarpeiden lähteeksi - vaikkapa selluksi, joista tehdään Kiinassa miljardeja kertakäyttöpahvilaatikoita - lähetettäväksi meille "zalandoina".
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!
...
8443
"Metsien hengitys on ahdistunut!"
84
1150
Vastaukset
- Anonyymi
Ei kaadeta metsää. Korvataan kaikki puupohjaiset hyödykkeet kestävällä ja hygieenisellä muovilla.
- Anonyymi
Kun ympäristöministeri Krista Mikkonen on tuota mieltä, voisi hän ministerivaltuuksilla käynnistää todellisen biomassojen tasapainoyhtälöiden selvityksen. Mitä se tarkoittaa?
Biomassaselvityksen merkitys on siinä, että metsiä hakkaava ihminen voisi ymmärtää mitä merkitsee pidemmässä juoksussa eri lajien yksittäiset biomassat, ja niiden keskinäiset vaikutukset kuin myös tasapaino, millä metsät ovat eläneet vuosimiljoonat.
Biomassa on joko elävää kasvussa olevaa biosfääriä - imien hiilidioksideja lajikirjona, ollen tällöin hiilivarasto. Toisekseen biosfääri on jatkuvaa kuolemista - kierrossa, jolloin luontaisella prosessilla se luovuttaa lahoamisen - osin mätänemisen myötä hiilidioksideja takaisin luonnonkiertoon. Tämä prosessi tulisi osata mallintaa - kaikilla niillä tavoilla mitä luonnossa luontaisesti ja ihmisen toimesta luonnottomasti nyt tapahtuu.
Ihminen vei yhdessä vaiheessa "tuhkatkin pesästä" - latvukset ja juuristot omiin prosesseihinsa - hyödyttämään juuri ihmistä. Nyt esimerkiksi Helsingin puisto-osasto jättää omiin puistoihinsa tuulenkaadot tietyin aluein sijoilleen, jotta luontainen kiertoprosessi biomassojen osalta pysyisi käynnissä.
Talousmetsissä, kun niistä vietiin juuretkin, maaperän kääntö seuraavana, sitten tehtiin istutus, lannoitus ja myöhemmin kertakaato - paljashakkuuna. Tämä tapa on kaukaisin menettely luonnon omien kiertojen näkökulmasta. Tosin vuosimiljoonaiset metsäpalot ovat myös tuhonneet metsiä "kertakaatona" - tuottaen myös hyötyjä, joita nyt ei ole tehokkaan sammutuksen vuoksi.
Ensin selvitetään biomassojen osuudet lajeittain viimeiseltä vaikkapa 500 vuodelta - opin vuoksi, takaisinlaskentamenetelmällä, jolloin nähdään miten on nyt ja ennen - paljonko elossa olevaa lajikohtaista biomassaa ja paljonko kiertoon lähdössä - lahoamisen ja mätänemisen vuoksi.
Näin saisimme kokonaisvaltaisen käsityksen mitä metsissä tapahtui ennen ja mitä nyt, kun talous- ja voittopyydetavoittelu edelleen rasittaa evoluution vuosimiljoonaisia menetelmiä huolehtia metsien kokonaiselollisuudesta ja monimuotoisuuden lajiyhteyksistä.
Metsä on "hengittävä biokone" - eräänlainen biorobotisaatio, jonka eri lajien keskinäiset "virtaukset" ovat meille paljolti tuntemattomia tekijöitä. Nyt YM Mikkonen voisi käynnistää tältä osin selvitykset - laaja mallintamisen prosessi, joka opastaisi muun muassa metsänomistajia ja metsäteollisuutta näkemään metsän puilta. - Anonyymi
Ongelman ydin on liian suuri ihmispolpulaatio maapallolla ja se, että he tarvitsevat kaikenlaisia hyödykkeitä. Esim. täällä pohjolassa on talvisin niin kylmä, että tarvitaan jonkinlaista suojaa kylmää vastaan, jotta täällä voidaan asua.
Pitäisikin ennemmin miettiä, että miten väkilua saataisiin merkittävästi pienemmäksi kuin saivarrella jostain avohakkuusta, joka toteutetaan täällä hyvin kestävällä tavalla. Myös sitä voisi pohtia, että onko näin kylmissä oloissa ylipäätään mitään järkeä asua. - ja myös sitä, että onko ilmaston kannalta kestävää rahdata tänne lisää väkeä lämpimämmiltä seuduilta. - Anonyymi
Juu, korvataan wc-paperikin muovilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, korvataan wc-paperikin muovilla.
Millä eläinkunta pyyhkii persauksen? Lopultahan on kysymys on vain hajukysymys ;-)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ongelman ydin on liian suuri ihmispolpulaatio maapallolla ja se, että he tarvitsevat kaikenlaisia hyödykkeitä. Esim. täällä pohjolassa on talvisin niin kylmä, että tarvitaan jonkinlaista suojaa kylmää vastaan, jotta täällä voidaan asua.
Pitäisikin ennemmin miettiä, että miten väkilua saataisiin merkittävästi pienemmäksi kuin saivarrella jostain avohakkuusta, joka toteutetaan täällä hyvin kestävällä tavalla. Myös sitä voisi pohtia, että onko näin kylmissä oloissa ylipäätään mitään järkeä asua. - ja myös sitä, että onko ilmaston kannalta kestävää rahdata tänne lisää väkeä lämpimämmiltä seuduilta.Neutronipommi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä eläinkunta pyyhkii persauksen? Lopultahan on kysymys on vain hajukysymys ;-)
Niin, ja savolaisten hajuhan on haistajan vastuulla!
- Anonyymi
Muovi pohjautuu öljyyn ja öljy elolliseen biologiaan - tosin välissä muutamia miljoonia vuosia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ympäristöministeri Krista Mikkonen on tuota mieltä, voisi hän ministerivaltuuksilla käynnistää todellisen biomassojen tasapainoyhtälöiden selvityksen. Mitä se tarkoittaa?
Biomassaselvityksen merkitys on siinä, että metsiä hakkaava ihminen voisi ymmärtää mitä merkitsee pidemmässä juoksussa eri lajien yksittäiset biomassat, ja niiden keskinäiset vaikutukset kuin myös tasapaino, millä metsät ovat eläneet vuosimiljoonat.
Biomassa on joko elävää kasvussa olevaa biosfääriä - imien hiilidioksideja lajikirjona, ollen tällöin hiilivarasto. Toisekseen biosfääri on jatkuvaa kuolemista - kierrossa, jolloin luontaisella prosessilla se luovuttaa lahoamisen - osin mätänemisen myötä hiilidioksideja takaisin luonnonkiertoon. Tämä prosessi tulisi osata mallintaa - kaikilla niillä tavoilla mitä luonnossa luontaisesti ja ihmisen toimesta luonnottomasti nyt tapahtuu.
Ihminen vei yhdessä vaiheessa "tuhkatkin pesästä" - latvukset ja juuristot omiin prosesseihinsa - hyödyttämään juuri ihmistä. Nyt esimerkiksi Helsingin puisto-osasto jättää omiin puistoihinsa tuulenkaadot tietyin aluein sijoilleen, jotta luontainen kiertoprosessi biomassojen osalta pysyisi käynnissä.
Talousmetsissä, kun niistä vietiin juuretkin, maaperän kääntö seuraavana, sitten tehtiin istutus, lannoitus ja myöhemmin kertakaato - paljashakkuuna. Tämä tapa on kaukaisin menettely luonnon omien kiertojen näkökulmasta. Tosin vuosimiljoonaiset metsäpalot ovat myös tuhonneet metsiä "kertakaatona" - tuottaen myös hyötyjä, joita nyt ei ole tehokkaan sammutuksen vuoksi.
Ensin selvitetään biomassojen osuudet lajeittain viimeiseltä vaikkapa 500 vuodelta - opin vuoksi, takaisinlaskentamenetelmällä, jolloin nähdään miten on nyt ja ennen - paljonko elossa olevaa lajikohtaista biomassaa ja paljonko kiertoon lähdössä - lahoamisen ja mätänemisen vuoksi.
Näin saisimme kokonaisvaltaisen käsityksen mitä metsissä tapahtui ennen ja mitä nyt, kun talous- ja voittopyydetavoittelu edelleen rasittaa evoluution vuosimiljoonaisia menetelmiä huolehtia metsien kokonaiselollisuudesta ja monimuotoisuuden lajiyhteyksistä.
Metsä on "hengittävä biokone" - eräänlainen biorobotisaatio, jonka eri lajien keskinäiset "virtaukset" ovat meille paljolti tuntemattomia tekijöitä. Nyt YM Mikkonen voisi käynnistää tältä osin selvitykset - laaja mallintamisen prosessi, joka opastaisi muun muassa metsänomistajia ja metsäteollisuutta näkemään metsän puilta.Niin, nythän näiden metsänmuokkausten perusteina on osittain niiden vertaus luonnon omien metsäpalojen ja muiden muutosten jäljittely.
Yksi merkillisyys tähän vertaukseen tosin liittyy, joka voisi nähdä tarkemmin biologian kannalta tutkittavaksi.
Miten metsäpohjan säilyttäminen luonnontilaisena biologisin perustein eroaa mekaanisesta ja koneellisesta maapohjan muokkauksesta ?
Onko metsäpohjan rikkominen maapohjan biologisen eliöstön ja vuorovaikutuksen kannalta perusteltua ?
Puut ja maapohjan eliöstö ovat toisiinsa sopeutuneet ja toimivat tiettävästi symbioosissa kuten sienet puiden kanssa. Ovatko sienet ainoita, vai onko muitakin vastaavia vuorovaikutksia olemassa ?
Mikä merkitys näillä on puun kasvun kannalta ja missä puun elinkaaren vaiheessa nämä
muodostuvat ?
Eräitä muitakin maanviljelykseen liittyviä ekoprosesseja on olemassa ja näissä lajien monimuotoisuus on todettu niissä luomu-kasvatuksen kannalta suuresti eduksi. Maapohjan köyhtyminen on keinotekoisen lannoite-kasvatuksen jälkeen toipunut ja pieneliöstön merkitys on sen palautuessa luomu-viljelyssä on elvyttänyt alueen erinomaiseksi. - Anonyymi
Aivan niin. Niinhän on osittain jo tehtykin. ;)
Mitä enemmän direktiivejä, sitä enemmän "mennään metsään".
https://www.facebook.com/reel/591877149233106?sfnsn=mo&s=F5x8gs&fs=e - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, korvataan wc-paperikin muovilla.
Niin, siellä lämpimissä maissa kun ei kasva liian lämmön, eroosion ja kuivuuden vuoksi kohta mitään ilman valtaisia kastelujärjestelmiä ja energian kulutusta, paitsi ihmispopupaatiot.
Täällä kylmässä pohjolassa ihmisiäkin on yhä vähemmän ja syntyvyyskin pienempi joten maapallon luontokin säilyy paremmin myös tulevaisuudessa - ja luonto kiittää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ympäristöministeri Krista Mikkonen on tuota mieltä, voisi hän ministerivaltuuksilla käynnistää todellisen biomassojen tasapainoyhtälöiden selvityksen. Mitä se tarkoittaa?
Biomassaselvityksen merkitys on siinä, että metsiä hakkaava ihminen voisi ymmärtää mitä merkitsee pidemmässä juoksussa eri lajien yksittäiset biomassat, ja niiden keskinäiset vaikutukset kuin myös tasapaino, millä metsät ovat eläneet vuosimiljoonat.
Biomassa on joko elävää kasvussa olevaa biosfääriä - imien hiilidioksideja lajikirjona, ollen tällöin hiilivarasto. Toisekseen biosfääri on jatkuvaa kuolemista - kierrossa, jolloin luontaisella prosessilla se luovuttaa lahoamisen - osin mätänemisen myötä hiilidioksideja takaisin luonnonkiertoon. Tämä prosessi tulisi osata mallintaa - kaikilla niillä tavoilla mitä luonnossa luontaisesti ja ihmisen toimesta luonnottomasti nyt tapahtuu.
Ihminen vei yhdessä vaiheessa "tuhkatkin pesästä" - latvukset ja juuristot omiin prosesseihinsa - hyödyttämään juuri ihmistä. Nyt esimerkiksi Helsingin puisto-osasto jättää omiin puistoihinsa tuulenkaadot tietyin aluein sijoilleen, jotta luontainen kiertoprosessi biomassojen osalta pysyisi käynnissä.
Talousmetsissä, kun niistä vietiin juuretkin, maaperän kääntö seuraavana, sitten tehtiin istutus, lannoitus ja myöhemmin kertakaato - paljashakkuuna. Tämä tapa on kaukaisin menettely luonnon omien kiertojen näkökulmasta. Tosin vuosimiljoonaiset metsäpalot ovat myös tuhonneet metsiä "kertakaatona" - tuottaen myös hyötyjä, joita nyt ei ole tehokkaan sammutuksen vuoksi.
Ensin selvitetään biomassojen osuudet lajeittain viimeiseltä vaikkapa 500 vuodelta - opin vuoksi, takaisinlaskentamenetelmällä, jolloin nähdään miten on nyt ja ennen - paljonko elossa olevaa lajikohtaista biomassaa ja paljonko kiertoon lähdössä - lahoamisen ja mätänemisen vuoksi.
Näin saisimme kokonaisvaltaisen käsityksen mitä metsissä tapahtui ennen ja mitä nyt, kun talous- ja voittopyydetavoittelu edelleen rasittaa evoluution vuosimiljoonaisia menetelmiä huolehtia metsien kokonaiselollisuudesta ja monimuotoisuuden lajiyhteyksistä.
Metsä on "hengittävä biokone" - eräänlainen biorobotisaatio, jonka eri lajien keskinäiset "virtaukset" ovat meille paljolti tuntemattomia tekijöitä. Nyt YM Mikkonen voisi käynnistää tältä osin selvitykset - laaja mallintamisen prosessi, joka opastaisi muun muassa metsänomistajia ja metsäteollisuutta näkemään metsän puilta.Luojan kiitos ettei tolla vihreehä kusta korvien välissä loiskivalla ämmällä ole enää mitään mahkuja. Mitä enemmän huorahallitus kitisi, sitä enemmän minä tein omia "ratkaisuja".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, korvataan wc-paperikin muovilla.
Ei, puutikku on parempi. Kestää isältä pojalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, korvataan wc-paperikin muovilla.
Vesisuihkulla tai sitten sormin, niin tehtiin ihmisen historiasta 99 prosenttia. Sitten kehitettiin päreet yms. "serlat"
- Anonyymi
Kasvikunta - metsät ja niiden puut ovat saaneet kehittyä pidempään kuin yksikään eläinkunnan edustaja - ehkä jopa 600 miljoonaa vuotta. Tuona aikana evoluutio on hionut "tuotekehityksenään" sopeuman ja keskinäisyyden täydelliseksi - yhdestä lajista (puut metsänä - metsää puilta) kokonaisiin kasvuympäristöihin. Täydellisyys hipoo niin hienostuneena, ettei käsityksemme sen ymmärtämiseen riittänyt - kun aloimme kaatamaan tuota monimuotoista osaa biosfääristä.
Emme ole ymmärtäneet, että metsä hengittää kokonaisuutena - joukkueena, joka "kommunikoi" monin sellaisin signaalein, joita emme tunnista emmekä tunne. Metsä on kokonaisvaltainen biomassa, jonka tehtävänä on tuottaa lisääntymistä - lajeittain, kuten evoluutio edellyttää kaikilta eliö- ja oliolajeilta - pienimmästä suurimpaan. Evoluutio on melkoisen suuren orkesterin kapellimestari - tavalla, jota sitäkään emme tunne.
Metsä on myös hengityskone, jolla on biologinen tehtävä
Metsäinen biomassa tarvitsee hiilidioksidia kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Hengittävän biomassan määrä ratkaisee miten paljon hiilidioksidia imetään ilmakehästä - myös maaperästä, sillä koko elämän perusalkuaine - hiili, esiintyy monin muodoin liki kaikkialla.
Metsä hengittää luontaisesti syntymästä kuolemaan ja kuolemankin jälkeen se tuottaa energiaa, ravintoa ja hivenaineita itselleen ja kymmenille tuhansille muille lajeille, jotka elävät metsästä.
Ihminen kaatoi tuosta hengityskoneesta valtavat määrät puuta - ensin tietyin aluein - puulaivoiksi ja nykyään viimeisen noin 250 vuoden aikana vieläkin suuremmat määrät, lähinnä kasvavaa biomassaa, mihin eloa junaileva evoluutio ei osannut hitaan kellotaajuutensa myötä synkronoitua.
Me yksinkertaisesti sotkimme tuon metsäisen biomonimuotoisuuden talousmetsiksi, joka valjastettiin vain meidän omien tarpeiden lähteeksi - vaikkapa selluksi, joista tehdään Kiinassa miljardeja kertakäyttöpahvilaatikoita - lähetettäväksi meille "zalandoina".
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!- Anonyymi
Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomi on jo eturintamassa. Ongelmia ilmastonmuutoksen torjunnassa on mm.
- metsien "hiilinielujen" rinnastaminen fossiilisten polttoaineiden polttamiseen. Kaadettu puu kasvaa muutamassa vuosikymmenessä riittävän suurena takaisin kun taas maan uumenista porattu ja poltettu öljy tai hiili jää tänne biosfääriin kiertoon seuraavaksi sadaksi miljoonaksi vuodeksi. Eli poltettu puu kasvaa takaisin muutamassa vuosikymmenessä. Poltettu hiili muuttuu takaisin kivihiileksi kymmenien tai satojen miljoonien vuosien kuluttua.
- se tosiseikka, että mikään ei ole niin halpaa kuin tehdä energiaa polttamalla fossiilista hiiltä. Raaka-aine on halpaa ja voimalaitoksen rakentaminen edullista. Kun kolmannen maailman maissa nostetaan elintasoa ja tarvitaan energiaa, niin hiilivoima on halvinta.
Suomessa hiilivoima näyttää kalliilta, koska se on niin raskaasti verotettua verrattuna uusiutuviin. Jos tarkastellaan verottomia kustannuksia, niin hiilivoima on halvinta. Tuo yhdistettynä väestönkasvuun kolmannen maailman maissa on iso ongelma ja tulee aiheuttamaan vielä vuosikymmeniksi eteenpäin hiilidioksidipitoisuuden kasvua.
Keski-Euroopassa on muuten metsiä ollut yhtä paljon viimeksi keski-ajalla. Monissa länsimaissa metsäkato on pysähtynyt. Metsien monimuotoisuudelle metsätaloudesta aiheutuvia vaikutuksia on vaikea arvioida, kun uudet säännöt on otettu käyttöön n. 20v sitten. Vielä ei tiedetä, kuinka uudet, paremmat säännöt vaikuttavat monimuotoisuuteen. Joka tapauksessa metsäkato keskittyy käsittääkseni tällä hetkellä nimenomaan kolmannen maailman maihin.
Fun fact: talvella (ainakin täällä maapallon pohjoisosissa) metsä hengittää ulos hiilidioksidia. Eli kesällä metsä sitoo hiiltä, talvella vapauttaa. Tietysti kesäisin sitoo moninkertaisen määrän talven uloshengitykseen verrattuna. Anonyymi kirjoitti:
Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomi on jo eturintamassa. Ongelmia ilmastonmuutoksen torjunnassa on mm.
- metsien "hiilinielujen" rinnastaminen fossiilisten polttoaineiden polttamiseen. Kaadettu puu kasvaa muutamassa vuosikymmenessä riittävän suurena takaisin kun taas maan uumenista porattu ja poltettu öljy tai hiili jää tänne biosfääriin kiertoon seuraavaksi sadaksi miljoonaksi vuodeksi. Eli poltettu puu kasvaa takaisin muutamassa vuosikymmenessä. Poltettu hiili muuttuu takaisin kivihiileksi kymmenien tai satojen miljoonien vuosien kuluttua.
- se tosiseikka, että mikään ei ole niin halpaa kuin tehdä energiaa polttamalla fossiilista hiiltä. Raaka-aine on halpaa ja voimalaitoksen rakentaminen edullista. Kun kolmannen maailman maissa nostetaan elintasoa ja tarvitaan energiaa, niin hiilivoima on halvinta.
Suomessa hiilivoima näyttää kalliilta, koska se on niin raskaasti verotettua verrattuna uusiutuviin. Jos tarkastellaan verottomia kustannuksia, niin hiilivoima on halvinta. Tuo yhdistettynä väestönkasvuun kolmannen maailman maissa on iso ongelma ja tulee aiheuttamaan vielä vuosikymmeniksi eteenpäin hiilidioksidipitoisuuden kasvua.
Keski-Euroopassa on muuten metsiä ollut yhtä paljon viimeksi keski-ajalla. Monissa länsimaissa metsäkato on pysähtynyt. Metsien monimuotoisuudelle metsätaloudesta aiheutuvia vaikutuksia on vaikea arvioida, kun uudet säännöt on otettu käyttöön n. 20v sitten. Vielä ei tiedetä, kuinka uudet, paremmat säännöt vaikuttavat monimuotoisuuteen. Joka tapauksessa metsäkato keskittyy käsittääkseni tällä hetkellä nimenomaan kolmannen maailman maihin.
Fun fact: talvella (ainakin täällä maapallon pohjoisosissa) metsä hengittää ulos hiilidioksidia. Eli kesällä metsä sitoo hiiltä, talvella vapauttaa. Tietysti kesäisin sitoo moninkertaisen määrän talven uloshengitykseen verrattuna.Kuinka paljon metsät tuottavat meille tärkeää happea?
- Anonyymi
Kiina vihertyy eniten maailmassa - Intian ohella! -Lähde: NASA/USA
- Anonyymi
ilkka.luoma kirjoitti:
Kuinka paljon metsät tuottavat meille tärkeää happea?
Hapen määrä ilmakehässä lienee noin 25 prosenttia? Tietävämpi korjatkoon, jos väärin.
- Anonyymi
ilkka.luoma kirjoitti:
Kuinka paljon metsät tuottavat meille tärkeää happea?
Metsänhoitaja-agronomi?
- Anonyymi
ilkka.luoma kirjoitti:
Kuinka paljon metsät tuottavat meille tärkeää happea?
Vain ne metsät tuottavat happea joilla hoidettua metsää yleensä on.!
Paljonko kaupunkien kivitalo-osakkeita omistavat tuottavat happea"?
Parvekekukista sitä ei kovin paljon synny! - Anonyymi
ilkka.luoma kirjoitti:
Kuinka paljon metsät tuottavat meille tärkeää happea?
Kaikki kasvusto tuottaa yhteyttämisellä happea ja kuluttaa hiilidioksidia.
Outo juttu että ilmaston turmelemisesta yritetään löytää syyllinen niistä jotka huolehtivat luonnosta, kasvusta, kasvillisuudesta - jopa metsistä.
Mitä tekevät metsää omistamattomat?
He tekevät töitä ja elävät luonnon antimien tuotteilla, energioilla ja kuluttavat, saastuttavat ja nauttivat luonnon kustannuksella. - Anonyymi
Mitä, mitä?
Talousmetsiä. peltoja ja viljelyä on tarvittu tyydyttämään kaupunkien ja suurten asutuskeskittymien välttämättömiä kulutustarpeita.
Mitä enemmän ihmisiä, sitä vähemmän luontoa ja enemmän luonnon raiskaamista, saasteita ja ongelmia luonnolle.
Mitä enemmän metsiä ja hoidettua tai hoitamatonta vapaata maaseutua, sitä enemmän hiilidioksidia käyttävää kasvustoa ja elintärkeää ilmasto ystävällisen hapen tuottamista.
Virheä ympäristöministeri akka on huuhentaali.
- Anonyymi
Perusteletko hiukan - edes pikkiriikkisen?
- Anonyymi
Niinpä, kaikki ongelmat näyttävät kaupunkilais-city-ihmisen silmissä johtuvan luonnosta jota ei enää omassa lähi ympäristössä juurikaan ole.
Puhdas ilma, happi, energiat, materiaalit, elintarvikkeet, raaka-aineet, virkistysalueet ... - kaikki pitäisi saada ilmaiseksi omaan vapaaseen käyttöön ja kenties vielä joku tekemään työt ja maksamaan siitä että luonnosta vieraantunut ihminen olisi tyytyväinen ja onnellinen.
Ymmärrys joi - äly älä jätä! ?
- Anonyymi
Niin ja entä sitten. Jokainenhan tuon ymmärtää vaan mihin pyrit kirjoittamalla itsestään selvyyksiä.
Metsäthän voivat huonosti tuon sinunkin kirjoittamasi perusteella. Metsät eivät ole pelkkää puupeltoa vaan ekologinen kokonaisuus. Puihin on sitoutunut hiiltä ja samaan aikaan metsien aluskasvillisuus on tuhottu ja metsäneläimet kuolemassa sukupuuttoon.- Anonyymi
On luonnollista, että aina jotkin lajit kuolevat sukupuuttoon ympäristön muuttuessa. Se ei siis ole mikään ongelma, eikä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että kaikki lajit pysyisivät hengissä.
Ihminen on osa luontoa ja hyödyntää sitä siinä kuin muutkin lajit. Se tai jokin muu voi johtaa ihmislajin loppumiseen, mutta mitä sitten? Häviääkö luonto silloin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On luonnollista, että aina jotkin lajit kuolevat sukupuuttoon ympäristön muuttuessa. Se ei siis ole mikään ongelma, eikä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että kaikki lajit pysyisivät hengissä.
Ihminen on osa luontoa ja hyödyntää sitä siinä kuin muutkin lajit. Se tai jokin muu voi johtaa ihmislajin loppumiseen, mutta mitä sitten? Häviääkö luonto silloin?Totta - ihminen ei sen kummempi kuin kastematokaan - molemmat ovat evoluutiolle yhtä arvokkaita. Pääasia on se, että evoluutio saa "lisäänrtyä" ja jatkaa "kuolemattomuuttaan" ---
- Anonyymi
Metsä on kokonaisvaltainen eliö - muodostuen elollisista osasista, joista muodostuu eheä hengittävä organismi ...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On luonnollista, että aina jotkin lajit kuolevat sukupuuttoon ympäristön muuttuessa. Se ei siis ole mikään ongelma, eikä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että kaikki lajit pysyisivät hengissä.
Ihminen on osa luontoa ja hyödyntää sitä siinä kuin muutkin lajit. Se tai jokin muu voi johtaa ihmislajin loppumiseen, mutta mitä sitten? Häviääkö luonto silloin?Entä missä määrin?!
- Anonyymi
Jaa.
Kaupunkien asfalttien ja teiden allako aluskasvillisuus, metsän eläimet ja kivitaloissa mielenterveyspotilaat voivat hyvin?
- Anonyymi
Hengittäminen kuluttaa happea ja tuottaa hiilidioksidia. - Vai mitä?
- Anonyymi
Lopetetaan ihmishengitys - ei siitä evoluutio paljon hötkähtäisi.
- Anonyymi
ilkka.luoma kirjoitti:
Biologisen luonnon keino pitää kaltaisemme elämä hengissä! ;-)
Doctor?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Doctor?
Sitä se kyllä tarvitsee...ei voi olla kaikki muumit laaksossa kun tollaista sopaa näpyttelee.
"Niin metsä tulee vastaamaan, kuin sinne huudetaan" -vanha liperiläinen sananlasku
Nyt hakataan hakkaamisen innolla, kun vielä uudet hienostuneet biotuotetehtaat imuroivat jopa kasvavaa puustoa loputtomiin sellukeittämöihin, joista puoliraaka-aineen matka jatkuu esimerkiksi Kiinaan, joka pakkaa kaiken pahviin. Kiinan tarve lisääntyy myös takapuolipehmossa - aikansa, kunnes huomataan, että kasvavan metsän hakkuu selluksi on liki ympäristörikos.
Metsä on luonnonvara, jolla on tehtävä - ollut jo vuosisatamiljoonat. Metsä on kokonaisvaltainen eliöstö - ikäänkuin yksi olio, joka hengittää sisään - 'samaan hiileen' - hiilinielupalkeena, joka voisi olla Suomessa ylihuomenna tulonlähde. On monia maita ,joilla on toivottoman vähän metsäpinta-alaa - meillä on, ja vähän ihmisiä. Olemme puolityhjä, mutta metsämme eivät vielä!
Valtion on järjestettävä kokonaisvaltainen metsiemme hoito- ja ylläpito-ohjelma
Kiinassa ei voi omistaa maata - yksityisesti. Metsä on "kaikkien" - se on merkittävä osa biosfääriä, joka lopulta elättää meidät kaikki. Kiinassa luonnonmetsiä ei hakata selluksi. Metsäliiton Äänekoski hoi! - Entä, jos Kiina kieltää nykyisten kertakäyttöpahvilaatikoiden käytön?
Metsä ei saa olla pelkkä tulonlähde - omistajilleen
Metsä on hengittämö, joka tuottaa valtavat määrät myös happea, josta me ihmiset olemme täydellisesti riippuvaisia. Metsä on myös hiilinielu, joka voi padota ylisuurta ympäristöjälkeämme, joka lienee hiilidioksidin osalta per capita eräs suurimpia?
Metsänomistajilla on ehdottomasti myös yhteiskuntavastuu
Ei voi olla niin, että perimys- tai muin tavoin yhdelle - perheelle, suvulle on jyvittynyt satoja hehtaareja sellaista biokasvustoa, jolla on kokonaisvaltainen biosfäärillinen merkitys - koko eliöstölle. Tällaisesta omistusominaisuudesta ei voida tehdä rahaa - vain harvoille.
Pitkässä juoksussa valtion on otettava haltuun merkittäviä määriä lisämetsää - yhteiskuntahyöty edellä - se on tosin yksilöedun vastaista, mutta kokonaisvastuullista.- Anonyymi
Metsän omistaja tuottaa metsillään sekä puuta, paperia, energiaa sekä käyttää hiilidioksidia hapen tuottamiseen ja varastoi hiiltä.
Mikä on ongelma?
Tietenkin pääasiassa ne muut metsää omistamattomat jotka käyttävät ja kuluttavat metsästä saatavia tuotteita.
Liikenteen päästöjäkään eivät tuota autot vaan niiden omistajat ja kuljettajat.
Äly älä jätä!!!
- Anonyymi
Tämmöistä netistä:
HS:
Sinun metsäsi ei ole enää sinun
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006239299.html -
.
Lukijakommentti 16.9.2019 - 8:50
Erinomainen ja ennakkoluuloton avaus. Kuka tai mikä /ketkä omistavat maan, ja siis metsät? Ei kukaan ihminen tai ihmisryhmä - edes.
Meitä kaikkia elättävä biosfäärillinen maaperä - metsineen - on "aina". Ihminen on vain sosiaaliturvatunnuksellinen ajanjakso, syntymänä ja kiertoon lähtönä. Ei muuta.
Kiinassa ei ihminen omista maata, ei metsää - eikä peltoja; sen sijaan maapintaan on käyttöoikeus, esimerkiksi kyläyhteisöllä, jolle on mitoitettu sellainen määrä maata, jonka pitäisi elättää omavaraisuudessa kyseinen kyläyhteisö - siis ideaalisesti.
Metsä on maapallon merkittävä keuhkon osa - siis hapen tuottaja ja hiilidioksidin aidosti hyödyntäjä - oman viherkasvunsa nimissä, ja samalla syntyy meille välttämätöntä happea - ilman tuota "räjähdysainetta" elämme muutaman minuutin.
Metsä on yhteistä koko biosfäärille - aina ensimmäisesti bakteerista viimeiseen ihmiseen - kaikki hyödynnämme tätä biomassallista elonkierron monimuotoisuutta, jota ihmisen oma itsellinen käyttöitsekkyys on vähentänyt systemaattisesti jo parisataa vuotta - tätä ennen metsät saivat olla omanaan.
Metsää on hakattu laivoiksi, polttopuuksi ja rakennuksiksi jo pari tuhatta vuotta - roomalaisista kiinalaisiin dzonkkeihin. Englannista metsät "katosivat" paljolti siirtomaakolonian imperiumin siirtomaalaivastoiksi - sota-aluksineen.
Metsä ja maa olivat Pohjois-Amerikan intiaaneille yhteistä nautinta-aluetta, samankaltaisin reviirein kuin Kiinan kyläyhteisöjen käyttöoikeus peltopinta-aloihin. Saamelaisetkin nauttivat tästä erikoisominaisuudesta, kunnes intiaanien harmiksi tulivat valkoiset valloittajat, jotka aloittivat piikkilangoituksen ja rajasivat alkuperäiset omiin hupeneviin reservaatteihin - entä saamelaiset?
Asenne metsiin on nyt ponnahtanut pinnalle, kun Brasilian nykyjohto sallii Amazonian sademetsän systemaattisen tehohyödynnöksen oman maansa vientitoiminnan eteen.
Mihin vedämme rajaviivat, kun käsittelemme maailmallisia keuhkoja - ikään kuin valtamerinä, jotka ovat "kaikkien".- Anonyymi
Luoman avausten keskusteluketjussa on aina "kehuja" - kukahan tämä voisi olla?
Ylläolevaan kommenttiin on vielä kopiotu Luoman hölynpölyä! XD
...vaikea arvata... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luoman avausten keskusteluketjussa on aina "kehuja" - kukahan tämä voisi olla?
Ylläolevaan kommenttiin on vielä kopiotu Luoman hölynpölyä! XD
...vaikea arvata...Katkeruus rehottaa täältä. Ei kannata olla kateellinen, samaa mieltä ei kuitenkaan tarvitse olla!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katkeruus rehottaa täältä. Ei kannata olla kateellinen, samaa mieltä ei kuitenkaan tarvitse olla!
Totuus kirvelee! Kommentti on kuitenkin totta: Luoman avausten keskusteluketjussa on aina "kehuja"
- Anonyymi
Tämä kommenttihan oli Hesarissa avaajana nimellä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totuus kirvelee! Kommentti on kuitenkin totta: Luoman avausten keskusteluketjussa on aina "kehuja"
Ehkä ne ansaitsevat kehut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kommenttihan oli Hesarissa avaajana nimellä!
Sinne voi kirjoittaa kommentteja kuka tahansa - myös pösilöt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katkeruus rehottaa täältä. Ei kannata olla kateellinen, samaa mieltä ei kuitenkaan tarvitse olla!
Kateellinen puutaheinästa? Haloo...
- Anonyymi
Kanadassa nähdään mitä meikälisissäkin metsissä tapahtuisi jos metsänhoito lopetettaisiin ja metsät museoitaisiin. Ei tule metsistä museoimalla hiilinieluja.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.316695 - Anonyymi
Ihmiset tarvitsevat kaikenlaista ja minun mielestäni puupohjaiset tuotteet ovat paljon parempi kuin öljypohjainen muovi tai betoni.
Toivoisin näiltä hakkuiden kieltäjiltä todellisia vaihtoehtoja. - Anonyymi
Erinomainen aloitus!
- Anonyymi
Omaasi kehut - savolaisten hajukin on haistajan vastuulla!
- Anonyymi
Metsää ei kannata tuhlata (vain) paperiksi,
näin todettiin jo vuosia sitten 8], mutta renkipatruunat olivat hullaantuneet viiraleveyteen ja -nopeuteen. Viime hetken herätys toi bioenergiavillityksen, jossa renkipatruunat ovat unohtaneet vuosimiljoonaisen ympäristöevoluution 9] … ei voi viedä kaikkia tuhkiakin pesästä.
8] Metsää tuhlataan! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -
Herkkä biosfäärin monimuotoisuus (=biodiversiteetti) saattaa romahtaa, kun biomassojen poltto 0] oikein olan takaa alkaa. Missä mennään ahne ihminen, syömmekö nyt elämämme perusvoimavaroja ja heräämme liian myöhään vai onko peli jo menetetty?
.- Anonyymi
No eihän mitään kannata tuhlata, sehän on selvää.
Suomessa nyt ei vain ole mielekästä puhua metsän tuhlauksesta kun sitä on tullut hoidon seurauksena lisää niin että ei koskaan tunnetun historian aikana ole ollut paljoa.
Biodiversiteetin romahduksella on myös peloteteltu niin kauan kuin se hieno sana tuotiin esille.
Luonto on osoittautunut hyvin petolliseksi näiden tuhon profeetoiden ennustuksille.
Aivan päinvastoin, se on osoittautunut hyvinkin kestäväksi ja palautumiskykyiseksi.
Sen sijaan on voinut olla ilmiöitä joita nämä syyttäjät ja syyllistäjät eivät ole osanneet ennakoidakaan.
Kuten sanottu, tuhlausta ei pidä hyväksyä mutta jonkun piirin omien uskomustenkaan mukaan ei voida luonnonvarojen järkevää käyttöä lopettaa.
- Anonyymi
Hesarista:
Vaarallinen hokema metsän kasvusta ohjaa metsäkeskustelua
3.1.2021 - 2:00
”SUOMESSA metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan” lienee kaikille tuttu hokema. Hokeman perusteella on helppo ajatella, että Suomen metsät voivat hyvin ja ehkä jopa laajenevat – mikä iloinen tieto ikävien ympäristöuutisten virrassa!
-HS-ote
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007716343.html - Anonyymi
Vmp
- Anonyymi
Vihreä utopia:
Lakataan käyttämästä metsiä Suomessa ja tuodaan kaikki puutavara Venäjältä.
Sen lisäksi voimme verottaa itsemme kuoliaaksi ja seurata sivusta kun kaikki tuotanto siirtyy Kiinaan.
Jos näin ei käy, niin voimme tukkia kaikki tiet istumalla ajoradalla ja haastaa poliisit oikeuteen... - Anonyymi
Liikaväestö johtaa liikakulutukseen.
Pidot paranee vain jos väki vähenee. - Anonyymi
Jännä juttu kun kaupungeissa asuvat, jotka ovat jo omat metsänsä tuhonneet, opastavat muita metsänhoidossa. Mikseivät kaupunkilaiset ennallista omia metsäalueitaan sellaisiksi että itselle kelpaa?
- Anonyymi
Kemin sellutehdas uusitaan sen tuotanto n. kaksinkertaistuu .
Kannattaakohan tuota juhlia ? - Anonyymi
Suot ovat osa suomalaista kulttuuria. Keräämme soilta syksyisin marjoja ja hiihdämme pitkin soiden rauhallisia aukeita talvisin. Suomalaiset haluavat suojella jäljellä olevia soita.
Turpeen kaivaminen tuhoaa alueen suoluonnon täysin. Tämän takia suoluonto ja soiden lajit uhanalaistuvat. Lisäksi turpeen kaivaminen kuormittaa vesistöjä. Se tekee mökkirannoista liejuisia ja tukkii kalojen kiduksia.
Turve kuuluu suohon
Turpeen poltto on saastuttavampaa kuin kivihiilen poltto. Lisäksi turpeen energiakäyttö tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin henkilöautoliikenne, vaikka turpeella tuotetaan vain pieni osa Suomen sähköstä ja lämmöstä.
Turpeen poltosta luopuminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä.- Anonyymi
Tämä kirjoitus tarkoittaa, että Kallion betonihelvetissä asuvat Piipertäjät hyväksyvät Hanasaaren Kivihiilivoimalan joka saastuttaa valtavasti ilmaa sekä vesistöä!
- Anonyymi
Turvetta on aloitettu korvaamaan ulkolaisella ”aidolla sademetsän” hakkeella suomalaisen hakkeen sijaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kirjoitus tarkoittaa, että Kallion betonihelvetissä asuvat Piipertäjät hyväksyvät Hanasaaren Kivihiilivoimalan joka saastuttaa valtavasti ilmaa sekä vesistöä!
Kivihiilen energiakäytön kieltämisestä säädettiin vuonna 2018, mutta vastaavat päästöt omaavan turpeen energiakäytölle ei ole vielä asetettu päättymispäivää.
- Anonyymi
Kivihiilen kulutus lisääntyy. Missä Ville ja kumppani ovat?? Jos he olisivat oikeita Vihreitä, heidän pitäisi vaatia kivihiilelle veroja ja tulleja lisää, että kulutus pienenisi! Mutta eihän he vässykät sellaista mene vaatimaan, kun Pekankin ökytalo lämpiää kivihiilellä ja piipertäjien suosima asuinalue Kallio..taitaa Ohisalonkin talo tarvita kivihiiltä!
- Anonyymi
Jos Suomesta löytyisi kivihiiltä pitäisi se heti korvata venäläisellä turpeella.
- Anonyymi
Näin kaksinaismoralistista vihreä politiikka on. Muistakaa äänestää!
- Anonyymi
Suomen vihreän politiikka on suurta huijausta vaan
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1298249?fbclid=IwAR3Pt3S35HPujK1HWea8Av-DeYolQDB0ZDsF_fQ1aQzzsV5J3ihF7wwTvrQ - Anonyymi
Huijaustako, kenen matkaan lähtisit vihreästi ajattelevan jolla mielessä jälkipolvien elämä satojenkien vuosien päässä, vaihtoehtona piittaamaton äärioikeistolainen diktaattorinen valtiomuoto vallassa Orban tai Halla-aho blogi ajatuksineen.
- Anonyymi
Parasta luonnonsuojelua on hakata puuta suomalaisesta metsästä, koska täällä kaadetun metsän tilalle istutetaan uusi metsä. Vaihtoehtona on että puut kaadetaan Amazonin sademetsästä ja tilalle ei istuteta mitään.
- Anonyymi
Asia on juuri näin, vaikka Shitra ja vihreät mieluummin tuovat puunsa ulkoa.
- Anonyymi
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009276281.html
"Ilmastonsuojelu ei onnistu ilman hakkuiden rajoittamista
Energiateollisuus ja teknologiateollisuus voivat kysyä, miksei metsäteollisuus hoida omaa osuuttaan Suomen ilmasto- ja luontokatopolitiikassa." - Anonyymi
EU haluaa pienentää Suomen hiilinielua ensisöimällä metsät suoksi. Mitä vihreät tekevät tälle asialle?
- Anonyymi
Suomessa kaadetaan liikaa metsiä, erityisesti isoja puita!
- Anonyymi
Metsät ovat nykyäänkin hiilinielu, kasvavat enemmän kuin mitä puunkorjuussa poistuu. Ja sitoutuu siihen korjattuunkin puuhun hiiltä, ja puulla korvataan fossiilisia polttoaineita. Vaan kun mikään ei riitä, enemmän vaan pitäisi metsien sitoa, vihreiden ahneudella ei ole rajaa. Pidemmän päälle metsän pitäisi olla hiilineutraali, ei kai se ikuisesti voi hiiltä sitoa, kai hiilineutraalisuus olisi käypä tavoite?
- Anonyymi
Metsät eivät olekaan niin hyvä hiilinielu kuin kuviteltiin!
- Anonyymi
Mitä lie sitten olet kuvitellutkaan, mutta hienoa, että myönsit virheesi.
- Anonyymi
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009583175.html
"Tutkija: Raju käänne maailmalla voi vähentää Suomen hakkuita riippumatta poliitikoista
Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä ovat antaneet tulosvaroituksen, ja sellun kysyntä vähenee." - Anonyymi
Aivan niin.
Jotkut pitävät sentään yllä luonnon luontaista kasvua ja kiertokulkua - eivät omaksi hyväkseen vaan niiden jotka elävät raiskatun luonnon alueilla lähinnä kaupungeissa.
Nykyinen ympäristöfilosofia pyrkii löytämään rahoittajan luonnosta itsestään ja sen ylläpitäjistä niille jotka pyrkivät elämään kaikin puolisten luonnon "antimien" ehdoilla ilmaiseksi - ja usein jo luonnosta irrallaan.
Mitä enemmän alueella ihmisiä, sitä enemmän kulutusta - ja saasteita!
Luonto on elämisemme ehto! - Anonyymi
ja mistähän se johtuu???
https://www.facebook.com/reel/591877149233106?sfnsn=mo&s=F5x8gs&fs=e - Anonyymi
Uusi sellusupertehdas Kemiin avasi tuotantonsa!
https://yle.fi/a/74-20050598
Modernisoitu Sunila - miten on metsiemme käyttö, tila ja tulevaisuus? Venäjältä ei tule enää puuta, jonka varaan moni laski vielä muutamia vuosia sitten! Toivottavasti tämä uusi tehdas osaa tehdä kuutiosta raakapuuta enemmän todellisia lopputuotteita (eikä vain puolijalostetta selluloosaa) paremmalla katteella ja suuremmalla laskutuksella - lopulta vieläpä säästäen raakapuun määrää! Eli kun Sunila teki kuutiosta 100 euroa katetta ja 200 euroa laskutusta, niin nyt tämä uusi hieno tehdas tekisi puolesta kuutiosta raakapuuta 200 euroa katetta ja 500 euroa laskutusta - onnistuisiko ja näin säästäisimme metsiämme, kun lopulta Ruotsi eikä Viro voi meidän raakapuutarpeita osinkaan täyttää.- Anonyymi
Lapin metsät ovat jo pilalla. Täysikasvuista tukkipuuta ei juuri löydy. Nyt hakataan keskenkasvuisia metsiä ja puut ovat pelkkiä tikkuja. Hirretkin on tehtävä tikuista liimaamalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapin metsät ovat jo pilalla. Täysikasvuista tukkipuuta ei juuri löydy. Nyt hakataan keskenkasvuisia metsiä ja puut ovat pelkkiä tikkuja. Hirretkin on tehtävä tikuista liimaamalla.
Ihanko totta, Lapissahan niistä yli miljoonasta suojellusta metsähehtaarista suuron osa on :D
Mene tikkukäsi töihin kun ei tuo trollaaminenkaan suju. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihanko totta, Lapissahan niistä yli miljoonasta suojellusta metsähehtaarista suuron osa on :D
Mene tikkukäsi töihin kun ei tuo trollaaminenkaan suju.Sattui silmään tämän aloituksen teksti ja todella ihmettelen että ministeritason ihminen voi puhua noin selvää valhetta vai onko aloittaja kirjoittanut pehmeitä.
Nimittäin Suomen metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan sillä niiden puuston määrä on suurinta kuin koskaan eli 2505 miljoonaa m3 kun se vuonna 1950 oli vain 1500 miljoonaa m3.
Myös sen kasvu on lisääntynyt vuoden 1950 50 miljoonan m3 tasosta nykyiseen yli 100 miljoonaan m3 ja siten myös sen hiilensidonta on yli kaksinkertaistunut .
Vuonna 2023 suomen metsien kasvu oli 104 miljoonaa m3 ja kokonaispoistuma oli 82 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä metsissä LISÄÄNTYI 22 miljoonaa m3 ja siten myös sen hiilensidonta lisääntyi vastaavasti.
Miten siis voi joku sanoa että hiilensidonta on romahtanut ?
Päinvastoin pitäisi kehua että metsien hiilensidonta on kasvanut rajusti.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain1941479- 291363
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611249- 781194
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!691177Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031163Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?751162- 54988
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18902Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per174844